Dallara

italialainen kilpa-autovalmistaja

Dallara Automobili on italialainen kilpa-autovalmistaja, joka on valmistanut autoja useisiin eri kilpasarjoihin. Nykyään valmistaja tunnetaan vahvasta roolistaan amerikkalaisessa Indy Racing League -sarjassa sekä todella menestyksekkäistä Formula 3 -autoistaan joita käytetään ympäri maailmaa.

Bruno Senna vauhdissa Dallara F304-autolla 2006 Australian Grand Prix'n yhteydessä järjestetyssä F3-kilpailussa Melbournessa

Historia

muokkaa

1959 insinööriksi valmistunut Gian Paolo Dallara työskenteli valmistuttuaan lyhyitä aikoja Ferrarilla ja Maseratilla, ja vuonna 1961 siirtyi vasta perustetun Lamborghinin palvelukseen. Lamborghinilla ollessaan Dallara oli mukana suunnittelemassa muun muassa erästä kaikkien aikojen tunnetuinta urheiluautoa, Miuraa. Yhteistyö päättyi 1968 jolloin Dallara siirtyi De Tomasolle jolle suunnittelu kaudeksi 1969 Formula 2-auton, mallinumeroltaan 103. Dallara suunnitteli myös Frank Williamsin tilauksesta toteutetun De Tomaso F1-auton kaudelle 1970 mutta Piers Couragen kuoltua onnettomuudessa De Tomaso vetäytyi sarjasta kauden päätteeksi.

Vuonna 1972 Gian Paolo Dallara perusti oman yrityksensä Dallara Automobilin Varano Melegariin, Italiaan. Aluksi tehdas valmisti pienimoottorisia prototyyppejä joita käytettiin urheiluauto- ja mäkikilpailuissa. Dallara toimi myös konsulttitehtävissä muille autotehtaille, muun muassa Lancialle Stratos-projektissa ja avusti myös Frank Williamsin F1-tallia sen ensimmäisten mallien suunnittelussa.

Formula 3

muokkaa

Dallara valmisti ensimmäisen Formula 3-luokan kilpa-autonsa vuonna 1978 Walter Wolfin tilauksesta. Parin vuoden kehitystyön jälkeen Guido Pardini toi merkille sen ensimmäisen mestaruuden voitettuaan Italian kansallinen F3-mestaruussarjan vuonna 1980. Taistelu muita eurooppalaisia valmistajia, muun muassa Raltia, Reynardia ja Martinia vastaan oli kovaa, ja Dallaralla ajettiin useisiin kansallisiin mestaruuksiin Italiassa, Ranskassa ja Saksassa.

Vuonna 1993 esitelty Dallara F393 osoittautui ylivoimaiseksi muihin kilpailijoihin nähden ja siitä lähtien Dallaran autot ovat hallinneet F3-ratoja sekä kansallisissa että kansainvälisissä sarjoissa ympäri maailman. Nykyään useat sarjat (esimerkiksi Espanjan kansallinen F3-sarja) sallivat ainoastaan Dallaran autojen käytön.

Formula 3000 ja Formula 1

muokkaa
 
Scuderia Italia -tallin Dallara BMS-191 auto vuodelta 1991

Kaudeksi 1987 Dallara suunnitteli ja rakensi auton Formula 3000-sarjaan. Mallinumerolla 3087 tunnettu auto ei kuitenkaan täyttänyt odotuksia, ja satunnaisista lupaavista kilpailuista huolimatta menestys jäi laihaksi. Italialainen Euroventurini-talli ajatti autoja kaudet 1987, ja parhaaksi sijoitukseksi jäi Marco Apicellan viides sija Spa-Francorchampsin kilpailussa 1987. Kaudella 1988 autoja ajatti Forti Corse, joka korvasi täysin kilpailukykynsä menettäneet autot Lolan autoilla kesken kauden.

Vuoden 1987 lopulla italialainen teräsmagnaatti Giuseppe 'Beppe' Lucchini antoi Dallaran tehtäväksi suunnitella ja rakentaa autot tulevalle Formula 1-tallilleen. Suunnittelutyön viivästyttyä uusi Scuderia Italia-talli aloitti kauden 1988 käyttämällä ensimmäisessä kilpailussa, Brasilian GP:ssä vanhaa Formula 3000-autoaan välttääkseen poissaolosta saatavat sakot. Uusi, Sergio Rinlandin suunnittelema F188-malli valmistui toiseen kilpailuun, San Marinon GP:hen mennessä. Kausi ei ollut uudelle tallille helppo mutta Alex Caffin seitsemäs sija Portugalin GP:ssä oli rohkaiseva tulos.

Mario Tolentinon ja Gian Paolo Dallaran suunnittelema F189 oli edeltäjäänsä menestyksekkäämpi, ja Caffi saavutti sillä neljännen sijan Monacossa ja Andrea de Cesarikselle kolmannen sijan Kanadassa. Kaudella 1990 ajatettiin edellisvuoden auton kehitysversiota, ja seuraavaksi kaudeksi suunniteltiin uusi F191. Suomen JJ Lehto sivusi tallin parasta F1-tulosta ottamalla kolmannen sijan San Marinon GP:ssä, tallikaveri Emanuele Pirron saavuttaessa kuudennen sijan Monacossa. 1992 oli vaikea kausi, talli saavutti uudella F192-autolla tehokkaista Ferrarin moottoreista huolimatta vain kaksi kuudetta sijaa. Kauden päätteeksi Lucchini päätti siirtyä Lolan autoihin.

Kilpailuihin asti Dallara ei ole Formula 1-sarjassa kauden 1992 jälkeen osallistunut, mutta tehtaalla on ollut sormensa pelissä muiden tallien projekteissa. Vuonna 1999 Dallara suunnitteli ja rakensi testiauton paluuta sarjaan suunnitelleelle Hondalle, joka kuitenkin vetäytyi talliprojektista sitä vetäneen Harvey Postlethwaiten kuoleman jälkeen ja keskittyi pelkkään moottorien valmistamiseen. Vuosina 2004 ja 2005 Dallara työskenteli yhteistyössä Midland F1-tallin kanssa ennen kuin Midland osti Jordanin F1-tallin, jonka jälkeen yhteistyö hiipui.

Kaudella 2010 F1-sarjassa aloittanut Hispania Racing -talli käytti Dallaran suunnittelemaa ja valmistamaa autoa.

2016 yhdysvaltalaisen Haas F1 Teamin liityttyä Formula 1 -sarjaan, Dallara on ollut vahvasti mukana tallin auton kehityksessä. Haas F1 Teamin sijoitus kaudella 2018 oli viides ja he keräsivät 93 MM-pistettä. Alun perin tallin oli määrä liittyä F1-sarjaan jo 2015, mutta se siirtyi vuodella eteenpäin moottorivalmistajan varmistumisen takia.

 
Panther Racingin Dallara IRL-auto Indianapolisin harjoituksissa 2006

Indy Racing League

muokkaa

Dallara liittyi Indy Racing League-sarjaan heti sarjan siirryttyä omaan autotyyppiinsä vuonna 1997, ja on mukana edelleen. Kaudella 2006 sarjan 20 autosta lähes kaikki olivat Dallaran valmistamia. Kauden 2006 loppuun mennessä tehtaan autoilla on saavutettu sarjassa 93 paalupaikkaa ja 96 kilpailuvoittoa. Kuljettajien mestaruus on otettu Dallaran autoilla 7 kertaa ja autonvalmistajien mestaruuden merkki on voittanut kahdeksan kertaa. Lisäksi Dallara on voittanut kuusi kertaa sarjaan kuuluvan Indianapolis 500-kilpailun.

Urheiluautot

muokkaa

Dallara on ollut mukana useissa eri valmistajien urheiluautoprojekteissa. 1993 tehdas kehitti Ferrarille menestyksekkään 333SP-mallin amerikkalaiseen IMSA-urheiluautosarjaan, ja autolla voitettiin kilpailuja myös Euroopassa. Myöhemmin yhteistyö Ferrarin kanssa jatkui F50-katuauton pohjalta kehitetyn kilpaversion merkeissä, mutta kehitystyö keskeytettiin.

Myöhemmin Dallara sai tehtäväkseen suunnitella Toyota GT-One -auton jolla japanilaismerkki yritti valloittaa Le Mansin 24 tunnin ajon 1998 ja 1999 siinä kuitenkaan onnistumatta. Audille vuodeksi 1999 rakennettu R8 sen sijaan osoittautui erääksi kaikkien aikojen menestyneimmistä urheiluautoista, ja sillä on voitettu sekä Le Mans että useita muita tunnettuja kestävyyskilpailuja ennen sen poistumista käytöstä kauden 2005 päätteeksi.

Kaudeksi 2001 Dallara oli suunnittelemassa omaa prototyyppiään urheiluautokilpailuihin, ja Chryslerin lähestyttyä Dallaraa malli tarjottiin heidän käyttöönsä. Chrysler käytti autoa vuoden 2001 Le Mansin 24 tunnin ajossa, sijoittuen neljänneksi, mutta vetäytyi vuoden lopussa yhteistyöstä. Vuonna 2002 Oreca-talli ajatti kahta edelleen kehitettyä autoa Le Mansissa, tuloksena sijat 5 ja 6. Myöhemmin Rollcentre Racing osti autot Orecalta ja ajatti niitä kausilla 2004 ja 2005 saavuttaen useita palkintopallisijoituksia.

Vuodesta 2008 asti Dallara on valmistanut myös Grand Am -sarjassa käytettävän Daytona Prototype -luokan urheiluautoja.

Dallara nykyään

muokkaa

Nykyään Dallara vastaa IndyCar-autojensa lisäksi useiden yksityyppisarjojen autojen kehittelystä ja rakentamisesta. Näitä ovat muun muassa IndyCarin yhteydessä ajettava Indy Lights, Formula 1 -kilpailujen yhteydessä järjestettävä GP2 sekä eurooppalainen Renault World Series (ent. Nissan World Series). Alkuperäisen Varanassa sijaitsevan tehtaan rinnalle rakennettiin uudet tilat vuonna 1994, ja tänään yritys työllistää noin sata työntekijää.

Formula 1 kaudella 2016 Dallara vastaa Haas F1 Teamin auton rakentamisesta ja vastaa sen aerodynamiikkaratkaisujen suunnittelusta.[1] (Arkistoitu – Internet Archive)

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Grandprix.com: