Säkkijärvi
Säkkijärvi oli Etelä-Karjalassa Viipurinlahden länsirannalla sijainnut Suomen kunta. Kunnasta jäi noin 90 prosenttia (448,7 km²) Neuvostoliitolle sotien jälkeen. Suomen puolelle jäänyt osa Säkkijärveä (43,9 km²) liitettiin vuonna 1946 Ylämaan ja Miehikkälän kuntiin. Säkkijärven kirkonkylän nimi on venäjäksi Kondratjevo (ven. Кондра́тьево).
| Säkkijärvi | |
|---|---|
| Entinen kunta – pääosa luovutettu Neuvostoliitolle ja jäljelle jäänyt alue nykyisin osa Lappeenrantaa ja Miehikkälää |
|
 |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Kihlakunta | Kymin kihlakunta |
| Kuntanumero | 782 |
| Hallinnollinen keskus | Säkkijärven kirkonkylä |
| Perustettu | 1572 |
| – emäpitäjä | Viipurin pitäjä1 |
| Lakkautettu |
1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Suomelle jääneet osat liitetty | 1946 |
| – kuntiin |
Miehikkälä Ylämaa |
| Pinta-ala |
km² (1938) |
| – maa | 492,58 km² |
| Väkiluku |
8 685 (1939) |
| – väestötiheys | 17,6 as./km² |
|
1 Seurakunnan perustamisvuosi |
|
Säkkijärvi tunnetaan erityisesti ”Säkkijärven polkasta”.
Maantiede muokkaa
Säkkijärvi sijaitsi Suomenlahden rannikolla noin 60 kilometriä Haminasta itään ja noin 40 kilometriä Viipurista länteen. Naapurikunnat olivat Virolahti, Miehikkälä, Ylämaa, Vahviala ja Viipurin maalaiskunta. Kuntaan kuului pohjoisosassa kumpuilevasta maastosta muodostunut ”ylämaa” ja eteläosan tasaisempi entinen merenpohja. Suomenlahdella oli lisäksi joitakin saaria kuten Teikarsaari. Säkkijärven alueella laskivat Suomenlahteen Santajoki ja Vilajoki. Säkkijärven kirkonkylä sijaitsi Santajoen varrella.
Historia muokkaa
Asutusta alueella lienee ollut siitä asti, kun maa nousi merestä. Ruotsiin Säkkijärvi luettiin jo Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323. Säkkijärvi mainitaan vuonna 1541 Viipurin kappelina ja seurakunta itsenäistyi 1572.[1] Vilajoen kartanon omisti 1600-luvun puolivälissä kenraaliluutnantti vapaaherra Göran Paikull ja Muhulahden kartanon v. 1678 Jürgen Mellin.[2] Säkkijärvi jaettiin kahtia vuoden 1721 Uudenkaupungin rauhassa (Ruotsiin jäi Säkkijärven aluetta enemmän kuin Suomessa pysyi 1940 voimaan tulleen rajan myötä). Vuonna 1743 Turun rauhassa Säkkijärven alueesta tuli kokonaan Venäjää, osaksi Vanhaa Suomea. Vielä 1700-luvun lopulla Säkkijärveen kuuluivat Lappeen Monolan ja Kälvälän kylät, Luumäen Suo-Anttilan kylä, Virolahden Muurikkalan, Alaurpalan ja Yläurpalan kylät sekä Viipurin pitäjän Gammalbyn ja Repolan kylät. Suomen suuriruhtinaskuntaan Vanha Suomi palautettiin vuonna 1812.
Säkkijärveltä esiintyi runsaasti muuttoa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan 1900-luvun alkupuolella.
Vuonna 1921 Säkkijärvestä erotettiin Häsälä ja Rakkola uuteen Vahvialan kuntaan. Ylämaan kunnan perustamista valmisteltaessa 1924 Säkkijärven Ihakselasta liitettiin Näpin ja Hermusen kylät Luumäkeen. Vuonna 1929 Säkkijärvestä erotettiin Ylämaan kunta, johon liitettiin kylät Hujakkala, Hyttilä, Ihaksela, Lahnajärvi, Sirkjärvi, Säämälä, Timperilä, Villala ja Ylijärvi.
Talvisodassa kunnan alueella käytiin rajuja taisteluja neuvostoarmeijan noustua maihin Viipurinlahden jäätä pitkin. Säkkijärven kirkko paloi ilmapommituksen jälkeen 26.2.1940. Rintama kulki rauhan tullessa Säkkijärven poikki. Sodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 pieni osa siihenastisen Säkkijärven alueesta pysyi Suomessa, mutta suurin osa sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Säkkijärvi vallattiin takaisin jatkosodan alussa 23.8.1941. Neuvostoliiton puna-armeijan vastahyökkäyksessä kesällä 1944 suomalaisjoukkojen ja Saksan armeijan joukot torjuivat neuvostolaisten maihinnousuyritykset. Sodan syksyllä 1944 päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen mukaan Suomen joukkojen oli vetäydyttävä 1940 hyväksytylle rajalle.
Suomessa pysynyt alue (Väkevälän, Nurmelan ja Laisniemen kylät sekä pienempiä osia muutamista muista kylistä) liitettiin Ylämaan ja Miehikkälän kuntiin.
Neuvostoliitolle luovutettu kirkonkylä sai ensin Vladimir Leninin alkuperäisen sukunimen mukaan nimen Uljanovka vuonna 1948, mutta jo puolen vuoden päästä nimeksi tuli ven. Кондратьево, Kondratjevo Suursaaren yllä 1943 alasammutun ja menehtyneen eversti Pjotr Kondratjevin mukaan.[3]
Asukkaat ja elinkeinot muokkaa
Säkkijärvellä oli ennen sotaa noin 8 700 asukasta. Asutus oli tavanomaista karjalaista talonpoikaisväestöä. Elinkeinoina olivat maatalous ja kalastus. Aiemmin 1800-luvulla oli myös ollut laivanrakennusta. Säkkijärveläinen puukäsityötaito oli tunnettua. Teollisuutta kunnassa ei juurikaan ollut. Suomen puolelle jäänyt Ylämaa on maan merkittävimpiä raakakiven tuottajia. Kiveä ei kuitenkaan louhittu ennen sotia. Asukkaat loppusijoitettiin evakkoon pääasiassa Pohjois-Kymenlaaksoon Valkealan ja Elimäen kuntiin. Alueella käytetty murre oli eteläkarjalaista ja erosi Kannaksen tunnetummasta karjalaismurteesta. Kunnassa oli itsenäisyyden aikana oma varuskunta, Rannikkotykistörykmentti 2. Taiteilija Hugo Simbergillä oli kesänviettopaikka Niemenlautan kartanossa Iivanalassa.
Liikenneyhteydet muokkaa
Kunnan läpi kulki Helsinki–Viipuri-valtatie. Kirkonkylästä pohjoiseen lähti maantie Lappeenrantaan. Välittömästi kunnan pohjoispuolella kulki Pietarin rautatie, lähimmät asemat olivat Simola ja Pulsa. Vesireittejä Viipuriin ja muualle rannikolle hyödynnettiin myös. Hyviä satamapaikkoja ei kunnan alueella ollut.
Nähtävyyksiä muokkaa
Tunnettuja säkkijärveläisiä muokkaa
- Toivo Kirppu (1920–1986), Mannerheim-ristin ritari numero 154, myöh. asuinpaikka Ylämaa
- Eino Laisi (1908–1986), Mannerheim-ristin ritari numero 115.
Kyliä muokkaa
Alahäme, Alaoutila, Heinlahti, Hujakkala (Ylämaa), Huovila, Hyppälä, Hyttilä (Ylämaa), Häsälä (Vahviala), Ihaksela (Ylämaa), Iivanala, Jokikylä, Kallola, Karvala, Kaukiala, Kolhola, Lahnajärvi (Ylämaa), Lahtiala, Laihajärvi, Laisniemi, Lavola, Muhulahti, Nisalahti, Nurmela, Paakkala, Rakkola (Vahviala), Ristsatama, Salajärvi, Santajoki, Siissala, Sirkjärvi (Ylämaa), Suurpäälä, Säkkijärvi kirkonkylä, Säämälä (Ylämaa), Tapiola, Teikarsaari, Timperilä (Ylämaa), Vilajoki, Vilaniemi, Villala (Ylämaa), Väkevälä,Ylijärvi (Ylämaa), Ylähäme, Yläoutila
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 17 koulupiiriin.[4]
Entisten säkkijärveläisten järjestötoimintaa muokkaa
Säkkijärven Neuvostoliiton puolelle jääneen osan asukkaat sijoitettiin jatkosodan jälkeen Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueelle Haminaan, Kouvolaan, Lemille, Luumäelle, Savitaipaleelle, Sippolaan, Valkealaan ja Vehkalahdelle.[5]
Entiset säkkijärveläiset pitävät yhteyttä toisiinsa pitäjäseura Suomen Säkkijärvi-seura ry:n kautta. Pitäjäseura järjestää vuosittain säkkijärveläisten yhteisöjen ja sukututkijoiden tapaamisia, perinneruokakursseja, tupailtoja sekä muita tapahtumia. Suomen Säkkijärvi-seura ry kerää ja ylläpitää säkkijärveläistä valokuva-arkistoa. Seuralla on myös entiseen kuntaan liittyvää julkaisutoimintaa, muun muassa vuosittainen kuvakalenteri. Nuorisotoimintaa varten on perustettu Facebook-profiili ja -ryhmä.
Säkkijärvi-säätiö perustettiin pitäjän luovutuksen johdosta hallinnoimaan luovutettuja arkistoja ja omaisuutta. Säkkijärvi-lehti ilmestyy jo 70. vuosikertaansa (2015). Entisen Säkkijärven asukkailla ja heidän jälkeläisillään on useita sukuseuroja ja kylätoimikuntia.
Lähteet muokkaa
- ↑ http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat
- ↑ Luovutettu Karjala - Säkkijärvi
- ↑ http://kannas.nm.ru/vyborg_district2.htm#Sakkijarvi (Arkistoitu – Internet Archive) Кондратьево Сяккиярви Sakkijarvi] История селений, Историко-краеведческое объединение "Карелия" (venäjäksi)
- ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
Aiheesta muualla muokkaa
- Säkkijärven kartta
- Luovutetun Karjalan linkit (Arkistoitu – Internet Archive)
Alahäme • Alaoutila • Heinlahti • Hujakkala • Huovila • Hyppälä • Hyttilä • Ihaksela • Iivanala • Jokikylä • Kallola • Karvala • Kaukiala • Kolhola • Lahnajärvi • Lahtiala • Laihajärvi • Laisniemi • Lavola • Muhulahti • Nisalahti • Nurmela • Paakkala • Ristsatama • Salajärvi • Santajoki • Siissala • Sirkjärvi • Suurpäälä • Säkkijärvi • Säämälä • Tapiola • Teikarsaari • Timperilä • Vilajoki • Vilaniemi • Villala • Väkevälä • Yläoutila