Virolahti

Virolahti (ruots. Vederlax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan kaakkoiskulmassa Suomenlahden rannalla Venäjän rajalla. Siellä sijaitsee Vaalimaan raja-asema Venäjän rajalla. Kunnan asukasluku on 2 927 ja sen pinta-ala on 558,98 km², josta 4,25 km² on sisävesistöjä. Väestötiheys on 7,87 asukasta/km². Virolahden naapurikunnat ovat Hamina ja Miehikkälä.

Virolahti Vederlax
vaakuna	sijainti
Pelto Virolahdella.
Sijainti	60°35′00″N, 027°42′25″E
Maakunta	Kymenlaakson maakunta
Seutukunta	Kotka–Haminan seutukunta
Kuntanumero	935
Hallinnollinen keskus	Virojoki
Perustettu	1336
Pinta-ala ilman merialueita	376,24 km² 216:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	558,98 km² 202:nneksi suurin 2022
– maa	371,99 km²
– sisävesi	4,25 km²
– meri	182,74 km²
Väkiluku	2 927 219:nneksi suurin 31.12.2023
– väestötiheys	7,87 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	11,7 %
– 15–64-v.	55,3 %
– yli 64-v.	33,0 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	92,7 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	6,9 %
Kunnallisvero	9,90 % 25:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Otto Koskela
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • PS  • SDP  • Kok.	11 5 3 2
www.virolahti.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kunnan nimi johtuu vilkkaasta kaupankäynnistä keskiajalla Viron, etenkin Virumaan asukkaiden kanssa. Virolahden vaakunan ankkuri kuvaa vanhaa satamapaikkaa, merenkulkua ja kalastusta. Apilat kuvaavat maanviljelyä. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson.

Historia

Esihistoria

Kivikauden ajasta kertovat lukuisat kaivaukset. Lämpimänä kautena 5000–2000 eaa. Virolahdella oli paljon asutusta, mutta myöhemmin muinaislöydöt harvenevat ja häviävät vähitellen kokonaan. Helsingin yliopiston tutkijaryhmä teki Pihlajasta varhaisesta asutuksesta kertovia esinelöytöjä 2008. Vetelänsuonojalta löytyi kivikauden loppupuolen keramiikkaa ja kaksi isoa asuinpainannetta, joiden välissä oli vielä kulkukäytävä ja ympärillä valli. Asumusten seinät ovat olleet joko hirsisiä, joissa on ollut 4–5 hirsikertaa, tai sitten turveseinäisiä. Kuvatunlaiset yhdistetyt huonetilat yleistyivät kivikauden lopulla noin 3500 eaa. Nyt Länsikylästä löydetty painanne on Museoviraston arvion mukaan vuosilta 1700–2300 eaa., kivikauden lopulta kampakeramiikan jälkeiseltä ajalta.

Virolahti on rautakauden lopun ja keskiajan arkeologian tutkimuksen kannalta vaikea tutkimusalue. Alueen asutushistoria on tuolta ajalta hämärän peitossa. Se on voinut olla osa karjalaista kulttuuripiiriä ennen alueen päätymistä Viipurin linnan hallinnon alaisuuteen. Vuoden 1000 molemmin puolin vallitsi eräkausi, jolloin Virolahden kalaisia vesiä kävivät verottamassa virolaiset, karjalaiset, hämäläiset ja venäläiset samaan aikaan kun viikinkien laivat purjehtivat rannikkoa pitkin Novgorodiin. Myös tältä rautakautiselta ajalta on runsaasti löytöjä, erityisesti hautapaikkoja.

Virolahden pitäjä

Virolahti oli jo Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 liitetty osaksi Ruotsia. Ensimmäinen kirjallinen maininta siitä on vuodelta 1336, jolloin Pietari Joninpojan kirjeessä Tallinnan raadille mainitaan Viipuri, Virolahti ja Vehkalahti paikkoina, jossa hansakaupungin porvareilla oli oikeus käydä kauppaa paikallisten asukkaiden kanssa. Myöhemmin virolahtelaiset harjoittivat myös itse talonpoikaispurjehdusta muun muassa Tallinnaan.

Vuonna 1370 Virolahti mainitaan itsenäisenä seurakuntana. Virolahden emäpitäjä rajoittui lännessä Vehkalahteen, idässä Säkkijärveen ja pohjoisessa Lappeeseen. Juhana III:n Venäjän sota oli Virolahdelle hyvin ankara ja monet vanhat, keskiaikaiset talonpoikaissuvut hävisivät kokonaan. 1600-luvulla Virolahdelta läänityksiä saivat von Ritter, von Vietinghoff, von Wicken, Klick, von Gertten, Böckling, Schulman, Mellin, Paijkull, Reet ja von Ungern-Sternberg -suvut, mutta läänitykset peruutettiin isossa reduktiossa. Myöhemmin Uudenkaupungin rauhan raja kulki alueen poikki. Vuonna 1743 (Turun rauhassa) Virolahti jäi kokonaan Venäjälle ja tuli osaksi ns. Vanhaa Suomea. Suomen suuriruhtinaskuntaan Vanha Suomi palautettiin vuonna 1812. Virolahdella alkoi 1700-luvulla louhostoiminta Pietarin rakentamisen tarpeisiin. Muun muassa Iisakinkirkon pylväät ovat Virolahden Pyterlahden graniittia. Emil von Qvanten kirjoitti Suomen laulun 15-vuotiaana kadettina Harjun hovissa Virolahdella 1840-luvun alussa.

Kartta Virolahden seudun aluemuutoksista. Virolahdesta vuonna 1946 luovutettu alue merkitty numerolla 1.

Miehikkälä itsenäistyi Virolahdesta vuonna 1887. Virolahdelle perustettiin Suomen ensimmäinen kunnallinen kansakoulu. Ennen ensimmäistä maailmansotaa tsaari Nikolai II vietti huvijahdillaan Standartilla kesiään perheineen pitäjän saaristossa.

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 suurin osa siihenastisen Virolahden alueesta pysyi Suomella, mutta osa (yli 100 km²) sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin.

Kyliä vuonna 1939

Tähdellä (*) merkityt jäivät talvisodan jälkeen kokonaan tai suurimmaksi osaksi Neuvostoliiton, nykyisen Venäjän, puolelle.

Alapihlaja, *Ala-Urpala, Eerikkälä, Hailila, Hanski, Hellä (Heligby), Hämeenkylä (Tavastby), Häppilä, Järvenkylä, Kattilainen, *Kiiskilahti, Kirkonkylä, Klamila, Koivuniemi, *Koskela, Koskelanjoki, Kotola, Kurkela, *Laitsalmi, Länsikylä (Flonckarböle), *Martinsaari, Mattila, Mustamaa, Nopala, *Orslahti, *Paatio (Båtö, Patio), Pajulahti, *Pajusaari, *Pitkäpaasi, Pyterlahti, Ravijoki, Ravijärvi, Reinikkala, Rännänen (Grennäs), Sydänkylä (Kallfjärd), Säkäjärvi (Seekeirffby), Tiilikkala, Vaalimaa (Vaderma), Vilkkilä, Virojoki, Yläpihlaja, *Ylä-Urpala.

Kuntaliitoskaavailut

Virolahden kaavailtu yhdistyminen Haminan kanssa kariutui joulukuussa 2011, kun Virolahden kunnanvaltuusto päätti äänin 18–3 hylätä kuntaliitossopimuksen ja valtuuttaa kunnanhallitus jatkamaan prosessia tavoitteena kahden kunnan mallin toteutuminen eteläisessä Kymenlaaksossa. Kesällä 2023 Virolahti teki Haminalle uuden aloitteen kuntaliitosta koskien, ja Hamina suhtautui esitykseen myönteisesti. Liitossuunnitelmat kariutuivat 7.5.2024 Virolahden kunnanvaltuuston hylättyä yhdistymissopimuksen äänin 14-7.

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Virolahden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			4 514
1985			4 334
1990			4 186
1995			4 033
2000			3 904
2005			3 641
2010			3 516
2015			3 347
2020			3 114
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2018 lopussa Virolahdella oli 3 150 asukasta, joista 1 391 asui taajamissa, 1 707 haja-asutusalueilla ja 52:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Virolahden taajama-aste on 44,9 %. Virolahden taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2018)
1	Virojoki	1 114
2	Klamila	277

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

Virolahden keskiaikainen kivisakaristo ja taustalla Virolahden kirkko.

Evankelis-luterilainen Haminan seurakunta toimii Haminan kaupungin sekä Virolahden ja Miehikkälän kuntien alueella. Entinen Virolahden seurakunta lakkautettiin ja liitettiin Haminan seurakunnan yhteyteen omana kappeliseurakuntanaan vuonna 2011.

Virolahti kuuluu roomalaiskatolisen Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa Helsingin hiippakuntaa.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Virolahden alueella toimii Kaakkois-Suomen ortodoksinen seurakunta. Virolahti kuuluu seurakunnan Kouvolan ja Haminan toiminta-alueeseen.

Maantiede

Virolahden keskustaajama Virojoki ja kirkonkylä sijaitsevat Virolahden merenlahden ympäristössä. Muita merkittäviä kyliä ovat Klamila ja Ravijoki lännessä ja Vaalimaa idässä. Joista ovat suurimmat kunnan keskustaajaman kohdalla Virolahteen laskeva Virojoki ja Vaalimaanjoki, joka laskee Suomenlahteen Venäjän puolella. Suurimpia saaria ovat Mustamaa, Santasaari, Santio ja Ruissaari. Ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.

Ilmasto

Virolahden ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −2,6 −2,8 1,2 7,6 14,8 19,0 22,0 20,7 15,3 8,4 3,2 −0,1 ka. 8,9 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −8,5 −9,5 −6,6 −1,2 3,4 8,7 11,8 10,4 6,4 2,1 −1,6 −5,1 ka. 0,9 Vrk:n keskilämpötila (°C) −5,3 −6,0 −2,6 3,0 9,3 14,2 17,2 15,7 10,9 5,4 1,0 −2,4 ka. 5 Sademäärä (mm) 52 44 40 34 40 57 54 73 74 82 71 63 Σ 684 Sadepäivät (d) 12 9 8 7 7 8 8 9 9 11 12 12 Σ 112 L ä m p ö t i l a −2,6 −8,5 −2,8 −9,5 1,2 −6,6 7,6 −1,2 14,8 3,4 19,0 8,7 22,0 11,8 20,7 10,4 15,3 6,4 8,4 2,1 3,2 −1,6 −0,1 −5,1 S a d a n t a 52 44 40 34 40 57 54 73 74 82 71 63 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991-2020

Tapahtumia

• Virolahden saarihiihto on vuodesta 2003 lähtien järjestetty laturetki, jonka reitti on ulottunut rajan yli Venäjän puolelle.
• Joka vuosi toukokuun loppupuolella lintuharrastajat ympäri Suomen kokoontuvat Virolahdelle seuraamaan arktisten lintujen muuttoa ns. arktikaa.
• Virolahti-viikko heinäkuussa sisältää monipuolisia kesätapahtumia. Viikko huipentuu hapanvellijuhlaan, joka on saanut nimensä paikallisesta perinneruoasta, hapanvellistä. Hapanvellin valmistukseen käytetään mm. ruistaikinajuurta, perunaa ja herneitä. Virolahden toiseksi pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lantusta, perunasta, siansivusta ja ruisleipätaikinasta leivottu lohkopiirakka.
• Virolahden Kirkonkylässä järjestetään elokuun lopussa Pertunmarkkinat. Kyseessä on vanhan ajan käsityöläismarkkinat, jossa käy yleisöä liki 2000 henkilöä.

Nähtävyydet

• Harjun oppimiskeskus, maatalous- ja puutarhaoppilaitos. Päärakennuksen on suunnitellut Carl Ludvig Engel vuonna 1816
• Pyterlahden louhos, josta on louhittu Pietarin Iisakin kirkon pylväät ja maailman suurin monoliitti Aleksanterin pylväs
• Uuno Klamin lapsuudenkoti Klamilassa
• Virolahden bunkkerimuseo, sotahistoriallinen museo Ylä-Pihlajassa
• Virolahden kotiseutumuseo Pyterlahdessa
• Virolahden kirkko, Tuomas Ragwaldinpoika Suikkasen suunnittelema puinen ristikirkko vuosilta 1765–1768
• Virolahden sakaristo, keskiaikainen kivisakaristo Virolahden kirkon vieressä
• Tallimäki–Virojoki-tie, museotie, osa Turusta Viipuriin johtanutta 1300-luvun Suurta Rantatietä
• Vaalimaan raja-asema
• Veli Saarisen puisto, Kain Tapperin suunnittelema olympiavoittajan kunniaksi Virojoella

Tunnettuja virolahtelaisia

• Heikki Kainulainen, maanviljelijä ja poliitikko
• Uuno Klami, säveltäjä
• Väinö Koskela, kestävyysjuoksija
• Hannu Koskivuori, liikuntaneuvos
• Ilmari Kuokka, kestävyysjuoksija
• Väinö Liikkanen, maastohiihtäjä
• Antti Louhisto, kuvanveistäjä
• Jalmari Malmi, kauppias, maanviljelijä ja kansanedustaja
• Einari Mässeli, maastohiihtäjä
• Aatto Nuora, ampuja
• Paavo Raussi, urkutaiteilija ja professori
• Arvo Rytkönen, suurlähettiläs ja ministeri
• Veli Saarinen. hiihtäjä ja valmentaja
• Pirjo Seppä, suunnistaja
• Eino Seppälä, kestävyysjuoksija
• Aarne Sihvo, jääkärikenraali
• Oiva Tylli, ampuja
• Taneli Typpö, poliitikko

Katso myös

• Luettelo Virolahden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Virolahden kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Virolahden avainluvut
• Virolahden Sampo / Jalkapallo

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet