Venyttely

Venyttely on tietyn lihaksen tai lihasryhmän viemistä ääripituuteensa tahdonalaisilla liikkeillä tai asennoilla. Venyttelyllä kasvatetaan nivelten muodostaman liikeketjun sallimaa liikerataa, ja sen tavoitteena voi olla vaikuttaa tuntemuksiin, lihastonukseen, elastisuuteen tai suorituskykyyn.[1]

Takareiden venyttely seisten.
Venyttelevä siperiantiikeri.

Staattisessa venyttelyssä ollaan paikallaan ja tehdään pitkiä venytyksiä. Dynaamisessa venyttelyssä ollaan koko ajan liikkeessä.

TarkoitusMuokkaa

Päivittäisen venyttelyn tarkoitus on lisätä lihaksiston kimmoisuutta ja nivelten liikkuvuutta sekä parantaa ennalta ehkäisevästi koko kehon palautumiskykyä.[2] Kireä lihas on kovan ja kimmottoman tuntuinen. Sen elastisuus ja loppujousto ovat heikentyneet tai kadonneet. Kiristynyt lihas palautuu hitaammin ja on alttiimpi loukkaantumisille ja rasitusvammoille. Lisäksi heikentynyt liikkuvuus tekee liikkumisesta epätaloudellisempaa, jolloin suoritus tuntuu raskaammalta ja energiaa kuluu hukkaan. Suoritusten liikeradat lyhenevät ja liikekaavat muuttuvat.[3] Venyttelyllä estetään lihasten kiristyminen ja vaikutetaan lihaksen sisäiseen aineenvaihduntaan ja rentouteen.[2]

VaikutuksetMuokkaa

Venyttely lisää liikeratoja ja kehittää venyvyyttä ja notkeutta. Vaikutusta syntyy kummallakin puolella kehoa, vaikka venytys olisikin tehty vain toisella puolella. Tämä viittaa siihen, että venyttelyllä on hermostollinen vaikutus.[4]

Ennen liikunta- tai urheilusuoritusta tehdyn venyttelyn ei ole tutkimuksissa selkeästi havaittu pienentävän loukkaantumisriskiä, kuten venähdyksiä ja revähdyksiä. Sen ei myöskään ole havaittu antavan suojaa harjoituksesta aiheutuvalta lihasarkuudelta.[5]

Staattinen ja dynaaminen venyttelyMuokkaa

Venyttely voi olla staattista tai dynaamista. Staattisessa venyttelyssä pysytellään paikallaan ja tehdään pitkiä venytyksiä. Dynaamisessa venyttelyssä ollaan koko ajan liikkeessä ja tehdään laajoja liikkeitä. Venytysvaiheen lisäksi siinä on myös rentoutusvaihe.[6]

Dynaamista venyttelyä kutsutaan myös liikkuvuusharjoitteluksi. Nykytutkimuksen mukaan dynaaminen venyttely on hyödyllisempää kuin staattinen, sillä se saa lihasten aineenvaihdunnan käyntiin ja vetreyttää niitä, parantaa lihasten voimantuottoa ja koordinaatiota sekä nesteyttää kehoa. Staattisesta venyttelystä puolestaan voi olla hyötyä erityisen kireille lihasryhmille.[6] Joidenkin tutkimusten mukaan yli 60 sekuntia kestävät staattiset venytykset ennen harjoitusta saattavat huonontaa voima- ja nopeusominaisuuksia. Sitä lyhyemmillä venytyksillä ei ole havaittu akuuttia suorituskyvyn huononemista.[7]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Mäennenä 2017, s. 16–17.
  2. a b Kantaneva, M: Terveysliikkujan opas. Testaa, kehity ja onnistu. WSOYpro, 2009, 166-171
  3. Aalto, R: Kuntoilijan käsikirja. Opas tulokselliseen kuntoliikuntaan. Docendo Finland Oy, 2005, 66-68
  4. Mäennenä 2017, s. 18.
  5. Mäennenä 2017, s. 20.
  6. a b Eveliina Linkoheimo: Moni ymmärtää venyttelyn tarkoituksen väärin, ja se voi jopa heikentää kehoa – Asiantuntija purkaa yleiset myytit liikkuvuudesta Helsingin Sanomat. 14.10.2019. Viitattu 13.1.2021.
  7. Mäennenä 2017, s. 19.

Aiheesta muuallaMuokkaa