Metsätyönjohtaja
Metsätyönjohtaja on henkilö, joka vastaa metsässä tapahtuvaan puunkorjuuseen ja metsän uudistamiseen liittyvistä toiminnoista.
Metsäpomon perinne ulottuu 1800-luvulle, aikaan, jolloin sahateollisuus alkoi Suomessa kehittyä. Sahateollisuuden kehitys taas liittyi höyrykoneiden kehittämiseen ja myöhemmin sähkön ja polttomoottorien käyttöönottoon.
Alkuaikoina metsäpomon tehtävät liittyivät pelkästään puunkorjuuseen. Hän johti ja valvoi töitä savotoissa, hakkuu- ja uittotyömailla, leimasi puita ja laski työmiesten palkkoja. Metsätyönjohtajalla saattoi olla myös savottapuoti, josta hän myi savottamiehille työkaluja.[1] Pomo asui jätkien ja ajomiesten kanssa tukkikämpällä. Metsätöitä tehtiin vain talviaikaan, kesällä uitettiin puita.
Jakomiehet muokkaa
1900-luvun alkupuolella savotoissa oli myös aputyönjohtajat eli jakomiehet, jotka olivat vastaavan työnjohtajan alaisia. He jakoivat työmiehille palstat ja valvoivat työn jälkeä. Tehdyn pinon tuli olla suora ja tiivis ja puiden huolellisesti kuorittuja.[1]
Työn muuttuminen muokkaa
1900-luvulla metsätyönjohtajia ruvettiin kouluttamaan. Tietotekniikka tuli metsäjohtajien avuksi laajemmin vasta 1990-luvulla. Työ on ollut perinteisen miesvaltainen. Naisia alkoi näkyä metsätyönjohtajina metsissä oikeastaan vasta 1980-luvulla. Metsätyönjohtajan eli metsätalousteknikon koulutus lopetettiin 2000-luvun vaihteessa ja nykyisin koulutetaan metsätalousinsinöörejä. Johtajien työnkuva on muuttunut suuresti hakkuiden koneellistumisen myötä.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Jyrki Pöysä: Sanan voimalla savotassa, s. 169–173. Teoksessa Suomalaisen työn historiaa. Toim. Raimo Parikka. SKS:n toimituksia 730. Hämeenlinna: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1999. ISBN 951-717-964-2.