Avaa päävalikko
Jeanette Kwakye yleisurheilun sisäratojen maailmanmestaruuskilpailuissa
Juokseva jänis
Hakusana ”Juoksija” ohjaa tänne. Aikakauslehdestä kertoo artikkeli Juoksija.

Juoksu on useimpien jalallisten maaeläinten ja ihmisen nopein tapa liikkua ilman apuvälineitä. Juoksu määritellään tavaksi liikkua kävelyä nopeammin pikaisin askelin siten, että kaikki jalat ovat ilmassa ennen kuin seuraavaksi askeltava jalka osuu maahan.[1] Juoksu on myös suosittu tapa kuntoilla ja urheilla. Hölkkä on hidasta juoksua.

Juoksun fysikaaliset vaikutuksetMuokkaa

Juoksu vahvistaa sydänlihasta, kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistöä sekä alentaa verenpainetta. Juoksun jälkeisen palautumisen aikana aivot erittävät elimistöön endorfiiniä, joka aiheuttaa rentouden tunteen.[2]

VaroitusMuokkaa

Juoksemisen sopivuus terveydelle on syytä tarkistaa ennen säännöllisesti tapahtuvan juoksemisen aloittamista, kun juoksua aloittava henkilö ei ole liikkunut säännöllisesti, ikää on yli 40 vuotta tai henkilöllä on ylipainoa. Ylipaino rasittaa niveliä, joten merkittävästi ylipainoisen kannattaa aloittaa kävelyllä ja laihduttamisella.

JuoksuvammatMuokkaa

Harjoiteltaessa rasitusta kannattaa lisätä hitaasti juoksuvammojen välttämiseksi. Oikeanlaiset juoksukengät ja hyvä juoksutekniikka ehkäisevät vammoja. Venyttelyt, hieronta, lepo ja kylmä vesi ehkäisevät vammoja. Juoksijoille tyypillisiä vammoja ovat akillesjännetulehdus, penikkatauti, juoksijan polvi, jalkapohjan kalvojänteen tulehdus (Fascitis plantaris) ja reiden ulkosyrjän lihaksen (ITB) kipu.

JalkineetMuokkaa

Juoksua voi harrastaa siihen tarkoitetuilla juoksukengillä tai paljain jaloin. Nykyaikaiset tuetut lenkkikengät nousivat suosioon 1970-luvulla. Juoksukengän tarkoituksena on pehmentää iskua jalan osuessa maahan, antaa pitoa, tukea jalkaa ja suojata jalkapohjaa. Viime vuosina jotkut juoksijat ovat pyrkineet vähentämään juoksuvammoja ryhtymällä käyttämään ohutpohjaisia eli minimalistisia juoksukenkiä, tai juoksemaan kokonaan paljain jaloin. Paljasjalkajuoksusta on tehty tutkimusta etenkin Harvardin yliopistossa.[3]

Juoksu-urheiluMuokkaa

Kilpajuoksulajeja ovat pikajuoksut (60 m – 400 m), keskimatkat (800 m – 3 000 m), pitkät eli kestävyysmatkat (3 000 m –maraton eli 42,195 km) ja ultrajuoksut (yli 42,195 km). Pikajuoksu oli antiikin olympiakisoissa yksi lajeista.

Virallisia juoksumatkojaMuokkaa

YleisetMuokkaa

 
Maratonjuoksijoita

ViestitMuokkaa

HarvinaisempiaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juoksu.

LähteetMuokkaa

  1. Elizabeth Walter: Cambridge Advanced Learner's Dictionary, s. 1249. Cambridge University Press, 2008. ISBN 9783125179882. (englanniksi)
  2. Aloita juoksuharrastus jo tänään!, Treenaus.net, 8.3.2011[vanhentunut linkki]
  3. Daniel Lieberman: Biomechanics of Foot Strikes & Applications to Running Barefoot or in Minimal Footwear

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Blanc, Guillaume le: Juoksu. Fyysisiä mietiskelyjä (Courir. Méditations physiques, 2012). Suom. Tapani Kilpeläinen. Tampere: niin & näin, 2018. ISBN 978-952-7189-33-7
  • Murakami, Haruki: Mistä puhun kun puhun juoksemisesta. (Hashiru koto ni tsuite kataru toki ni boku no kataru koto, 2007.) Englanninkielisestä käännöksestä suomentanut Jyrki Kiiskinen. Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-6035-7.
  • Shapiro, Larry: Zen ja juoksemisen taito. (Zen and the art of running: The path to making peace with your pace, 2009.) Suomentanut Lauri Porceddu. Helsinki: Basam Books, 2010. ISBN 978-952-5734-91-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.