Sahrajärvi on Multian Sahrajärven rannalla sijaitseva kylä. Se on mäkistä vedenjakajaseutua, josta virtavedet jakautuvat länteen Keuruun reittiin, itään Lanneveden valuma-alueelle ja pohjoiseen Mahlunjärven valuma-alueelle. Kylän pohjoisosassa Nikaranperällä on Keski-Suomen korkein kohta, Kiiskilänmäki, joka on 268,8 metriä merenpinnan yläpuolella.[1][2] Kylä sijaitsee Multian itäosassa ja se rajautuu pohjoisessa Nikaranperään, idässä Uuraisten rajaan, etelässä Petäjäveden rajaan ja lännessä entiseen Riekon sahan alueeseen. Maarekisterin mukaan Nikaranperän kylä kuuluu Sahrajärveen, mutta käytännössä kylät ovat erillisiä. Tunnettuja sahrajärveläisiä ovat kansanedustajat Päiviö Hetemäki ja Arvo Ahonen sekä lentäjäveljekset Niilo ja Valto Karhumäki.[3]

Kasket savuavat muokkaa

Sahrajärven kylän ensimmäisissä asiakirjojen maininnoissa todetaan, että vuonna 1571 alueella oli yksi veronmaksaja. Tästä alkaen asiakirjoissa on useita selostuksia rajariidoista: vuonna 1589 tehtiin tuomioistuimessa rajanvetoa Sahrajärven talojen ja Uuraisten Kuukkajärven kesken. Samalla se oli Hämeen ja Savon eli Ruoveden ja Rautalammin silloisten suurpitäjien raja. Kaskiomistusriitojen vuoksi raja-asia käsiteltiin uudelleen vuonna 1628. Sahrajärven Nikaraiset joutuivat vuonna 1692 kaskiriitoihin Saarijärven Hännisten kanssa.[3] Vuosisatojen ajan Sahrajärvi olikin kaskiviljelyn aluetta. Suurimpia kaskihalmeita lienee ollut vuoden 1890 Messalan talon mailla tehty palo, johon kylvettiin seitsemän tynnyriä ruista. Kerrotaan Sahrajärven ilman olleen tuohon aikaan kaskisavujen takia kovin kitkerää.[2]

Asutus laajenee muokkaa

Kolmikymmenvuotisessa sodassa kunnostautunut kapteeni Salomon Adam Norrköping palkittiin laajoilla Keuruun seudun lahjoitusmailla vuonna 1649. Näistä muodostui kruununtila, jonka alueeseen kuuluivat Sahrajärveltä Kangasjärven Nikarainen ja Karhumäki. Multian kunnan väkiluku kasvoi voimakkaasti 1700–1800-lukujen taitteessa ja eniten taloja perustettiin juuri Sahrajärven kylään. Vuosina 1777–1790 Sahrajärvelle syntyi kahdeksan uudistaloa. Vuonna 1786 Sahrajärvellä oli neljä veroa maksavaa myllyä.[3]

Teitä rakennetaan muokkaa

Tiestöä rakennettiin Sahrajärvelle 1800–1900-lukujen taitteessa. Multia–Uurainen-tie (nykyinen seututie 627) rakennettiin vuosina 1877–1879. Petäjäveden Töysästä rakennettiin maantie (nykyinen yhdystie 6271) Sahrajärven Valkolaan vuonna 1887–1888. Vuonna 1903 kansakoulunopettaja K. N. Auer anoi kyläläisten puolesta hätäapuna lääninhallitukselta 4 000 markan avustusta Nikaranperän tien rakentamiseksi. Anomus hyväksyttiin ja tie saatiin valmiiksi vuonna 1906.[3] Tiet olivat kuitenkin varsin vaatimattomia.

Metsäkauppa ja uitto vauhtiin muokkaa

Liikemiehet kiinnostuivat Multian metsistä, kun sahatavaran kysyntä äkkijyrkästi kasvoi 1870-luvulla. Ostomiehet kiersivät talosta taloon metsäkauppaa tekemässä. Tänä aikana talonpoikien varallisuus nelinkertaistui 20 vuodessa. Jotkin hyviä tukkimetsiä sisältäneet maatilat siirtyivät kokonaisuudessaankin sahayritysten omistukseen. Niinpä vuosina 1916–1917 G. A. Serlachius osti 15 metsätilaa Multialta. Metsä- ja uittotyön työllistävä vaikutus oli suuri. Vuonna 1940 Multialla asui 8 metsätyönjohtajaa ja 2 metsätalouden neuvojaa.[3] Tarkoitus oli uittaa kerralla suuri määrä tukkeja, sillä pienten erien uittaminen syrjäseudulta ei ollut kannattavaa. Uitto antoi työtä tilattomille ja mäkitupalaisille. Uittourakka tehtiin alkukesällä, ja miehet kuljettivat uitettavaa tukkimäärää varsin kauas, esimerkiksi Mänttään.[2]

Suuret hakkuutyömaat 1920-luvulla muokkaa

Yhtiöiden ja valtion mailla järjestettiin 1920- ja 1930-luvulla laajoja hakkuita. Esimerkiksi vuonna 1925 Rosenlewin työmaalla Kallionikarassa oli työssä nelisensataa hevosta ajajineen. Noin 30 000 tukinrunkoa ajettiin tällöin 20 kilometrin päähän Uitamonjärven rantaan.[2]

Kunnan ensimmäinen kyläkoulu muokkaa

Kansakouluaate oli 1800-luvulla vanhan kansan mielestä turhaa, sillä lapset oli laitettava töihin. Opintielle haluaviakin silti oli. Sahrajärvellä vuonna 1895 pidetyssä kokouksessa useat yksityishenkilöt lahjoittivat rahaa ja rakennustarvikkeita koulua varten. Kunta saatiin ajatukseen mukaan, ja koulu rakennettiin vuonna 1897, ja se oli Multian ensimmäinen kyläkoulu.[2] Se oli toiminnassa kevääseen 2011 saakka.

Lähteet muokkaa

  1. Kyynämöinen. Järviwiki. Viitattu 17.2.2014.
  2. a b c d e Mauri Mönkkönen: Multian historia 1866–1975, s. 17, 73, 115–123, 128–133, 225–, 359–360. Saarijärvi: Multian kunta ja seurakunta, 1983. ISBN 951-99449-0-7.
  3. a b c d e Sahrajärven historiaa (Arkistoitu – Internet Archive). Multian kylät (PDF). Viitattu 17.2.2014.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Kaihlanen, Helvi ym. (toim.): Sahrajärven historiaa : koulu kylän keskellä. Sahrajärven kylä- ja nuorisoseura, 2011. ISBN 978-952-92-8875-5.