Gerhard Berger

Gerhard Berger (s. 27. elokuuta 1959 Wörgl, Tiroli, Itävalta) on entinen itävaltalainen autourheilija ja Formula 1 -kuljettaja.

Gerhard Berger
Gerhard Berger vuonna 1991
Henkilötiedot
Syntynyt	27. elokuuta 1959
Kansalaisuus	Itävalta
Formula 1 -ura
Aktiivivuodet	1984–1997
Talli(t)	ATS, Arrows, Benetton, Ferrari, McLaren
Kilpailuja	210
Maailman­mestaruuksia	0
Voittoja	10
Palkintosijoja	48
Paalupaikkoja	12
Nopeimpia kierroksia	21
MM-pisteitä	385
Ensimmäinen kilpailu	Itävallan GP 1984
Ensimmäinen voitto	Meksikon GP 1986
Viimeinen voitto	Saksan GP 1997
Viimeinen kilpailu	Euroopan GP 1997
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Berger osallistui Formula 1 -urallaan 210 GP-kilpailuun, joissa hän saavutti kymmenen voittoa, 48 palkintosijaa, 12 paalupaikkaa ja 21 nopeinta kierrosta. Pisteitä Berger saavutti yhteensä 385 kappaletta ja kuuden parhaan joukkoon pisteille hän ajoi 94 kertaa.

Berger oli nopea kuljettaja, mutta ei koskaan voittanut maailmanmestaruutta. Hän lopetti vuonna 1984 alkaneen pitkän uransa formuloissa kauteen 1997. 2000-luvulla Berger työskenteli BMW:lle, joka toimitti moottoreita F1:een Williams-tallille. Vuoden 2006 alussa Berger osti puolet Toro Rosso -Formula 1 -tallista.

Nuoruus ja uran alku

Berger vietti lapsuutensa Wörglin kaupungissa, joka sijaitsee lähellä Innsbruckia. Yhdeksäntuhannen asukkaan pikkukaupungissa laskettelu oli luonnollinen harrastus, koska kaupunki sijaitsi Alpeilla. Berger kuitenkin kiinnostui autoista ja hänellä oli vanhempia kavereita, jotka ajoivat kilpaa paikallisissa kilpailuissa. Heillä oli myös oma autoverstas. Jochen Rindtin menestys nosti autourheilun kiinnostusta Itävallassa. Berger oli 11-vuotias, kun Rindt yllättäen menehtyi onnettomuudessa Monzassa 1970.

Aluksi Berger ajoi kaikenlaisilla ajoneuvoilla. Hänen ensimmäinen moottoriajoneuvonsa oli polkupyörä, johon oli laitettu moottori. Kilpa-autoilija Frank Convalexius aikoi myydä oman Ford Escortinsa Bergerille ja hän ehdotti, että Berger osallistuisi sillä kilpailuihin. Vanhemmilleen Berger kertoi lähtevänsä kouluun, mutta todellisuudessa hän meni Convalexiusin kanssa radalle ajamaan Escortilla. Berger voitti kilpailun, mutta hänen autossaan oli liian iso moottori. Myös vanhemmat saivat tietää lehdestä luettuaan poikansa voitosta. He eivät harrastuksesta pitäneet. Gerhard teki puoli vuotta töitä, että sai ostettua oman Alfasundin.

Kokeiltuaan Formula Ford- ja Formula Super Vee -sarjoja, siirtyi Berger ajamaan vakituisesti Josef Kaufmannin Formula 3 -autoa. Berger tarvitsi ajamiseen myös isänsä apua. Isä piti F1:siä vaarallisina, vaikka hän ei autourheilusta ymmärtänytkään mitään. Hänelle kuitenkin vakuuteltiin, että nyt kyseessä olisi vain F3-auto. Vuonna 1982 Berger ajoi Saksan F3-sarjassa kymmenessä kilpailussa ja sijoittui kauden päätteeksi sarjassa kolmanneksi. Seuraavalla kaudella Berger osallistui Euroopan F3-sarjaan, jossa sijoittui seitsemänneksi. Saman vuoden Macaon GP:ssa hän oli kolmas. Kaudella 1984 Berger jatkoi Euroopan F3-sarjassa. Hän saavutti kaudelta kaksi voittoa, yhden paalupaikan, seitsemän palkintosijaa ja yhden nopeimman kierroksen. Loppupisteissä hän sijoittui kolmanneksi 46 pisteellä.

Formula 1 -ura

Bergerin F1-ura kesti yhteensä 14 kautta. Berger oli loppupisteissä kahdesti kolmas, mikä oli hänen paras sijoituksensa. Uransa aikana hän voitti kymmenen kilpailua, ylsi 48 kertaa palkintokorokkeelle, saavutti paalupaikan 12 kertaa ja ajoi 21 kilpailun nopeinta kierrosta.

Uran alkuvaiheet

Berger aloitti Formula 1 -uransa ATS-tallissa kaudella 1984. Hän ajoi kauden loppupuolella neljä kilpailua, joista parhaaksi sijoitukseksi jäi kuudes sija (pisteitä Berger ei saanut Italian GP:stä, koska talli oli ilmoittanut kauden alussa käyttävänsä virallisesti yhtä autoa tämän ajaessa toisella autolla). Seuraavaksi kaudeksi Berger siirtyi Arrows-talliin, jossa hän kilpaili koko kauden ajan. Tuloksena oli kaksi pistesijoitusta, joilla hän saavutti yhteispisteissä 20. sijan, kauden kahdesta viimeisessä kilpailusta.

Kaudeksi 1986 Berger siirtyi Benetton-talliin. Tästä kaudesta muodostui Bergerin läpimurto Formula ykkösten huipulle. Tehokkaan BMW:n turbomoottorin ja onnistuneen strategian ansiosta hän voitti uransa ja Benettonin ensimmäisen kilpailun Meksikossa. Hän sijoittui lopulta seitsemänneksi kuljettajien MM-sarjassa 17 pisteellään.

Kaudella 1987 Berger sai kuljettajan paikan Ferrarilta. Kausi oli kuitenkin odotettua heikompi, koska Ferrarin tekniikka ei kestänyt yleensä maaliin saakka. Berger kuitenkin onnistui nousemaan toiseksi Portugalissa ja voittamaan kauden kaksi viimeistä kilpailua Japanissa sekä Australiassa. Berger lähti kauteen 1988 mestarisuosikkina, mutta joutui kuitenkin pettymään, kun McLarenin kuljettajat Ayrton Senna ja Alain Prost hallitsivat kautta ylivoimaisesti voittamalla 15 kilpailua 16:sta. Berger oli ainoa kuljettaja joka pystyi murtamaan McLarenin voittoputken voittamalla Italian GP:n. Voitto oli Ferrarille tärkeä, koska se ajettiin sen kotimaassa Italiassa ja koska Enzo Ferrari oli kuollut vain muutamia viikkoja sitten.

Kaudeksi 1989 Berger sai tallikaverikseen Ferrarille Nigel Mansellin. Ferrari ei kuitenkaan kyennyt rakentamaan mestaruuskamppailuun yltävää autoa. Berger joutui vakavaan onnettomuuteen Imolassa. Hän ajoi pahasti ulos nopeassa ja surullisen kuuluisassa Tamburello-mutkassa, joka myöhemmin vaati hänen läheisen ystävänsä, Ayrton Sennan, hengen. Berger kuitenkin selvisi vakavitta vammoitta ja palasi kilpailemaan jo seuraavassa kilpailussa. Hän voitti Portugalin GP:n ja osoitti samalla, että hänen ajotaitonsa olivat tallella onnettomuuden jälkeen.

McLaren

Bergerin kaudella 1991 käytössä ollut McLaren MP/6

Berger teki sopimuksen McLarenin kanssa kaudella 1990. Bergerin tallikaverista, Ayrton Sennasta, tuli hänelle läheinen ystävä. Berger kuitenkin jäi Sennan varjoon kilpailusuorituksissa. Sennan voittaessa kauden 1990 maailmanmestaruuden, Berger sijoittui neljänneksi saavuttamatta yhtään voittoa. Kaudella 1991 Berger voitti Japanin GP:n, kun Senna päästi hänet ohitseen viimeisellä kierroksella varmistettuaan maailmanmestaruuden Nigel Mansellin keskeytettyä. Kausi 1992 jäi Bergerin viimeiseksi McLarenilla. Hän saavutti kauden aikana kaksi voittoa, joista ensimmäinen tuli Kanadan GP:sta ja toinen kauden päätöskilpailusta Australian GP:sta.

Paluu Ferrarille

Berger ja Jean Alesi Britannian GP:ssä 1994.

Berger Kanadan GP:ssa 1995

Berger palasi Ferrarin rattiin kaudeksi 1993. Talli palkkasi tutut kuljettajat yrittäessään saavuttaa kadonnutta menestystä takaisin. Lisäksi Jean Todt palkattiin tallipäälliköksi, joka takasi perustukset myöhemmin alkaneelle menestykselle. Bergerin menestys jäi kaudella vähäiseksi, hän onnistui saavuttamaan ainoastaan yhden palkintosijan sijoittumalla kolmanneksi Unkarin GP:ssa. Kaudella 1994 Berger järkyttyi suuresti, kun Imolassa kuoli ensin aika-ajoissa hänen maanmiehensä Roland Ratzenberger ja seuraavana päivänä kilpailussa ystävä Ayrton Senna. Berger voitti Saksan GP:n, joka oli Ferrarin ensimmäinen voitto sitten kauden 1990. Kuljettajien MM-sarjassa Berger sivusi uransa parasta sijoitusta olemalla kolmas, mutta hänellä oli kakkos- ja ykkössijalle 40 pistettä eroa. Viimeisellä kaudellaan Ferrarilla 1995 Berger saavutti kuusi kolmatta sijaa ja kuudennen sijan kuljettajien MM-sarjassa.

Uran loppuvaiheet

Hallitsevan maailmanmestarin, Michael Schumacherin, siirtyessä Ferrarille kaudeksi 1996, sai Berger hänen paikkansa Benettonilta. Berger saavutti kaudella kaksi palkintosijaa ajamalla kolmanneksi Imolassa ja toiseksi Saksan GP:ssa. Kausi 1997 jäi Bergerin uran viimeiseksi. Hän saavutti kauden aikana uransa ja Benettonin viimeisen voiton Saksan GP:ssa palattuaan kolmen kilpailun mittaisen sairausloman jälkeen tositoimiin. Uransa viimeisessä kilpailussa, Jerezissä Berger sijoittui neljänneksi jääden kilpailun voittaneelle Mika Häkkiselle, jolle voitto oli uran ensimmäinen, alle kaksi sekuntia. Bergerin huhuttiin palaavan vielä Ferrarille kaudeksi 1998, mutta sitä ei koskaan tapahtunut.

Kaudet numeroina

Kausi	Talli	Sijoitus	Osakilpailut	Pisteet	Voitot	Palkintopallisijat	Paalupaikat	Nopeimmat kierrokset
1984	ATS-BMW	21.	4	0	0	0	0	0
1985	Arrows-BMW	20.	16	3	0	0	0	0
1986	Benetton-BMW	7.	16	17	1	2	0	2
1987	Ferrari	5.	16	36	2	3	3	3
1988	Ferrari	3.	16	41	1	5	1	3
1989	Ferrari	7.	15	21	1	3	0	1
1990	McLaren-Honda	4.	16	43	0	7	2	3
1991	McLaren-Honda	4.	16	43	1	6	2	2
1992	McLaren-Honda	5.	16	49	2	5	0	2
1993	Ferrari	8.	16	12	0	1	0	0
1994	Ferrari	3.	16	41	1	6	2	0
1995	Ferrari	6.	17	31	0	6	1	2
1996	Benetton-Renault	6.	16	21	0	2	0	1
1997	Benetton-Renault	5.	14	27	1	2	1	2
Yhteensä (14 kautta)			210	385	10	48	12	21

Formula 1 -tulokset

Lihavointi tarkoittaa paalupaikkaa, kursivointi kilpailun nopeinta kierrosta. Muut selitteet löytyvät täältä.

Kausi	Talli	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12	13	14	15	16	17	Pisteet	Sijoitus
1984	ATS	BRA	RSA	BEL	SMR	FRA	MON	CAN	USAE	USA	GBR	GER	AUT 12	DUT	ITA 6‡	EUR Kesk	POR 13		0	NC
1985	Arrows	BRA Kesk.	POR Kesk.	SMR Kesk.	MON Kesk.	CAN 13	USA 11	FRA Kesk.	GBR 8	GER 7	AUT Kesk.	DUT 9	ITA Kesk.	BEL 7	EUR 10	RSA 5	AUS 6		3	20.
1986	Benetton	BRA 6	ESP 6	SMR 3	MON Kesk.	BEL 10	CAN Kesk.	USA Kesk.	FRA Kesk.	GBR Kesk.	GER 10	HUN Kesk.	AUT 7	ITA 5	POR Kesk.	MEX 1	AUS Kesk.		17	7.
1987	Ferrari	BRA 4	SMR Kesk.	BEL Kesk.	MON 4	USA 4	FRA Kesk.	GBR Kesk.	GER Kesk.	HUN Kesk.	AUT Kesk.	ITA 4	POR 2	ESP Kesk.	MEX Kesk.	JPN 1	AUS 1		36	5.
1988	Ferrari	BRA 2	SMR 5	MON 2	MEX 3	CAN Kesk.	USA Kesk.	FRA 4	GBR 9	GER 3	HUN 4	BEL Kesk.	ITA 1	POR Kesk.	ESP 6	JPN 4	AUS Kesk.		41	3.
1989	Ferrari	BRA Kesk.	SMR Kesk.	MON Loukk.	MEX Kesk.	USA Kesk.	CAN Kesk.	FRA Kesk.	GBR Kesk.	GER Kesk.	HUN Kesk.	BEL Kesk.	ITA 2	POR 1	ESP 2	JPN Kesk.	AUS Kesk.		21	7.
1990	McLaren	USA Kesk.	BRA 2	SMR 2	MON 3	CAN 4	MEX 3	FRA 5	GBR 14†	GER 3	HUN 16†	BEL 3	ITA 3	POR 4	ESP Kesk.	JPN Kesk.	AUS 4		43	4.
1991	McLaren	USA Kesk.	BRA 3	SMR 2	MON Kesk.	CAN Kesk.	MEX Kesk.	FRA Kesk.	GBR 2	GER 4	HUN 4	BEL 2	ITA 4	POR Kesk.	ESP Kesk.	JPN 1	AUS 3		43	4.
1992	McLaren	RSA 5	MEX 4	BRA Kesk.	ESP 4	SMR Kesk.	MON Kesk.	CAN 1	FRA Kesk.	GBR 5	GER Kesk.	HUN 3	BEL Kesk.	ITA 4	POR 2	JPN 2	AUS 1		49	5.
1993	Ferrari	RSA 6†	BRA Kesk.	EUR Kesk.	SMR Kesk.	ESP 6	MON 14†	CAN 4	FRA 14	GBR Kesk.	GER 6	HUN 3	BEL 10†	ITA Kesk.	POR Kesk.	JPN Kesk.	AUS 5		12	8.
1994	Ferrari	BRA Kesk.	PAC 2	SMR Kesk.	MON 3	ESP Kesk.	CAN 4	FRA 3	GBR Kesk.	GER 1	HUN 12†	BEL Kesk.	ITA 2	POR Kesk.	EUR 5	JPN Kesk.	AUS 2		41	3.
1995	Ferrari	BRA 3	ARG 6	SMR 3	ESP 3	MON 3	CAN 11†	FRA 12	GBR Kesk.	GER 3	HUN 3	BEL Kesk.	ITA Kesk.	POR 4	EUR Kesk.	PAC 4	JPN Kesk.	AUS Kesk.	31	6.
1996	Benetton	AUS 4	BRA Kesk.	ARG Kesk.	EUR 9	SMR 3	MON Kesk.	ESP Kesk.	CAN Kesk.	FRA 4	GBR 2	GER 13†	HUN Kesk.	BEL 6	ITA Kesk.	POR 6	JPN 4		21	6.
1997	Benetton	AUS 4	BRA 2	ARG 6	SMR Kesk.	MON 9	ESP 10	CAN Loukk.	FRA Loukk.	GBR Loukk.	GER 1	HUN 8	BEL 6	ITA 7	AUT 10	LUX 4	JPN 8	EUR 4	27	5.

‡ = Tallin 2.auto, jolla ei voinut kerätä pisteitä.

Voitot

Voitto	Kilpailu
1	Meksikon Grand Prix 1986
2	Japanin Grand Prix 1987
3	Australian Grand Prix 1987
4	Italian Grand Prix 1988
5	Portugalin Grand Prix 1989
6	Japanin Grand Prix 1991
7	Kanadan Grand Prix 1992
8	Australian Grand Prix 1992
9	Saksan Grand Prix 1994
10	Saksan grand prix 1997

Triviaa

• Berger on voittanut Benetton-tallin ensimmäisen ja viimeisen voiton
• Berger on myös saanut Benetton-tallin ensimmäiset pisteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gerhard Berger Wikimedia Commonsissa