Avaa päävalikko
Aamuista maisemaa Pesiökylän Uutelanvaarassa.

Pesiökylä on kylä ja rautatieasema Suomussalmen kunnassa, noin 18 kilometriä kuntakeskuksesta länteen Pesiöjärven lounaispuolella.

Yleistä tietoutta PesiöstäMuokkaa

Ämmänsaaren radan Pesiökylän rautatieasemalta haarautuvat radat Ämmänsaareen ja Taivalkoskelle. Rataosuudella Pesiökylä–Taivalkoski kunnossapito on lopetettu vuonna 2004, ja rataosa lakkautettiin elokuussa 2004 liikennekelvottomana.

Pesiökylässä sijaitsi myös Hyrynsalmen–Kuusamon kenttäradan asema, jonka saksalaiset rakennuttivat jatkosodan aikana vankityövoimalla. Kenttäradan raideleveys oli Suomen rataverkkoa kapeampi.

Sodan jälkeen kapearaiteinen kenttärata muutettiin osin vankityövoimalla yleisen raideleveyden mukaiseksi. Rataa käytettiin 1950-luvulta alkaen sekä henkilö- että tavaraliikenteeseen. Lättähattuliikenne Kontiomäen ja Taivalkosken välillä lakkasi 1982[1] ja tämän jälkeen rata Taivalkoskelle toimi vielä puutavarakuljetuksiin.

Kulttuuria ja Pesiön ihmisiäMuokkaa

Pesiökylän asutus on hajaantunut laajalle alueelle. Aseman lähellä sijaitsee kauppiaskoti Pesiönlinna, jota kauppias Venja Niemen perhe asusti jo ennen sotia. Nykyisin Pesiönlinna on kesäaikaan museo- ja näyttelykäytössä ja sen käytöstä vastaa kauppiaan tytär Marja Niemi. Pesiönlinnan esineistö kertoo aikansa elämästä ja muun muassa Ilmari Kiannon monista vierailuista. Pääosa kylän taloista sijaitsee järven luoteispuolelle kiertävän tien varressa.

Koulun läheisyydessä on hautasaari, jonne kylän asukkaita on menneinä vuosisatoina haudattu. Pesiöllä on europarlamentaarikko Merja Kyllösen koti.

Pesiön koulu eli Kopionniemen kouluMuokkaa

Pesiön koululaiset kävivät Pesiön ja Laajan yhteistä Laajan koulua 1923-1938. Pesiön oma kansakoulu perustettiin 1938, ja opettajana toimi Ilmi Kauppinen. Koulutilat vuokrattiin Pesiön talosta Jooseppi Juntuselta ja asuntolatiloina toimi Lauri Juntusen pirtti. Oppilaita kouluun tuli 41. Toinen opettajan virka saatiin syksyllä 1939. Oppilaspaineen purkamiseksi valtuusto päätti siirtää osan Pesiön koulun oppilaista Piispajärvelle. Lapsia ei sinne voitu siirtää ilman vanhempien tahtoa. Oppilaat jäivät Pesiölle. Lähestyvä ratatyömaa tuli lisäämään paineita Pesiön suunnalla. Vuonna 1940 oppilasmäärä kasvoi 64:ään ja asuntolaan majoitettiin 42 oppilasta. Sota keskeytti toiminnan sekä koulussa että asuntolassa.

Uusi koulutalo valmistui Pesiön Kopionniemeen vuonna 1949, oppilaita oli 82 ja opettajia kolme. Uusi koulu antoi tilat myös asuntolalle. Oppilasmäärä saavutti huippunsa vuonna 1964, jolloin koulussa oli 92 oppilasta. Kuljetusten lisääntyminen vaikutti asuntolan olemassaoloon ja se suljettiin vuonna 1963. Peruskouluun tultaessa Pesiön koulussa oli 51 oppilasta ja opettajia kolme. Vuonna 1995 oppilaita oli 51 ja opettajia kolme. Koulun opettajina ovat toimineet viime vuosikymmeninä muun muassa Niilo Väisänen, Pasi Vahtera, Sirkka ja Elias Löhönen sekä Kari Ikonen. Loppuvaiheessa koulun johtajana toiminut hämeenlinnalaislähtöinen Ikonen oli 1970-luvulla kiertävänä englannin kielen opettajana.

Pesiö vapaa-ajan viettopaikkanaMuokkaa

Pesiöjärven ja viereisen Pienen Pesiöjärven rannoilla on melko runsasta mökkiasutusta. Pesiöjärven vedet laskevat Pesiöjokea pitkin Kiantajärven Pesiönlahteen. Pesiöllä toimii mökkimatkailuyrittäjiä. Pesiökylän harjumaisemissa mutkittelee retkeilypolku. Ämmänsaaresta Pesiönjärven maisemiin on ainakin 1980-luvulla hiihdetty ns. Joosepin hiihtoa.

LähteetMuokkaa

  1. Jussi Iltanen: Radan varrella, s. 373. Affecto, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.

Aiheesta muuallaMuokkaa