Wikipedia

Benetton Formula

Formula 1 -talli
(Ohjattu sivulta Benetton Formula Ltd.)

Benetton Formula Ltd., tunnettu myös nimellä Benetton, oli kausilla 1986–2001 toiminut Formula 1 -talli.

Benetton
Koko nimi Benetton Formula Ltd.
Päämaja Yhdistynyt kuningaskunta Witney, Englanti
Perustajat Italia Benetton Group
Henkilökunta Italia Flavio Briatore
Yhdistynyt kuningaskunta Ross Brawn
Yhdistynyt kuningaskunta David Richards
Yhdistynyt kuningaskunta Peter Collins
Tunnetuimmat kuljettajat Ranska Jean Alesi
Itävalta Gerhard Berger
Italia Giancarlo Fisichella
Italia Riccardo Patrese
Brasilia Nelson Piquet
Saksa Michael Schumacher
Moottorit BMW, Ford, Renault, Playlife
Saavutukset Formula 1:n MM-sarjassa
Ensimmäinen kilpailu Brasilian GP 1986
Kilpailuja 260
Valmistajien
maailmanmestaruuksia		 1 (1995)
Kuljettajien
maailmanmestaruuksia		 2 (1994, 1995)
Voittoja 27
Paalupaikkoja 15
Nopeimpia kierroksia 36
MM-pisteitä 851,5
Viimeinen kilpailu Japanin GP 2001

Tallin omisti Benettonin perhe, joka tunnetaan paremmin perheen perustamasta vaatemerkistä ja -yrityksestä Benetton Group. Benetton kilpaili Yhdistyneen kuningaskunnan lisenssillä kaudesta 1986 kauteen 1995 ja Italian lisensillä kaudesta 1996 kauteen 2001.

Michael Schumacher voitti Benettonilla kaksi kuljettajien maailmanmestaruutta vuosina 1994 ja 1995, joista jälkimmäisellä Benetton voitti myös valmistajien mestaruuden. Vuonna 2000 Renault osti tallin, mutta se jatkoi kilpailemista Benetton-nimellä kaudella 2001, kunnes se vaihdettiin Renault’ksi seuraavaksi kaudeksi.

Itävaltalainen Gerhard Berger saavutti sekä tallin ensimmäisen että viimeisen voiton kausilla 1986 ja 1997. Osakilpailuvoitot olivat myös Bergerin uralla ensimmäinen ja viimeinen.

Taustaa

muokkaa

Benetton Group ilmestyi F1-sarjaan alun perin Tyrrell-tallin sponsorina vuonna 1983. Vuonna 1984 se sponsoroi Alfa Romeota ja vuonna 1985 Toleman-tallia. Benetton Formula Ltd. muodostui vuoden 1985 lopussa, kun Benettonin perhe osti Toleman-tallin. Tallin ensiesiintyminen F1:ssä oli kaudella 1986. Talli aloitti BMW:n moottoreilla, mutta vaihtoi ne esikoiskautensa jälkeen Fordin moottoreihin.

Kansallisuus

muokkaa

Benetton kilpaili kaudesta 1986 kauteen 1995 Britannian lisenssillä. Benettonin perhe kuitenkin halusi, että talli kilpailisi Italian lipun alla. Niinpä kaudesta 1996 aina tallin viimeiseen kauteen 2001 asti se kilpaili Italian lipun alla. Italian kansallislaulu soitettiin voiton päätteeksi kuitenkin vain kerran, sillä vuosina 1996–2001 talli saavutti vain yhden voiton.

Formula 1 (1986–2001)

muokkaa

1986

muokkaa

Kausi 1986 oli Benettonin ensimmäinen Formula 1 -sarjassa. Kuljettajina toimivat italialainen Teo Fabi ja itävaltalainen Gerhard Berger. Fabi oli kilpaillut edellisellä kaudella Tolemanilla ja Berger Arrowsilla. Talli käytti esikoiskaudellaan B196-autossaan nelisylinterisiä puolitoistalitraisia BMW M12 -turbomoottoreita ja Pirellin renkaita.

Heti ensimmäisessä kilpailussa Brasilian GP:ssa Berger onnistui ajamaan sijalle kuusi. Sijoituksellaan hän avasi tallin pistetilin yhdellä pisteellä. Samaisessa kilpailussa Fabi onnistui ajamaan maaliin kymmenentenä, tosin viisi kierrosta voittajalle jääneenä. Lisäksi hän oli viimeinen sijoituksen saanut kuljettaja, sillä viisitoista kuljettajaa keskeytti kilpailussa.

Kauden toisessa kilpailussa Espanjan GP:ssä sekä Fabi että Berger ajoivat pisteille. Fabi oli kilpailun viides ja Berger kuudes. Kuten edellisessäkin kilpailussa, myös tässä pistesijoille ajamisia helpotti huomattavasti monen muun kuljettajan keskeyttäminen. Maaliin kun ajoi vain kahdeksan kuljettajaa.

San Marinon GP:ssä Berger saavutti tallin ensimmäisen palkintosijan. Hän sijoittui kilpailussa kolmanneksi yhden kierroksen voittajalle hävinneenä. Kilpailuun hän lähti yhdeksännestä lähtöruudusta.

Hyvän alkukauden jälkeen Benetton-kuljettajat alkoivat keskeyttää kilpailuissa. Useimmiten syynä olivat tekniset ongelmat kuten moottoririkot ja vaihdelaatikko-ongelmat. Kanadan GP:stä Britannian GP:hen sekä Berger että Fabi keskeyttivät neljässä perättäisessä kilpailuissa.

Itävallan GP:n aika-ajoissa Fabi onnistui saavuttamaan tallin ensimmäisen paalupaikan. Kaiken lisäksi Berger ajoi ruutuun kaksi. Tallin eturivin valtaus oli tallille samalla ensimmäinen. Tallin epäonneksi Fabi joutui keskeyttämään kilpailun moottorin hajottua. Hän ehti ajaa kilpailusta 17 kierrosta 52:sta. Lisäksi Berger sijoittui juuri ja juuri pisteiden ulkopuolelle sijalle seitsemän. Pisteitä ei kilpailusta ei siis tullut, vaikka aika-ajojen perusteella oli odotettavissa hyvää tulosta.

Fabin hyvä aika-ajovauhti jatkui Italian GP:ssä, jossa hän niin ikään ajoi paalupaikalle. Berger ajoi itsensä neljänteen ruutuun. Fabi joutui taas kerran keskeyttämään. Tällä kertaa rengasrikkoon kierroksella 45. Kilpailun positiivinen asia kuitenkin oli se, että Berger sijoittui viidenneksi ja saavutti kaksi MM-pistettä. Edellisestä pistesijoituksesta oli kulunut kymmenen kilpailua.

Kauden kohokohdaksi muodostui kauden toiseksi viimeinen kilpailu, Meksikon GP. Neljännestä ruudusta lähtenyt Berger onnistui voittamaan kilpailun noin 25 sekunnin erolla hallitsevaan maailmanmestariin Alain Prostiin. Voitto oli niin Bergerille kuin tallillekin uran ensimmäinen. Fabi sen sijaan joutui keskeyttämään kilpailun alkuvaiheilla jälleen moottorin hajottua.

Kaudella 1986 Benetton saavutti pisteitä yhteensä 19. 17 pisteistä oli Bergerin ajamia ja loput kaksi Fabin. Talli sijoittui valmistajien MM-sarjassa sijalle kuusi.

1987

muokkaa

Kaudella 1987 Teo Fabi jatkoi tallin kuljettajana ja hänen rinnalleen palkattiin belgialainen Thierry Boutsen, kun Gerhard Berger siirtyi Ferrarille.[1] B187-autossa oli nyt voimanlähteenä kuusisylinterinen Ford TEC -turbomoottori.[2] Rengastoimittajaksi vaihtui Goodyear, kun Pirelli vetäytyi sarjasta.

Tulosten valossa kausi alkoi hieman edelliskautta paremmin, kun Boutsen ajoi avauskilpailussa Brasilian GP:ssa viidenneksi startattuaan kuudennesta lähtöruudusta. Sijoituksestaan hän ansaitsi kaksi MM-pistettä. Fabin lupaavasta neljännestä lähtöruudusta alkanut kilpailu päättyi jo kymmenennellä kierroksella turboahtimen rikkoonnuttua.[3]

Seuraavan kerran talli ylsi pistesijoille vasta kauden kuudennessa kilpailussa Ranskan GP:ssa. Fabi ajoi seitsemännestä lähtöruudusta maaliin viidentenä, mutta hän tosin jäi kilpailun voittaneesta Nigel Mansellistä yli kolme kierrosta. Viidennestä lähtöruudusta matkaan lähteneen Boutsenin kilpailu päättyi jo viidennen kerran peräkkäin teknisiin ongelmiin. Tällä kertaa Ford-moottori petti 32. kierroksella.[4] Seuraavaksi ajetussa Britannian GP:ssa Fabi vastasi tallin parhaasta ajosuorituksesta, kun hän saavutti viimeisen pistesijan ajamalla maaliin kuudentena. Boutsen onnistui katkaisemaan keskeytysputkensa sijoittumalla lopputuloksissa Fabin jälkeen seitsemänneksi. Kärjen vauhtiin talli ei kuitenkaan yltänyt, sillä Fabi jäi voittajasta kaksi- ja Boutsen kolme kierrosta.[5]

Unkarin GP:ssa Boutsen onnistui saavuttamaan pistesijan seitsemän kilpailun tauon jälkeen. Seitsemännestä lähtöruudusta alkanut kilpailu päättyi lopulta hyvään neljänteen sijaan, josta hän saalisti kolme MM-pistettä. Fabin kilpailu päättyi keskeytykseen 15. kierroksella vaihdelaatikon petettyä.[6] Seuraavaksi vuorossa oli Itävallan GP, josta muodostui tallin kauden paras kilpailu. Aika-ajoissa tallin kuljettajat hankkivat hyvät lähtöruudut, kun Boutsen oli neljäs ja Fabi viides. Kilpailun alussa Boutsen ajoi parhaimmillaan toisena, mutta varikkokäynti pudotti hänet palkintosijoilta. Lopputuloksissa hän oli neljäs. Fabi kuitenkin vastasi vielä paremmasta sijoituksesta, kun hän ylsi ensimmäistä kertaa kauden aikana palkintokorokkeelle ollen kolmas. Talli saavutti menestyksekkäästä kilpailusta seitsemän MM-pistettä.[7] Boutsen onnistui jatkamaan pisteputkensa kolmen kilpailun mittaiseksi Italian GP:ssa. Hän starttasi kilpailuun kuudennesta lähtöruudusta ja kilpailussa pystyi nousemaan yhden sijan ollen lopputuloksissa viides. Fabin vauhti riitti kilpailussa seitsemänteen sijaan.[8] Portugalin GP:ssa Fabi vastasi tallin pisteputken jatkumisesta neljän kilpailun mittaiseksi. Aika-ajoista hän hankki itselleen vaisun kymmenennen lähtöruudun, mutta kilpailussa onnistui nousemaan neljänneksi.[9]

Meksikon GP:hin tallin kuljettajat hankkivat aika-ajoissa hyvät lähtöruudut. Boutsen oli neljäs ja Fabi kuudes. Boutsenin kilpailu sai kuitenkin ikävän lopun, kun hänen autonsa sähköt pettivät 16. kierroksella. Fabi kuitenkin onnistui ajamaan pisteille viidenneksi, vaikka hän jäikin kärjelle yli kaksi kierrosta.[10] Seuraavaksi ajetussa Japanin GP:ssa Boutsen jäi viidenneksi startattuaan kilpailuun kolmannesta lähtöruudusta. Fabi joutui keskeyttämään kilpailun moottoririkkoon.[11] Kauden päättäneestä Australian GP:sta Boutsen saavutti viimein kauden ensimmäisen palkintosijansa, kun hän ajoi maaliin kolmantena.[12]

Valmistajien MM-sarjassa Benetton sijoittui 28 pisteellä viidenneksi.[13] Heikon alkukauden jälkeen tulokset alkoivat parantua, kun auton ja moottorin luotettavuus kehittyi loppukautta kohti. Kuitenkin tallin autolla keskeytettiin 16 kertaa.[14]

1988

muokkaa

Kaudelle 1988 Benetton sai käyttöönsä vapaastihengittävät Fordin V8-moottorit. Kuljettajaosastolla tapahtui muutoksia kun Teo Fabi lopetti F1-uransa. Teo Fabin tilalle palkattiin 29-vuotias, niin ikään italialainen Alessandro Nannini. Toisena kuljettajana jatkoi edelliskauden tapaan Thierry Boutsen.

Kauden aikana Benettonin autojen luotettavuus kasvoi huomattavasti edellisiin kausiin verrattuna, ja molemmat kuljettajat saavuttivat palkintosijoja. Boutsen sijoittui kolmanneksi viidesti ja Nannini kahdesti. Belgian osakilpailussa molemmat Benettonit hylättiin polttoaine-epäselvyyksien vuoksi. Kilpailussa Benettonit sijoittuivat kolmanneksi ja neljänneksi.

Kauden päätteeksi Benettonin kuljettajat sijoittuivat molemmat kymmenen parhaan joukkoon. Boutsen oli MM-sijoituksissa neljäs ja Nannini kymmenes.

1989

muokkaa

Thierry Boutsen jätti tallin kauden 1988 lopussa joten kaudelle 1989 Benetton palkkasi englantilaisen Johnny Herbertin. Uusi Benetton-kuljettaja tekikin sensaatiomaisen debyytin ajamalla heti avauskilpailussaan neljänneksi. Tallitoveri Nannini täydensi hyvää aloituskilpailua ajamalla kuudenneksi. Valitettavasti Herbert ei kyennyt jatkamaan hyviä suorituksiaan ja jäi ilman pisteitä kolmessa seuraavassa kilpailussa. Tallitoveri Nannini sen sijaan sijoittui Herbertiä paremmin kaikissa kilpailuissa avauskilpailun jälkeen. Nannini saalisti myös yhden palkintosijan San Marinon GP:stä ja nelostilan Meksikon GP:stä. Sarja katkesi USA:n osakilpailussa kun Nannini joutui keskeyttämään aikaisemmin kolarissa autoon tulleiden vaurioiden vuoksi. Herbert sen sijaan oli viides. Hyvästä sijoittumisesta huolimatta Johnny Herbertin viimeiseksi jääneessä Benetton-kilpailussa Herbert karsiutui itse kilpailusta. Nannini sen sijaan hylättiin koska hän ajoi varikolla punaisia valoja päin, koska hän yritti mennä vaihtamaan renkaita ennen lähtöä. Nigel Mansell hylättiin samasta syystä.

Seuraavaan kilpailuun Herbertin korvasi italialainen Emanuele Pirro, joka sijoittui debytissään yhdeksänneksi. Nanninin tulos oli tällä kertaa keskeytys jousituksen hajottua. Nannini katkaisi pisteettömien kilpailuidensa sarjan seuraavassa kilpailussa tulemalla maaliin kolmantena. Kuljettajavaihdoksesta huolimatta Benettonin ykköskuljettaja oli Nannini, jota kuitenkin vaivasivat ajoittaiset keskeyttämiset. Nanninin kauden loppua voidaankin pitää erikoisena. Aina kun italialainen ajoi maaliin, hän sijoittui pisteille. Belgiassa sijoitus oli viides ja Portugalissa neljäs. Espanjassa Nannini sen sijaan keskeytti, mutta kilpailua seuranneessa Japanin osakilpailussa Nannini otti uransa avausvoiton. Nannini tosin sai voittonsa vasta kun kilpailun alun perin voittanut Ayrton Senna hylättiin hänen saatuaan työntöapua kolaroituaan Alain Prostin kanssa. Nannini ajoi vielä kauden päätöskilpailussa toiseksi. Tallin toinen kuljettaja, Pirro sen sijaan ei juurikaan saavuttanut menestystä vaan hänen kautensa ainoat pisteet irtosivat niin ikään kauden päätöskilpailussa.

Kauden lopussa Benetton sijoittui valmistajien MM-taulukossa neljänneksi. Kuljettajista Nannini oli kuljettajien MM-taulukossa sijalla 6, Pirro sijalla 23 ja alkukauden tallissa ajanut ja kauden Tyrrelillä päättänyt Johnny Herbert sijalla 14.

1990

muokkaa
 
Kauden 1990 Benetton B190 kuvattuna vuonna 2013.

Kaudelle 1990 Benetton lähti kuljettajinaan Alessandro Nannini ja kolminkertainen Formula 1 -maailmanmestari Nelson Piquet. Jo alusta pitäen oli selvää, että kokenut Piquet tulisi toimimaan tallin ykköskuljettajana. Piquet aloittikin kauden kolmella perättäisellä pistesijoituksella kunnes hänet hylättiin kauden neljännessä Monacon GP:ssä. Diskaukseen päättyneen kilpailun jälkeen Piquet ajoi pisteille kaikissa kilpailuissa paitsi kahdessa keskeytykseen päättyneessä (Saksan ja Espanjan osakilpailut). Italiassa Piquetin sijoitus oli yhdeksäs. Piquet päätti kauden kahteen perättäiseen voittoon Japanissa ja Australiassa

Tallikaveri Nannini niin ikään saavutti hyviä sijoituksia kauden aikana. Nannini oli palkintokorokkeella kolmesti kauden aikana. Pistesijoja sen sijaan ei ollut läheskään niin montaa kuin tallitoveri Piquetilla. Tästä huolimatta Nanninin kauden paras sijoitus oli Saksan osakilpailussa saavutettu toinen tila. Nanninin formulaura päättyi traagisesti hänen loukkaannuttuaan helikopterionnettomuudessa Espanjan osakilpailun jälkeen. Nanninin korvasi Benettonilla kauden kahteen viimeiseen kilpailuun brasilialainen Roberto Moreno, joka oli ajamassa Benettonin historian ensimmäistä kaksoisvoittoa Japanin osakilpailussa. Australiassa Morenon sijoitus oli seitsemäs.

1991

muokkaa

Kaudelle 1991 Benetton lähti kuljettajakaksikolla Moreno-Piquet, jolla se oli päättänyt kauden 1990. Benetton aloitti kauden mieluisasti Yhdysvalloissa kun Piquet sijoittui hienosti kolmanneksi. Moreno sen sijaan keskeytti kilpailun kolaroituaan kierroksella 49. Kilpailua seuranneessa Brasilian osakilpailussa Piquet sijoittui kotiyleisönsä mieliksi viidenneksi Morenon ollessa seitsemäs. San Marinossa Benettoneilla ei mennyt hyvin. Piquet keskeytti kierroksella yksi ajettuaan ulos radalta. Morenon sijoitus oli vaatimaton 13.

Monacossa Moreno ajoi hyvin ja tuli maaliin neljäntenä. Piquet jatkoi keskeyttämisputkeaan keskeyttämällä kilpailun ensimmäisellä kierroksella jousituksen hajottua. Kanadassa asetelmat kuitenkin kääntyivät päälaelleen kun Piquet otti kilpailussa uransa viimeiseksi jääneen voiton tallitoveri Morenon keskeyttäessä. Kanadan jälkeen Piquet jatkoi ailahtelevia suorituksiaan ja keskeytti Meksikossa mutta Ranskassa sijoitus oli kahdeksas. Tallitoveri Moreno oli Meksikon osakilpailussa viides mutta Ranskan ja Britannian osakilpailuissa tuloksena oli keskeyttäminen.

Piquet sen sijaan keskeytti Saksassa ja Unkarissa Morenon ajaessa molemmissa kilpailuissa kahdeksanneksi. Belgiassa Benetton ajoi kauden siihenasti parhaimman kokonaissuorituksen kun sen autot tulivat maaliin perättäin kolmantena (Piquet) ja neljäntenä (Moreno).

Belgian osakilpailun jälkeen Benettonilla alkoi uusi aikakausi kun talli korvasi Roberto Morenon lupaavalla saksalaiskuljettaja Michael Schumacherilla, joka oli ajanut ensimmäisen F1-kilpailunsa Belgiassa Jordanilla. Heti seuraavassa kilpailussa Schumacher jätti taakseen kokeneen Piquetin kun molemmat Benettonit tulivat pisteille. Sama järjestys jatkui Portugalissa ja Espanjassa. Schumacher tosin keskeytti kauden kaksi viimeistä kilpailua.

Piquet päätti kautensa ajamalla Japanissa maaliin kahdeksantena ja Australiassa Piquet oli neljäs, ottaen uransa viimeiset pisteet.

Kauden lopussa Nelson Piquet ilmoitti lopettavansa kilpauransa Formula 1-sarjassa.

1992

muokkaa

Kaudelle 1992 Benetton korvasi sopimuksetta jätetyn Piquet'n englantilaisella Martin Brundlella. Michael Schumacher jatkoi tallissa. Brundlen osalta kausi alkoi heikosti sillä hän keskeytti kauden neljä ensimmäistä kilpailua. Schumacher sen sijaan oli neljäs kauden avanneessa Etelä-Afrikan osakilpailussa. Sama pistetahti jatkui Etelä-Afrikkaa seuranneessa Meksikon osakilpailussa kun Schumacher otti uransa ensimmäisen palkintokorokesijan olemalla kolmantena. Sama sijoitus toistui heti perään Brasiliassa ja Espanjassa Schumacher oli peräti toinen. Belgiassa Schumacher ajoi Benettonin kauden ainoan voiton.

Schumacherin pisteputki katkesi viidentenä ajetussa San Marinon osakilpailussa. Tallitoveri Martin Brundle sen sijaan avasi pistetilinsä ajamalla maaliin neljäntenä. Brundle saavutti kakkossijan Italian osakilpailussa, jossa Schumacher oli kolmas.

Benetton sijoittui valmistajien MM-sarjan kolmanneksi 91 pisteellään.

1993

muokkaa

Kaudeksi 1993 Benetton palkkasi Brundlen tilalle Riccardo Patresen Schumacherin jatkettua tallissa ykköskuljettajana. Schumacher onnistui ajamaan voittoon Portugalin kilpailussa Patresen ajettua parhaimmillaan toiseksi Unkarin kilpailussa. Schumacher saavutti kaudella tasaisia palkintosijoja sijoittuen sarjan neljänneksi 52 pisteellään. Erikoista kauden aikana oli se että Schumacher oli kauden kilpailuissa joko palkintopallilla tai keskeytti. Patrese sijoittui sarjan neljänneksi 20 pisteellään.

Benetton sijoittui MM-taulukossa jälleen kolmanneksi 72 pisteellään.

1994

muokkaa

Vuosi 1994 oli Benettonin läpimurto. Schumacher voitti kauden 7 ensimmäisestä kilpailusta 6 ja sijoittui toiseksi Espanjan osakilpailussa. Kausi tasoittui, kun Schumacher sai kilpailukiellon Italian ja Portugalin osakilpailuihin jätettyään mustan lipun huomiotta Britannian GP:ssä, jolloin Williams-tallin Damon Hill nousi Schumacherin kantaan pisteissä. Mestaruus ratkesi kauden päätöskilpailussa Australiassa molempien kolaroitua keskenään.

Benettonin kakkoskuljettajina ajoivat kauden aikana Jos Verstappen, JJ Lehto ja Johnny Herbert. Verstappen onnistui ajamaan kolmanneksi Unkarin ja Belgian kilpailuissa ja Lehto kuudenneksi Kanadan kilpailussa.

Kauden aikana Benettonin epäiltiin käyttäneen kilpailuissa laittomia autoja. FIA:n tutkittua asiaa tallin autoista löydettiin kielletty lähdönkontrollilaitteisto ja muita laittomia osia. FIA ei kuitenkaan voinut todistaa, että laitteita käytettiin kilpailun aikana, joten talli sai pitää tuloksensa ilman rangaistusta. Kauden aikana varikkokäynnin yhteydessä autosta poistettiin polttoainesuodatin, mikä saattoi olla osasyynä Verstappenin varikkopaloon Hockenheimin kilpailussa. Tämä tarkoitti että autojen polttoaineenkulutus saattoi olla 10 prosenttia sääntöjen sallimaa määrää korkeampi. Tallia ei kuitenkaan rangaistu rikkeestä.

Benetton sijoittui valmistajan sarjan toiseksi 102 pisteellään Williamsin voitettua mestaruuden.

1995

muokkaa
 
Johnny Herbert Benettonin ratissa Kanadan Grand Prix’ssa vuonna 1995.

Kaudella 1995 Benetton vaihtoi Renaultin V10-koneisiin ja palkkasi Herbertin kakkoskuljettajaksi. Schumacher voitti kaudella 9 kilpailua ja voitti mestaruuden ylivoimaisesti Hillin sorruttua kauden aikana tyhmiin ajovirheisiin. Herbert onnistui voittamaan Britannian ja Italian kilpailut sijoittuen pisteissä neljänneksi. Benetton voitti valmistajien mestaruuden 132 pisteellä.

1996

muokkaa

Schumacherin siirryttyä Ferrarille Benetton palkkasi kuljettajikseen Jean Alesin ja Gerhard Bergerin. Alesi saavutti kauden aikana 8 palkintosijaa parhaina tuloksina neljä kakkossijaa Brasilian, Espanjan, Saksan ja Italian kilpailuista. Berger ajoi kolmanneksi San Marinon kilpailussa ja toiseksi Britannian kilpailussa. Benetton sijoittui kolmanneksi valmistajien sarjassa 68 pisteellään. Samana vuonna Benetton alkoi edustaa Italiaa.

1997

muokkaa

Kaudella 1997 Alesi ja Berger jatkoivat tallin kuljettajina. Bergerin oltua sivussa Kanadan, Ranskan ja Britannian kilpailuissa hänen tilallaan ajoi Alexander Wurz, joka onnistui ajamaan kolmanneksi Britannian kilpailussa. Saksan kilpailussa Berger ajoi Benettonin viimeisen voiton, joka jäi myös Bergerin viimeiseksi voitoksi. Berger ajoi näin ollen Benettonin ensimmäisen ja viimeisen voiton. Alesi onnistui ajamaan neljä kakkossijaa sijoittuen sarjapisteissä neljänneksi. Benetton sijoittui jälleen kolmanneksi valmistajien sarjassa.

1998

muokkaa

Benettonin vaihdettua kaudella 1998 Playlifen moottoreihin talli ei saavuttanut enää menestystä. Tallipäälliköksi valittiin David Richards. Bergerin lopetettua uransa F1-sarjassa hänen tilalleen palkattiin Giancarlo Fisichella. Tallin kakkoskuljettajana ajoi Alex Wurz. Fisichella onnistui ajamaan toiseksi Monacon ja Kanadan kilpailuissa ja saavutti tallin viimeisen paalupaikan Itävallan kilpailussa, jossa hän keskeytti. Wurz sijoittui parhaimmillaan neljästi neljänneksi. Talli sijoittui viidenneksi sarjapisteissä.

1999

muokkaa

Kaudella 1999 Fisichella ja Wurz jatkoivat tallin kuljettajina. Richardsin saatua potkut tallipäällikön tehtävistä hänen tilalleen valittiin Rocco Benetton. Fisichella saavutti yhden kakkossijan Kanadan kilpailusta, mikä jäi tallin kauden parhaaksi suoritukseksi. Talli sijoittui 16 pisteen turvin valmistajien sarjan kuudenneksi.

2000

muokkaa
 
Alexander Wurzin Benetton B200 kauden 2000 Australian osakilpailussa.

Kausi 2000 sujui samoissa merkeissä kuin edellinen kausi. Fisichella saavutti kolme palkintosijaa ollen toinen Brasilian kilpailussa. Wurz saavutti kauden aikana vain 2 pistettä ollen viides Italian kilpailussa. Benetton sijoittui valmistajan sarjan neljänneksi 20 pisteellään.

2001

muokkaa

Kauden 2000 jälkeen autonvalmistaja Renault osti Benettonin tallin 120 miljoonalla dollarilla. Talli jatkoi kuitenkin kauden 2001 Benettonin nimellä. Talli käytti viimeisellä kaudellaan Renaultin V10-moottoria. Tallipäälliköksi valittiin Flavio Briatore ja tallin kakkoskuljettajana ajoi Jenson Button. Fisichella sijoittui kolmanneksi Belgian kilpailussa ja Button saavutti ainoat pisteensä Saksan kilpailusta sijoittumalla viidenneksi. Viimeisellä kaudellaan Benetton saavutti 10 pistettä sijoittuen seitsemänneksi sarjataulukossa. Kaudella 2002 talli muutti nimensä virallisesti Renault'ksi.

Tulokset kilpailuittain

muokkaa

Lihavointi tarkoittaa paalupaikkaa, kursivointi kilpailun nopeinta kierrosta. Muut selitteet löytyvät täältä.

Kausi Runko
Moottori
Renkaat 		Kuljettajat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Pisteet Sijoitus
1986 B196
BMW L4 t
P 		BRA ESP SMR MON BEL CAN USE FRA GBR GER HUN AUT ITA POR MEX AUS 19 6.
  Teo Fabi 10 5 Kesk. Kesk. 7 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 8 Kesk. 10
  Gerhard Berger 6 6 3 Kesk. 10 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 10 Kesk. 7 5 Kesk. 1 Kesk.
1987 B187
Ford V6 t
G 		BRA SMR BEL MON USE FRA GBR GER HUN AUT ITA POR ESP MEX JPN AUS 28 5.
  Teo Fabi Kesk. Kesk. Kesk. 8 Kesk. 5 6 Kesk. Kesk. 3 7 4 Kesk. 5 Kesk. Kesk.
  Thierry Boutsen 5 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 7 Kesk. 4 4 5 14 Kesk. Kesk. 5 3
1988 B188
Ford V8
G 		BRA SMR MON MEX CAN USE FRA GBR GER HUN BEL ITA POR ESP JPN AUS 39 3.
  Alessandro Nannini Kesk. 6 Kesk. 7 Kesk. Kesk. 6 3 18 Kesk. DSQ 9 Kesk. 3 5 Kesk.
  Thierry Boutsen 7 4 8 8 3 3 Kesk. Kesk. 6 3 DSQ 6 3 9 3 5
1989 B188, B189
Ford V8
G 		BRA SMR MON MEX USA CAN FRA GBR GER HUN BEL ITA POR ESP JPN AUS 39 4.
  Alessandro Nannini 6 3 8 4 Kesk. DSQ Kesk. 3 Kesk. Kesk. 5 Kesk. 4 Kesk. 1 2
  Johnny Herbert 4 11 14 15 5 DNQ
  Emanuele Pirro 9 11 Kesk. 8 10 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 5
1990 B189B, B190
Ford V8
G 		USA BRA SMR MON CAN MEX FRA GBR GER HUN BEL ITA POR ESP JPN AUS 71 3.
  Alessandro Nannini 11 10 3 Kesk. Kesk. 4 16 Kesk. 2 Kesk. 4 8 6 3
  Roberto Moreno 2 7
  Nelson Piquet 4 6 5 DSQ 2 6 4 5 Kesk. 3 5 7 5 Kesk. 1 1
1991 B190B, B191
Ford V8
P 		USA BRA SMR MON CAN MEX FRA GBR GER HUN BEL ITA POR ESP JPN AUS 38,5 4.
  Roberto Moreno Kesk. 7 13 4 Kesk. 5 Kesk. Kesk. 8 8 4
  Michael Schumacher 5 6 6 Kesk. Kesk.
  Nelson Piquet 3 5 Kesk. Kesk. 1 Kesk. 8 5 Kesk. Kesk. 3 6 5 11 7 4
1992 B191B, B192
Ford V8
G 		RSA MEX BRA ESP SMR MON CAN FRA GBR GER HUN BEL ITA POR JPN AUS 91 3.
  Michael Schumacher 4 3 3 2 Kesk. 4 2 Kesk. 4 3 Kesk. 1 3 7 Kesk. 2
  Martin Brundle Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 4 5 Kesk. 3 3 4 5 4 2 4 3 3
1993 B193, B193B
Ford V8
G 		RSA BRA EUR SMR ESP MON CAN FRA GBR GER HUN BEL ITA POR JPN AUS 72 3.
  Michael Schumacher Kesk. 3 Kesk. 2 3 Kesk. 2 3 2 2 Kesk. 2 Kesk. 1 Kesk. Kesk.
  Riccardo Patrese Kesk. Kesk. 5 Kesk. 4 Kesk. Kesk. 10 3 5 2 6 5 16 Kesk. 8
1994 B194
Ford V8
G 		BRA PAC SMR MON ESP CAN FRA GBR GER HUN BEL ITA POR EUR JPN AUS 103 2.
  Michael Schumacher 1 1 1 1 2 1 1 DSQ Kesk. 1 DSQ EX EX 1 2 Kesk.
  Jos Verstappen Kesk. Kesk. Kesk. 8 Kesk. 3 3 Kesk. 5 Kesk.
  Jyrki Järvilehto Kesk. 7 Kesk. 6 9 Kesk.
  Johnny Herbert Kesk. Kesk.
1995 B195
Renault V10
G 		BRA ARG SMR ESP MON CAN FRA GBR GER HUN BEL ITA POR EUR PAC JPN AUS 137 1.
  Michael Schumacher 1 3 Kesk. 1 1 5 1 Kesk. 1 11 1 Kesk. 2 1 1 1 Kesk.
  Johnny Herbert Kesk. 4 7 2 4 Kesk. Kesk. 1 4 4 7 1 7 5 6 3 Kesk.
1996 B196
Renault V10
G 		AUS BRA EUR ARG SMR MON ESP CAN FRA GBR GER HUN BEL ITA POR JPN 68 3.
  Jean Alesi Kesk. 2 3 Kesk. 6 Kesk. 2 3 3 Kesk. 2 3 4 2 4 Kesk.
  Gerhard Berger 4 Kesk. Kesk. 9 3 Kesk. Kesk. Kesk. 4 2 13 Kesk. 6 Kesk. 6 4
1997 B197
Renault V10
G 		AUS BRA ARG SMR MON ESP CAN FRA GBR GER HUN BEL ITA AUT LUX JPN EUR 67 3.
  Jean Alesi Kesk. 6 7 5 Kesk. 3 2 5 2 6 11 8 2 Kesk. 2 5 13
  Gerhard Berger 4 2 6 Kesk. 9 10 Loukk. Loukk. Loukk. 1 8 6 7 10 4 8 4
  Alexander Wurz Kesk. Kesk. 3
1998 B198
Playlife V10
B 		AUS BRA ARG SMR ESP MON CAN FRA GBR AUT GER HUN BEL ITA LUX JPN 33 5.
  Giancarlo Fisichella Kesk. 6 7 Kesk. Kesk. 2 2 9 5 Kesk. 7 8 Kesk. 8 6 8
  Alexander Wurz 7 4 4 Kesk. 4 Kesk. 4 5 4 9 11 16† Kesk. Kesk. 7 9
1999 B199
Playlife V10
B 		AUS BRA SMR MON ESP CAN FRA GBR AUT GER HUN BEL ITA EUR MAL JPN 16 6.
  Giancarlo Fisichella 4 Kesk. 5 5 9 2 Kesk. 7 12† Kesk. Kesk. 11 Kesk. Kesk. 11 14†
  Alexander Wurz Kesk. 7 Kesk. 6 10 Kesk. Kesk. 10 5 7 7 14 Kesk. Kesk. 8 10
2000 B200
Playlife V10
B 		AUS BRA SMR GBR ESP EUR MON CAN FRA AUT GER HUN BEL ITA USA JPN MAL 20 4.
  Giancarlo Fisichella 5 2 11 7 9 5 3 3 9 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 11 Kesk. 14 9
  Alexander Wurz 7 Kesk. 9 9 10 12† Kesk. 9 Kesk. 10 Kesk. 11 13 5 10 Kesk. 7
2001 B201
Renault V10
M 		AUS MAL BRA SMR ESP AUT MON CAN EUR FRA GBR GER HUN BEL ITA USA JPN 10 7.
  Giancarlo Fisichella 13 Kesk. 6 Kesk. 14 Kesk. Kesk. Kesk. 11 11 13 4 Kesk. 3 10 8 17†
  Jenson Button 14† 11 10 12 15 Kesk. 7 Kesk. 13 16† 15 5 Kesk. Kesk. Kesk. 9 7

Kuljettajat

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ CONSTRUCTORS: BENETTON FORMULA LTD. Inside F1. Viitattu 28.04.2008. (englanniksi)
  2. ↑ Cars, years, engines... All Formula One Info. Arkistoitu 27.8.2011. Viitattu 28.04.2008. (englanniksi)
  3. ↑ 1987 Brazilian Grand Prix Formula1.com. Viitattu 28.04.2008. (englanniksi)
  4. ↑ 1987 French Grand Prix Formula1.com. Viitattu 28.04.2008. (englanniksi)
  5. ↑ 1987 British Grand Prix Formula1.com. Viitattu 28.04.2008. (englanniksi)
  6. ↑ 1987 Hungarian Grand Prix Formula1.com. Viitattu 28.04.2008. (englanniksi)
  7. ↑ 1987 Austrian Grand Prix Formula1.com. Viitattu 28.04.2008. (englanniksi)
  8. ↑ 1987 Italian Grand Prix Formula1.com. Viitattu 28.04.2008. (englanniksi)
  9. ↑ 1987 Portuguese Grand Prix Formula1.com. Viitattu 28.04.2008. (englanniksi)
  10. ↑ 1987 Mexican Grand Prix Formula1.com. Viitattu 28.04.2008. (englanniksi)
  11. ↑ 1987 Japanese Grand Prix Formula1.com. Viitattu 28.04.2008. (englanniksi)
  12. ↑ 1987 Australian Grand Prix Formula1.com. Viitattu 28.04.2008. (englanniksi)
  13. ↑ Constructors' Championship 1987 ChicaneF1.com. Viitattu 28.04.2008. (englanniksi)
  14. ↑ Benetton Formula 1987 The Formula One DataBase. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 28.04.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
   Benetton Formula Formula 1 -autot
Formula 1 -luokan valmistajien maailmanmestarit

1950-luku:









1958:   Vanwall
1959:   Cooper-Climax

2000-luku:

2000:   Ferrari
2001:   Ferrari
2002:   Ferrari
2003:   Ferrari
2004:   Ferrari
2005:   Renault
2006:   Renault
2007:   Ferrari
2008:   Ferrari
2009:   Brawn-Mercedes

1960-luku:

1960:   Cooper-Climax
1961:   Ferrari
1962:   BRM
1963:   Lotus-Climax
1964:   Ferrari
1965:   Lotus-Climax
1966:   Brabham-Repco
1967:   Brabham-Repco
1968:   Lotus-Ford
1969:   Matra-Ford

2010-luku:

2010:   Red Bull-Renault
2011:   Red Bull-Renault
2012:   Red Bull-Renault
2013:   Red Bull-Renault
2014:   Mercedes
2015:   Mercedes
2016:   Mercedes
2017:   Mercedes
2018:   Mercedes
2019:   Mercedes

1970-luku:

1970:   Lotus-Ford
1971:   Tyrrell-Ford
1972:   Lotus-Ford
1973:   Lotus-Ford
1974:   McLaren-Ford
1975:   Ferrari
1976:   Ferrari
1977:   Ferrari
1978:   Lotus-Ford
1979:   Ferrari

2020-luku:

2020:   Mercedes
2021:   Mercedes
2022:   Red Bull Racing-RBPT
2023:   Red Bull Racing-Honda RBPT

1980-luku:

1980:   Williams-Ford
1981:   Williams-Ford
1982:   Ferrari
1983:   Ferrari
1984:   McLaren-TAG
1985:   McLaren-TAG
1986:   Williams-Honda
1987:   Williams-Honda
1988:   McLaren-Honda
1989:   McLaren-Honda

1990-luku:

1990:   McLaren-Honda
1991:   McLaren-Honda
1992:   Williams-Renault
1993:   Williams-Renault
1994:   Williams-Renault
1995:   Benetton-Renault
1996:   Williams-Renault
1997:   Williams-Renault
1998:   McLaren-Mercedes
1999:   Ferrari
Formula 1 -valmistajat
Kaudella 2024
Entiset valmistajat
Indianapolis 500 -tallit (1950–1960)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Benetton_Formula&oldid=22690049”