Nissilä

Nissilä on kylä Vieremän kunnan ja Pohjois-Savon maakunnan pohjoisosassa. Seudulla on ollut ihmisasutusta jo Suomusjärven kulttuurin aikaan (6500–4200 eaa.). Kylää ympäröiviin järviin kuuluvat Hällämö, Rotimo ja Kaatiainen.

Historiaa

Todisteita ihmisen liikkumisesta Nissilän seudulla on löydetty Luvejoen varrelta. Koivumäen tilan pelloista tehtyjen löytöjen perusteella alueella on ollut esikeraamisen ajan (6500–4200 eaa.) eli Suomusjärven kulttuurin asuinpaikka. Saman aikakauden yksittäisiä löytöjä on myös Nissilän Joenpolven ja viereisen Marttisenjärven kylän Kumpulan tiloilta. Nissilästä on löydetty esimerkiksi talttoja ja poikkikirves.

Vielä 1500-luvun alkuun kylä oli erämaata ja kuului saamelaisten, karjalaisten, pohjalaisten ja hämäläisten eränkäyntialueeseen. Kylän alue kuului silloin vielä Venäjään Pähkinäsaaren rauhan mukaisesti. Esimerkiksi Ruotsin valtakunnan ja Novgorodin ruhtinaskunnan rauhansopimus v. 1323 oikeutti Nissilän ja koko Ylä-Savon pohjoisosan muodollisesti karjalaisen heimon nautinta-alueeseen kuuluvaksi. Vuoden 1595 Täyssinän rauhassa Pohjois-Savo liitettiin koillisinta osaa lukuun ottamatta Ruotsin valtakuntaan. Pohjois-Savossa liikkui myös savolaisia ja hämäläisiä erämiehiä ja alueilla asui myös lappalaisia. Lappalaisperäisiä nimiin kuuluu esimerkiksi Nissilän Rotimojärvi.

Kylä nimi oli 1500-luvun kartoissa NysLax ('uusi lahti' tai 'uusi alue'). Loppupääte "lax" viittaa ruotsin sanastossa tunnettuun sanaan, joka tarkoittaa alue, avara, aava. Nykyisen nimensä Nissilä on saanut ensimmäisestä vakituisesta asukkaastaan Paul (Paavo) Nissisestä, jonka talo merkittiin verotietoihin 1530-luvulla. Silloinen Nissisen tila on ollut pinta-alaltaan 30 000 ha.

Elinkeinoina 1500-luvulla kylässä oli eränkäynti, tervanpoltto ja kaskimaatalous. Luontainen kaupankäyntisuunta oli Ouluun, jonne tervakuljetukset ohjattiin Oulunjärven vesireittejä pitkin. Ouluun oli jo 1700-luvun alussa myös reitti maitse, joka oli muodostunut ilmeisesti jo paljon varhaisemmin erämiesten liikkuessa alueella. Reitit muodostuivat usein harju-alueilla, joita pitkin myös riistaeläimet, kuten esim. hirvet siirtyilevät talvehtimis- tai ruokapaikoilleen. Reittiä kutsuttiin purilastieksi, koska se oli muodostunut kolmi-uraiseksi hevosten jäljessä vetämien purilaiden vuoksi. Reitti kulki Nissilästä Hällämönharjun kautta Salmijärvelle ja sieltä Kestilän kautta Piippolaan ja Ouluun. 1700-luvulla Ruotsin kuningas määräsi rakennettavaksi maantien Iisalmesta Ouluun. Liikkuminen ja kaupankäynti vilkastui alueella huomattavasti. Tien rakentaminen toi myös ongelmia, koska se mahdollisti esim. Suomen sodan laajenemisen Savon alueelle.

Nissilän paikannimissä on huomattava määrä sellaisia, jotka ovat saaneet nimensä isonvihan aikaisista tapahtumista, esim. Tykkimäki, Kalmankangas, Kalmanuo, Hautakangas, Vihotti ja Piilola. Jokaiseen paikkaan liittyy tapahtumia, jotka ajoittuvat isonvihan ajalle. Myöhemmin myös Saimaan reittiä hyödynnettiin kaupankäynnissä Viipuriin saakka. Viipurista tuotiin kankaita, silkkiä sekä myöhemmin myös huonekaluja eli mööpeleitä, kuten silloin puhuttiin.