Australian Grand Prix 1987
Australian Grand Prix 1987 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 15. marraskuuta 1987 Adelaiden katuradalla.[1] Kilpailu oli kauden viimeinen, ja sen voitti Gerhard Berger. Hän teki kilpailussa niin sanotun hattutempun, sillä hän lähti paalupaikalta, ajoi nopeimman kierroksen ja voitti kilpailun.
 Australian Grand Prix 1987 |
|
|---|---|
|
16. osakilpailu 16 osakilpailusta kaudella 1987.
|
|
.svg) Pidempi versio radasta oli käytössä |
|
| Päivämäärä | 15. marraskuuta 1987 |
| Sijainti | Adelaide, Australia |
| Ratatyyppi | katurata |
| Radan pituus | 3,780 km |
| Kilpailun pituus | 82 kierrosta, 309,960 km |
| Sää | aurinkoinen, kuiva |
| Paalupaikka | |
| Kuljettaja |
 Gerhard Berger (Ferrari) |
| Paaluaika | 1.17,267 |
| Palkintokoroke | |
| Voittaja |
Gerhard Berger (Ferrari) |
| Toinen |
 Michele Alboreto (Ferrari) |
| Kolmas |
 Thierry Boutsen (Benetton–Ford) |
| Nopein kierros | |
| Kuljettaja |
Gerhard Berger (Ferrari) |
| Kierrosaika | 1.20,416 (kierroksella 72) |
Ayrton Senna sijoittui toiseksi, mutta hänet hylättiin sääntöjenvastaisten etujarrujen jäähdytysjärjestelmien takia.[2]
Kauden päätteeksi Nelson Piquet, voitti maailmanmestaruuden.[2]
Tulokset muokkaa
| Sija | Nro | Kuljettaja | Talli | Kierrokset | Aika/keskeytys | Lähtöruutu | Pisteet |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 28 | Gerhard Berger
|
Ferrari | 82 | 1:52.56,144 | 1 | 9 |
| 2 | 27 | Michele Alboreto
|
Ferrari | 82 | + 1.07,884 | 6 | 6 |
| 3 | 20 | Thierry Boutsen
|
Benetton-Ford | 81 | + 1 krs. | 5 | 4 |
| 4 (1) | 3 |  Jonathan Palmer
|
Tyrrell-Ford | 80 | + 2 krs. | 19 | 3 |
| 5 (2) | 29 |  Yannick Dalmas
|
Larrousse-Ford | 79 | + 3 krs. | 21 | 0* |
| 6 (3) | 14 |  Roberto Moreno
|
AGS-Ford | 79 | + 3 krs. | 25 | 1 |
| 7 | 10 |  Christian Danner
|
Zakspeed | 79 | + 3 krs. | 24 | |
| 8 | 8 | Andrea de Cesaris
|
Brabham-BMW | 78 | Ulosajo | 10 | |
| 9 | 5 | Riccardo Patrese
|
Williams-Honda | 76 | Öljyvuoto | 7 | |
| Kesk. | 6 | Nelson Piquet
|
Williams-Honda | 58 | Jarrut | 3 | |
| Kesk. | 16 | Ivan Capelli
|
March-Ford | 58 | Ulosajo | 23 | |
| Kesk. | 1 | Alain Prost
|
McLaren-TAG | 53 | Jarrut | 2 | |
| Kesk. | 18 |  Eddie Cheever
|
Arrows-Megatron | 53 | Ylikuumeneminen | 11 | |
| Kesk. | 2 |  Stefan Johansson
|
McLaren-TAG | 48 | Jarrut | 8 | |
| Kesk. | 19 | Teo Fabi
|
Benetton-Ford | 46 | Jarrut | 9 | |
| Kesk. | 23 |  Adrián Campos
|
Minardi-Motori Moderni | 46 | Voimansiirto | 26 | |
| Kesk. | 30 | Philippe Alliot
|
Larrousse-Ford | 45 | Sähköt | 17 | |
| Kesk. | 25 | René Arnoux
|
Ligier-Megatron | 41 | Sytytys | 20 | |
| Kesk. | 7 | Stefano Modena
|
Brabham-BMW | 31 | Kuljettaja | 15 | |
| Kesk. | 26 | Piercarlo Ghinzani
|
Ligier-Megatron | 26 | Sytytys | 22 | |
| Kesk. | 11 |  Satoru Nakajima
|
Lotus-Honda | 22 | Ripustukset | 14 | |
| Kesk. | 17 | Derek Warwick
|
Arrows-Megatron | 19 | Voimansiirto | 12 | |
| Kesk. | 9 | Martin Brundle
|
Zakspeed | 18 | Moottori | 16 | |
| Kesk. | 4 | Philippe Streiff
|
Tyrrell-Ford | 6 | Ulosajo | 18 | |
| Kesk. | 24 | Alessandro Nannini
|
Minardi-Motori Moderni | 0 | Onnettomuus | 13 | |
| DSQ | 12 | Ayrton Senna
|
Lotus-Honda | 82 | Hylättiin | 4 | |
| DNQ | 21 | Alex Caffi
|
Osella-Alfa Romeo | - | 27 | ||
| Lähde:[3][4][5] | |||||||
Muuta muokkaa
- Paalupaikka: Gerhard Berger – 1.17,267[6]
- Nopein kierros: Gerhard Berger – 1.20,416 kierroksella 72[4]
- Yannick Dalmas sijoittui viidenneksi, mutta hän ei saanut pisteitä: hän ajoi toista Larrousse-autoa, joka ei ollut oikeutettu kilpailuun, sillä talli oli kauden alussa virallisesti esittänyt vain yhden auton kauteen.[7] Sijoitus jäi Dalmasin uran parhaaksi.[8]
- Numerot sulkeissa tarkoittavat Jim Clark Trophy -kilpailuun osallistuneiden kuljettajien sijoituksia. Vapaasti hengittäviä moottoreita käyttäneille talleille/kuljettajille tarkoitetun palkinnon voitti Tyrrellillä ajanut Jonathan Palmer.[2][9]
- Stefano Modenan ensimmäinen kilpailu (hän voitti Formula 3000-mestaruuden samana vuonna).[10]
Lähteet muokkaa
- ↑ 1987 Australian GP Races. ChicaneF1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Piquet secures third drivers' title ESPN. Arkistoitu 5.1.2020. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopioAustralian GP 1987 - F1-ruutu koti.mbnet.fi. Arkistoitu 29.7.2014. Viitattu 25.7.2014.
- ↑ a b 1987 Australian Grand Prix Results ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ 1987 Foster's Australian Grand Prix - RACE RESULT Results - Archive 1950–2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ 1987 Foster's Australian Grand Prix - OVERALL QUALIFYING Results - Archive 1950–2017. Formula1.com. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Yannick Dalmas Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ STATS F1: Yannick DALMAS - Result 5th • STATS F1 www.statsf1.com. Viitattu 20.8.2017. (englanniksi)
- ↑ Jonathan Palmer Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Stefano Modena - Italy ESPN. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
Formula 1 -luokan Australian Grand Prix’t
| 1950-luku | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1960-luku | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 |
| 1970-luku | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 |
| 1980-luku | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 |
| 1990-luku | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 |
| 2000-luku | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
| 2010-luku | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
| 2020-luku | 2022 | 2023 | 2024 | |||||||
| Radat | Adelaiden katurata (1985–1995) Melbourne Grand Prix Circuit (1996–2019), Albert Park Circuit (2022–) | |||||||||
.svg){kind=small}
