Avaa päävalikko

Aurejärvi

kylä Parkanossa Pirkanmaalla
Tämä artikkeli käsittelee kylää. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla Aurejärvi.
Yötön yö Aurejärven rannalla.
Aurejärvi
Luonnonkaunista Aurejärveä nimitetään ”sadan saaren järveksi”, vaikkakaan laskujen mukaan siinä ei aivan sataa saarta olekaan. On kuitenkin yli 70 sellaista saarta, missä kasvaa ainakin yksi puu. Taustalla näkyy Riihisaari

Aurejärvi sijaitsee Pirkanmaalla Parkanossa ja se on itäisin Parkanon 15 kylästä. Järvi yhdistää nykyisin kolmea Auretta: Parkanon Aurejärveä sekä Ylöjärven Itä- ja Länsi-Auretta. Parkanon Aurejärvi kuului ennen Kurun Aurejärven kylään, joka oli jo 1870-luvulla erkaantunut kahteen erilliseen alueeseen: Iso-Aureeseen ja Wähä-Aureeseen. Asukkaiden toiveesta rajoja tarkastettiin ja Aurejärven kylä hajosi vuoden 1926 alussa. Järven länsipuolella oleva Wähä-Aureen osa ns. Vuotarin kinkeripiiri liitettiin Parkanon pitäjään. Parkanon itärajaksi tuli Aurejärvi (järvi) ja sen alapuolinen vesistö. Asiointimatkat lyhenivät huomattavasti, sillä matka kylän keskustasta (Aureskosken tehtaalta) Parkanon kirkonkylään oli noin 17 km ja Kurun kirkonkylään 27 km. Kylän asutus on aina keskittynyt järven läheisyyteen. Järvellä on aina ollut keskeinen osuus kyläläisten, loma-asukkaiden ja matkailijoiden virkistys- sekä kalastuskäytössä.[1]

AureskoskiMuokkaa

 
Aureskosken Jalostetehdas Oy kuuluu osana Tammisto-Yhtiöihin.

Järven eteläpäässä olevan Aureskosken vesivoima valjastettiin käyttöön vuonna 1863, ja ensimmäinen saha valmistui samalle paikalle vuonna 1864. Sahaustoiminta jatkui vuoteen 2001 omistajien välillä vaihtuessa ja sahatoimintaa uudistettaessa ajan vaatimusten mukaiseksi. 1990-luvun alussa Aureskoski työllisti parhaimmillaan yli 140 henkilöä ja oli jalostusasteeltaan kolmen parhaan sahajalostelaitoksen joukossa Suomessa. Vuonna 2007 valmistui uusi pintakäsittelylinja. UPM keskitti kotimaan jalostetavaran myynnin ja laskutustoiminnat Aureskoskelle. Vuonna 2012 UPM ilmoitti sulkevansa Aureskosken jalostetehtaan ja toiminta päättyi samana vuonna. Nykyisin paikalle on Aureskosken Jalostetehdas Oy, joka kuuluu Tammisto-yhtiöihin. Yritys suunnittelee ja valmistaa esimerkiksi lattialautoja, sisustuspaneeleita ja saunatuotteita. Jalostetehdas työllistää noin 40 puunjalostuksen ammattilaista.

 
Ennen tukkipuita kuljetettiin Aureskosken sahalle vesitse. Kuvassa naiset uittotöissä Aurejärvellä 1940-luvun alussa.
 
Aureen kansakoulu oli vuokralla Ylä-Lannettassa vuosina 1924-1947. Vuonna 1808 rakennettu päärakennus on edelleen asumiskäytössä.
 
Aureen oma kansakoulurakennus oli toiminnassa vuosina 1947-1993

Aureen kansakouluMuokkaa

 
Kansakoululaisia Aureessa 1953

Aureessa koulutyön aloitti Kurun kunta perustamalla vuonna 1924 neliluokkaisen 8. koulupiirin Vuotarin koulupiirin. Kun Kurun Aurejärven länsiosa liitettiin Parkanon kuntaan, koulupiirin nimi muuttui Aureen koulupiiriksi. Toiminta käynnistyi vuokratiloissa Ylä-Lannettan talossa. Lannetan mäellä kansakoulu toimi pitkään, sillä vasta sotien jälkeen vuonna 1947 saatiin koulupiirille oma koulutalo Aureskosken sahan viereen. Etäisyys Aureen koululta Parkanon keskustaan oli noin 17 km. Koulurakennuksessa oli kaksi luokkahuonetta, alaluokka ja yläluokka. 1940-luvulla Aureen koulun oppilasmäärä nousi 70:een. Koulupiiri oli alueeltaan laaja, ja oppilasmäärän jatkuva kasvu aiheutti uusia järjestelyjä. Kunta jakoi koulupiirit uudestaan. Aureen koulupiiristä erotettiin Kartinahon koulupiiri, ja sille valmistui koulutalo vuonna 1953. Koulu oli toiminnassa vuoteen 1967. [2] Aureen koulu siirtyi peruskoulujärjestelmään, ja siitä tuli ala-aste vuonna 1973. Koulua remontoitiin ja nykyaikaistettiin vielä vuonna 1981. Se oli yksi Parkanon kauppalan kouluista, joka oli saanut olla ja kehittyä omassa kylässään sivistystoimintojen keskipisteenä. Oppilasmäärien vähentyessä Aureen koululaiset siirrettiin 1993 Jaakkolan kouluun. [3][4] [5]

Tällä hetkellä lähin koulu sijaitsee Parkanon keskustassa. Koulu- ja kulttuurikeskus Kaarna avasi ovensa 8. elokuuta 2019. Siellä aloitti opiskelunsa noin 700 oppilasta ja lähes 100 henkilökunnan jäsentä. Kaarnassa toimii peruskoulu, lukio ja esikoulu.[6]

 
Kansakoululaisia Aureen Lannettassa 1935
 
Sekatavarakauppa E. Majuri vuonna 1957 [7]

Aureen kaupatMuokkaa

Vuosina 1910–1985 Aurejärvellä oli useita kauppoja. Parhaimmillaan sahan vieressä oli kolme kauppaa toiminnassa yhtä aikaa. Kauppojen lisäksi 1960- ja 1970-luvuilla Aurejärvellä kiersi muutaman vuoden kaksi kilpailevaa myymäläautoa. Vuonna 1985 sulki viimeinen kyläkauppa Aurejärvellä ovensa.[8] Lähimmät kaupat löytyvät Parkanon keskustasta.

  • 1899–1910 Sekatavarakauppa F. Petäjäjärvi (tunnettiin nimellä Kankaan kauppa)
  • 1916–1924 Sekatavarakauppa J. Kirsi (tunnettiin nimellä Kirren kauppa)
  • 1925–1935 Sekatavarakauppa V. Rikman
  • 1926– ? Sekatavarakauppa E. Lannetta
  • 1929–1945 Sekatavarakauppa K. Järvensivu
  • 1934–1937 Sekatavarakauppa V. Paavola (tunnettiin nimellä Sahan kauppa)
  • 1935–1970 OTK:n Aureen myymälä (Osuusliike Satapohjan / Pohjois-Satakunnan Osuusliikkeen myymälä)
  • 1937–1955 SOK:n Aureen myymälä
  • 1948–1984 Sekatavarakauppa A. Kaartinaho
  • 1950–1954 Sekatavarakauppa P. Ylinen
  • 1954–1975 Sekatavarakauppa E. Majuri
  • 1977–1981 Valinta Ylinen

Pankkiauto säästöpankin sivukonttorinaMuokkaa

Parkanon Säästöpankki hankki pankkiauton liikkuvaksi sivukonttorikseen vuonna 1954. Autokonttorin toiminta päättyi vuonna 1975. Pankkiauto kiersi palvellen asiakkaitaan myös Aurejärvellä. Lähimmät pankkipalvelut on saatavana nykyisin Parkanon keskustassa.

Aureskosken postitoimistoMuokkaa

Aureskoskelle avattiin oma postitoimisto 1966. [9] Se toimi Parka­non posti- ja lennätintoimiston alaisena. Postiasema lakkautettiin 1980-luvulla. Muistoksi omasta postiasemasta jäi Aureskosken postinumero 39770. Nykyisin S-market Parkano palvelee myös postiasioissa aivan 3-tien varressa niin parkanolaisia, mökkiläisiä kuin ohikulkijoitakin.

Toimeentulonlähteitä ja asukkaitaMuokkaa

 
1960-luvulle asti heinää hangottiin seipäille lähes joka talossa Aurejärvellä. Kuvassa heinätalkoot 1930-luvulta.

Kyläläisten toimeentulonlähteitä ovat muun muassa puunjalostus, metsäkoneurakointi, metsänhoito ja perunanviljely. Maaltamuutto on tyhjentänyt kylää, ja se on syynä kauppojen ja kyläkoulujen häviämiseen Aurejärveltä. Kesäaikaan kylän asiakasluku moninkertaistuu, koska Aurejärven rannat ovat täynnä kesäasuntoja.

Harrastus- ja virkistystoimintaMuokkaa

 
Säännöllinen avantouinti lisää kylmänsietokykyä ja virkistää. Kuvassa yksityisen ylläpitämä avanto Aurejärvellä.

Aurejärvellä voi harrastaa omatoimista retkeilyä luonnossa ja vesillä. Järjestettyä harrastustoimintaa on tarjolla Parkanon keskustassa (matka Aureskosken tehtaalta 17 km), Seitsemisen luontokeskuksessa (4 km) ja Pohjois-Kurussa Itä-Aureessa (14 km). Julkista liikennettä ei ole.

Parkanossa järjestäjinä ovat kaupunki, seurakunta, urheiluseurat ja Petäjä-opisto (kansalaisopisto). Tarjolla on partiotoimintaa, yleisurheilua, voimistelua, jääkiekkoa, lentopalloa, pesäpalloa, suunnistusta, hiihtoa, uintimatkoja Kankaanpään uimahalliin, urheilukalastusta, käsityöpiirejä, musiikkia, kuvataiteita, tietotekniikkaa, kuorotoimintaa, kielikursseja, ratsastusta, kirjastopalveluja, elokuvia ym.

Seitsemisen luontokeskus (Länsi-Aureessa Ylöjärvellä) tarjoaa ravintolapalveluita, opastusta ja ajankohtaisia retkivinkkejä.

 
Aurejärvellä voi lenkkeillä luonto- ja metsäpolkuja pitkin. Kävely, sauvakävely ja juoksu ovat halpoja ja helppoja harrastuksia kaikenikäisille.

Pohjois-Kurussa (Ylöjärvellä)  toimii  Taistelijan Talo-palveluyhdistys,  joka järjestää konsertteja, potkukelkka-ajoja, luontoretkiä, kirppissuunnistusta, luentoja ym.

KirjastoMuokkaa

Lähin kirjasto on Parkanon keskustassa. Se remontoitiin perusteellisesti ja avattiin uudelleen vuonna 2017. Kirjojen lainauksen rinnalla kirjasto tarjoaa elävää musiikkia ja muita tapahtumia.

Yhteinen Aurejärvi (järvi)Muokkaa

Aurejärvi on ollut yksi Etelä-Suomen puhtaimpia vesistöjä. Sen ekologisen tilan ja valuma-alueen kuormituksen selvitys vuonna 2018 osoitti, että nykyisellä kuormituksella Aurejärvi on hitaasti rehevöitymässä. Vesistön pitäminen puhtaana vaatii toimenpiteitä.[10] Aurejärvi kuuluu Kokemäenjoen päävesistöön. Se sijaitsee Parkanon Aurejärven ja Ylöjärven Itä-Aureen ja Länsi-Aureen (Pohjois-Kurun) kylien välissä. Pituutta sillä on vajaa 14 kilometriä, levein kohta vajaa neljä kilometriä, syvin kohta vajaa 40 metriä ja keskisyvyys seitsemän metriä. Järven pohjoisosa kuuluu Natura 2000 -alueisiin. Jotta Aurejärven vesistö pysyisi puhtaana myös tuleville sukupolville, vuonna 2016 järven ranta-asukkaat ja rantakiinteistöjen omistajat perustivat Yhteinen Aurejärvemme -yhdistyksen, joka toimii Aurejärven edunvalvojana. [11]

Yleinen uimarantaMuokkaa

 
Mikonniemen uimaranta

Parkanon kaupungin ylläpitämä yleinen uimaranta on Mikonniemessä Aurejärven rannalla. Siellä on pysäköintialue, mistä johtaa noin 300 metrin polku uimarannalle. Rannassa on autiotupa, joka on entinen Impivaara-niminen metsäkämppä.

KyläyhdistyksiäMuokkaa

 
Seurantalo Auramo, Aurejärvi Parkano

Aureen kyläseura ryMuokkaa

Kyläseura pyrkii järjestämään erilaista toimintaa ympäri vuoden, esimerkkinä mainittakoon: kesäjuhlat, hiihtokilpailut, teatteriretket ja seurakunnan tapahtumat ja niin edelleen.

Aureen Metsästysseura ryMuokkaa

Aurejärvellä on aktiivinen metsästysseura. Ajanmukaiset hirvi- ja haulikkorata antavat mahdollisuuden aktiiviseen ammunnan harjoittamiseen. Aureen metsästysseura omistaa ja vuokraa seurantaloa. Seurantalo Auramoa voi vuokrata tapahtumien järjestämiseen.

Aurejärven kalastuskuntaMuokkaa

Aurejärven kalastukunta on metsähallituksen ja osakaskuntien muodostama kalastuslupa-alue. Aurejärven ja Äijälän kalastuskunnat pyrkivät hoitamaan Aurejärven vedenlaatua, pitämään kalakannan elinvoimaisena ja suorittavat kalastuksenvalvontaa. Osakaskunta sijaitsee Ylöjärven Kurun Itä-Aureessa ja se kuuluu Parkanon kalastusalueeseen. Esimerkiksi kalastuksenvalvontaa suoritetaan kalastusalueen valtuuttamana koko Aurejärven alueella.

LähteetMuokkaa

  1. Heikkilä, Marjo: Aurejärven kylä natisee liitoksissaan, Tampereen yliopiston julkaisuarkisto, 2001, viitattu 24.11.2017
  2. Oma koulu on kyläkunnan eloisuuden ehto: Ylä-Satakunta 13.11.1974
  3. Aureen koulu Parkanossa juhli 50-vuotistaivaltaan: Lalli 9.11.1974
  4. Aureen koulu ehostettu: Ylä-Satakunta 13.3.1981
  5. Aureen ja Soljan oppilaat Jaakkolaan: Ylä-Satakunta 30.8.1993
  6. Aino Tuohiluoma: 700 oppilasta aloitti Kaarnassa. Ylä-Satakunta, 13.8.2019.
  7. L-o: AUREJÄRVI - sadan saaren järvi. Satakunnan Kansa, 11.10.1957.
  8. Kaartinahon kyläkauppa lopettaa toimintansa: Ylä-Satakunta 1984
  9. Posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjekokoelma, sivu 1 postimuseo.fi. 1966. Viitattu 26.4.2019.
  10. DI Jami Aho: Järven ekologinen tila Aurejärven ekologisen tilan selvitys sekä valuma-alueen kuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelman laatiminen. 19.5.2018. Yhteinen Aurejärvemme ry.. Viitattu 22.4.2019.
  11. Aurejärven tila selvitetään: Ylöjärven Uutiset 21.12.2016

Aiheesta muuallaMuokkaa