Italian Grand Prix 1989
Italian Grand Prix 1989 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 10. syyskuuta 1989 Monzan radalla Italiassa. Kilpailun voitti McLarenilla ajanut Alain Prost, jolle voitto oli kauden neljäs. Paalupaikan aika-ajoissa vallannut Ayrton Senna joutui keskeyttämään moottoriongelmien takia. Muut palkintosijat menivät Gerhard Bergerille ja Thierry Boutsenille.
Tulokset
muokkaaSija | Nro | Kuljettaja | Talli | Kierrokset | Aika/keskeytys | Lähtöruutu | Pisteet |
---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | 2 | Alain Prost | McLaren-Honda | 53 | 1:19.27,550 | 4 | 9 |
2 | 28 | Gerhard Berger | Ferrari | 53 | + 7,326 | 2 | 6 |
3 | 5 | Thierry Boutsen | Williams-Renault | 53 | + 14,975 | 6 | 4 |
4 | 6 | Riccardo Patrese | Williams-Renault | 53 | + 38,722 | 5 | 3 |
5 | 4 | Jean Alesi | Tyrrell-Ford | 52 | + 1 krs. | 10 | 2 |
6 | 7 | Martin Brundle | Brabham-Judd | 52 | + 1 krs. | 12 | 1 |
7 | 23 | Pierluigi Martini | Minardi-Ford | 52 | + 1 krs. | 15 | |
8 | 24 | Luis Perez-Sala | Minardi-Ford | 51 | + 2 krs. | 26 | |
9 | 25 | René Arnoux | Ligier-Ford | 51 | + 2 krs. | 23 | |
10 | 12 | Satoru Nakajima | Lotus-Judd | 51 | Jousitus | 19 | |
11 | 21 | Alex Caffi | Dallara-Ford | 47 | Moottori | 20 | |
Kesk. | 22 | Andrea de Cesaris | Dallara-Ford | 45 | Moottori | 17 | |
Kesk. | 1 | Ayrton Senna | McLaren-Honda | 44 | Moottori | 1 | |
Kesk. | 27 | Nigel Mansell | Ferrari | 41 | Vaihdelaatikko | 3 | |
Kesk. | 37 | Bertrand Gachot | Onyx-Ford | 38 | Jäähdytin | 22 | |
Kesk. | 19 | Alessandro Nannini | Benetton-Ford | 33 | Jarrut | 8 | |
Kesk. | 16 | Ivan Capelli | March-Judd | 30 | Moottori | 18 | |
Kesk. | 26 | Olivier Grouillard | Ligier-Ford | 30 | Pakoputki | 21 | |
Kesk. | 11 | Nelson Piquet | Lotus-Judd | 23 | Ulosajo | 11 | |
Kesk. | 3 | Jonathan Palmer | Tyrrell-Ford | 18 | Moottori | 14 | |
Kesk. | 9 | Derek Warwick | Arrows-Ford | 18 | Polttoainejärjestelmä | 16 | |
Kesk. | 17 | Nicola Larini | Osella-Ford | 16 | Vaihdelaatikko | 24 | |
Kesk. | 29 | Michele Alboreto | Larrousse-Lamborghini | 14 | Sähköt | 13 | |
Kesk. | 15 | Mauricio Gugelmin | March-Judd | 14 | Kaasutin | 25 | |
Kesk. | 30 | Philippe Alliot | Larrousse-Lamborghini | 1 | Ulosajo | 7 | |
Kesk. | 20 | Emanuele Pirro | Benetton-Ford | 0 | Voimansiirto | 9 | |
DNQ | 8 | Stefano Modena | Brabham-Judd | Karsiutui | |||
DNQ | 10 | Eddie Cheever | Arrows-Ford | Karsiutui | |||
DNQ | 38 | Christian Danner | Rial-Ford | Karsiutui | |||
DNQ | 39 | Pierre-Henri Raphanel | Rial-Ford | Karsiutui | |||
DNPQ | 36 | Stefan Johansson | Onyx-Ford | Esikarsiutui | |||
DNPQ | 40 | Gabriele Tarquini | AGS-Ford | Esikarsiutui | |||
DNPQ | 31 | Roberto Moreno | Coloni-Ford | Esikarsiutui | |||
DNPQ | 18 | Piercarlo Ghinzani | Osella-Ford | Esikarsiutui | |||
DNPQ | 34 | Bernd Schneider | Zakspeed-Yamaha | Esikarsiutui | |||
DNPQ | 35 | Aguri Suzuki | Zakspeed-Yamaha | Esikarsiutui | |||
DNPQ | 33 | Oscar Larrauri | EuroBrun-Judd | Esikarsiutui | |||
DNPQ | 41 | Yannick Dalmas | AGS-Ford | Esikarsiutui | |||
DNPQ | 32 | Enrico Bertaggia | Coloni-Ford | Esikarsiutui |
Muuta
muokkaa- Paalupaikka: Ayrton Senna – 1.23,720[3]
- Nopein kierros: Alain Prost – 1.28,107 (kierroksella 44)
- Historian 40. Italian Grand Prix
- McLaren varmisti viidennen valmistajien mestaruutensa ja saavutti 1500 MM-pisteen rajan
- Prost juhlisti kaudeksi 1990 kirjoitettua Ferrari-sopimustaan ottamalla italialaisfanit huomioon voittoseremoniassa. Hän pudotti pokaalin korokkeelta yleisön sekaan, jossa se purettiin fanien keskuudessa matkamuistoiksi. Tallipäällikkö Ron Dennis oli tapauksesta vihainen Prostille ja pudotti valmistajien pokaalin tämän jalkoihin, koska McLaren-kuljettajien sopimuksen mukaan palkinnot kuuluivat tallille ja olivat merkkinä tallin suorituskyvystä.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ 1989 Coca Cola Italian Grand Prix - RACE RESULT Formula1.com. Formula One World Championship Limited/FIA. Viitattu 27.5.2020. (englanniksi)
- ↑ Merkkipaalut F1-ruutu. Arkistoitu 18.1.2015. Viitattu 12. joulukuuta 2007.
- ↑ Coca Cola Italian Grand Prix - OVERALL QUALIFYING Formula1.com. Formula One World Championship Limited. Viitattu 25.5.2020. (englanniksi)
- ↑ McLaren Row over the Family Silver, Italy 1989 Six of the Best - Unusual Podium Ceremonies. 2.9.2015. Formula1.com. Viitattu 2.9.2015. (englanniksi)
Formula 1 -luokan Italian Grand Prix’t
1950-luku | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1960-luku | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 |
1970-luku | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 |
1980-luku | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 |
1990-luku | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 |
2000-luku | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
2010-luku | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
2020-luku | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |||||
Radat | Autodromo Nazionale Monza (1950–1979, 1981–) Autodromo Enzo e Dino Ferrari (1980) |