Formula 1 -kausi 1995

Formula 1 -kausi 1995 oli Formula 1 -sarjan 46. maailmanmestaruuskausi.

Formula 1 -kausi 1995
Järjestäjä FIA, Formula One Group
Järjestyksessä oleva kausi 46.
Kilpailuja 17
Kuljettajia 35
Valmistajia 13
Moottoreiden valmistajat Yhdistynyt kuningaskunta Ford (5 tallia)
Ranska Renault (2 tallia)
Ranska Peugeot (1 talli)
Italia Ferrari (1 talli)
Saksa Mercedes (1 talli)
Japani Mugen-Honda (1 talli)
Japani Yamaha (1 talli)
Yhdistynyt kuningaskunta Hart (1 talli)
Rengasvalmistaja(t) G Goodyear
Kuljettajien mestari Saksa Michael Schumacher (102 p.)
Valmistajien mestari Yhdistynyt kuningaskunta Benetton (137 p.)
Eniten voittoja Saksa Michael Schumacher (9 kpl)
← 1994 1996 →

Kausi päättyi saksalaisen Michael Schumacherin ylivoimaiseen voittoon, hän ajoi Benetton -tallin autoa. Benetton voitti myös valmistajien maailmanmestaruuden. Damon Hill oli kolmannen kerran peräkkäin MM-pisteissä kolmen parhaan joukossa.

Urheilulliset säädökset muokkaa

  • Pisteiden jakautuminen tapahtui seuraavasti: 10, 6, 4, 3, 2, 1.
  • Kaikki osakilpailut laskettiin mukaan pisteisiin.

Tekniset säädökset muokkaa

  • Ahdetut moottorit olivat kiellettyjä (jo kaudesta 1989 lähtien).
  • Moottorien sylinteritilavuus laskettiin 3500 cm³:sta 3000 cm³:iin

Kauden summaus muokkaa

Kaudeksi 1995 säännöt olivat muuttuneet joiltakin osin ratkaisevasti lähinnä Imolan mustan viikonlopun johdosta.

Benetton -talli sai käyttöönsä Renault’n moottorit. Michael Schumacher voitti yhdeksän 17:stä GP:stä ja saavutti uransa toisen maailmanmestaruuden.

Kauden kaikki kilpailut yhtä lukuun ottamatta voitettiin Renault’n moottereilla. Montrealissa Jean Alesi ajoi voiton Ferrarilla.

Damon Hill sai vastaansa paljon kritiikkiä kauden 1995 aikana, monesti omien ajovirheidensä seurauksena. Lisäksi kiistanalainen törmäys Schumacherin kanssa Britannian Grand Prix’ssä lisäsi paineita. Britti kärsi myös teknisistä ongelmista Williams-autonsa kanssa, jolloin hän antoi Schumacherille helpohkon mestaruuden.

Mika Häkkinen ajoi hengenvaarallisen ulosajon Australian GP:ssä. Vain lääkäreiden nopea toiminta pelasti hänen henkensä.

Nigel Mansell teki paluun sarjaan McLarenin ratissa. Britti ei kuitenkaan mahtunut tallin autoon ja hän ei pystynyt osallistumaan kauden kahteen ensimmäiseen kilpailuun. Rattiin päästyään tallitoveri Häkkinen kuitenkin voitti hänet, eikä vanhan mestarin vauhti enää tyydyttänytkään McLarenia. Mark Blundell korvasikin Mansellin viidennestä kilpailusta eteenpäin.

Kausi 1995 oli viimeinen Jean Alesille ja Gerhard Bergerille Ferrarilla. Molemmat vaihtoivat Benettonille kaudeksi 1996 ikään kuin korvaukseksi siitä, kun Michael Schumacherin mukana Ferrarille meni myös muuta henkilökuntaa.

Tallit ja kuljettajat muokkaa

Talli Valmistaja Runko Moottori Renkaat Nro Kuljettajat Kilpailut Testikuljettajat
  Mild Seven Benetton Renault Benetton B195 Renault RS7 3.0 V10 G 1   Michael Schumacher Kaikki
2   Johnny Herbert Kaikki
  Nokia Tyrrell Yamaha Tyrrell 023 Yamaha OX10C 3.0 V10 G 3   Ukyo Katayama 1–13, 15–17   Gabriele Tarquini
  Gabriele Tarquini 14
4   Mika Salo Kaikki
  Rothmans Williams Renault Williams FW17
FW17B
Renault RS7 3.0 V10 G 5   Damon Hill Kaikki   Jean-Christophe Boullion
6   David Coulthard Kaikki
  Marlboro McLaren Mercedes McLaren MP4-10
MP4-10B
MP4-10C
Mercedes FO 110 3.0 V10 G 7   Mark Blundell 1–2, 5–17   Jan Magnussen
  Nigel Mansell 3–4
8   Mika Häkkinen 1–14, 16–17
  Jan Magnussen 15
  Footwork Hart Footwork FA16 Hart 830 3.0 V8 G 9   Max Papis 8–14
  Gianni Morbidelli 1–7, 15–17
10   Taki Inoue Kaikki
  MTV Simtek Ford Simtek S951 Ford EDB 3.0 V8 G 11   Domenico Schiattarella 1–5   Hideki Noda
12   Jos Verstappen 1–5
  Total Jordan Peugeot Jordan 195 Peugeot A10 3.0 V10 G 14   Rubens Barrichello Kaikki
15   Eddie Irvine Kaikki
  Pacific Team Lotus Pacific PR02 Ford EDC 3.0 V8 G 16   Bertrand Gachot 1–8, 15–17
  Giovanni Lavaggi 9–12
  Jean-Denis Délétraz 13–14
17   Andrea Montermini Kaikki
  Parmalat Forti Ford Forti FG01 Ford EDD 3.0 V8 G 21   Pedro Diniz Kaikki
22   Roberto Moreno Kaikki
  Minardi Scuderia Italia Minardi M195 Ford EDM 3.0 V8 G 23   Pierluigi Martini 1–9
  Pedro Lamy 10–17
24   Luca Badoer Kaikki
  Ligier Gitanes Blondes Ligier JS41 Mugen-Honda MF-301 3.0 V10 G 25   Aguri Suzuki 13, 9, 15–16
  Martin Brundle 4–8, 10–14, 17
26   Olivier Panis Kaikki
  Scuderia Ferrari Ferrari 412T2 Ferrari 044/1 3.0 V12 G 27   Jean Alesi Kaikki   Nicola Larini
28   Gerhard Berger Kaikki
  Red Bull Sauber Ford Sauber C14 Ford ECA Zetec-R 3.0 V8 G 29   Karl Wendlinger 1–4, 16–17
  Jean-Christophe Boullion 5–15
30   Heinz-Harald Frentzen Kaikki

Kilpailut muokkaa

Nro Kilpailu Päivämäärä Rata Voittanut kuljettaja Voittanut talli Raportti
1   Brasilian Grand Prix 26. maaliskuuta Interlagos   Michael Schumacher Benetton-Renault Raportti
2   Argentiinan Grand Prix 9. huhtikuuta Oscar Gálvez   Damon Hill Williams-Renault Raportti
3   San Marinon Grand Prix 30. huhtikuuta Imola   Damon Hill Williams-Renault Raportti
4   Espanjan Grand Prix 14. toukokuuta Catalunya   Michael Schumacher Benetton-Renault Raportti
5   Monacon Grand Prix 28. toukokuuta Monaco   Michael Schumacher Benetton-Renault Raportti
6   Kanadan Grand Prix 11. kesäkuuta Circuit Gilles Villeneuve   Jean Alesi Ferrari Raportti
7   Ranskan Grand Prix 2. heinäkuuta Magny-Cours   Michael Schumacher Benetton-Renault Raportti
8   Britannian Grand Prix 16. heinäkuuta Silverstone   Johnny Herbert Benetton-Renault Raportti
9   Saksan Grand Prix 30. heinäkuuta Hockenheimring   Michael Schumacher Benetton-Renault Raportti
10   Unkarin Grand Prix 13. elokuuta Hungaroring   Damon Hill Williams-Renault Raportti
11   Belgian Grand Prix 27. elokuuta Spa-Francorchamps   Michael Schumacher Benetton-Renault Raportti
12   Italian Grand Prix 10. syyskuuta Monza   Johnny Herbert Benetton-Renault Raportti
13   Portugalin Grand Prix 24. syyskuuta Estoril   David Coulthard Williams-Renault Raportti
14   Euroopan Grand Prix 1. lokakuuta Nürburgring   Michael Schumacher Benetton-Renault Raportti
15   Tyynenmeren Grand Prix 22. lokakuuta TI Circuit   Michael Schumacher Benetton-Renault Raportti
16   Japanin Grand Prix 29. lokakuuta Suzuka   Michael Schumacher Benetton-Renault Raportti
17   Australian Grand Prix 12. marraskuuta Adelaide   Damon Hill Williams-Renault Raportti

MM-lopputulokset muokkaa

Kuljettajat muokkaa

Sija Kuljettaja Talli Pisteet
1.   Michael Schumacher Benetton-Renault 102
2.   Damon Hill Williams-Renault 69
3.   David Coulthard Williams-Renault 49
4.   Johnny Herbert Benetton-Renault 44
5.   Jean Alesi Ferrari 42
6.   Gerhard Berger Ferrari 31
7.   Mika Häkkinen McLaren-Mercedes 17
8.   Olivier Panis Ligier-Mugen-Honda 16
9.   Heinz-Harald Frentzen Sauber-Ford 15
10.   Mark Blundell McLaren-Mercedes 13
11.   Rubens Barrichello Jordan-Peugeot 11
12.   Eddie Irvine Jordan-Peugeot 10
13.   Martin Brundle Ligier-Honda 7
14.   Mika Salo Tyrrell-Yamaha 5
15.   Gianni Morbidelli Arrows-Hart 5
16.   Jean-Christophe Boullion Sauber-Ford 3
17.   Aguri Suzuki Ligier-Mugen-Honda 1

Valmistajat muokkaa

Sija Valmistaja Pisteet
1.   Benetton-Renault 137
2.   Williams-Renault 112
3.   Ferrari 73
4.   McLaren-Mercedes 30
5.   Ligier-Mugen-Honda 24
6.   Jordan-Peugeot 21
7.   Sauber-Ford 18
8.   Footwork-Hart 5
9.   Tyrrell-Yamaha 5
10.   Minardi-Ford 1
11.   Simtek-Ford 0
12.   Forti-Ford 0
13.   Pacific-Ford 0