Japanin Grand Prix 1989

Japanin Grand Prix 1989 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 22. lokakuuta 1989 Suzukan radalla Japanissa. Kilpailun voitti Benettonilla ajanut Alessandro Nannini[1], jolle voitto oli kauden ja koko uran ensimmäinen.

Kisa muistetaan parhaiten maailmanmestaruudesta taistelleiden Alain Prostin ja Ayrton Sennan kolarista. Senna starttasi paalulta, mutta koska hänen lähtöruutunsa oli ns likaisella puolella rataa, Senna putosi lähdössä kakkoseksi Prostin taakse. Prost karkasi, mutta Senna sai tallikaverinsa kiinni seitsemän kierrosta ennen maalia. Senna yritti ohitusta sisäkautta shikaanissa jättämällä jarrutuksen myöhään, mutta Prost "sulki oven" ja molemmat autot jäivät siihen paikkaan. Prost keskeytti, mutta Senna jatkoi kilpailua ratavirkailijoiden työnnettyä hänen McLareninsa käyntiin. Etusiipensä hajottanut Senna vaihtoi keulan varikolla.[2] Nannini ehti sillä välin kärkipaikalle, mutta Senna ohitti hänet kaksi kierrosta ennen maalia samassa shikaanissa, missä kolaroi Prostin kanssa. Senna hylättiin kuitenkin kilpailun jälkeen shikaanin oikaisusta kolarin jälkeen, mikä varmisti Nanninin voiton ja Prostin maailmanmestaruuden. McLaren-talli jätti tapauksesta protestin, mikä kuitenkin hylättiin.

Tulokset

muokkaa

[3]

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 19   Alessandro Nannini Benetton-Ford 53 1:35.06,277 6 9
2 6   Riccardo Patrese Williams-Renault 53 + 11,904 5 6
3 5   Thierry Boutsen Williams-Renault 53 + 13,446 7 4
4 11   Nelson Piquet Lotus-Judd 53 + 1.44,225 11 3
5 7   Martin Brundle Brabham-Judd 52 + 1 krs. 13 2
6 9   Derek Warwick Arrows-Ford 52 + 1 krs. 25 1
7 15   Mauricio Gugelmin March-Judd 52 + 1 krs. 20  
8 10   Eddie Cheever Arrows-Ford 52 + 1 krs. 24  
9 21   Alex Caffi Dallara-Ford 52 + 1 krs. 15  
10 22   Andrea de Cesaris Dallara-Ford 51 + 2 krs. 16  
DSQ 1   Ayrton Senna McLaren-Honda 53 Hylättiin 1  
Kesk. 2   Alain Prost McLaren-Honda 46 Kolari (Senna) 2  
Kesk. 8   Stefano Modena Brabham-Judd 46 Moottori 9  
Kesk. 27   Nigel Mansell Ferrari 43 Moottori 4  
Kesk. 12   Satoru Nakajima Lotus-Judd 41 Moottori 12  
Kesk. 4   Jean Alesi Tyrrell-Ford 37 Vaihdelaatikko 18  
Kesk. 30   Philippe Alliot Larrousse-Lamborghini 36 Moottori 8  
Kesk. 28   Gerhard Berger Ferrari 34 Vaihdelaatikko 3  
Kesk. 20   Emanuele Pirro Benetton-Ford 33 Kolari (de Cesaris) 22  
Kesk. 26   Olivier Grouillard Ligier-Ford 31 Moottori 23  
Kesk. 16   Ivan Capelli March-Judd 27 Jousitus 17  
Kesk. 17   Nicola Larini Osella-Ford 21 Jarrut 10  
Kesk. 3   Jonathan Palmer Tyrrell-Ford 20 Polttoainevuoto 26  
Kesk. 34   Bernd Schneider Zakspeed-Yamaha 1 Vaihdelaatikko 21  
Kesk. 24   Luis Pérez Sala Minardi-Ford 0 Kolari 14  
Kesk. 23   Paolo Barilla Minardi-Ford 0 Kytkin 19  
DNQ 25   René Arnoux Ligier-Ford   Karsiutui    
DNQ 29   Michele Alboreto Larrousse-Lamborghini   Karsiutui    
DNQ 38   Pierre-Henri Raphanel Rial-Ford   Karsiutui    
DNQ 39   Bertrand Gachot Rial-Ford   Karsiutui    
DNPQ 18   Piercarlo Ghinzani Osella-Ford   Esikarsiutui    
DNPQ 31   Roberto Moreno Coloni-Ford   Esikarsiutui    
DNPQ 36   Stefan Johansson Onyx-Ford   Esikarsiutui    
DNPQ 35   Aguri Suzuki Zakspeed-Yamaha   Esikarsiutui    
DNPQ 33   Oscar Larrauri EuroBrun-Judd   Esikarsiutui    
DNPQ 37   Jyrki Järvilehto Onyx-Ford   Esikarsiutui    
DNPQ 40   Gabriele Tarquini AGS-Ford   Esikarsiutui    
DNPQ 41   Yannick Dalmas AGS-Ford   Esikarsiutui    
DNPQ 32   Enrico Bertaggia Coloni-Ford   Esikarsiutui    

[4]

  • Paalupaikka: Ayrton Senna – 1.38,041
  • Nopein kierros: Alain Prost – 1.43,506 (kierroksella 43)
  • Ayrton Sennan 20. voitto ja 40. paalupaikka
  • Ayrton Senna hylättiin, koska hän oikaisi shikaanin kolarin jälkeen. Ilman hylkäystä Senna olisi voittanut kilpailun. Myös hänen nopein kierros (1.43,025) hylättiin.
  • Alain Prost varmisti uransa kolmannen kuljettajien maailmanmestaruuden
  • Ivan Capelli 50. Grand Prix
  • Paolo Barillan ensimmäinen Grand Prix[5]
  • Alessandro Nanninin ensimmäinen voitto ja johtokierros
  • Honda-moottoreiden 50. paalupaikka
  • Viimeinen italialaisten kuljettajien kaksoisvoitto[6]

Lähteet

muokkaa
  1. Alessandro Nannini Biography. Motor Sport Magazine. Viitattu 25.5.2020. (englanniksi)
  2. 1989 JAPANESE GRAND PRIX Races. Motor Sport Magazine. Viitattu 25.5.2020. (englanniksi)
  3. 1989 Fuji Television Japanese Grand Prix - RACE RESULT Formula1.com. Formula One World Championship Limited/FIA. Viitattu 27.5.2020. (englanniksi)
  4. Merkkipaalut F1-ruutu. Arkistoitu 8.11.2014. Viitattu 17. joulukuuta 2007.
  5. Paolo Barilla - Italy ESPN. Viitattu 27.5.2020. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  6. Statistics Nations - Podiums - By one-two - Italy • STATS F1 www.statsf1.com. Viitattu 19.2.2022.