Unkarin Grand Prix 2000
Unkarin Grand Prix 2000 oli Formula 1 -kauden 12. osakilpailu, joka ajettiin 13. elokuuta 2000 Unkarin Hungaroringillä. Kilpailun voitti Mika Häkkinen, jolle voitto oli kauden kolmas.
Unkarin Grand Prix 2000 | |
---|---|
12. osakilpailu 17 osakilpailusta kaudella 2000.
|
|
Päivämäärä | 13. elokuuta 2000 |
Sijainti | Hungaroring, Budapest, Unkari |
Ratatyyppi | Moottorirata |
Radan pituus | 3 975 km |
Kilpailun pituus | 77 kierrosta, 306,075 km |
Sää | Aurinkoinen |
Paalupaikka | |
Kuljettaja |
Michael Schumacher (Ferrari) |
Paaluaika | 1.17,514 |
Palkintokoroke | |
Voittaja |
Mika Häkkinen (McLaren-Mercedes) |
Toinen |
Michael Schumacher (Ferrari) |
Kolmas |
David Coulthard (McLaren-Mercedes) |
Nopein kierros | |
Kuljettaja |
Mika Häkkinen (McLaren-Mercedes) |
Kierrosaika | 1.20,028 (kierroksella 33) |
Kilpailu
muokkaaKilpailun lähtö ei sujunut Michael Schumacherin kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, sillä kolmannesta ruudusta lähtenyt Mika Häkkinen sai hyvän lähdön. Häkkinen oli ensimmäiseen mutkaan tultaessa Schumacherin oikealla puolella eli yritti sisäkautta ohi. Vaikka pääsuoran sisäpuoli oli likainen ja pitoa oli vähän, onnistui Häkkinen nousemaan Schumacherin ohi kärkeen. Myös Ralf Schumacher sai hyvän lähdön, sillä hän nousi viidennestä ruudusta Rubens Barrichellon ohi neljänneksi ja oli lähellä, ettei hän päässyt vielä David Coulthardistakin ohi kolmanneksi. Hyvä startti oli Häkkiselle tärkeä, sillä Hungaroringillä ohittaminen on melko vaikeaa. Mika Salon lähtö sen sijaan ei oikein sujunut, sillä sekä Alexander Wurz että Eddie Irvine ohittivat hänet.
Heti ensimmäisellä kierroksella Jacques Villeneuven etusiipi meni rikki hänen törmättyä edellä ajaneeseen Pedro de la Rosaan. Villeneuve kävi varikolla vaihdattamassa etusiiven, ja pystyi jatkamaan kilpailua.
Kierroksen 7 alkaessa Giancarlo Fisichella ajautui ensimmäisessä mutkassa hieman leveäksi. Radan ulkoreunan likaisuuden takia hän pyörähti ja ajautui nurmikolle. Takaa tulleella Jenson Buttonilla oli myös ongelmana ajautua leveäksi, mutta hän selvisi tilanteesta säikähdyksellä. Irvine hyötyi tilanteesta sen verran, että hän pystyi ohittamaan sekä Fisichellan että Buttonin. Fisichella pääsi jatkamaan, mutta putosi sijalle 14.
Häkkinen kasvatti johtoaan koko ajan. Kierroksen 20 täyttyessä oli ero toisena ajaneeseen Michael Schumacheriin jo 7,7 sekuntia, kolmantena ajaneeseen Coulthardiin melkein 13 sekuntia ja neljäntenä ajaneeseen Ralf Schumacheriin melkein 19 sekuntia.
Ajettuaan 22 kierosta Nick Heidfeld tuli varikolle, mutta kun hän sieltä yritti lähteä, jouduttiin hänen autoaan työntämään, jotta se pääsisi liikkeelle. Autoa ei kuitenkaan lähtenyt kovinkaan lujaa liikkeelle sähkövian takia, vaan Heidfeld joutui keskeyttämään. Prost-tallin kannalta surullista oli se, että molemmat heidän autonsa olivat joutuneet keskeyttämään, sillä Jean Alesi keskeytti jo kierroksella 11.
Kärkiautoista ensimmäisenä varikkopysähdystään tekemään tuli Michael Schumacher, kun kierroksia oli ajettu 27. Pysähdys oli lyhyt, sillä se kesti 7,3 sekuntia. Schumacherille ei vaihdettu täysin uusia renkaita, vaan ne olivat jo hieman kuluneet. Schumacher putosi pysähdyksensä takia Barrichellon taakse sijalle 5. Pääsuoralle tultaessa Schumacher pääsi hyvin Barrichellon imuun ja pääsi hänestä ohi. Barrichello ei tosin yrittänytkään estää ohitusta, sillä olihan Schumacherilla vielä mahdollisuus voittoon. Samalla Ralf Schumacher tuli kolmannelta sijaltaan tekemään ensimmäistä varikkopysähdystään. Pysähdys kesti 10,0 sekuntia. Kierrosta myöhemmin, kun 29. kierros täyttyi, tuli Barrichello neljänneltä sijaltaan tekemään myös ensimmäistä varikkopysähdystään. Hänen pysähdyksensä kesti vain 6,7 sekuntia. Lyhyen pysähdyksensä ansiosta hän onnistui varikolta poistuessaan ohittaa Ralf Schumacherin.
Kun 31 kierrosta oli tulossa täyteen, tuli kilpailua johtanut Häkkinen varikolle. Ero Michael Schumacheriin oli varikolle tultaessa 31,6 sekuntia, joten Häkkinen ehtisi Schumacherin edelle, ellei mitään odottamatonta tapahtuisi. Pysähdys kesti 6,8 sekuntia (tv-lähetyksen mukaan 7,0 sekuntia), ja Häkkinen ehti kirkkaasti Schumacherin edelle. Kun Häkkinen oli ensimmäisen mutkan keskiosassa, tuli Schumacher vasta pääsuoralle. Seuraavalla kierroksella eli kun 32 kierrosta oli tulossa täyteen, tuli sillä hetkellä kärjessä ajanut Coulthard tekemään ensimmäistä varikkokäyntiään. Hän palasi pysähdyksensä jälkeen kolmannelle sijalle.
Kun 30 oli vielä ajamatta, tuli Barrichello ensimmäisenä kärkikuljettajana tekemään toista varikkopysähdystään. Polttoainetta laitettiin sen verran, että sillä kuormalla ajettaisiin maaliin asti. Muutaman kierroksen kuluttua, kun 50 kierrosta oli ajettu, tuli Michael Schumacher toiselta sijalta varikolle. Pian myös Ralf ja Coulthard tulivat varikolle. Muutaman kierroksen kuluttua Häkkinenkin tuli varikolle, mutta koska hänen pysähdyksensä kesti alle 7 sekuntia ja hän johti Schumacheria noin 43:lla sekunnilla, pystyi hän palaamaan takaisin kärkipaikalleen.
Sijoitukset pysyivät kilpailun loppuun asti lähes samana, ja Häkkinen voitti melkein 8:lla sekunnilla Schumacherin. Ohituksia ei kilpailussa kovinkaan paljon tapahtunut.
Kilpailun jälkeen, kun autot ajettiin varikolle, kaatoi Mikan henkilökohtainen avustaja Mark Arnall Mikan niskaan kylmää vettä virvoitukseksi.
Tulokset
muokkaaMuuta
muokkaa- Nopein kierros: Mika Häkkinen 1,20.028
- Gastón Mazzacane lähti kilpailuun varikolta auton sammuttua.
Lähteet
muokkaa1950-luku | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1960-luku | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 |
1970-luku | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 |
1980-luku | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 |
1990-luku | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 |
2000-luku | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
2010-luku | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
2020-luku | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |||||
Radat | Hungaroring (1986–) |