Laihajärvi oli kylä luovutetun Karjalan alueella Säkkijärven kunnassa.

Laihajärvellä suoritettiin isojako vuosina 1828-1829 ja tähän jakokuntaan kuului osa naapurikylien Kolholan ja Laisniemen maista. Laihajärven jakokunta oli Säkkijärven suurin ja se käsitti 16 maarekisteritaloa. Maarekisteriin tilat kirjattiin päiväyksellä 26.1.1836 ja sellaisenaan ne suurelta osin sitten pysyivät alueluovutuksiin asti. Sen sadan vuoden aikana, minkä tilat olivat olemassa, ei tilusten suhteen tehty muutosmerkintöjä. Vaikka metsämaata olisi raivattu pelloksi, se pysyi maarekisterissä metsänä. Isäntien tehdessä kauppoja keskenään oli se pätevä ja pitävä, vaikka sitä ei joka kerta rekisteröitykään. Hyvin usein veljekset sopivat keskenään mitä sarkaa kukin viljeli, eikä siinä tarvittu maanmittaria eikä omistussuhteen rekisteröintiä.

Laihajärven maakirjatalot isojaossa: Monto, Kouvo, Pönkä, Venäläinen, Koso, Ollikka, Hyypiä eli Pukki, Valkonen, Mäkelä, Toivari, Hyypiä eli Autio, Torvi, Päkki, Haili, Seppälä ja Lihavajärven mylly.

Laihajärvi rajoittui kyliin: Ala-Urpala (kuului Virolahden kuntaan), Kirkonkylä, Kolhola, Lahtiala, Laisniemi, Salajärvi, Suurpäälä, Ylä-Urpala (kuului Virolahden kuntaan).

KirjallisuuttaMuokkaa

Säkkijärven Laihajärven koulupiirin kyläkirja Varjottomat pihat on julkaistu 1997, ja sen on toimittanut Tuula Ulvelin. Kirjassa on jokaisen talon kohdalla selkeät sukututkimukset, valokuvia ja pihapiirin piirros. Lisäksi sieltä löytyy yleisen historian ja muistelmien lisäksi murresanat, perinneruokaohjeet ja kartat.

Laihajärveläiset neljännesvuosisata yhdessä (1988-2014) on historiikki laihajärveläisesta siirtoväestä (teksti ja aineiston hankinta: Raimo Koso, Mervi Tommiska ja Eero Ulvelin; Laihajärven kylätoimikunta 2016). Historiikissa kerrotaan Laihajärven kylän eri puolilla Suomea nyt yli 70 vuoden ajan evakkoina asuneiden kyläläisten yhteistoiminnasta. Historiikin pohjana ovat kylätoimikunnan pöytäkirjat, matkoista ja tapahtumista kirjoitetut kertomukset sekä valokuvat.

MusiikkiMuokkaa

Laihajärveläisten tunnuslaulu on 12 säkeistöinen Laihan balladi (sävel: Kotimaani ompi Suomi), jonka on kirjoittanut Eeva Porkka.

Entisten laihajärveläisten toimintaMuokkaa

Entiset laihajärveläiset pitävät yhteyttä toisiinsa 1990-luvulla perustetun Laihajärven kylätoimikunnan kautta. Kylätoimikunta järjestää vuosittain Laihajärvipäivän jollakin laihajärveläisten nykyisellä asuinpaikkakunnalla ja kotiseutumatkoja entiselle Säkkijärvelle. Laihajärven kyläpäällikkö ja kylätoimikunnan puheenjohtaja vuonna 2019 on Pertti Toivari (Kouvola).

Aiheesta muuallaMuokkaa

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Varjottomat pihat, 1997, toim. Tuula Ulvelin, ISBN 952-90-8788-8
  • Laihajärveläiset neljännesvuosisata yhdessä (1988-2014), 2016, Laihajärven kylätoimikunta (laihajarvi@gmail.com)