Keskustelu wikiprojektista:Suomen kylät

Viimeisin kommentti: 3 vuotta sitten käyttäjältä Raksa123 aiheessa Mahdollisia karttoja

Katso myös muokkaa

Kyläartikkeleiden kehittelystä muokkaa

Siirretty sivulta Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai#Kyläartikkeleiden kehittelystä. --Raksa123 (keskustelu) 29. helmikuuta 2016 kello 03.08 (EET)Vastaa

Olen jo vuoden ajatellut alkaa tutkia vanhimpia kyliä ja alkaa kirjoitella niitä. Aion käyttää eräänä mallina Härjänojan artikkelia, niin monipuolinen se on. Onko sulla muitakin pitkälle kirjoitettuja kyliä "omallatunnollasi"?--J Hokkanen (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 18.35 (EET)Vastaa

Seuraavaksi pisimmälle kirjoitettu taitaa olla Johannislund. Harjoituskappaleita löytyy näiden naapurikylistä samojen kuntien alueelta (Härjänojan tapauksessa koko nykyinen kunta, Johannislundin tapauksessa sama entinen kunta). Itse asiassa juuri nyt palasin Härjänoja-artikkeliin pohtiakseni tätä artikkelimallia koskevaa vanhaa muokkausta, jossa perusteluna oli saattaa "rakenne vastaamaan maantiedeartikkeleiden nykyistä tapaa". Kuitenkin mielestäni, ja olen tämän joissain keskusteluissa sanonutkin, on täysin mahdoton ajatus että kaikissa maantiedeartikkeleissa kylistä valtakuntiin voisi olla sama jäsennys. Eihän esimerkiksi kylillä le mitään "ulkopolitiikkaa" jne. Päin vastoin siis pitäisi eri aluetason alueyksiköille pikemminkin luoda omia artikkelimallejaan. Ja olin siis tuossa juuri miettimässä näitä kahta versiota: [1], [2], mutta en lähtenyt palauttamaan, koska aiempi oma jäsennyksenikään ei tuon uudemman rinnalla ollut sen enemmän perusteltu. Eli oikeastaan juuri artikkelimallia kylälle pitäisi vielä miettiä, enkä oikein voi pitää mitään artikkeliani valmiina tämän suhteen. Esimerkiksi Johannislundissa jäsentely ei näköjään ole sen perustellumpi. Muut kyläartikkelit ovat lyhyempiä, ja ne on kirjoitettu eri aikoina, vanhimmat ovat aivan kaoottisia, uudemmissa on jotain järjestystä ehkä paremmin, mutta pohdintaa kylän yleisestä artikkelimallista en ole vielä ehtinyt niiden perusteella tehdä.--Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 19.21 (EET)Vastaa
Ajatukseni noiden artikkelien jäsentelyssä kai on ollut, että kylä tulisi määritellä nykyisyytensä, so. sijainti ja palvelut kautta, ja sitten voidaan esintellä luono ja historia. Mutta nykyisellään tämä on vain ex tempore -raapaisu, jonka ajatusta tulisi arvioida ja kehittää eteenpäin. Maantieteellisten artikkelien artikkelimalli, joka jostain löytyy, perustuu luultavasti aluemaantiettellisen kuvauksen vanhaan "kerroskakku"malliin, joka etenee "geologiasta ideologiaan", ja se lieneekin hyvä ja koeteltu sabluuna, jonka sovittamista kylään voisi vielä yrittää. Lisäksi de-wikissä on ainakin paikkakunta-artikkeleille hyvin jäsennelty sabluuna, mutta en ole katsonut, miten siellä on mahdollisesti käsitelty kyliä. Hyvä n artikkelimallin etuhan on siinä, että siihen voi "ripustaa" palasia yksi kerrallaan niin kuin joulukuusta koristelkisi, ja tuloksena on valmis, jäsennelty artikkeli.--Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 20.19 (EET)Vastaa
Tuo idea ""ripustaa" palasia yksi kerrallaan" on hyvä ainakin aluksi. Siloin tulee esille kylien perustiedot ja kyliä voi niiden avulla vertailla toisiinsa. Kullakin kylällä on varmasti erityispiirteitä. Niiden kirjoittaminen onkin luovempaa. Toisaalta monissa kunta-artikkeleissa paistaa sokeus oman paikkakunna erikoisuuksia kohtaan eikä niitä tuoda aina esille. En usko aivan tietolaatikon tapaiseen lähestymistapaan, mutta tiettyä listaa voisi yrittää dokumentoida esimerkiksi "projektisivulle" tai jollakin muulla tavalla. Kirjoittajia voisi opastaa sivulle hakemaan ideoita kirjoittamiseen, tiedonhankintaan (digitaaliarkiston linkit) ja muuta tämäntapaista. Itse ainakin tarvitsen opastusta joissakin asioissa.--J Hokkanen (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 12.41 (EET)Vastaa
Luulen, että suomalaisille kylille voisi olla hyvä kehittää omaa hiukan spesifimpää artikkelimallia, jos vain joku ehtisi. Itse esim. ehdin nyt huonosti. Ping myös Käyttäjä:Raksa123. Noissa esimerkkiartikkeleissa (Kiikalan ja Someron kylät) olen olen vaihtelevasti poiminut joitain perusasioita, mutta en edennyt vielä systemaattisen artikkelimallin työstämiseen. Meillähän on myös suositeltu kyläartikkeli Koskue, jota voi verrata. Toisaalta ongelmana on, että lähteitä on vaihtelevasti. Esimerkiksi Turun maakuntamuseo on tehnyt kunnittaisia rakennuskulttuurijulkaisuja toistaiseksi osasta toimialueensa kuntia. Niistä saa kylän historiasta hyvät tiedot. Toisesta esimerkkikunnastani paikallislehti sattumalta julkaisi kylien väkiluvut. Toisaalta on systemaattisia valtakunnallisia lähteitä kuten Vanhat painetut kartat, Järviwiki jne. Kylien nykyiset palvelut yleensä löytyvät netistä (so. jos tietää itse, minkä nimisiä kauppoja ym. siellä on, voi googlata ne netistä). Aiemmasta tilanteesta on jotain tietoa vanhoissa peruskartoissa. Postinumeroalueetkin taitavat löytyä jostain (ks. uutiskahvihuone). Joskus on kyläkirjoja (vrt. Koskue, Koisthuhta, Kauraketo). Joskus kylillä on nettisivuja tai kunnilla kylien nettisivuja. Niissä pitää kuitenkin varoa, koska niihin voidaan kopioida sisältöä wikipediasta (mukaanlukien virheet ja sammakot). Jos haluaa vanhempaa tietoa, niin kunnalliskertomuksia ym. ja seuusuunnittelujulkaisuja voi etsiä kunnallisten kirjastojen ja maakuntakirjastojen kokoelmista tai maakuntien liitoista, mutta se vaatii jo huomattavaa työmäärää.--Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 13.06 (EET)Vastaa
Tuo Koskue voisi olla kyllä hyvä lähtökohta. Jos katsoisi, puuttuuko siitä jotain, niin sittä voisi lähteä rakentamaan.--Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 13.09 (EET)Vastaa
Tein sivun Wikipedia:Wikiprojekti Suomen kylät, jonne voi kerätä lähteitä ja ohjeita aiheesta. --Raksa123 (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 17.12 (EET)Vastaa
Artikkelimalliakin voi pitää mielessä, mutta ainakin toistaiseksi en ole ehtinyt miettiä sen sisältöä tarkemmin niin, että pystyisin esittämään edes hiekkalaatikkotason luonnoksia erotuksena nykyiseen globaaliin artikkelimalliin, ja muutenkin vasta testaamalla näkisi, missä määrin olisi tarvetta omalle artikkelimallilleen. Infoboksimallineissa taas on eri aihepiireissä kai vähän kahta ilmaa: toisissa aiheissa (kuten asutut paikat) pidetään hyvinä globaaleja mallineita kuten Malline:Kaupunki2, johon sopii kaikki New York Citystä johonkin Suomen Peräkylään, toisissa kai taas tehdään jokaiselle alatyypille (kuten Malline:Japanin prefektuuri tms.) omia mallineitaan. Ja kun kylissä ainakin viimeksi kai oli valittuna tuo globaali trendi, niin silloin kai on mahdollista vain esittää globaalille mallineelle Suomalaista kylää koskien jonkinlainen "täydellisin" täyttöehdotus vaikka jossain esimerkkiartikkelissa (kuten tuo Koskue).--Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 18.08 (EET)Vastaa
Johan tempasit Raksa123, vai oliko tuo jo olemassa? Olen tällaisessa asiassa noviisi ja pohdinkin, miten asiaan voisi perehtyä aihepiiri kerrallaan. Hyväksytäänkö tyngäksi sellainen kyläartikkeli, jossa on kylän pintapuolinen esittely, tietolaatikko kartalla (sijainti) ja hieman maantietoa? Kylähän on ihmisten muodostama yhteisö, mutta en osaa kirjoittaa sellisesta tynkää. Kun kunnan alueella on tyngät olemassa, voisi kunnallishistoriikistä, tilastoista, vuosikertomuksista jne. alkaa kirjoittamaan asioita suoraan Wikiin.--J Hokkanen (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 21.07 (EET)Vastaa
Projektisivu ei ollut ennestään olemassa. Järviartikkeleissa esimerkiksi Saaresjärvi (Parkano, Sammatti) ja muutkin hiljattain luodut järviartikkelit ovat jo niin pitkä, ettei niitä mielestäni kannata merkitä tyngiksi. Kyläartikkeleista tyngiksi luokkaan Luokka:Kylätyngät on merkitty 1034 artikkelia. Jos kylästä kuvailee lyhyesti sen kuulumisen suurempiin aluejakoihin (nykyinen kunta, mahdollinen entinen kunta, maakunta), liikenneyhteydet, luontokohteita ja laittaa tietolaatikon, niin olisikohan tynkätaso jo ylitetty? Alussa artikkelit voivat olla hyvinkin lyhyitä; Hakolassa on vain kaksi riviä tekstiä. --Raksa123 (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 21.30 (EET)Vastaa
Hahmottelin tuossa ensin artikkelimallia (so. kattavan artikkelin mahd. jäsennys). Jotenkin vähän samanlaisella listalla ehkä pääsee myös jo tyngästä eroon. Tärkeimpiä tietoja mainitsemiesi ohella voisivat olla vielä sijainti kunnan sisällä, asema suhteessa kunta- ja kyläkeskuksiin, luontokohteiden ohella mahd. huomiot kulttturiympäristöstä ja mahd. nähtävyyksistä. Ja luonnonympäristön ohella samoin joku historiallinen luonnehdinta (tyyliin suhde isonjaon jakokuntiin, kylätontin sijainti, kantatalot ja mahd. kartanot, tämä on helpooa siellä, missä maakuntamuseot tms. tahot ovat tehneet tutkimusta, muualla ehkä jossain työläämpää, jossain helpompaa).--Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 21.54 (EET)Vastaa
Luulen että suurin ero tulee siitä, miten käytettävissä olevat lähteet vaihtelevat satunnaisesti kunnittain. Toisaalta ero voi tulla siitä, muodostaako joku kylä samalla jonkinlaisen kyläkeskuksen (so. onko siellä koulua, kauppaa, postia, pankkia ym.) tai peräti taajaman tai kirkonkylän, tai onko se muodostanut sellaisen aiemmin, mistä voi olla muistona esimerkiksi postinumeroalue. Tällainen keskuskylä voi vaikutusalueenaan (joko nykyisenä tai entisenä) käsittää useita muita kyliä, ja joku sivukylä voi vastaavasti kuulua jonkun kyläkeskuksena olevan kylän nykyiseen tai kyläkeskuksena aiemmin olleen kylän entiseen vaikutusalueeseen (siitä saattaa vieläkin kertoa esim. oma postinumeroalue). Silloin kuitenkin keskuskylä alueyksikkönä voi saada kaksi alueellista merkitystä: nykyisen tai entisen kyläkeskuksen vaikutusalue (esim. nykyinen tai entinen koulupiiri tai postinumeroalue) tai itse varsinainen kylä, joka voi olla tätä vaikutusaluetta suppeampi. Lisäksi on kyliin rinnastuvia kulmakuntia, jos isompien kylien takamaille on muodostunut kyläkeskuksia (esim. koulu, kauppa, seurantalo), jotka eivät ole historiallisesti olleet kyliä vaan kulmakuntia. Sellaista näkemystähän on ollut, että koulupiirin muodostaneet kulmakunnat voisivat olla merkittäviä.
Nykyään ja jonain aiempana ajankohtana kylää ovat voineet määritellä myös siellä toimivsat järjestöt, sen ohella että on tai on ollut palveluita ja liikeyrityksiä. Muita kylästä kerrottavia asioita voivat olla sijainti, väkiluku, elinkeinot (vrt. Koskue), liikenne, luonnonympäristö, historia, rakennettu kulttuuriympäristö, nähtävyydet (sekä luonnon- että kulttuuri-), kuuluisat kyläläiset (de-wikissä tyylikkäästi "Söhne und Töchter"). Tulikohan tuossa jo kaikki?
Myös osioiden järjestystä voi miettiä. Missään ylimmän laatuarvioinnin artikkeleissa (Koskue, Härjänoja) se ei taida olla vielä aivan prikulleen lopulliseksi puleerattu.
Lähteistä tärkeimpiä ovat Vanhat painetut kartat -palvelun peruskartat, josta näkyvät ns. maarekisterikylät eli kylät sanan alkuperäisessä historiallisessa merkityksessä. Niiden rajat ovat peruskartassa paksulla punaisella katkoviivalla ja nimet punaisella tekstillä. Mustalla tekstillä peruskartalla on kylien nimistä vain osa, ja lisäksi kulmakuntien ja asuinalueiden nimiä, joista osassa on on voinut olla esim. koulu, mutta osa on käytännössä vain paikannimiä ilman sen suurempaa merkittävyyttä. Joskus kylien rajat voivat olla hyvin vaikeaselkoisia ja ne ovat voineet muuttua viimeaikaisissa tai 1900-luvun maanmittaustoimituksissa. Tällöin jonkin kylän historiallinen määrittely voi vaatia työlästäkin tutkimusta (vrt. esim. Johannislund, Lasikylä, Hidoisenpyöli, Säräjärvi). Tätä määrittelyä saattaa auttaa esim. sen tunnistamminen, mitkä kylät ovat isossajaossa olleet samaa jakokuntaaa. Joskus jakokunta voi koostua vain yhdestä kylästä, joskus koko pitäjä voi olla samaa jakokuntaa.
Jotkut saattavat myös edustaa näkökantaa, että vanhoilla historiallisilla kylillä ei ole mitään merkitystä. Kuitenkin "nykyiset" kylät esim. keskustoimintojen vaikutusalueina tai kylätoiminnan alueyksiköinä saattavat olla käytnnössä hyvin vaikeita määritellä, ja jos jossain osassa pitäjää ei ole esim. kylätoimintaa, niin aluejako kylätoiminnan perusteella voi olla aivan sattumanvarainen ja muuttuu jatkuvasti kun kylätoiminta jossakin viriää ja jossakin hiipuu. Siksi ainakin itse edustan näkemystä, että kun kaupunginosatkin määritellään virallisesti, eikä mitä tahansa asuinaluetta kaupungissa kuulu nimittää kaupunginosaksi, niin samoin on perusteltua menetellä kylienkin kanssa. Joskus voi olla nykyisiä tai entisiä kyläkeskuksia, jotka eivät ole historiallisiä kyliä, esim. Niinijoki Loimaalla tai Heikinsuo Karinaisissa (siitä oli juuri tänään lehdessä juttua). Nämä olen kulmakuntina ja kyläkeskuksina rinnastanut kyliin, mutta niiden luokittelu on vielä vähän avoin. Voi olla että Luokka:Suomen kulmakunnat ja Luokka:Suomen asuinalueet tulisi kuitenkin yhdistää takaisin luokaksi Luokka:Suomen kulmakunnat ja asuinalueet. Näin siksikin, että taajamien lievealueilla taajama- ja haja-asutuksen raja ei ole selvä eikä yksiselitteinen ja näin myös käsittein ei-selvärajaisuus tulisi paremmin tunnustetuksi.--Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 21.46 (EET)Vastaa

Uusi malline? muokkaa

Kannatatteko uuden mallineen kehittämistä, joka huomioisi kylän suomalaiset erityispiirteet? Tuo kaupunki2-malline on tehty ikäänkuin eksoplaneetalle. Suomalainen kylä-malline voisi huomioida kylän suomalaisen kylän erityispiirteet paremmin. Esimerkiksi suomalainen/ruotsalainen nimi, isojaon toteutuksen vuosiluku, erottaminen toisesta kylästä, tms. Tai ne voitaisiin lisätä kaupunki2-mallineeseen. --J Hokkanen (keskustelu) 5. maaliskuuta 2016 kello 20.06 (EET)Vastaa

Aikoinaan muistan yhtä mallinetta puolustetun voimakkaasti, toisaalta painotus globaaleihin tai tapauskohtaisiin mallineisiin näyttää vaihtelevan aihepiireittäin. Ainakin kannattaa varmaan luonnostella ja valmistella huolella. Lisäksi tulisi varmaan ottaa huomioon kyläkäsitteen erilaiset merkitykset kuten maarekisterikylä ja kyläkeskus (sekin taitaa olla nykyään jo vähän vanhanaikainen ilmaus) ja mahdollisesti erilaiset taajamat ja taajaman tapaan ruuduista määritellyt kyläalueet (minkä nimisiä niitä nyt olikaan, ja missä ne nyt määriteltiinkään). Kun katsoin kokeeksi sv-wikistä (Ruotsissa kyläkäsiter on liuultavasti hyvin pitkälle sama kuin Suomessa) niin siellä oli sv:Mall:Ortsfakta Sverige, eli ilm. jonkinlainen Ruotsin paikkakuntamalline. Toisaalta kun nykyään on globaalisti käytetty tuota nykyistä mallinetta ja kun sitä on monissa kyläartikkeleissa, niin uuden "kilpailevan" mallineen luominen voisi olla hankalaa. (Tai ainakin siitä varmaan pitäisi keskustella.) Siksi voisi ehkä katsoa tyytyisikö vain lisäämään mahd. kenttiä nykyiseen mallineeseen tai valmistamaan siitä artikkeliin kopioitavaksi version, jossa on vain Suomalaisessa/pohjoismaisessa käytössä relevantteja kenttiä. Toisaalta kun tuosta ruotsalaista mallinetta katsoo, niin siinä taitaa olla monia nyk. mallineesta puuttuvia, "pohjoismaiselle paikkakunnalle" sopivia teemoja, joskin maakohtaisesti tietysti on myös eroja. Ping Käyttäjä:Makele-90, kun siinä näkyi esim. kuntakoodeja, ja ping Käyttäjä:Vnnen ja Käyttäjä:Lakritsa, jotka ensimmäisinä taisivat saada käsittelemiensä kuntien kylät kirjoitettua läivtse.--Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2016 kello 21.02 (EET)Vastaa
Mallineessa Malline:Kaupunki2 ruotsinkielisen nimen saa kirjoittamalla: | muu_nimi = {{k-sv|KirjoitaNimiTähän}}. Isojaon toteutusvuosien ja kylien perustamistietojen löytäminen voi olla hyvin hankalaa, koska jo pelkästään kuntien perustamisvuosien selvittäminen on osoittautunut vaikeaksi. Virallisen kylän numeron Kunta- ja sijaintialueluettelosta voisi ehkä lisätä johonkin, mutta toisaalta sen alkuosa on riippuvainen kunnasta ja loppuosakin on voinut muuttua kuntaliitoksissa. Yllämainitut ruutuperusteiset kylät on selostettu tässä. Sv-wikissä kyläluetteloita on joidenkin pitäjäartikkelien kohdalla, mutta ei kaikissa ja kylistä ei ole luotu ainakaan suuressa määrin artikkeleita. --Raksa123 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2016 kello 21.56 (EET)Vastaa
En ole täysin vakuuttunut uuden mallineen tarpeesta. Kaupunki2-mallinetta saa karsittua ja parsittua kyllä ihan tarpeeksi. Perustaminen, isojako ja erotukset saa esim. parametreihin perustettu_nimeke. --Vnnen (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 18.25 (EET)Vastaa

Projektin nimi ja rajaus muokkaa

Sopisko kunnat ja kylät samaan vai eri projektiin?

Vaikka olenkin paljon muokannut kyläartikkeleita, ja ainoa enemmän muokkaamani hyvä artikkeli on kyläartikkeli, niin en voi olla näkemättä kunta-artikkeleita keskeisempänä sisältönä fi-wikipedian kannalta.

Toisaalta myös lähteet, menettelyt ym. ovat kunta-artikkeleilla erilaiset.

Tai toisaalta, jos kumpiakin käsitellään samassa projektissa, niin tulisiko kummatkin mainita projektin nimessä? - Vai menisikö se jo niin vaikeaksi, että jo sen takia projekti pitäisi jakaa? --Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2016 kello 12.59 (EET)Vastaa

Esimerkiksi tehtävälista kylille ja kunnille luultavasti asettuu eri tavoin.--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2016 kello 13.01 (EET)Vastaa

Mielestäni samaan projektiin. Kunta on laajempi kuin kylä, mutta kun kirjoittaa kylää, voisi samalla täydentää kuntaakin. Kylän tietoja voisi kirjoittaa myös kunta-artikkelin sisään, jos asiaa ei kerry liikaa. Kunta-artikkeliin voisi aluksi kirjoittaa hallinnollisten kylien luettelo ja taajamien luettelo (minimi-tavoite). Tämän jälkeen voisi aloittaa kylien kirjoittelun. Kirjoitettavat kylät voisi valita nykytaajamien merkittävyyden mukaan tai historiallisen erikoisuuksien mukaan. Näiden kylien sisältöä voisi samalla kirjoittaa kunnan rakenteeseen tai historiaan.--J Hokkanen (keskustelu) 6. maaliskuuta 2016 kello 18.44 (EET)Vastaa
Ennestään oli olemassa Wikipedia:Wikiprojekti Suomen kunnat, joka on ollut vuosikausia muokkaamatta. Aloitin mieluummin uuden puhtaalta pöydältä. Tässä projektissa kannattaa muokata kunta-artikkeleitakin, kuten johdantoon on kirjoitettu. --Raksa123 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2016 kello 21.45 (EET)Vastaa

Kommentointia kahdelle kokeilulle muokkaa

Ajattelin "harjoitella" kylän kirjoittamista kahdella kotoperäisellä Eurassa sijaitsevalla kylällä: Turajärvi ja Naarjoki. Niillä on yhteinen historia, vaikka ovatkin olleet eri kyliä. Nykyään, kun kylät hiljenevät, ne ovat tehneet yhteistyötä (kyläsuunnitelman muodossa) Länsi-Euran kulmakunnan nimissä. Aloitin kylien esittelyn niistä nettilähteistä, jotka sain käsiini. Siksi aloitus on historiavoittoinen. Ajattelin jatkaa vielä historialla, koska ei tiedä hyviä lähteitä nykyisistä asioista! Pyytäisin kommentointia jo kirjatuista asioista (ping Käyttäjä:Urjanhai ja Käyttäjä:Eräopas).--J Hokkanen (keskustelu) 6. maaliskuuta 2016 kello 20.59 (EET)Vastaa

Tuo muistuttaa aika paljon jäsennykseltään aloittamiani artikkeleita luokissa Luokka:Someron kylät ja Luokka:Kiikalan kylät. Usein nykyisistä kylistä joku saattaa muodostaa kyläkeskuksen ja toinen tai toiset kuuluvat sen vaikutusalueeseen, vrt. esim. Häntälä (Somero) (lupaava) ja artikkelit sen naapurikylistä. Tai Terttilä ja Lautela. Samoin kuuluminen samaan isonjaon jakokuntaan on historiassa tärkeä asia jonka olen koettanut muistaa mainita. Ja jos kylä on joskus siirtynyt kunnasta tai pitäjästä toiseen (sekin on noissa mainittuna). Luonnonympäristöstä olen myös pyrkinyt kertomaan. Kun tuolla on artikkelit kaikista vesistä, niin se voi vaatia jo vähän kylänrajojen tihrustamista Vanhat painetut kartat -palvelusta. Esim. artikkelissa Härjänoja on kylän vesistöt selitettynä. Artikkelissa Salkola on myös, mutta ei ole taidettu luetella joka lampea, kun niistä kirjoitetiin vasta myöhemmin.--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2016 kello 21.27 (EET)Vastaa
Pyytäsin kommenttia siitä (kun olet kerinnyt lukea), ymmärsinkö isonjaon ja jakokunnan käsitteet oikein artikkeleissa Turajärvi ja Naarjoki (arkistolaitoksen linkit). Hieman hermostutti kirjoittaa niistä, sillä en ole aivan varma käsitteistä. PS Lähetin Länsi-Euran kyläyhdistykselle s-postia ja pyysin kirjoittamis ja valokuvausapua. Saas kattoo, mitä tapahtuu.--J Hokkanen (keskustelu) 6. maaliskuuta 2016 kello 21.35 (EET)Vastaa
Useimmiten, ainakin varhain asutetuilla alueilla, jollainen Eurakin rautakaudesta jatkuvine asutuksineen on, jakokunta saattoi olla määriteltynä jo ennen isojakoa, ja isonjaon tarkoituksena siksi oli useimmiten vain jakaa maat talojen kesken jakokunnan sisällä, josta sitten sivutuotteena syntyivät myös kylänrajat kylien taloista muodostuvien taloryhmien rajoina. En tarkistanut kartoista (eikä minulla Euran pitäjänhistoriaa) noudattiko kehitys tuolla tätä tavallisinta kehityskulkua, mutta jos noudatti, niin silloin ei voisi sanoa, että jakokunnat muodostetiin isossajaossa, koska luultavammin ne olivat muodostuneet jo aiemmin. Jos Eurasta on pitäjänhistoria, niin siellä luultavasti on pitäjän isojako selostettu.--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2016 kello 21.47 (EET)Vastaa
Jakokunta merkitsee nimenomaan sarkajaon aikaista omistusyksikköä, eli yleensä kylää, jonka puitteissa viljelymaa on jaettu talojen kesken, mutta metsä ja vesialueet ovat jakamatonta yhteisaluetta (Virrankoski, 2009, s. 105). Jakokunta on siis isojakoa edeltänyt omistusmuoto.--Eräopas (keskustelu) 7. maaliskuuta 2016 kello 19.52 (EET)Vastaa
Tai kun nyt katsoin kartat, niin kun kartassa lukee yläosassa että "Tvistige maken här inom" (=Riidanalaista maata tässä) ja alasosassa (katkoviivan alla) "Särskilt för båda ägarne" (miten tuo nyt kääntäisi: "Erotettu molemmille omistajille"? En oikein hahmota). Pitäisi kai lukea asiakirjateksti, että saisi selvää, onko riitaa jostain osasta maata muiden kylien kanssa vaiko näiden kahden kylän kesken. 1700-luvun tekstistähän saa hyvin selvää koulun kaunokirjoituksella ja lukion toisen kotimaisen oppimäärällä (+ tarvittaessa sanakirjalla). Mutta kun kylät itsessään ovat vanhoja, niin todennäköisemmältä tuntuu, että itse jakokunta oli jo ennestään olemassa, mutta rajojen tarkka kulku ehkä piti tutkia.--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2016 kello 22.10 (EET)Vastaa
Kommentti edelliseen. Koivisto (Eura, Honkilahti ja Kiukainen: Historia) ruoti hartaasti rajariidoista Lapin ja Euran sekä Säkylän ja Euran välillä. Maininta saattaa viitata käytyihin riitajuttuihin käräjillä, jotka liittyivät metsäomistuksen nautintaan. Ei mainitty, että Naarjoki ja Turajärvi olisivat riidelleet. Myllystä tosin oli riitaa, vaikka molemmilla oli omat.--J Hokkanen (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 09.45 (EET)Vastaa
"Särskilt för båda ägarne" => kahden omistajan yhteinen alue(?). Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 10.19 (EET)Vastaa
Yleisesti kylien rajoista suhteessa isojakoon: osa kylien (nautinto)alueista (ja siten myös kylien väliset rajat) on tosiaan määritelty vasta isojaossa, mutta osa kylien nautinnoista (ja välisistä rajoista) on hyvinkin paljon vanhempaa perua. "Johtoajatuksena" voi aatella, että merkityksettömät takametsät on jaettu vasta isojaossa kylien kesken, mutta merkityksellisempien nautintojen jako on paljon vanhempaa perua. Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 10.19 (EET)Vastaa

Kiitos oikein paljon. Taidan lukeakin tuon tekstin tässä piakkoin. Että asia menee kerralla kuntoon. Inhottaisi sellainen tilanne, että omalta seudulta löytyisi karkea asiavirhe.--J Hokkanen (keskustelu) 6. maaliskuuta 2016 kello 22.37 (EET)Vastaa

Jos liikut kirjaston ohi, ja jos Eurasta on pitäjänhistoria, niin säästät ehkä aikaa katsomalla siitä, koska jos pitäjänhistoria on, niin luultavasti asia on siellä selostettu, eli sekundäärilehteen (pitäjänhistoria) kirjoittaja on tehnyt työn valmiiksi lukemalla, tulkitsemalla ja parilla sanalla tai lauseella selostamalla primäärilähteen (kartta) sisällön.--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2016 kello 22.55 (EET)Vastaa
Totta, kerran pideltyä kirjaa voi pidellä toistamiseen.--J Hokkanen (keskustelu) 7. maaliskuuta 2016 kello 11.07 (EET)Vastaa
Nyt kun lainasin sen, oli pettymys suuri: ei mainintaa jakokunnasta. Vanhasta kartasta voisi päätellä, että kyliä on käsitelty isojaossa yhdessä. Mitään lähdettä asiasta ei ole. Tekstin muotoilu meni siten mietintämyssyyn.--J Hokkanen (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 09.41 (EET)Vastaa
Turajärven osalta täydensin tietoa taloista: Suvannon tekstissä 7 taloa 1540 maakirjassa --Eräopas (keskustelu) 7. maaliskuuta 2016 kello 19.52 (EET)Vastaa
ja minä lisäsin kyläyhdistyksen tekstistä tiivistelmän palveluista. Itse osaisin parhaiten kirjoittaa luonnosta (vesistöt), koska tien lapinjoen vesistöstä artikkelit. Samoin voisi nyt tarkentaa järvien kuivattamishankkeita (historiaa), jotka liittyivät Turajärven peltoalan kasvattamiseen. Lähetin myös kyläyhdistyksen puuhanaiselle viestin kerätä valokuvia jne. Wikiin laitettavaksi. Katsotaan, innostuvatko. Seuraava projekti olisi harjoitella Euran kirkonkylän kirjoitamista. Se on aivan erilainen kylä-artikkeli.--J Hokkanen (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 09.40 (EET)Vastaa

Minäkin voisin kommentoida. Oikein mallikkailta näyttävät. Kylien nykytilasta voisi pyrkiä kirjoittamaan selvemmin. --Vnnen (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 18.51 (EET)Vastaa

Kiitos! Se vaatii kuitenkin dokumentteja ja käyntiä paikan päällä. Olen heittänyt sähköpostia kyläyhdistykselle, ja odottelen vastausta vähän aikaa.--J Hokkanen (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 18.56 (EET)Vastaa

Jossain alempana mainostin ymp. hallinnon Liiteri-karttapalvelua. Sieltä saa sekä luonnosta että yhdyskuntarakenteesta visualisointeja, joista irtoaa myös yksittäisiin kyläartikkeleihin paljon tietoa, vaikka tapayskohtaisesti aina vähän tuurista liinni mitää osuu löytymään. Luonnosta, esim. vesistöistä ei nyt vielä ole kirjoitettu.--Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 19.40 (EET)Vastaa

Kiitos tiedosta, tosin kokeilin sitä jo Euran keskustaajamalle ja löysin sieltä luvut pinta-aloista ja taajama-alueen muodon. Se perusteella täydensin artikkelia hieman. Liiteri on erittäin helppokäyttöinen. --J Hokkanen (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 21.30 (EET)Vastaa

Materiaalit muokkaa

Onko muuten Lounaisåpaikan karttapalvelun tämänhetkisessä versiossa taajamia? Aiemmin oli sekä taajamia että kyläalueita, mutta nyt en löytänyt, mutta hainko vain huonosti. Lisäsin julkaisun, jossa on näistä pdf-karttoja, mutta karttapalvelu olisi parempi. Kun Lounaispaikan karttapalvelua päivitetään ja uusitaan usein, niin sisältö voi päivitysten vaiheesta riippuen vaihdella. (ping Käyttäjä:Skmuju) --Urjanhai (keskustelu) 7. maaliskuuta 2016 kello 01.17 (EET)Vastaa

Lounaispaikan Karttapalvelussa valitaan "Karttatasot" ja "Maankäyttö", joiden alta löytyy
  • Taajamat 2013 (YKR)
  • YKR - Taajamat ja kylät 1980, 1990, 2000 ja 2009
Lisäksi Liiterin karttatasoista Yhdyskuntarakenne-kohdasta löytyy
  • Taajamat 1990, 1995, 2000, 2005, 2010 ja 2014
  • Kylät ja pienkylät 1990, 1995, 2000, 2005, 2010 ja 2014
Liiterissä ympyröityä i-työkalua käyttämällä näkee taajaman nimen, väestön ja pinta-alan, mutta kylistä ja pienkylistä saa paljon vähemmän tietoja. Ympäristökarttapalvelu Karpalosta löytyy samoja aineistoja. --Raksa123 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 16.46 (EET)Vastaa

Muita materiaaleja taajamista ovat Tilastokeskuksen Väestörakennetilastojen lopusta löytyvät "Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011", "Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2011" ja "Taajama-aste alueittain 31.12.2011" sekä näiden uudemmat versiot vuosilta 2012, 2013 ja 2014, joista ei ole tehty Wikipediaan Luettelo Suomen taajamista 2011 -artikkelia vastaavia artikkeleita. Nämä ovat ne lähteet, joissa taajamien nimeämistä on kritisoitu osin huonoksi.

Doriasta löytyy myös vanhempia painettuja väestönlaskentajulkaisuja. Ainakin näissä on jotain taajamista:

Vuosien 1990, 1995 ja 2000 painettuja julkaisuja ei ole vielä skannattu Doriaan. Vuoden 2005 Excel-tiedosto on ollut joidenkin Wikipedia-artikkelien lähteenä. Mahdollisesti myös vuodelta 1985 on tiedot jossain. Lounaispaikan ja Liiterin "YKR-taajamat" ovat ilmeisesti eri asia kuin painettujen julkaisujen taajamat. Rajat, väkiluku- ja pinta-alatiedot voivat siis poiketa toisistaan. --Raksa123 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 16.46 (EET)Vastaa

Joo, olihan ne siellä. Nuo voisi listata oikeastaan tuonne projektisivun puolelle.--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 19.59 (EET)Vastaa

Oiskohan missään saatavilla Turun maakuntamuseon SARAKUM-projektin tuloksia? Sitä olen käyttänyt Halikon kylistä kirjoittaessani. --Vnnen (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 18.56 (EET)Vastaa

Kirkonkylät muokkaa

Linkitetään myös tähän Keskustelu luokasta:Suomen kirkonkylät (alkoi sivulla Keskustelu:Renko (taajama)). Sivuaa myös tätä projektia, koska joskus kirkonkylä voi olla kylä, joskus taajama (tai entinen taajama, nykyään ehkä kyläalue), joskus molempia, mutta joskus vain jompaa kumpaa näistä (vrt. Metsämaan kirkonkylä).--Urjanhai (keskustelu) 7. maaliskuuta 2016 kello 01.21 (EET)Vastaa

Eli tuossa osoittautui että tuo nimenomainen kirkonkylä on entinen taajama nykyinen kyläalue, mutta samanniminen kylä on eri asia, koska kirkko ei sijaitsekaan samannimisen kylän alueella. Muita vastaavia tapauksia ovat esim. Koski Tl, kirkon paikka oli Tuimalan kylässä, Kosken kylän rajalla ja uusi paikka Tuimalan ja Talolan kylien rajalla; Urjala, kirkko ei sijaitse nykyään Urjalankylässä vaan Laukeelassa, Urjalankylässä on kyllä vanhalla kirkonpaikalla Urjalan sakaristo; Ypäjä, kirkko ei sijaitse Ypäjänkylässä vaan Ypäjän kirkonkylän taajamassa Perttulan kylässä ja kunnan ja kappeliseurakunnankin nimi oli ensin Perttula, mutta kunnan nimi muutettiin Ypäjäksi Ypäjänkylään perustetun Ypäjän rautatieaseman mukaan.--Urjanhai (keskustelu) 7. maaliskuuta 2016 kello 01.32 (EET)Vastaa

Käyttäjä:Raksa123 on ansiokkaasti kehittänyt artikkeleita kirkonkylistä (nykyisinä tai entisinä) taajamina tai kunteien tai kaupunkien keskustaajamista tai muista taajamista esitystavan ja sisällön puolesta, ks. esim. Metsämaan kirkonkylä, Ypäjän kirkonkylä, Someron keskustaajama. Tämä on juuri samanlaista kehitystyötä (so. vain tekemällä oppii ja syntyy sabluunoita) kuin mitä Käyttäjä:J Hokkanen on tehnyt vesistöjen kanssa.--Urjanhai (keskustelu) 7. maaliskuuta 2016 kello 01.42 (EET)Vastaa

Aloittelen valmisteluita Euran kirkonkylän kirjittamisessa. Huomasin, että kylän rajoilla ja toiminnalla ei ole ollut pitkään aikaan enää sitä tehtäväkenttää, jota sillä oli 1900-luvun alussa. Kylän "päälle" levinnyt taajama ja kunnallisen toimeliaisuuden puristuksessa kylällä ei ole nykyään mitään merkitystä. Kylää tuleekin mielestäni käsitellä historiaosiossa tarkemmin ja nykypäivään liittyvät piirteet kyläkeskuksen toimeliaisuuden kuvaukset omassa osiossaan. Ratkaisematta on kirkolliset toiminnot. Euran seurakunnasta ei ole omaa artikkelia, vaikka se sellaisen ansaitsisi.--J Hokkanen (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 10.12 (EET)Vastaa
Siitä keskustaajamasta on jo artikkeli Kauttua. Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 11.19 (EET)Vastaa
On, mutta juuri toisaalla esittämäsi huolen mukaisesti herää epäilys, onko se oikein nimetty. Vrt. kommenttiani alla.--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 12.53 (EET)Vastaa
Nyt näkyy artikkelin Luettelo Suomen taajamista 2011 mukaan Euran keskustaajaman nimenä olevan Tilastokeskuksen käyttämän nimeämisperiaatteen mukaisesti "Euran kirkonkylä", josta linkki on kuitenkin tehty artikkeliin Kauttua (ja artikkelissa on tätä taajaman nimeämistä selitettykin. Keskustelussa Keskustelu luokasta:Suomen kirkonkylät on myös keskustelu käynnissä siitä, tuottaako tämä Tilastokeskuksen mekaanisesti sovellettu nimeämisperiaate (so. että kaupungin keskustaajaman nimi on muotoa "X:N keskustaajama" ja maalaiskunnan keskustaajama on "X:n kirkonkylä" ellei taajamalla selkeästi ole muuta nimeä) taajamien nimiä, jotka vastaavat nimien paikallista käyttöä. Sinne olin eilen vielä kommentoimassa jotain, mutta kommenti jäi tallentamatta kun piti mennä muualle.
Tässä, kun ilmeisesti tunnet paikkakuntaa, voi ehkä pystyä arvioimaan, mikä on paikallinen käytäntö: Kutsutaanko kokonaisuutta, joka muodostuu Kauttuasta ja Euran kirkonkylästä (tämä kokonaisuus = tilastollinen taajama nimeltä "Euran kirkonkylä") paikallisesti jommalla kummalla nimellä (Kauttua, Euran kirkonkylä), vai onko ehkä niin, että paikallisesti Euran kirkonkylää ympäröivää tilsastollisen taajaman osaa kutsutaan esim. Euran kirkonkyläksi ja tehdasyhdyskunnan puolta Kauttuaksi? Ja onko mitään nimitystä koko kokonaisuudelle? Lounaispaikassa taisi aiemmin olla taajamista oma karttatasonsa, mutta kun palvelua on uusittu niin juuri nyt ne taitavat sieltä puuuttua. Projektisivulle lisäsin kuitenkin julkaisuja, joissa näkyy taajamia pienimitakaavaisella kartalla. Itsekin tunnen tuota taajamaa sen verran, että olen siitä matkustanut läpi, ja esim. pikavuoropysäkkeinä Eura ja Kauttua ovat eri pysäkkejä, joiden välillä on pitkä osuus ilman taajama-asutusta. Yhtenäinen taajama muodostuu kai vain siitä, että toisella puolella jokea yhtenäinen taajaan rakenettu kaava-alue nykyään jatkuu taajamasta toiseen jossain sivummalla.
Eli tässä siis voi paikkakuntaa tuntematta syntyä epäilys, onko, niin kuin artikeliin Kauttua nyt on kirjoitettu, tuo "Kauttua" koko taajamakokonaisuuden nimi. Tai onko myöskään Euran kirkonkylä koko taajamakokonaisuuden nimi. Eli jos ollaan Kauttualla, niin voidaanko sanoa, että ollaan Euran kirkonkylässä ja päin vastoin. Vai onko niin, ettei kumminkaan päin voida sanoa, vaan että paikkakuntalaisten mielestä ollaan joko Kauttualla tai Euran kirkonkylässä?
Tässähän nähdään (jos näin olisi) tilastollisten taajamien muodostamien kokonaisuuksien (nehän on laskettu automaattisesti kartalla) mahdollinen vastaamattomuus käytössä olevien vakiintuneiden paikannimien tarkoitteiden kanssa. Paremmin tuntemaltani alueelta (ping myös Käyttäjä:Raksa123) vastaava esimerkki on Forssan keskustaajama, jonka osia nykyään taitavat olla myös Tammelan ja Jokioisten keskustamat. Aiemmin mahdollisesti Tammelan ja Jokioisten keskustaajamat ovat saattaneet olla omia taajamiaan, ja ehkä Euran kirkonkylä ja Kauttuakin (muistaako Käyttäjä:Raksa123 tai onko lähteitä käsillä?) Silloin siis, jos kaksi tai useampia aiempaa taajamaa, joilla aikoinaan on ollut selvät nimet, onkin kasvanut yhteen, voi olla tuloksena tilastollinen taajama, jonka muodostamaa kokonaisuutta paikallisesti ei ymmärrettävästi voi hahmottaa tilastollisen taajaman (nykyisellä) nimellä. Eli ei voi ehkä luontevasti sanoa, että ollaan Forssan keskustaajamassa, jos istutaan Tammelan tai Jokioisten kirkon vieressä puiston penkillä. Silloin siis tilastollinen taajama nykyisellään ei ehkä vastaa paikallisesti hahmotettuja kokonaisuuksia ja sen eri osienkin välillä voi olla pääteillä pitkiä metsä- ja pelto-osuuksia. Sen sijaan, jos lähteistä etsitään tiedot entisistä, yhteen sulautuneista taajamista, niin näiden entisten taajamien nimet, voivat täysin vastata paikallista hahmotusta. (Ja ovat ehkä myös taajaman toiminnallisia osia, jos ajatellaan esim. keskuspalvelujen sijoittumista ja maankäytön intensiteettiä, eli muilla mittareilla tämä voi olla myös edelleen aivan objektiivinen fakta.)
Kun taas kylinä Euran kirkonkylän taajamaan kuuluu monia kyliä, joista yksi on nimeltään Kauttua ja yksi näkyy olevan nimeltään Kirkonkylä, ja ainakin kaksi kylää näiden välissä tai liepeillä. Tilannehan on sama myös Somerolla, sielää Someron keskustaajama on muodostunut Joensuun kylän ympärille, mutta laajoja taajaan asuttuja alueita on muissakin kylissä, ja Someron kirkko on Kirkonmäki-nimisellä kulmakunnalla taajaman reunalla.
Eli tässä siis joutuu miettimään jäsentämistä. Someron malli kelvannee muuten ehkä vertailukohdaksi, mutta jos onkin niin, ettei koko taajamasta käytetä joko nimeä "Euran kirkonkylä" tai "Kauttua", niin pitää miettiä, miten käsittely tapahtuu. Jos saadaan lähteistettyä, että aiemmin olisi ollut kaksi taajamaa (ping Käyttäjä:Raksa123), niin voidaan harkita, tehtäisiinkö käsittely entisten taajamien mukaan, jos ne paremmin vastaavat käsitteiden alueeellista hahmottumista todellisuudessa. Parempi nimi kuin "Euran kirkonkylä" koko taajamakokonaisuudelle ehkä olisi "Euran keskustaajama", ja itse asiassa voi esittää arvion, että nimeämisperiatteen "X:n keskustaajama" käyttö myös maalaiskuntiin olisi olisi ehkä ollut tilastokeskukselta selvempi ratkaisu. "Nurmijärvewn kirkonkylä" ja "Vihdin kirkonkylä" kyllä tunnetaan paikallisesti (tosin ainakin Nurmij. kk. taitaa kai olla osa Helsingin keskustaajamaa) mutta esim. Euran keskustaajamalle Euran keskustaajama voisi olla ymmärrettävämpi nimi. (ping Käyttäjä:Gopase+f).
Eli muuten Euran voisi varmaan käsitellä jotenkin siten kuin Someron, mutta taajaman käsittelyä pitää miettiä. Ja herää kysymys, olisiko (mahdollisesti?) "Euran keskustaajama" Euran keskustaajamalle (ml kauttua) parempi nimi kuin "Euran kirkonkylä" (tai "Kauttua"). Vanhemmista taajamalistauksista voisi lisäksi tarkistaa, esiintyvätkö ne niissä eri taajamina.--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 12.51 (EET)Vastaa
Mä lähinnä totean, että tilastokeskuksen taajamaluettelossa on käytetty puoliautomaattisesti konstruktoituja nimiä, jotka ovat johtaneet useisiin selkeästi vääriin nimiin. Esim. tilastokeskus on nimennyt Kärkölän keskustaajaman Kärkölän kirkonkyläksi, mutta todellisuudessa Kärkölän kirkonkylä on ihan muualla kuin tuossa taajamassa. Kärkölän keskustaajamasta käytetään oikeassa maailmassa ihan muuta nimeä. Useiden virheellisten nimien vuoksi Tilastokeskuksen taajamaluetteloa ei pitäisi käyttää minkäänlaisena nimeämisauktoriteettina. Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 13.20 (EET)Vastaa
Se on ilmeistä. Mutta onko se nimeämisauktoriteettina käyttöä, jos käyttää lähteessä olevaa nimeä niin kauan kuin muuta nimeä ei ole lähteillä osoitettu? Pahahan sitä on ilman lähteitä lähteä muuttamaankaan, ja jos lähtee, niin voi tulla virheitä. Kirkonkylähän on yleiskielen käsite, jota käytetään paljon muuallakin kuin tuossa mekaanisesti muodostetussa listassa, myös monissa luotettavissa lähteissä. Siksi se ei myöskään voi olla aina automaattisesti väärin. Ja lisäksi, jos se halutaan korvata jollakin, pitää olla lähde sille, että esitetty korvaava muoto on oikea. Esim. tässä on suuri riski, että ilmeisesti kokonaan omana päättelynä tehty ohjaus Kauttuaan onkin väärä. Eli kun tehdään omaa tulkintaa, niin virhemahdollisuus kasvaa. --Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 13.45 (EET)Vastaa
Jokaisella muokkaajalla on velvollisuus normaaliin lähdekritiikkiin. Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 13.54 (EET)Vastaa
No entä jos normaalin lähdekritiikin lopputulema on, että nimitys Metsämaan kirkonkylä tai Ypäjän kirkonkylä on kelvollinen? Miksi pitäisi silloin korjata sitä, mikä ei ole rikki? --Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 14.56 (EET)Vastaa
No silloin käytetään tietysti niitä. Tyhmä kysymys. Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 16.54 (EET)Vastaa
No miksi sitten ei pitäisi käyttää nimeä "Rengon kirkonkylä"? Nimi "Renko" kartassa, tienviitoissa ja taajamakyltissä kertoo vain, että kyseessä on Renko-nimisen paikkakunnan taajaan rakennettu keskusta, mutta ei sitä että taajamasta pitäisi käyttää nimeä "Renko", koska sellainen ajatus on uutta tutkimusta juuri lähdekritiikin mukaan. Renkohan on entisen kunnan nimi, ja se taajaan rakennettu alue on Rengon keskusta eikä Renko, koska Renko käsittää myös Haja-asutusalueen, eikä ole mitään kahta eri Renkoa. Kyltti ja tienviitta ja nimi kartassa kertovat vain, että se paikkakunta, jonka keskusta on siinä, on nimeltään Renko. Muu on uutta tutkimusta.--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 17.14 (EET)Vastaa
Rengosta keskustellaan Rengon keskustelusivulla. Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 17.20 (EET)Vastaa
Sama argumentti, jonka esitit siellä, voidaan esittää lukuisien muidenkin taajamien kohdalla. Kun sitä nyt tässä mietin, niin päädyin tähän arvioon, joka voidaan esittää myös lukuisien muiden taajamien kohdalla, siksi se on hyvä esittää myös täällä, missä asioita pohditaan kootusti. Kaiken kaikkiaan tietysti on syytä mennä konkretia edellä, koska yleistykset syntyvät konkretiasta, ja yritys muodostaa yleisiä sääntöjä etukäteen spekuloimalla todennäköisesti johtaa ongelmiin, kun kaikkea asiaan vaikuttavaa on mahdotonta ottaa etukäteen huomioon.--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 17.47 (EET)Vastaa
Niin. Sitten pitää vielä miettiä "Ahlaisten ja Nuijamaiden" taajamien nimeämisen suhde tilastokeskuksen luettelon nimeämiseen ja se tarkoittaako se yhtään sen enempää suhteessa sun mutuiluun. Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 17.53 (EET)Vastaa
Kaikkihan riippuu siitä, missä tapauksissa taajama käsitellään omana artikkelinaan ja missä tapauksessa se käsitellään jonkun muun artikkelin yhteydessä ja jos niin minkä. Esim. Panelia on kylä, tehdasyhdyskunta ja taajama, ja ehkä vielä myös postinumeroalue ja mahdollisesti alakoulun sijaintipaikka jne., ja ne luultavasti on tarkoituksenmukaisinta käsitellä samassa artikkelissa. Ahlaisten taajama taas ei kata koko entistä kuntaa, van muut Ahlaisten kylät lukuunottamatta ylikylää ja alikylää luultavasti jäävät taajaman ulkopuolelle. Silloin luultavasti oma artikkeli taajamalle on selvempi, koska luultavasti (tämän näkee kartasta 5 minuutissa) taajama koostuu koko kirkonkylästä, jossa on kaksi kylää. Ja näköjään Ahlaisten kirkonkylä on määritelty myös rakennettuna kulttuuriympäristyönä: [3]. Silloin artikkelissa Ahlaisten kirkonkylä sopii käsitellä sekä taajama että rakennettu kulttuuriympäristö. Kylistä on mahdollista kirjoittaa omat artikkelinsa. Vastaavasti faktoja tutkimalla voi katsoa, mikä on tarkoituksenmukaisin menettely Nuijamaan kohdalla.
Itse olet sitä paitsi mutuillut enemmän, kun esim. rtikkeli Metsämaan kirkonkylä oli alkujaan virheetön, ja sitten se piti mutuiluun perustuvien virheittesi jäljiltä korjata takaisin lähteissä kuvattujen tosiasioiden mukaiseksi, jollainewn se kuitenkin oli ollut myös jo alun perinkin. Samoin Nuijamaakin, jolla nyt spekuloit, voidaan tutkia faktojen perusteella ilman tarvetta etukäteisspekulointiin, joilla on suuri riski osoittautuia turhiksi tai vääriksi.--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 20.20 (EET)Vastaa
Niin no Metsämaan kohdallahan on kyse siitä, mitä alkuperäinen artikkeli edes käsitteli, entistä kuntakeskusta vai rekisterikylää. Nythän meillä on kaksi eri artikkelia, joten vaikea sun on mua syyttää mutuilusta, kun kaikki riippuu siitä mikä tuon alkuperäisen artikkelin aihe oli. (Nuijamaata ja Ahlaista kommentoin (jos kommentoin) sitten kun niistä keskustellaan artikkeleiden keskustelusivuilla.) Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 20.31 (EET)Vastaa
Tosin onmahdollista, että tuossa myös "Euran kirkonkylä" on yhtä väärä. Sen sijaan "Euran keskustaajama" luultavasti tässä tapauksessa kertoisi objektiivisesti, mistä on kysymys. --Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 13.51 (EET)Vastaa
Kärkölän kohdalla muuten kaivattaisiin nyt karttapalvelua, josta näkyisivät taajaman nykyiset rajat (onko nitä tällä hetkellä lounaispaikassa tai paikkatietoikkunassa?). Vuonna 2005 kumpikin, sekä Kärkölän kirkonkylä että Järvelä näyttäisivät muodostaneen taajaman (Lähteenä tuo projektisivulle lisäämäni SYKE:n julkaisu), joista Järvelä on silloin ollut isompi ja kunnan keskustaajama ja Kärkölän kirkonkylä pienempi, mutta kuitenkin taajama. Artikkelissa Luettelo Suomen taajamista lukee nyt ilmeisesti omana tutkimuksena "Kärkölän kuntakeskus" (jos lähteessä on ollut tuo "Kärkölän kirkonkylä") ja asukasluvun perusteella siinä on oltava Järvelä mukana, mutta Järvelää ei löydy koko luettelosta, vaikka kartassa vuodelta 2005 ovat taajamina sekä Järvelä että Kärkölän kirkonkylä. Silloin on kaksi mahdollisuutta: a) Aiemmat Järvelän ja Kärkölän kirkonkylän taajamat ovat kasvaneet yhteen ja yhdistyneen taajaman nimeksi on annettu "Kärkölän kirkonkylä". Tai b) Kärkölän kirkonkylä on ollut taajama 2005, mutta ei ole enää, ja puuttuu siksi listasta ja sen nimi on annettu vahingossa aiemalle Järvelän taajamalle. Näistä a) on todennäköisempi ja b vain teoreettinen. Kummassakin tapauksessa todennäköistä on, että nimi on joko jotenkin sotkettu tai sitten esim. kunta on toivonut kuunan nimeä sisältävää nimeä mahd. "myyvempänä". Mutta jos nimi poikkeaa vakiintuneesta, niin tätä lienee pidettävä primäärilähteen virheenä. Kiinnostaisi kuitenkin, jääkö tuo kirkonkylä nykyään myös taajaman sisälle.--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 17.05 (EET)Vastaa
Vuonna 1980 Kärkölän taajamat ovat painetun julkaisun mukaan olleet Kirkonkylä, Järvelä ja Lappila. Lounaispaikan 2013 YKR-rajauksessa taajamaan kuuluvat Järvelä ja siitä pohjoiseen ulottuva kapea alue varsinaiseen Kärkölän kirkonkylään asti. Tässä tulee esiin, että mekaaninen taajamarajaus ei tuota välttämättä kovinkaan onnistunutta lopputulosta verrattuna siihen mitä Kärkölän kirkonkylän/Järvelän taajamana yleisemmin pidetään. Silmämääräisesti arvioituna Järvelän yhtenäinen tiheämmin asuttu alue (merkitty taustavärillä pohjakartassa) ulottuu Lavanmäkeen asti. --Raksa123 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 17.51 (EET)Vastaa
Ko taajaman nimi on Lounaispaikassa "Järvelä". Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 17.58 (EET)Vastaa
Harvat ja tiheät taajama-alueet -rajaus tuottaa lopputuloksen, jossa Järvelän ja Kärkölän kirkonkylän välillä on vain harvaa taajama-aluetta. Tässä kuitenkin Järvelän teollisuusalue ja maastokartan perusteella tiheästi rakennettu Lavanmäki ovat harvaa taajama-aluetta. Kärkölän kirkonkylässä on pieni alue tiheää taajama-aluetta ja sen ympärillä harvaksi taajama-alueeksi on luokiteltu myös tiheiltä vaikuttavia alueita. Lappilassa Koulunmäki on laskettu harvaksi taajama-alueeksi, vaikka kartassa näyttää tiheältä. Metatietojen mukaan tiheä taajama-alue vastaisi rakennettua asemakaava-aluetta. --Raksa123 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 18.03 (EET)Vastaa
Vertasin omaa asuinympäristöäni ja siinä tosiaan taajama liikennemerkit on sijoitettu suurin piirtein tuon tiheän taajaman rajalle. Omalla kotiseudullani maantietä saakin sitten ajellakin eteenpäin 4,5 km ennen kuin tulee vastaan kartan harvan taajaman rajaus. Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 18.10 (EET)Vastaa
Tilastokeskus on uudemmissa luetteloissa käyttänyt Kärkölä kk. -nimeä 2011 ja 2012 sekä Järvelä-nimeä 2013 ja 2014. Järvelä on parempi, koska siellä taajaman väestö pääasiassa asuu. --Raksa123 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 18.15 (EET)Vastaa
Tuo on mielenkiintoinen ja tyytyväisyydellä merkillepantava havainto sikäli, että ei ole mahdotonta, että epäonnistunutta tilastollisen taajaman nimeä olisi tuossa korjattu palautteen perusteella. Tai vaikka ei olisikaan, niin ainakin se on parempi ja kelvollisempi. --Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 20.24 (EET)Vastaa
Euran seurakunta on merkittävä aihe artikkelille ja kannattaa luoda. Vuonna 1960 (sivu 34/113) Euran taajamat olivat Kirkonkylä, Kauttua, Kuurnamäki, Vähävahe ja Luvalahti. Niistä Luvalahti on sijainnut osin Säkylässä (sivut 29–30/126). Vuoden 1962 kartoista [4] ja [5] pystyisi tuon jälkimmäisen Dorian julkaisun ilmoittamien karttaruutujen perusteella tutkimaan miten taajamat on tuolloin rajattu. Vuonna 1970 (sivu 37/192) taajamat ovat Kauttua (vuoden 1960 Kauttua ja Vähävahe yhdessä), Kirkonkylä (Eura), Kuurnamäki ja Luvalahti. Vuonna 1980 (sivu 38/174) taajamat ovat Keskustaajama (Eura), Kuurnamäki ja Luvalahti. Sivun 161/174 mukaan Kauttualle on annettu uusi nimi Keskustaajama (Eura). Toisaalta katsomalla vaikka Lounaispaikasta vuoden 2013 taajamarajoja kaikki neljä taajamaa vaikuttavat kasvaneen yhteen jo vuoden 1980 rajauksessa eli tässä tulevat näkyviin erot aiemman taajamarajauksen ja nykyisen YKR-rajauksen välillä vuonna 1980. Vuoden 2013 YKR-rajauksessa taajamaan on laskettu paljon kartan perusteella maaseutumaiseltakin vaikuttavaa asutusta. Yleiskielessä taajamana pidetään luultavasti sitä tiheästi asuttua aluetta Euran kirkonkylän ja Kauttuan ympärillä, joka on rajattu tienvarsilla Taajama alkaa -liikennemerkeillä ja joka ei rönsyile pitkälle lähiseudun pelloille. Vaihtoehtoja ovat siis ainakin:
Luettelo Suomen taajamista 2011 keskustelusivulla on taidettu pohtia, että myös esimerkiksi Pälkäneellä kunnan suurimmalle taajamalle annettu nimi "Epaala" on huono. Forssan keskustaajamaa koskien vuoden 1980 paperijulkaisussa Jokioisilla on ollut Forssan taajama-asutuksesta erillinen "Keskustaajama" ja Tammelassa "Kirkonkylä". Nimillä Jokioisten keskustaajama ja Tammelan kirkonkylä voitaisiin siis käsitellä näiden kuntien taajaan asutut keskukset, vaikka taajamat rajauksen puolesta ovatkin kasvaneet yhteen. Esimerkiksi Kurikan keskustaajama ja Koskenkorva ovat rajauksessa nykyään yhtä taajamaa, vaikka kartalla asutus niiden välillä näyttää kohtuullisen harvalta. Suomen kuntakeskuksista/keskustaajamista/kirkonkylistä/kylistä, joissa kirkko sijaitsee voisi tehdä luettelon, jossa ratkaistaan nimeämisongelmat, mutta mistä lähteet. Nykyisiä ja entisiä kuntia on hieman yli 600, ja tilanne pitäisi tutkia jokaisen kohdalla erikseen. --Raksa123 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 17.35 (EET)Vastaa
Katoppa vielä myös noista vanhemmista, mitä on käsillä, Järvelä ja Kärkölän kirkonkylä.--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 17.49 (EET)Vastaa
Ja toinen kysymys: TIedätkö onko missään karttapalvelussa tällä hetkellä taajamien alueita? Lounaispaikassa oli ennen, mutta nyt en löydä. Entä Paikkatietoikkuna? Tai ladattavat aineistot?--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 17.55 (EET)Vastaa
Linkkejä ylempänä keskustelusivulla kohdassa Materiaalit. --Raksa123 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 18.03 (EET)Vastaa
Arvaisin (ja Käyttäjä:J Hokkanen voinee alueen tuntemuksellaan mahdollisesti vahvistaa ja ehkä lähteistääkin), että noista Eurajoen keskustaajama luultavasti olisi kuvaavin nimitys Eurajoen kirkonkylästä ja Kauttuasta muodostuvalle taajamakokonaisuudelle, varsinkin jos on niin, ettei euralainen koe olevansa Kirkonkylässä ollessaan kauttualla ja päinvastoin. Silloin siis kyseessä olisi primäärilähteen virhe nimessä, kuten oli Järvelässä 2011, mutta tässä virhe vain olisi korjaamatta. Silloin määritelmä artikkelille voisi olla jokin sen tapainen kuin että: Euran keskustaajama (vir. 2014 Euran kirkonkylä) on tilastollinen taajama Eurassa. Taajaman osia, jotka aiemmin ovat muodostaneet omat tilastolliset taajamansa, ovat Euran kirkonkylä, Kauttua, Kuurnamäki, Vähävahe ja Luvalahti. Sitten olisi valintakysymys, esiteltäisiinkö nämä kaikki tässä pääartikkelissa, vai olisiko kaikista tai osasta oma artikkelinsa. Nämä määrittyisivät luultavasti likimain näin:
  • Kauttua on merkittävä tehdasyhdyskunta, kylä ja entinen taajama, joten se varmaan ansaitsee oman artikkelinsa.
  • Vähävahe on merkittävä ainakin kylänä, ja entisen taajaman ja nykyisen asuinalueen tai taajamanosan voi käsitellä samassa artikkelissa.
  • Luvalahti taitaa olla vain asuinalue ja entinen taajama Säkylässä. Sen voinee käsitellä maininnalla pääartikkelissa Euran keskustaajama ja ohjauksella ja maininnalla jossain Säkylää koskevassa kylä-, kulmakunta- tai asuinalueartikkelissa tai vaihtoehtoisesti omana artikkelinaan riippuen, miten kylä-, kulmakunta- ja asuinaluetason kohteiden käsittely Säkylässä jäsentyy.
  • Euran kirkonkylä taas on kylä, kirkonkylä, taajama-alue ja entinen tilastollinen taajama, joka vuonna 2014 oli osa Euran keskustaajamaa (tämän taajaman virallinen nimi vuonna 2014 oliEuran kirkonkylä), johon kuuluivat vuonna 2014 myös Kauttua, Kuurnamäki, Vähävahe ja Luvalahti, jotka samoin aiemmin muodostivat omat tilastolliset taajamansa. Valintakysymys olisi, haluttaisiinko Euran kirkonkylä entisenä tilastollisena taajamana ja Euran kirkonkylä kylänä käsitellä eri vai samassa artikkelissa, mutta tässä tapauksessa arvaukseni aluetta tuntematta olisi, että entisen (nykyistä suppeamman) tilastollisen taajaman voisi ehkä kuvata kyläartikkelissakin. Silloin artikkelin nimi olisi ehkä Kirkonkylä (Eura) ja se olisi sekä luokissa Euran kylät että Suomen entiset taajamat että Suomen kirkonkylät, koska entiseen taajamaan viittaava täsmenne olisi ilmeisesti jo likaa propellipääosastoa, ja toisaalta myös Kauttuan käsittävä laaja taajamakokonaisuus (ehkä?) ei vastaisi Euralaisten käsitystä siitä, mikä on oikeasti "Euran kirkonkylä" (tämän J. Hokkanen osaa arvioida).
  • Kuurnamäki näyttäisi olevan kulmakunta, jossa on oma kyläyhdistys ja jossa sijaitsee Sorkkisten koulu, kun Sorkkinen on kylä. Tässä jää katsottavaksi miten artikkelit jäsentyvät, mutta ao. artikkelissa voi mainita myös entisen taajaman, ja jos Kuurnamäestä ei tule omaa artikkelia, niin se voi olla esim. ohjaus Sorkkisiin, joka kylänä joka tapauksessa on merkittävä, ja ohjaus Kuurnamäki voi olla luokiteltuna entisiin taajamiin. Artikkelissa, jossa Kuurnamäen taajama-aluetta käsitellään, voi mainita, että Kuurnamäen taajama-alue on osa Euran keskustaajamaa (vir. Euran kirkonkylä) ja on aiemmin muodostanut oman taajamansa. Aiemmin (esim. Saksala (Nousiainen) ja Luokka:Someron kulmakunnat, Niinijoki) on menetelty niin että kulmakunnista, jotka eivät ole kyliä, on saatettu kirjoittaa artikkeleja, mutta mahdollista toki on käsitellä niitä myös kylien yhteydessä. Tämä riippunee kokonaisjäsennyksestä ja siitä miten se tapauskohtaisesti tässä päädytään toteuttamaan. Kylistä ja nykyisistä taajamista kuitenkin lienee mahdollista kirjoittaa artikelit, ja muut harkinnan mukaan.--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 22.07 (EET)Vastaa
Sivulla Keskustelu käyttäjästä:Eräopas on kommentteja aiheesta ja sielläkin Euran keskustaajaman sanotaan kattavan sekä Kauttuan että Euran kirkonkylän. "Kirkonkylä (Eura)" on huono muoto, koska Eurassa ei ole Kirkonkylä-nimistä kylää. --Raksa123 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 22.36 (EET)Vastaa
Katsoin peruskartasta (Vanhat painetut kartat) niin ainakin peruskartan vanhimmassa painoksessa oli. En kuitenkaan tutkinut tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 22.46 (EET)Vastaa
Mun mielestä on ihan nykyisessäkin kartta-aineistossa: 407-Kirkonkylä. Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 22.55 (EET)Vastaa
Niinpä onkin. --Raksa123 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 23.15 (EET)Vastaa

Euran kirkonkylä on kirjoitettu säälliseen alkuun. Mitä puutteita löydätte siitä?--J Hokkanen (keskustelu) 12. maaliskuuta 2016 kello 11.56 (EET)Vastaa

Kirkonkylä-nimiset kylät muokkaa

Kylistä, joiden virallinen nimi on "Kirkonkylä" kannattaisi koota luettelo artikkeliin kirkonkylä. Maanmittauslaitoksen luettelo 2013 sisältää ainakin nämä:

"Hauhon kirkonkylä" on saattanut ennen kuntaliitosta olla pelkkä "Kirkonkylä", kuten "Lammin kirkonkylä", "Ylihärmän kirkonkylä", "Jurvan kirkonkylä", "Yläneen kirkonkylä", "Kiskon kirkonkylä" ja "Vähänkyrön kirkonkylä". Lisäksi on "Hämeenkosken kirkonkylä", Pyhtäällä "Itäkirkonkylä" ja "Länsikirkonkylä" ja Vesilahdella "Kirkon kylä". Edellä ovat numerolla 4 tai sitä suuremmalla alkavat viralliset kylät. "Kirko"-alkuisia nimiä oli paljon myös muuntyyppisten alueiden kuin kylien niminä. Luovutetuilla alueilla voi olla vielä lisää, mutta edellä noita löytyi jo 49. Pitäisikö näistä sitten käyttää pelkkinä kylinä muotoa Kirkonkylä (X) ja mahdollisen taajaman tapauksessa X:n kirkonkylä?
Ruotsiksi löytyy:
ja näiden lisäksi muitakin, joissa esiintyy "Kyrk"-alku. --Raksa123 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 23.15 (EET)Vastaa
Kuntaliitoksissa nimistönhuoltajat lienevät muuttaneet aiemmat Kirkonkylä-nimet noissa tapauksissa muotoon Lammin kirkonkylä jne. Koska ne nyt ovat virallisia nimiä, niin ehkä niitä voi käsitellä virallisina niminä ja nimetä kyläartikkelit noin, tai ainakin jos kirkonkylä kylänä ja taajamana käsitellään samassa artikkelissa. Jos kylä ja taajama käsitellään eri artikkelissa, niin sitten ne pitää jotenkin erottaa. Sitä voinee tutkia tapauskohtaisesti sitten kun artikkeleita molemmista luodaan. Mutta ehkä, jos ei ilmene syytä muuhun, voisi koettaa käsitellä artikkeleissa muotoa "Lammin kirkonkylä" molemmat. Mutta luultavasti tämän näkee vasta käytännössä.
Tarvasjokea tutkin tuossa kartoilta ja huomasin, että siellä on Kirkonkylä-niminen kylä, mutta Tarvasjoen kirkonkylä-niminen taajama osuu tähän kylään vain pieneltä osaltaan juuri Tarvasjoen kirkon ympärillä, mutta sijoittuu päosin viereiseen Euran kylään. Tästä johdin nimiehdotukset Kirkonkylä (kylä Tarvasjoella) (=kylä) ja Tarvasjoen kirkonkylä (=taajama) (tai vielä joku muu harkinnan mukaan). Jos kaksia artikkeleita tulisi muuallekin, niin jotain tämäntapaista voisi harkita. Tai sitten voisi tuossakin käsitellä molemmat samassa. Mutta tämänkin varmaan näkee vasta käytännössä.
Itäkirkonkylkä ja länsikirkonkylä taas ova kyliä, taajama varmaan olisi kirkonkylä. "Kirkon kylä" vaikuttaa typolta primäärilähteessä. Lapinjärvellä on Kapellby, siitä voi tarkastaa onko muita.--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 23.43 (EET)Vastaa
Kuitenkin pelkkä "Kirkonkylä" kunnassa, jossa kylä ei ole kyseisen kunnan kirkonkylä, vaan jonkun siihen liitetyn kunnan kirkonkylä, on mahdoton ja vaatii täsmenteen, jossa täsmenteenä on ymmärtääkseni oltava se entinen kunta, jonka kirkonkylä on kyseessä. Tässä on karttapaikassakin mielestäni nimistöhuolloollista horjuvuutta, kun siellä on esim. Alajärvellä pelkkä "Kirkonkylä", kun on kysymys Alajärveen liitetyn Lehtimäen kirkonkylästä. Luulen, että nämä johtuvat siitä, että vasta viime aikoina (mm. esimerkit Hämeenlinnasta yllä) nimistönhuoltajat on huomattu ottaa mukaan tsekkaamaan kylälistoja, kun taas ennen on annettu nimien ehkä vain mennä sellaisenaan huomaamatta nimistönhuollollista kokonaistarkastelun tarvetta.--Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 10.41 (EET)Vastaa

Taajamarajauksen mukaiset taajamat muokkaa

Esitystavasta muokkaa

Tuosta Lounaispaikan taajamakartasta saa ihan hauskat naurut aina välillä: Mieltääkö esim Tampereen Vuoreksen kaupunginosassa elävät asuvansa "Virolaisen" taajamassa? Entä mitä Kangasalan Suinulan asukkaat toteisivat kun heille kertoo, että he ovat nyt osa kolmen kilometrin päässä olevaa Ruutanan taajamaa. Samoin Ylöjärven Mutalassa saisi ihmetystä aikaiseksi kun kertoisi heidän olevan Tampereen keskustaajaman asukkaita (kapeahko harva taajama yhdistää heidät 10 kilometrin päässä olevaan Ylöjärveen.) Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 18.20 (EET)Vastaa

Jos on artikkeli Vuores, niin taajamaluettelosta luultavasti voisi linkittää siihen ja merkitä taajamaluetteloon esim: Virolainen (oik. Vuores), koska kyseessä näyttää olevan sekeästi primäärilähteen virhe, jonka voisi artikkelissa Vuores mainita esim. alaviitteessä. Jos Ruutanan tilastollistataajamaa haluaisi käsitellä, niin varmaan artikkeliin Ruutana (kylä) (paremmin kai Ruutana (Kangasala) voisi laittaa maininnan, että tilastollisena taajamana Ruutala vuonna 2014 käsitti myös Suinulan, joka aiemmin on ollut oma tilastollinen taajamansa (ilmeisesti?). Suinulasta voisi kirjoittaa oman artikkelinsa, että se on kylä ja taajama-alue, joka vuonna 2014 oli osa Ruutanan tilastollista taajamaa mutta aiemmin vuosina xxxx-yyyy muodosti oman tilastollisen taajamansa. Ja Mutala samoin muutettavat muuttaen. Näin oikeastaan minkä tahansa tilastollisen taajaman olennaisimmat piirteet olisi lähteiden nojalla helppo kuvata objektiivisina, lähteisiin perustuvina faktoina. Helsingin, Tampereen ym. kohdalla tietysti voisi alkuun riittä joku yleisempi kuonnehdinta. Ja että taajamat koneellisesti luotuina ovat irrationaalisia, on sekin objektiivinen fakta, joka aineiston dokumentaatiossa luultavastui myös on saatettu jossain sanoa. --Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 20.54 (EET)Vastaa
"Tilastokeskuksen käyttämän määritelmän mukaan Mutala on osa Tampereen keskustaajamaa." "Tilastokeskuksen tietokannassa Suinula on osa Ruutanan taajamaa." joku tällanen maininta varmaan riittää? Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 21.05 (EET)Vastaa
Varmaan. --Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 21.14 (EET)Vastaa

Kooste ongelmista muokkaa

Muita ongelmia:

  1. Kuinka tarkkaan taajamista kerrottaessa noudatetaan niitä rajoja, joita esimerkiksi Lounaispaikasta löytyy? Kun vaikka artikkelissa Järvelä kerrotaan taajamasta, niin millainen maantieteellinen alue siinä tarkalleen pitää käsitellä? Käsitelläänkö vain se osa taajamasta, joka peruskartassa vaikuttaa tiheästi asutulta ja mainitaan, että "YKR-taajamarajauksessa Järvelän taajama jatkuu pohjoiseen ja kattaa myös siellä sijaitsevan Kärkölän kirkonkylän"? Taajamarajaukset voivat muuttua hiukan sinne tai tänne vuosittain, vaikka asutuksen rakenteessa ei todellisuudessa tapahtuisi juurikaan muutoksia.
  2. Jokioisten ja Tammelan kuntakeskusten taajama-alueet voidaan laittaa artikkeleihin Jokioisten keskustaajama ja Tammelan kirkonkylä, jotka ne aiemmin muodostivat, mutta käsitelläänkö näitä siinä laajuudessa kuin Forssan keskustaajama ulottuu näiden kuntien puolelle? Käsitelläänkö Forssan keskustaajama -artikkelissa pääasiassa taajaman Forssassa sijaitseva osa ja mainitaan lyhyesti, että "taajama on sittemmin yhdistynyt Jokioisten keskustaajaman ja Tammelan kirkonkylän kanssa"? Ruutanan artikkelissakaan ei kannata ryhtyä selostamaan Suinulan asioita.
  3. Porin keskustaajamaan kuuluvat myös Ulvilan, Nakkilan ja jopa Harjavallan taajama-alueet. Miten käsitellään Porin keskustaajaman eri kunnissa olevat osat ja minkänimiset artikkelit niille pitäisi olla esimerkiksi Harjavallan keskustaajaman lisäksi? Ulvilaan Porin keskustaajama ulottuu Kokemäenjoen molemmin puolin ja toisaalta pohjoisessa Harjunpään kohdalla.
  4. Vanhojen entisten taajamien, kuten Metsämaan kirkonkylän rajoja ei löydy karttapalveluista. Käsitelläänkö tällaisessa tapauksessa entisen taajaman artikkelissa maantieteellisesti se alue, joka peruskartan perusteella vaikuttaa silmämääräisesti muodostavan yhtenäisen asutuksen?
  5. Luokka:Suomen taajamat sisältää alaluokan Luokka:Suomen entiset taajamat, jossa on sekä yhteenkasvaneita että väkiluvultaan liian pieniksi jääneitä entisiä taajamia. Yhteenkasvamisen vuoksi entistä taajamaa on harhaanjohtavaa sanoa entiseksi taajamaksi, esimerkkinä yllä Suinula. Pitäisikö luokka poistaa ja määritellä Suomen taajamat -luokka uudelleen niin, että se sisältää "Paikat, jotka ovat nykyään tai ovat aiemmin olleet taajamia" ja kirjoittaa tarkemmat tiedot itse taajaman artikkeliin?
  6. Kun taajamien nimiä on muuteltu, niin luokitellaanko myös ohjaukset luokkaan Luokka:Suomen taajamat?
  7. Mitkä kaikki tapaukset ovat sellaisia, joissa Tilastokeskuksen antama nimi "X:n keskustaajama", "X:n kirkonkylä" tai muu taajamalle annettu nimi kannattaisi muuttaa?
  8. Jos on olemassa samanniminen kylä kuin taajama, niin todetaanko artikkelissa aluksi "X on kylä ja taajama" ja jätetään rajojen tarkempi selvittely jatkokehittelyä odottamaan?
  9. Vuosien 1985 (?), 1990, 1995, 2000 ja 2005 tiedot täytyy täydentää myöhemmin, kunhan ne lisätään Doriaan.
  10. Kylien ja taajamien määrittely kirkonkyliksi, kuntien hallinnollisiksi keskuksiksi ja vastaaviksi pitäisi jotenkin selkiyttää niin, että mallineeseen Malline:Suomen kunta voi aikanaan lisätä "kuntakeskuksen" tai vastaavannimisen yhdeksi riviksi. Näistä (maaseudun) kirkonkylistä, (kuntien) keskustaajamista ja muista kuntakeskuksista (esim. Janakkalan Turenki, Janakkalan kirkonkylä/Tarinmaa on eri asia) pitäisi luoda luettelo, joka kattaa nykyiset ja entiset kunnat.

--Raksa123 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 22.43 (EET)Vastaa

Vast:

  1. Niin että oleelliset ilmiöt tulevat käsitellyksi, vrt. yllä esimerkit Ruutanasta ym. Esim. Kärkölän kirkonkylä voidaan mainita, ja että se oli aiemmin erillinen tilastollinen taajama.
  2. Erillisinä artikkeleina voitaisiin käsitellä vaikka näin: "Jokioisten keskustaajama oli vuonna 2014 osa Forssan keskustaajamaa. Ennen vuotta XXXX se muodosti oman tilastollisen taajamansa." Valintakysymys on, kerrotaanko tämä artikkelissa Forssan keskustaajama, johon Jokioisten keskustaajama olisi ohjaus vaiko omana artikkelinaan. Jos ei ole paljoa kerrotaavaa, niin voi kertoa samassakin, mutta jos kuvataan palvelut, liikenne, kulttuuriympäristö, luonnonympäristö, niin voi harkita mikä on tarkoituksenmukaisin.
  3. Kun tässäkin luultavasti on ollut erillisiä taajamia aiemmin, niin samoin kuin edellä?
  4. Entiset hävinneet taajamat, kuten Metsämaa saattavat löytyä lähteistä (ainakin tuo pdf-julkaisu, ehkä joku karttapalvelukin) nykyisinä kyläalueina tai vastaavina. Ainakin joskus ne tai jotkut vastaavat lienevät olleet myös jossain karttapalvelussa.
  5. Pitää miettiä. Voisiko luoda kaksi luokkaa?
  6. Mietin tuossa hetki sitten, että loisiko kaikista, jotka lähteissä esiintyvät vain raakasti ohjaukset ja ne ohjaukset voisi tietysti myös luokitella. Voisi jopa harkita, jättäisikö itse luetteloista "oikeat" nimet pois, ja kaikki hoituisi ohjauksilla. (Tyylliin Virolainen (taajama)---> Vuores.) Kun nimet kuitenkin ovat artefakteja, niin tämä tekisi niiden artefaktiuden ehkä paremnmin läpinäkyväksi. Tai merkitsisisikö viereen näkyviin myös "oikean" nimen (ks. kokeeksi luetteloa 2011, johon merkkasin pari viereen)
  7. Muuttaminen täytyy katsoa tapauskohtaisesti artikkeleita luotaessa. Etukäteen spekuloidessa tulee vain virheitä.
  8. Yleensä kylä ja taajama kannattanee käsitellä samassa, joskus erityisestä syystä ehkä erikseen. Tämäkin kannattanee katsoa tapauskohtaisesti artikkeleita luotaessa. Etukäteen spekuloidessa tulee vain virheitä.
  9. Paperijulkaisuja voi olla jossain (lähinnä kai detaljitarkistuksiin erityistapauksissa). Joku ongelma voi tulla siitä, jos tulee monia vuosittaisia luetteloartikkeleita, mutta menisikö niiden yhdistäminen vielä vaikeammaksi?
  10. EDIT: Täältä: http://liiteri.ymparisto.fi/ löytyy karttataso kaupunkiseudut, jossa taajamat (suurimmilla, tyyliin Forssa, Salo, mutta ei Loimaa eikä Sastamala) kaupunkiseuduilla on jaettu keskustaajamiin ja lähitaajamiin ja merkitty kaupunkiseuduille taajamien ulkopuolinen lievealue. Lisäksi suuri osa taajamista jää kaupunkiseutujen ulkopuolelle. Löytyy myös muita luokituksia kuten kaupunki-maaseutu-luokitus. En osaa sanoa miten näitä voisi tietolaattikkotasolla hyödyntää (ei ole keskeisyydeltään ja konkreetisuudeltaan ehkä ihan tietolaatikkotason tietoa). Artikkelien tekstissä kyllä pystynee hyödyntämään. Noista kaupunkiseuduista luultavasti löytyy hakemalla myös joku julkaisu, missä niitä on lueteltu ja selostettu, samoin varmaan maaseutu/kaupunki-jaotuksesta. Jos niihin tutustuu, niin sitten voinee arvioida, missä niitä voi hyödyntää.

--Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 02.55 (EET)Vastaa

Lisäkommentteja:

  • Yksi vaihtoehto olisi tehdä luokka Luokka:Porin keskustaajama, johon laitetaan nykyisen taajaman artikkeli pääartikkeliksi ja yhteenkasvaneet taajamat lisätään myös luokkaan.
  • Ruutuihin perustuvat kaupunki-maaseutu-luokitukset sisältänevät samanlaisia ongelmia kuin nämä koneellisesti luodut taajamarajat. Samoin YKR-kylät ja YKR-pienkylät soveltuvat lähinnä sen kuvaamiseen mistä osista kuntaa löytyy tiheää maaseutumaista asutusta.
  • Porin keskustaajaman lienee sulautunut hyvin monia taajamia. Harjavallassa on vielä vuonna 1980 ollut Harjavallan keskustaajama, Pirkkala-Vinnari ja Havinki, Nakkilassa Nakkilan kirkonkylä-Aratila (Arantila?), Pyssykangas, Ruskila ja Viikkala sekä Ulvilassa Friitala, Haistila, Harjunpää, Vanhakylä ja Ravani. Jossain vaiheessa näistä kaikista on tainnut tulla osa Porin keskustaajamaa, mutta alueiden käsittely on selkeämpää tehdä jossain määrin tätä vanhaa jakoa noudattaen. Pitäisikö "Porin keskustaajama"-artikkelissa tällöin käsitellä lähinnä Poria koskevat asiat ja linkittää taajaman muilta osin edellämainittuihin artikkeleihin? Se täytyy ainakin mainita, että tilastot koskevat joka tapauksessa koko taajamaa, eivätkä vain sen Porissa sijaitsevaa ydinaluetta. Toisaalta voisiko Harjavallassa käsitellä keskustaajaman ja Pirkkala-Vinnarin yhdessä?
  • Luettelo Suomen taajamista 2014 sisältää taajaman nimeltä "Ilmajoki-Kurikka", joka näyttää ulottuvan Kurikasta Ilmajoelle asti. Vuoden 1980 Ilmajoen taajamista Ilmajoen keskustaajama ja Koskenkorva ja Kurikan taajamat Kurikan keskustaajama, Panttila ja Hakuni näyttävät kaikki kuuluvan nykyään "Ilmajoki-Kurikkaan". Pitäisikö tässä tapauksessa luoda artikkeli "Ilmajoki-Kurikka", selostaa siinä vain taajaman tilastotiedot ja muilta osin linkittää noihin entisiin taajamiin, jossa asiat on luontevampaa selostaa? Entisten taajamien väkilukuja nykyhetkellä ei pystytä saamaan, joten täytyy ilmoittaa se vuoden 1980 mukaan.

--Raksa123 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 03.48 (EET)Vastaa

Jatkokommentteja:

  • Luokittelu taajamien kohdalla ei vaikuta toimivimmalta menettelyltä, luokkapuusta tulisi liian häkkyrämäinen. Artikkeleissa ja mahdollisesti jopa luetteloissa (ks. alla) näitä kyllä voisi selostaa.
  • Kaupunki-maaseutuluokitukset ovat lähinnä valtakuntatason, maakuntatason ja seututason kuvauskeino, jolla voidaan kuvata valtakuntatason, maakuntatason ja seututason aluerakennetta. Pienempien alueiden kuten kuntien ja kylien kohdalla ne voivat kuvata kunnan tai kylän asemaa suhteessa tällaiseen laajempaan rakenteeseen. Tällaiset kuvaukset ja maininnat ovat mahdollisia kunta- ja kyläartikkeleiden tekstissä, samoin seutu- ja maakuntatason alueyksiköiden artikkeleissa tekstissä. Ne ovat siis ikään kuin referenssiaineistoa. Samoin pienkyliä olen käyttänyt kyläartikkeleissa juuri noin, eli teksissä lähteeseen perustuvana tietona siitä, mikä on kylän asema osana kunnan asutusrakennetta. (Esim. Metsämaan kirkonkylä, Härjänoja).
  • Jossain alempana taisin pohtia esitystapoja Euran ja Forssan esimerkeillä. Luulisin, että käsittely voi mennä niin, että atikkelissa Porin keskustaajama käsiteltäisiin nykyinen taajama, kerrottaisiin mihin se ulottuu ja mitkä aiemmat taajamat missäkin nykyisissä ja entisissä kunnissa siihen ovat sulautuneet. Entisistä taajamista "vanhinta" Porin keskustaajamaa voisi tarkastella myös historiallisesti ja mihin taajamiin se on sittemmin reunoiltaan kasvanut yhteen. Muuten ehkä vain mainiten tai luetellen ja linkitäen. Muista kirjoitetaisiin omissa artikkeleissaan jotenkin tyyliin "Nakkilan keskustaajama on vuodesta YYYY alkaen osa Porin keskustaajamaa. Se muodosti oman tilastolisen taajamansa vuosina XXXX-YYYY. Aiemman Nakkilan Keskustaajaman ohella Porin keskustaajamaaan kuuluvat Nakkilassa myös aiemmin oman taajamansa muodostaneet B ja C. Nämä pienemmät entiset taajamat voi ehkä käsitellä samassakin artikkelidssa ja tehdä niistä ohjauksen (jotka edelleen voi luokitella). Kun artikkeleita rupeaa tekemään, koko sabluuna varmaan tarkentuu.
  • Artikkelin nimi olisi varmaan Ilmajoki-Kurikka (taajama). Siinä menettely voisi samantapainen kuin esitin Porissa. Käsittelyn laajuus kai ratkaisee, käsitelläänkö kaikki samassa vai missä määrin joko eri kuntiin kuuluvaat tai vielä tarkemmin erikseen. Silloinhan jos taajama nimeltään vastaa jotain kylää tai kyläkeskusta, sen voi käsitellä ko. artikkelissa (ja näin tietysti myös Porissa ym.). samoin kirkonkylistä voi olla artikkeleita kirkonkylän nimellä (jos se nimen tarkoitteen puolesta on muuten perusteltua), ja taajaman voi käsitellä samassa. Silloin luultavasti pienempi osa taajamista on sellaisia, ettei niitä voi käsitellä missään muunnimisessä artikkelissa.

--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 10.27 (EET)Vastaa

Linkitys muokkaa

Taajamien nimien linkityksistä olemassaoleviin artikkeleihin on aiemmin keskusteltu vuonna 2013 sivulla Keskustelu:Luettelo Suomen taajamista 2011#Taajamien nimet. --Raksa123 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 23.38 (EET)Vastaa

Tuo vaatinee uuden tarkastelun puhtaalta pöydältä. Systeemi, johon päädyttiin silloin, ei välttämättä ole paras mahdollinen ja se voi vaatia korjauksia. Enemmän kuin keskustelua kannattanee katsoa toteutunutta lopputulosta ja sen mahd. ongelmia, keskustelua oikeastaan vain ongelmien paikantamiseksi. --Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 02.11 (EET)Vastaa
Nyt uusia artikkeleita luotaessa päädyin artikkelissa Luettelo Suomen taajamista 2011 merkintätapaan: Euran keskustaajama ("Euran kirkonkylä") tai (esimerkki myöhemmältä vuodelta) vastaavasti Vuores ("Virolainen") . Se merkintätapa, johon tuossa tuolloin vuonna 2013 päädyttiin että on [[Yksi nimi|Toinen nimi]] on nyt saatujen kokemusten perusteella osoittautunut huonosti toimivaksi ei-läpinäkyvyytensä takia.
Ehkä parasta olisi (myös uudessa artikkelissa Luettelo Suomen taajamista 2014) antaa lähteessä olevien nimien olla täsmälleen lähteen mukaisina paitsi, että ainoastaan (sen hetkisen arvion nmukaan) varmasti väärään artikkeliin osoittaviin lisätään täsmenne tyyliin [[Kalanti]] ---> [[Kalanti (taajama)]], jos artikkelia, jossa taajaman (sen hetkisen arvion mukaan) voisi käsitellä, ei vielä ole. Jos artikkeli luotaisiin muulle nimelle, niin tuo jäisi ohjaukseksi.
Mutta miten silloin menisi tuo Euran keskustaajama yllä? Ehkä silloinkin voisi vaihtaa merkinän ylläolevaksi näin muutettuna: [[Euran keskustaajama]] ("[[Euran kirkonkylä]]") eli ilman nowikia: Euran keskustaajama ("Euran kirkonkylä") tai sitten vain pelkästään Euran keskustaajama ("Euran kirkonkylä") kun artikkeli on luotu. Tämä osoittaisi silloin, että muiden lähteiden perusteella primäärilähteessä oleva nimi on korvattu muulla kun olemme pitäneet mekaanisen nimenantoperusteen tuottamaa nimeä muiden lähteiden perusteella virheellisenä.
Samoin voisi nykyisen merkinnän muuttaa muotoon: Lapinjärven kirkonkylä (ruots. Kapellby), koska siinä nimi ei ole väärin vaan eri kielellä, kun fi-wiki käyttää suomen kieltä, mutta luettelossa joko enemmistökielen takia tai muuten on nimi ruotsiksi). Tai: Kaipiainen (Kaipiaisten asemaseutu), jos emme pidä taajaman nimeä lähteessä vääränä (tai emme ole tutkineet, onko se väärä), vaan ainoastaan taajama on muuten päätetty käsitellä meillä eri nimisessä artikkelissa. Tai Ahlaisten kirkonkylä (Ahlainen) samoin (jos päädytään tuohon nimeämiseen).
Ainoastaan täsmenteitä, jos artikkelin nimi vaatii sellaiseen, ei merkittäisi erikseen näkyviin niin kui ei muutenkaan.
Tämä lähteessä olevien nimien merkitseminen täsmälleen lähteen mukaisena näkyviin on korostunut nyt kun on nähty, että eri vuosien versioissa taajamia yhdistellään ja nimet toisinaan muuttuvat ja niissä usein on virheitä. Ei siis ole yhtä "absoluuttisen totuuden" sisältävää tai "oikeaksi" korjattavissa olevaa luetteloa, vaan eri vuosien luetteloita muutoksine ja virheineen, ja tämä vaatii luetteloartikkelissa lähteessä olevan tiedon orjjllista toistoa. Luotavissa artikkeleissa sitten artikkelin nimi voi olla tarvittaessa muu tai taajama voidaan tarvittaessa käsitellä muunnimisessä artikkelissa.
Tuo järjestys Euran keskustaajama ("Euran kirkonkylä") tai Vuores ("Virolainen") voi tuntua epäloogiselta, mutta jotenkin se tuntuisi lukijaystävllisimmältä. --Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 11.27 (EET)Vastaa
Sitäpaitsi tuohon ilm. taitaa olla malline, joka saisi nimen haluttaessa sorttautumaan "väärän" nimen paikalle taulukkoon jos niin haluttaisiin. Tai toinen mahdollisuus olisi sijoittaa muutetut "oikeat" nimet omaan sarakkeeseensa, mikä maksimoisi läpinäkyvyyden.--Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 11.43 (EET)Vastaa
Muoto Euran keskustaajama ("Euran kirkonkylä") vaikuttaa hyvältä ja sulkeissa olevien nimien merkityksen voi selittää artikkelin alussa. Jos luettelo menee silloin aakkosepäjärjestykseen, niin pitäisikö kyseinen rivi vaihtaa toiseen paikkaan vai antaa olla ennallaan? Aiemmin valitut linkitykset tyyliin Ahlainen (taajama) voidaan muuttaa muotoon Ahlaisten kirkonkylä ("Ahlainen"). --Raksa123 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 03.24 (EET)Vastaa
Tätä pitää vielä miettiä. Tuo esittämäni muoto olisi looginen ja ymmärrettävä ja sen takia miellyttävä, mutta toisaalta aakkostus olisi mukava olla lähteen mukaisen nimen mukaan. Sortable taulukossa oli kai kyllä myös joku malline, jolla saattoi asettaa aakkostusperusteen, ja sitä voisi tutkia. Tuossahan esitin myös että lainausmerkit olisivat vain jotenkin "virheellisessä" nimessä, mutta ei-"virheelliset" vaan niminä oikeat mutta rinnakkaiset olisivat ilman lainausmerkkejä, mutta tätäkin pitää vielä miettiä. (Tosin oma ehtimiseni voi olla lähiaikoina eritäin huonoa.) Nuo pohdintani tässä ovat vielä aika alustavia, mutta tuo nyt käytetty [[Yksi nimi|Toinen nimi]] on tainnut osoittautua huonoksi ja esitystapa olisi luultavasti parempi saada läpinäkyvämmäksi ja paremmin virheiden korjausta sietäväksi.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 10.43 (EET)Vastaa
Loogisesti myös toinen järjestys on mahdollinen "Euran kirkonkylä (Euran keskustaajama)". Mun mielestä myös parempi. Gopase+f (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 10.50 (EET)Vastaa
Voisi olla. Etenkin sortable-ominaisuuden kannalta ja koska lähteen mukainen muoto olisi ensin.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 11.09 (EET)Vastaa
Ajattelin tulla mukaan keskusteluun. Kirjoitaan parhaillaan perusrunkoa Euran kirkonkylä ja olen ollut mukana Euran keskustaajan kirjoittamisessa. Ajatus Euran keskustaajamasta omana artikkelina on realistinen, koska sellainen taajama on ja se kasvaa koko ajan isommaksi. Euram kirkonkylän voisi kirkoittaa sen sisään, mutta koska keskustaajaman artikkelista tulee vielä suuri, en kannata ajatusta. Kirkonkylän alue ja keskustaajaman alue leikkaavat toisensa vain osittain ja niillä ei sitten olekaan muuta yhteistä. Kyläprojektissa hahmottelemme sitä ongelmaa, mitä kylä-artikkeliin tulisi kirjoittaa. Esimerkiksi Naarjoki tai sen naapuri Turajärvi on kirjoitettu muinaisuudesta nykyisyyteen. Saman kunnan Kirkonkylän artikkelille ei sovi keskustaajama, koska se on levinnyt viiden kylän ja toisen kunnan alueelle. Toki Kirkonkylä oli Eurassa myös keskustana, mutta vain menneisyydessä. Olenkin kirjoitellut sitä historiallisena artikkelina, jossa nykyisyyteen liittyvät asiat jatketaan Euran keskustaajaman artikkelissa. Kuten huomaatte, kannatan molempia lähestymistapoja, aina tapauskohtaiseksi. Tutustukaa keskeneräiseen projektiini Euran kirkonkylä.--J Hokkanen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 12.32 (EET)Vastaa
Jäsentely on syytä uskoakseni aina tehdä nimenomaan ensisijaisesti tapauskohtaisesti, koska yleiset menettelytkin lopullisesti täsmentyvät ja saavat muotonsa vasta kun ruvetaan toteuttamaan. - Näinhän juuri olet tehnyt vesistöissäkin, ja aineistosta ja lähteistä lähtien on luotu esitystavat, joihin ei olisi voinut päästä ennakkospekuloinnilla vaan ainoastaan tekemällä. Sitten kun on kerran kirjoitettu joku laaja konaisuus järjestyksessä ja systemaattisesti läpi on vasta edes mahdollista tehdä viilailuja. Tätä systemaattisuuden ajatusta koetin toteuttaa muun muassa artikkeleissa Johannislund ja Lasikylä, joissa tosin ei ollut taajamia mukana, vaan tehdasyhdyskunta ja kulmakunta, johon sisältyi osia useammasta kylästä, ja jossa eräs virallinen maarekisterikylä muodostui vasta 1960-luvun alussa. En väitä, että niissä saavuttamani muotoilu olisi vielä paras tai lopullinen, mutta tuo siis oli tulos, kun lähdin siitä, että luokassa Luokka:Salon kylät, jokaisesta kylästä pitää voida olla mahdollista kirjoittaa artikkeli, jossa kerrotaan, mikä ko. kylä on. Tuossa tosin sitten yhdistin 1960-luvulla luodun uuden maarekisterikylän samannimisen kulmakunnan, tehdasyhdyskunnan ja koulupiirin artikkeliin. Vastaavasti tässäkin taajamille ja kylille löytynee käsittelytapa, jossa kukin voidaan kuvata sen mukaan, mikä se on, ja sitten voi katsoa mihin kuvauksen jäseentelyyn tämä johtaa.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 12.57 (EET)Vastaa
Kysynpä muuten nyt, kun tässä jossain spekuloin, että onko näin: Eli onko nyt oikeasti niin, että juuri Kauttua ja Euran kirkonkylä ovat pitkin 1900-lukua olleet ikään kuin kaksi omaa yhdyskuntaansa, jotka taajamina näyttäisivät kasvamneen yhteen vasta aika hiljattain? Tai niis se taisi itse asiassa olla noisssa vanhoissa luetteloissa, joita Käyttäjä:Raksa123 oli kaivanut netistä.
Jos näin on, niin silloinhan saadaan luonteva käsittely juuri niin, että Kauttuan historia niin kylänä, tehdasyhdyskuntana kuin (nykyään yhteenkasvun takia entisenä) taajamanakin ja vielä nykyisenä keskustaajaman osanakin pääosin voidaan tehdä artikkelissa Kauttua, ja (nykyyään yhteenkasvun takia myös kauttualle laajentuneen mutta aiemmin vain kirkonkylän ympäristön käsittäneen) varsinaisen Euran kirkonkylän taajaman kasvu ja kehitys 1900-luvulla voidaan selittää artikkelissa Euran keskustaajama. Silloin Kirkonkylä kylänä jää historiapainotteiseksi artikkeliksi. (Tässä vertauskohtana artikkelit Joensuu (Somero) ja Someron keskustaajama, Somerollahan kirkko oli pitkään taajaman ulkopuolella tai ulkoreunalla, ja taajaman vanhin osa kaukana kirkosta, ja siksi poikkeuksellisesti Kirkonmäki (Somero) on vielä erikseen kulmakuntana ja koulupiirinä ja RKY:nä). Ja jos oikein ymmärsin, niin näin taisit olla tekemässäkin.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 13.14 (EET)Vastaa
Vastaus kysymykseen! Kauttua oli Kirkonkylän kokoinen kylä uudenajan alussa. Sieltä levisi uudisasutus Mestilään ja muuallekin etelään. Sitten Kauttualle Eurajoen koskeen perustettiin ruukki. Tämä on jäänyt hämäräksi asiaksi, koska maataloja on sen jälkeen vähemmän ja ruukin patruuna oli komenetelemassa muidenkin kylien talonpoikia välillä varsin agressiivisesti. En siis tiedä asian hallinnollista puolta. Maataloudellisesti ja teollisesti kylän kehitys poikkesi muiden kylien kehityksestä. Ruukin vaikutuksesta syntyi työnväenluokka, joka muutti asumaan ruukin lähelle muualta. Sitten on minulla pitkä ajallinen katkos. Kun 1950-luvulla syntyi ja sitten kehittyi Kauttualle taajama, tapahtui se tehdastyöläisten tai tehtaan ehdoilla. Asukaslukus oli Kauttualla Euran kirkonkylää paljon suurempi. Kauttualle syntyi myös paljon kaupallista toimintaa, mutta hallinto sijaitsi Kirkonkylällä. Tämä kehitys aiheutti maantiedon karttakirjoihin Kauttualle suuremman pallukan kuin Euralle. Nykyään taajama on yhdistynyt, jolloin Kauttuan pallukkaa ei erikseen piirretä näkyviin. Taajama on siis hävinnyt, koska sitä kutsutaan nykyään vaan Euraksi. Edellisen johdosta kannatan ajatusta, että Kauttuasta kirjoitetaan oma artikkeli, joka kattaa ajan rautakaudesta 1900-luvun lopulle. Sitten tehdään vain linkki Euran keskustaajamaan, jonne irjataan kaikki 2000-luvun huomiot.--J Hokkanen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 15.52 (EET)Vastaa
Artikkeli Kauttua onkin jo, mutta siinä on nyt kai vain ihan perustietoja muutamalla sanalla. Mutta siihen tosiaan luultavasti sopivat sekä kylä, tehdasyhdyskunta, rakennettu kulttuuritympäristö että taajama (tehtaata yrityksenähän taitaa myös jo olla artikkeli aloitettuna). Pitäjänhistorioissa, jos niitä on, voi olla ruukin vaiheista, ja lisäksi siitä voi olla kirjoitettuna jotain erikseenkin. Ja katso myös RKY ja Alvar Aalto. Somerolla Åvikin lasitehdas oli vähän samantapainen. Siinä ainakin tehtaan perustaja ihan raakasti osti kylän talot yksi kerrallaan, välillä myös käräjiä käyden, ja lopulta omisti koko kylän. Valkeakoskella, jossa osa kosken rannasta kuului Valkeakoski-nimiseen kylään, ja osa oli lähellä Sääksmäen kirkkoa sijaitsevan Salon kylän takamaita, tehtaan perustajat (tämä oli kai vähän myöhemmin kuin Åvikissa) myös raakasti osti näistä kylistä kaikki talot yksi kerrallaan, mukaan lukien myös talojen rintamaat 10 km päässä. Lisäksi Åvikin lasitehdas, joka oli perustettu juuri suurten metsävarojen ääreen, myöhemmin omisti suuren määrän tiloja ympäri pitäjää (tästä on Derek Fewster tehnyt historian gradun). Ja tämä muistuttaa myös Johannislundia, jossa nyt on myös tehdas ja yhdyskunta käsitelty omina artikkeleinaan.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 16.06 (EET)Vastaa
Eikun muuten siellä onkin jo Kauttuan ruukinpuisto rakennushistoriallisena kohteena omana artikkelinaan, aloittanut Käyttäjä:Joe K.. Ja sehän tietysti erottuukin kylästä ja taajamasta erityiskohteena. (Ihan niin kuin Somerolla Kirkonmäki (Somero).)--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 16.17 (EET)Vastaa
Kauttuan keskiaikaisesta kylästä tosiaankin pitäis kirjoittaa jotakin. Siitähän ei nykyään ole jäljellä enää mitään. Tuossa lehtiartikkelissa on hieman valotettu asiaa: [6] --Joe K. (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 16.43 (EET)Vastaa
Siellä on myös olut monenlaisia arkeologisia hankkeita, esim. juuri tuohon liittyen, joista myös saattaa olla esim. julkaisuja. --Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 17.06 (EET)Vastaa
Loin luokan Luokka:Kauttua ja vielä luokan Luokka:Euran historia. Kun en tiedä joka kohteesta mikä on niiden sijainti alueeseen, joka tulisi määritellä kauttuaksi, niin luokittelua saa tarkentaa.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 17.08 (EET)Vastaa

Wikiaineisto tai yhdistäminen tai wikidata? muokkaa

Tuli muuten mieleen, kuuluisivatko nuo eri vuosien taajamalistat pikemminkin wikiaineistton. Tosin silloin niissä ei voisi olla linkkejä, joten ilmeisesti eivät?

Tai toinen kysysys, olisivatko eri vuosien luettelot miternkään yhdistettävissä, ilmeisesti eivät?

Tai kolmas kysymys, olisivatko nuo saatavissa wikidataan? Ping Käyttäjä:Susannaanas, Käyttäjä:Stryn. Tämä on tietenkin enemmän teoreettinen kysymys, paitsi jos työmäärät ovat niin piemiä, että kiepauttaminen wikidataan onnistuisi ohjelmallisesti vielä myös vapaaehtoisprojektin työmäärän puitteissa. Jos ei, niin sitten voisi anoa granttia.--Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 11.39 (EET)Vastaa

Kannatan Wikidataa ehdottomasti. Ei minulla ole mitään Wikiaineistoakaan vastaan. Sehän olisi suorastaan hyvä asia, että lähteitä voisi tarkastella, niihin voisi vitata Wikidata-kohteista. Joskus tulevaisuudessa Wikipediassa voisi olla kylä-infoboksi, joka kertoo kylän nimen ja alueen muutokset ja linkittyy siitä kertoviin kuviin ja dataan.
Wikidatan päivittäminen muuten kuin yksi kohde kerrallaan vaatii kovasti opettelua ja sitä yritämme Wikidata-projektissa edistää. Hack4FI-hackathonissa tehtiin botti Porin kaupunginmuseon taideteosdatan viemiseksi Wikidataan ja siitä Erno tekin tämän hienon ohjesivun.
Wikidataan lisättävän tiedon täytyy olla avointa, lisensoitu CC0. Yksittäisillä faktoilla ei ole tekijänoikeutta, vain kokonaisella tietokannalla. /Susannaanas (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 11.56 (EET)Vastaa
Tässä on luultavasti paljon sekä teknisiä että tekijänoikeudellisia kysymyksiä, jotka vaikuttavat siihen, mikä on mahdollista tai mitä kannattaa tehdä. Meinasin kuitenkin että pitää tsekata ihan vain että on tiedossa.
Myös bottien käyttö Wikipedian puolella voi ehkä olla yksi mahdollisuus. Lisäksi Käyttäjä:J Hokkanen on järviartikkeleita luodessaan käyttänyt jotain Excel-virityksiä, joista ei ole pitkä matka botteihin.--Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 12.03 (EET)Vastaa
Tässä puheena olevat taajamat ovat ihan oma maailmansa sikäli, että että niitä generoidaan nykyään koneellisesti vuoden parin välein, ja aiemminkin muutaman vuoden välein, ja uudempi tata saattaa olla tavalla tai toisella koneluettavaa. Lisäksi vanhempaakin paperidataa näkyy tulleen verkkoon (linkit doriaan yllä).
Kylät taas ovat samasta näkökulmasta toisella tavalla oma maailmansa, kun niistä on vain MML:n kyläluettelot excel-taulukoina, mutta sijaintitieto ei luonteensa vuoksi ole avointa. Kylistäkin kuitenkin vanhaa paperidataa on tullut verkkoon (Vanhat painetut kartat) ja tänne wikipediaan on tuotu artikkeliksi vanhoista Suomenmaa-kirjoista kyläluettelot sotienväliseltä ajalta. Mutta kun paperidatan siirto digitaaliseksi on työmäärältään ihan eri luokkaa kuin koneluettavan tiedon kiepauttelu, niin tämä on hyvin toisentyyppinen projekti. Varmaan ennen kyliä olisi siksi kiinnostavampi pyrkiä samoilla lähteillä tekemään esimerkiksi alueellinen time-slideri kunnille. Nytkin esim. joissain kunta-artikkeleissa on kuntien aluemuutokset selostettu täydellisesti, ja tätä tietoa olisi jo ihan realistista kartuttaa. --Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 12.17 (EET)Vastaa
Luetteloiden yhdistäminen on vaikeaa. Sitten kun tänne olisi saatu paperijulkaisuista 1960, 1970, 1980, 1985 (?), 1990, 1995, 2000 taajamat, siitä Excel-tiedostosta 2005 ja 2011–2014 tietokannasta, niin voisi yrittää ilman väkiluku- ja pinta-alatietoja koota luettelon, jossa kunnittain selostetaan taajamien nimet ja kerrotaan minkä vuoden rajauksien mukaan sennimisiä paikkoja on pidetty taajamina. Ongelmia tulee kuitenkin siitä, että samasta taajamasta on voitu käyttää eri nimiä ja rajauksetkin ovat voineet olla hyvin erinäköisiä eri vuosina. Vuoteen 2000 (tai 2005) asti paperijulkaisuista löytyvät taajamat ovat ilmeisesti Tilastokeskuksen rajaamia ja sen jälkeiset YKR-rajaukset Suomen ympäristökeskuksen tekemiä. Ympäristökeskus on kuitenkin tehnyt YKR-rajauksia myös takautuvasti jopa vuoteen 1980 ja juuri ne rajaukset löytyvät noista karttapalveluista. Edellä on todettu koneellisten rajausten näyttävän välillä hyvinkin kummallisilta, joten niistä julkaistuihin tilastoihin pitää suhtautua viitteellisesti, sillä ne voivat kuvata hyvin erinäköistä aluetta kuin miltä taajama peruskartalta katsoen näyttäisi. --Raksa123 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 03.12 (EET)Vastaa
Noin varmaan on. Tai siis varsinkin siksi, että erilliset luettelot ovat objektiivista faktaa. Sellaisena tosin tulee rajankäynti, sopivatko ne paremmin muuttamattomina wikiaineistoon, muutettuina wikipediaan, vai voisiko konekielisiä uusimpia luetteloita viedä tietokantavientinä wikidataan. Tosinhan ne aiemmatkaan rajaukset, vaikka eivät olleet koneellisia ja taidettiin tehdä manuaalisesti, eivät olleet sen vähemmän mekaanisia, vaan erona kai oli vain mahdollisesti pieni ero kriteereissä ja kriteereiltään yhtä lailla mekaanisen rajauksen manuaalinen tekotapa. --Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 09.44 (EET)Vastaa
Itse assiassa mielessäni kävi myös, että kun on tehty lista Luettelo kuntaliitoksista Suomessa kunnittain, niin voisi arvioida, saisiko taajamista jotain samantapaista, mutta en miettinyt vielä niin pitkälle, olisiko se lainkaan edes loogisesti mahdollista.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 09.45 (EET)Vastaa

Postinumeroalueet muokkaa

Postinumeroalueet eivät noudata täysin kuntarajoja, mutta voisiko niiden tiedot lisätä kunta-artikkeleihin? Vuoden 2015 ja vuoden 2016 tiedot ovat avointa aineistoa, jossa postinumeroalueen perään on kirjoitettu sulkuihin sijaintikunta. Sijaintikunta on määritelty sen mukaan, missä kunnassa suurin osa pinta-alasta sijaitsee, joten pitäisi kirjoittaa tyyliin "Seuraavat postinumeroalueet sijaitsevat kokonaan tai pääosin Ähtärissä:". Postinumeroalueesta voisi ilmoittaa postinumeron, nimen (myös mahdollisen ruotsinkielisen nimen?) ja väkiluvun.

On myös artikkeli Luettelo Suomen postinumeroista kunnittain, johon tiedot voisi kerätä, mutta ovatkohan sen postinumeroalueet täsmälleen samat. Kyseisen artikkelin lähteeksi on ilmoitettu Itellan postinumerohaku. --Raksa123 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 04.00 (EET)Vastaa

Onko tää olennaista tietoa lukijalle? ("Seuraavat postinumerto sijaitseva tässä kunnassa. Seuraavat postinumerot sijaitsevat osin tässä kunnassa.") Mun mielestä ei ole. Eli ei tarvetta mainita kunta-artikkeleissa. Gopase+f (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 08.25 (EET)Vastaa
Ei se myöskään mielestäni ainakaan noin luettelomuodossa taida tuoda kunta-artikkeleihin lisäarvoa verrattuna siihen että kunnittainen luettelo on jo toisaalla. Kyläartikkeleissa, kuvattaessa kylän olosuhteita tarkasti postinumeroalueita ja posti yhtenä keskustoimintona on ainakin osa kylän historiaa. Kiinnostavaa muuten on, että kuten taajamatkin, postinumeroalueet näyttävät muuttuvan. Muutoksia kai voi olla useampaa tyyppiä. Ensinnäkin joissain kunnissa (vaiko jo kaikissa?) näyttää postinumeroita muutetun siten, että kun aiemmin postinumeroalueiden nimet isomissa kaupungeissa olivat muotoa "Helsinki 40", niin jossain vaiheessa tuo loppunumero on tainnut pudota pois. Ja sitten, kun aiemmin maalaiskunnissa postitoimipaikoilla oli omat nimensä, niin ainakin joissain kunnissa eri aikoina kunnan omalla päätöksellä näitä saatettiin muuttaa samanlaisiksi kuin kaupuneissa niin että aiemman postinumeroalueen nimen sijaan tuli kaikille alueilla pelkkä kunnan nimi niin että eroa oli vain numerossa, siten kuin suuremmissa kaupungeissa oli jo aiemmin. Ainakin Eurajoella muistan tästä uutisoidun, koska toiset vastustivat muutosta kiivaasti mutta jäivät häviölle. Nykytilanteesta en tiedä, onko tämä edelleenkin kiinni kunnan omasta päätöksestä vai onko nämä jo (kaikissa kunnissa? vaiko vain osassa?) muutettu noin. Ja lisäksi kun joskus olen selannut joltain alueelta postinumeroita, niin olen huomannut, että joitain aiemmin olemassa olemassa olleita postinumeroita näyttäisi aikojen saatossa hävinneen, eli pienimpiä postinumeroalueita on ilmeisesti saatettu yhdistää suurempiin. Ja vielä viimeisenä, vaikka en ole tätä tutkinut, voisi kuvitella että jakelujärjestelyjen muuttuessa mahdollisesti postinumeroalueiden rajatkin saattaisivat joskus muuttua, mutta tästä en ole tehnyt havaintoja. --Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 09.29 (EET)Vastaa

Suomen postitoimipaikat 1638–1985 muokkaa

Postinumeroalueiden luettelemista mielekkäämpää voisi olla lisätä kyläartikkeleihin tietoja siitä, onko kylässä aikoinaan ollut oma postitoimipaikka. Posteja on ollut 4 716 vuonna 1970, mutta postinumeroalueita on vain noin 3 000 kappaletta. Joskus posteja on merkitty peruskarttoihinkin. Hyvä lähde tähän olisi varmaan teos Suomen postitoimipaikat 1638-1985, joka on julkaistu vuonna 1988. Sieltä löytynee ainakin perustamisvuodet, mutta mitenkäs lakkauttamisvuosien kanssa. --Raksa123 (keskustelu) 14. toukokuuta 2016 kello 16.09 (EEST)Vastaa

Liekö kirjalle jatkoa? Se riippunee siitä, onko postitoimipaikan olemassaololla miten pitkään ollut vaikutusta postileimoihin.--Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2016 kello 17.40 (EEST)Vastaa

Ruotsinkielisiä asutusnimiä muokkaa

Sivulla Finlandssvenska bebyggelsenamn on ruotsinkielisiä asutusnimiä Suomesta tällä lisenssillä. Lisenssissä kielletään muutosten tekeminen, joten voiko tuota hyödyntää lähteenä kertomalla tiedot omin sanoin? --Raksa123 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 22.56 (EET)Vastaa

Voisi ehkä kysyä tekijänoikeuskahvihuoneessa. Vai osaako Käyttäjä:Susannaanas vastata välittömästi? Ainakin käyttö normaalisti lähteenä on varmasti ok.--Urjanhai (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 17.39 (EEST)Vastaa

Kuntakeskukset muokkaa

Siirretty sivulle Keskustelu wikiprojektista:Suomen kylät/Kuntakeskusten nimet#Kuntakeskukset. --Raksa123 (keskustelu) 11. lokakuuta 2017 kello 00.27 (EEST)Vastaa

Kaupunkien osa-alueet alueliitosten kaaoksen keskellä muokkaa

Keskustelu toisaalla artikkelin keskustelusivulla muokkaa

Keskustelu aiheesta on käynnissä täällä: Keskustelu:Luettelo_Tampereen_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä#Kaupunginosat. Tuossa keskustelussa on onnistuttu kaivamaan esille tietoa ja näkökulmia aika hyvin. Tämän projektisivu voisi ehkä olla hyvä paikka jatkaa keskustelua tuon keskustelun päätyttyä tai ainakin linkittää ko keskustelu ja myhemmin tuon keskustelun päätyttyä koota keskustelua tietoa, linkkejä ym. paremmin löydettäväksi.--Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 10.26 (EET)Vastaa

Siirretty keskustelu käyttäjän keskustelusivulta muokkaa

Siirretty sivulta Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai#Kaupunkien osa-alueet alueliitosten kaaoksen keskellä.--Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 10.02 (EET)Vastaa

Taas tultiin kohdassa Keskustelu:Luettelo Tampereen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä kysymykseen, että miten kaupungit jaettaisiin mielekkäästi osa-alueisiin. Tampereen osa-alueet ja niihin liittyvät käsitteet ovat laajemminkin hyvin sekaisin WP:ssa. Sanos ny paikkakuntia ja maantiedettä paljon pyörittäneenä tähän jotain viisasta! (ping Käyttäjä:J Hokkanen)

  • Kaupunginosa - näitä on lähinnä määritelty vanhoilla kaupunkialueilla, jotka ovat jääneet liitosten myötä laajentunein kaupunkien keskusalueiksi
  • Tilastoalue - näitä moni kaupunki käyttää ja nämä ovat paljon esillä, koko kaupunki on jaettu näihin
  • Kylät: Muuttuvatko liitetyn kunnan kylät "kaupunginosiksi", kun maaseutukunta liittyy kaupunkiin. (Näiden rajoja koskee hurja soppa, koska on tarkemmin katsoen hyvin monenlaisia kyläkäsitteitä. Mutta se vähän erillinen alajuttu...)
  • Liitetyn kunnan muuttuminen välillä "kyläksi": Mitä ovatkaan sitten jatkossa tämän liitetyn kunnan perinteisen kylät? "Kylänkyliä"? "Pikkukyliä"?

Missä joka paikassa pitkin poikin Wikipediaa asiaa onkaan käsitelty - onko missään päädytty selkeään yleiseen tason päätökseen kaupunkien osa-alueisiin jakamisesta? --Aulis Eskola (keskustelu) 2. marraskuuta 2016 kello 21.22 (EET)Vastaa

Näistä on jonkin verran keskusteltu, mutta ei varmaan ole tultu mihinkään lopulliseen lopputulokseen. Kaupunginosista muistan korostetun, että kaupunginosa on virallisesti määritelty käsite (niin kuin kyläkin merkityksessä maarekisterikylä), eikä mikä tahansa osa-alue kaupungissa ole "kaupunginosa". Vaikka itse olenkin enemmän maaseutuaiheiden muokkaaja ja tunnen kaupunkien asioita huonommin, niin tähän voin ilman muuta yhtyä, ja uskon että tästä myös on konsensus. Sen sijaan kaupunkien eri alueyksiköiden (kaupunginosat/suuralueet/tilastoalueet) priorisointiin en ole perehtynyt, mutta muistan sitäkin joskus täällä pohditun. Luulen kuitenkin, että kaupunginosaa kai on toistaiseksi pidetty ensisijaisena, joskin joskus on päädytty käsittelemään laajemmin jokin paremmin tunnettu alue (ks. esim. Pispala) ja viralliset kaupunginosat vain suppeasti. (En muista ketkä osallistuivsat ja missä keskusteltiin tuosta pispalasta hiljan, löytyy varmaan.)
Totta kuitenkin on, että kaupunginosien kattavuus kaupungin sisällä vaihtelee: esim. Turussa koko kaupunki on jaettu kaupunginosiin, Valkeakoskella taas kaupunginosiin kuuluu vain taajaan rakennettuja alueita. Joistain kunnista tietoa ei ehkä ole netissä. Käyttäjiä jotka näihin ovat saattaneet törmätä ovat myös ainakin Käyttäjä:Raksa123 ja Käyttäjä:Makele-90 ja useat muutkin, mutta en nyt muista kaikkia aihepiirin muokkaajia. Itse olen enemmän maaseutuaiheisiin perehtynyt enkä esim. osaa ottaa kantaa kysymykseen kaupunginosien tai jonkin muun aluejaon ensissijaisuuden suositeltavuudesta kaupungeissa.
Kyliä kuitenkin tunnen, ja ymmärtäisin että kylät ja kaupunginosat ovsat ainakin useimmiten kaksi eri aluejakoa. (Vrt. esim Espoon kyläjako) Joskus kumpikin voi kattaa koko kunnan, mutta kaupunginosat eivät ymmärtääkseni aina. Puhekielessä kyllä kumpiakin, sekä kyliä että kaupunnginosia voidaan käyttää vapaasti, mutta tällaiseen epämääräisyyteen ei mielestäni tietosanakirjassamme pitäisi sortua. Samaa sarjaa on myös entisen kunnan nimittäminen kaupunginosaksi tai kyläksi. Asiayhteydessä Vuoden kylä, Vuoden kaupunginosa sekin toki käy. Itse näkisin sen silloinkin silti lähinnä metaforana.
Entinen kunta todellisuudessa kuitenkin vain harvoin muodostuu yhdestä kylästä (toki sellaisiakin on) ja aina välttämättä samanniminen kaupunginosa ei vastaa entistä kuntaa. Kuitenkin harkinta tällöin on varmaan tapauskohtaista, ja usein voi olla kai mahdollista käsitellä esim. kylä ja kaupunginosa samassa artikkelissa kuin käyttää hankalia täsmenteitä (vrt. Roukko, Koskennurmi, Haaga (Turku)). --Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2016 kello 23.31 (EET)Vastaa
Kylistä: Maarekisterikylät ovat tällaisessa mediassa usein mahdoton kyläkäsite, koska alueet ovat usein kummallisen pirstaleisia ja etäällä yleisestä kansan käsityksestä kylien alueista. Jokin muu kyläkäsite tähän käyttöön, kiitos...
Kaupunginosista ja osa-alueista sivuseuduilla: Tuohan on fiksua, että esim. Turussa on määritelty kaupunginosajako koko alueelle. Mutta miten mennään niiden kaupunkien kohdalla osa-aluejaossa, joissa tällaista ratkaisua ei ole tehty. Mistä haetaan osa-alueet noiden kaupunkien keskusta-alueiden ulkopuolella ja miksi niitä alueita nimitetään?! --Aulis Eskola (keskustelu) 3. marraskuuta 2016 kello 00.45 (EET)Vastaa
Noin voisi luulla, mutta ongelma on se, että minkäänlaisia muita kyliä ei ole määritelty yksiselitteisesti ja tarkistettavasti mitenkään. Yleisemmin käytettyjä ovat toki eri aikaiset koulupiirit ja postinumeroalueet jne., mutta näidenkin rajat muuttuvat käytännössä koko ajajan ja alueyksiköt muuttuvat kun esim. haja-asutusalueen kouluja lopetetaan jne. Tai jos kunnantoimiston jossain kaapissa pölyttyy joku tilastoaluejako, niin sitä ei kukaan edes tunne. Samoin kyläkeskusten tai kunnanosien puitteissa tapahtuu kylätoimintaa ja muuta yhdistystoimintaa, mutta näidenkin alueet ja alueyksiköt poikkeavat toisistaan ja ovat jatkuvassa muutoksessa, ja ilman omaa tutkimusta niitä on vaikea määritellä. Itse olen ratkaissut tämän kertomalla tällaiseen kyläkeskusalueeseen likimain kuuluvat maarekisterikylät (usein kyläyhdistuykset kertovat nämä sivuillaan, vrt. esim. Häntälä (Somero)) ja määrittelemällä tällaisen alueen (tavallisesti sen nimikylän artikkelissa) tyyliin "X on kylä, kyläkeskus ja postinumeroalue siellä ja siellä" (vrt. esim. Kauhanoja). Joskushan tällä kyläkeskuksella voi olla muu nimi kuin minkään kylän nimi (esim. Niinijoki) ja silloin siitä voi tehdä oman artikkelinsa. Tällaisia kyliin rinnastuvia kyläkeskuksia, jotka eivät ole samannimisiä minkään kylän kanssa voi sitten nimittää vaikka kulmakunniksi tai kyläkeskuksiksi tai entisiksi kyläkeskuksiksi (vrt. Murronkulma, Saksala (Nousiainen)) (Näiden käsitteiden käytölle löytynee kirjallisuutta vanhemmasta aluesuunnittelun alan kirjallisuudesta, ja uudempaakin tutkimusta voi olla, esim. Sulevi Riukulehdon työryhmällä.) Yleisesti vanhat paikkakuntalaiset huomauttavat heti virheeestä, jos kyläksi nimitetään aluetta, joka ei ole kylä, vaikka toki mieluusti ottavat vastaan Vuoden kylä -kunniamaininnan, jos sellainen annetaan. Niissä kunnissa, missä kaupunginosat eivät kata koko kuntaa, voidaan käyttää nähdäkseni joko maarekisterikyliä tai kyläkeskuksia, jotka samannimisten osalta voidaan käsitellä kylän artikkelissa ja erinimidsten osalta omina artikkeleinaan. Kuitenkin aluejakoon ne sopivat huonosti, koska yleensä niiden alueita ja rajoja ei ole missään määritelty, tai jos on, niin se on joku kunnantalon kaapissa pölytyyvä julkaisematon moniste, jota kukaan ei ole edes nähnyt. Maarekisterikylien rajat taas löytyvät peruskartasta, ja kun kiinteistörajoista tulee vuoden 2017 alusta avointa dataa, niin ne sisältyvät myös netistä ladattavissa olevaan MML:n avoimeen dataan.--Urjanhai (keskustelu) 3. marraskuuta 2016 kello 13.19 (EET)Vastaa
Mistä löytyy tieto siitä, että kiinteistörajoista tulee avointa dataa? Paikkatietoikkunassa kiinteistötunnukset näkyvät nyt muodossa ".761-444-1-64". Jos datan avaaminen mahdollistaa sen, että pystyy koneellisesti yhdistämään kartalla samanväriseksi alueeksi kaikki kiinteistöt, joiden tunnus alkaa ".761-444", niin sitten voi automaattisesti tuottaa kartat maarekisterikylistä. Tunnukset voi yhdistää tämän luettelon nimiin; esimerkissä edellä kiinteistön kylä näyttää olevan "Kaskisto". Saman kylän eri kunnissa oleviin osiin liittyvä ongelma jäisi edelleen, mutta sitten saisi ainakin helposti käsityksen miltä maarekisterikyläjako näyttää, eikä tarvitsisi suurennuslasilla tutkia vanhoista kartoista missä rajat menevät. Jos joku osaisi rakentaa tällaisen virityksen, niin parasta olisi, jos sen taustalle saisi vielä perus/maastokartan näkyville. --Raksa123 (keskustelu) 3. marraskuuta 2016 kello 13.49 (EET)Vastaa
Tiedote on tässä: [7] Ja noin tosiaan siitä saa kylät yhdistettyä, olen niin tehnytkin muutaman kerran kun on jostain ollut aineisto käytössä. Tosin tässäkin on monenlaisia ongelmia kuten se, että kylät virallisesti ovat kai lakanneet olemasta, ja lisäksi kun tehdään maanmittaustoimituksia, joissa on mukana tiloja eri kylistä, niin kylien rajatkin muuttuvat jatkuvasti. Siksi kannattaa ehkä tutkia myös, onko muita kattavia valtakunnallisia tämän aluetason aluejakoja saatavissa avoimena datana. Kaupungeissa tietysti kaupunginosat, jotka useimmiten kai ovat kuntien opaskartoissa.--Urjanhai (keskustelu) 3. marraskuuta 2016 kello 14.02 (EET)Vastaa
Mutta jos ajatellaan pohdinnan lähtökoohtana ollutta muistomerkkien sijainnin nimeämistä nyt vaikka Tampereella niin mikä tahansa yksiselitteinen jako varmaan käy. Toisaalta siltä osin kun joitakin jakoja esiintyy (joko kattavina tai ei kattavina) eri tavoin eri kunnissa tai jos toisaalta jotkut jaot esiintyvät kaikissa kunnissa, voidaan joutua pohtimaan esitystavan yhtenäisyttä kaikissa jonkun aihepiirin (kuten taideteoslistat) artikkeleissa. Mutta kun en tunne kaupunkien aluejakoja (poislukien kyläjako, jonka tunnen) niin en lähde ottamaan kantaa, mikä olisi paras jako. --Urjanhai (keskustelu) 3. marraskuuta 2016 kello 13.30 (EET)Vastaa
Tampereen kohdalla sanoisin, että jako suuralueisiin, suunnittelualueisiin ja tilastoalueisiin on paras, koska Tampereelta näiden alueiden rajat ja niiden pohjalta laaditut tilastot löytyvät helposti Internetistä. Kannattaa lukea myös tämä. Jos artikkelin Luettelo Tampereen kaupunginosista nimi häiritsee, niin sen voi vaihtaa nimelle Tampereen alueellinen jako. Vertaa esimerkiksi Lappeenrannan alueellinen jako, jossa on selostettu useampia eri aluejakoja. Luettelo Tampereen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä -artikkelissa otsikon "Kaupunginosa tai kulmakulma" tilalle voi vaihtaa sanan "Tilastoalue", niin ongelma on ratkaistu. Pohjoinen suuralue (Tampere) vastaa jossain määrin entisiä Aitolahden ja Teiskon kuntia. Jos tämän harvaan asutun osan erillisyyttä tiheämmin asutun Tampereen osan kohteista taideluettelossa haluaa korostaa, niin taulukon voi vaikka jakaa kahtia.
Entisiä kuntia ei pidä ryhtyä kutsumaan kyliksi tai taajamiksi. Mitään virallista käsitettä niille ei ole luotu, joten täytynee puhua "entisestä kunnasta" tai sitten käyttää entisen kunnan nimeä ilman lisämäärettä vaikka tyyliin "Kämmenniemi on kylä ja taajama Teiskossa Tampereella".
 
Lempäälän maarekisterikylät.
Yleisesti ottaen mitään kunnollista kuntia pienempää aluejakoa ei ole olemassakaan. Aiheesta on keskusteltu ainakin sivulla Keskustelu:Luettelo Suomen kylistä vuosina 1919–1931 kohdassa "Liian pitkä?". Kylä voi tarkoittaa maarekisterikylää, mutta niiden rajat voivat olla melkoista sekasotkua, kuten oheisessa Lempäälästä tehdyssä kartassa. Joissain kunnissa rajat voivat olla kauniimpia, mutta kovin hyvin ne eivät vastaa nykyistä asutusrakennetta. Kylät ovat joko erittäin pieniksi pirstouneita tai toisaalta pohjoisemmissa kunnissa niitä on hyvin vähän. Koulupiirejä (Luettelo Suomen kansakouluista 1966) on joskus voitu pitää kylinä, mutta niiden rajoja on tuskin missään ja ne ovat olleet koko ajan muutoksessa. Kylätoiminnallinen kylä on siitä huono, että kylätoimintaa on vain osassa kylistä ja siitäkään ei saada mitään aluerajoja.
Kaupunginosa liittynee kaavoitukseen, mutta niidenkään rajoja ei näytä olevan kovin hyvin saatavilla ja tilastoja ei yleensä tehdä niiden mukaan. Turun karttapalvelusta löytyy esimerkiksi kaupunginosien rajat, mutta suur-, tilasto- ja pienaluekartassa rajat poikkeavat niistä jonkin verran ja tilastot on laadittu jälkimmäisen aluejaon mukaan. Suur-, tilasto- ja pienalueet ovat kuntien osa-alueita. Melkein kaikki kunnat on jaettu osa-alueisiin, mutta rajat ja tilastot eivät ole saatavilla kuin joistakin kunnista, jotka ovat päättäneet laittaa ne nettiin. Osa-aluejako voi kylien käsittelyä ajatellen olla liian harva, koska esimerkiksi Renko on kuntaliitoksen jälkeen ollut jaettuna vain kolmeen pienalueeseen.
Äänestysalueiden määrä vähenee koko ajan ja niidenkään rajoja ei ole saatavilla. Postinumeroalueiden rajat ja tilastot ovat saatavilla, mutta rajat on laadittu Postia varten eikä kuntien aluerakennetta kuvaamaan. Perus/maastokartan paikannimistöstä löytyy lisäksi kylä, kaupunginosa tai kulmakunta-tyyppinen paikannimistö, mutta siinä ei ole mukana kaikkia kaupunginosia ja osa kulmakunnista on pelkkiä paikannimiä kartalla, ja niistä ei Wikipedian kannalta ole mitään kerrottavaa. Vaikka paikannimet ovatkin kartalla, niin ei ole olemassa mitään rajausta, mihin asti jokin alue kuuluu paikannimen X alle ja mistä lähtien paikannimen Y alle. Edellisten lisäksi Suomen ympäristökeskus on tehnyt monenlaisia koneellisesti laadittuja aineistoja, mutta 1x1 km tai 250x250 m ruutuihin perustuvina ne eivät ole yhtä käyttökelpoisia kuin viivoihin perustuvat rajat.
Olisi tietysti hyvä, jos olisi olemassa aluejako, joka olisi eheä (ei pirstaleisia historiallisia kyliä), ottaisi huomioon muut aluejaot (viralliset kaupunginosat, niitä pienemmät asuinalueet, nykyisen asutusrakenteen mukaiset kylät, historialliset koulupiirit jne.), näiden rajat ja tilastot löytyisivät netistä. Valtiota taitaa kiinnostaa kuitenkin lähinnä kuntataso ja vain suurimmilla kunnilla lienee tarvetta kovin yksityiskohtaiseen tarkasteluun. --Raksa123 (keskustelu) 3. marraskuuta 2016 kello 11.10 (EET)Vastaa
Tuo oli hyvä summaus aiheesta. Ongelma on tosiaan se että "todellisille" "toiminnallisille" kylille ei ole yksiselitteisiä rajoja. Jos joitain tilastoalue- tms. jakoja on valtakunnallisesti, niin ne voivat olla yksi vaihtoehto, mutta jos tällaisia on, niin ne luultavasti eivät ole yleisesti tunnettuja ja saattavat olla vaikeita löytää. Toki voi tutkia, mitä kaikkia valtakunnallisesti yhtenäisiä aluejakoja on ja mitkä niistä esim. löytyvät netistä tai muuten tarkistettavina, niin se voisi viedä arviointia eteenpäin. Suuri kompastuskivi näyttää olevan, että esim. kaupunginosajaon kattavuus ilmeisesti vaihteelee, samoin sitä koskevan tiedon esilläolo. Toisaalta kun avointa paikkatietoa tulee koko ajan lisää, pitäisi ensin tutkia, mitä kaikkea löytyy jo netistä avoimena datana.--Urjanhai (keskustelu) 3. marraskuuta 2016 kello 13.40 (EET)Vastaa

Tuolla alkuperäisessä keskustelussa: Keskustelu:Luettelo Tampereen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä olikin tullut osittain kai tämän jälkeenkin hyviä pointteja ja linkkejä. En huomannut sieltä katsoa ennen kuin nyt. Etenkin siellä annettu linkki kaupunginosien määrittelyyn Tampereen kontekstissa oli hyödyllinen. Tuo vaatisi enemmän paneutumista kuin mihin itselläni on nyt mahdollisuus, mutta jonkun verran tuossa näkyi päästyn eteenpäin. --Urjanhai (keskustelu) 6. marraskuuta 2016 kello 13.02 (EET)Vastaa

Varsinainen tausta-asia on Tampereen ja monien muidenkin kaupunkien hankala osa-alueiden esittäminen - katso myös Malline:Tampere. Tuo Tampereen taide- ja muistomerkkiluettelo oli vain yksi sivujuttu... --Aulis Eskola (keskustelu) 6. marraskuuta 2016 kello 14.23 (EET)Vastaa
Se on kysymys, joka vaatisi tutkimustyötä, esim. tuossa yllä viitatussa keskustelussa linkitetyt kysymyspalstan vastausten selostukset kaupunginosien määrittelystä ja niiden suhteista muihin nykyään käytettäviin aluejakoihin jne. Ja sitten vielä se, millaista mahdollista variaatiota tai yhdenmukaisuutta on esim. suurimpien kaupunkien välillä ja vastaavasti eri kokoisten kuntien ja kaupunkien välillä, ja mikä on tiedon saatavuus helposti toisaalta eri tapauksessa ja toisaalta yleisesti. --Urjanhai (keskustelu) 6. marraskuuta 2016 kello 14.35 (EET)Vastaa
Miten se tutkailu vaan tehtäisiin?! Missä päin WP:a asia linjattaisiin? WP:ssa tehdään paljon turhaa eestaas-säätelyä, jos tämän tyyppisiin kysymyksiin ei saada jotakin yleistä linjausta. --Aulis Eskola (keskustelu) 6. marraskuuta 2016 kello 23.19 (EET)Vastaa
Kysymys on kai siitä, kuka ehtii kaivella, tuollakin tuo yksi esiin kaivettu linkki auttoi eteenpäin. Eräs mahdollisuus voisi olla perustaa Wikiprojekti. Nyt taisi olla jo Wikipedia:Wikiprojekti Suomen kylät ja vastaavasti on on myös kaupunkien paikallismaantiedettä aktiivisesti muokkaajia käyttäjiä. Siellä mainitaan kaupunginosatkin, mutta jos projektin nnimet muuttaisi muotoon Wikipedia:Wikiprojekti Suomen kylät ja kaupunginosat niin ehkä se profiloisi projektin aihepiiriä kattavammin. Projektisivulla esim. keskustelut ja linkit olisivat helpommin löydettävissä. Tosin tuo projekti taitaa tätä nykyä olla aika hiljainen. Nähdäkseni yleinen linjaus voi perustua vain tietoon, tieto taas vaatii kaivelua, ja kaivelu vaatii, että joku ehtii sitä tekemään tai kilauttaa kaverille, joka tietää valmiiksi. Kuitenkin muokkaajissa meillä on näköjään tasaisesti kiinnostusta kaupunkien paikallismaantieteeseen, vaikka muokkaajakunta koko ajan osittain vaihtuukin.--Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 09.45 (EET)Vastaa
Ping Käyttäjä:Raksa123 projektin nimen mahdollisesta muuttamisesta, tai Käyttäjä:Pyscowicz, Käyttäjä:PtG, Käyttäjä:Makele-90 kaupunkien paikallismaantieteestä (aihepiirin muokkaajia on suurempikin joukko, mutta en muista kuka milläkin hetkellä on aktiivisena).--Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 09.52 (EET)Vastaa
Nyt keskustelua on kahdessa paikassa, ehkä tämä pitäisi siirtää tai linkittää jonnekin, ping myös Käyttäjä:Htm, Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori. Henkisenä maalaisena en ole ehtinyt perehtymään kaupunkien aluejakokysymyksiin, ja tuskin ennen eläkepäiviä ehdinkään, ja silloinkin on jo useita muita asioita jonossa.--Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 09.58 (EET)Vastaa
Jos projektin tarkoitus on myös parantaa kaupunginosien artikkeleita kylien lisäksi niin ehdotan sivun siirtoa nimelle Wikiprojekti Suomen kylät ja kaupunginosat --Pyscowicz (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 10.22 (EET)Vastaa
Kannatan. Vaihtoehtoisesti projektin voi myös jakaa, mutta kun projektin nykyinen määrittely on tuo niin muutetulla nimellä se olisi helpommin löydettävissä. Toisaalta omassa projektissa sisältö olisi komnpaktimpi, niin sitäkin voisi harkita. --Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 10.29 (EET)Vastaa
Tosin tuo Tampere-keskustelu kannattanee käydä loppuun siellä missä se on aloitettu, kun siellä on paljon hyviä näkökantoja valmiiksi yhdessä paikassa.--Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 10.43 (EET)Vastaa
Yleistä ratkaisua kuntia pienempien alueiden käsittelyyn ei ole, koska aluejakokarttoja ja tilastoja kuntia pienemmistä alueista ei ole julkisesti saatavilla koko maasta. Tilastokeskuksella on tällaiset kartta-aineistot. Niistä Kuntien tilastolliset osa-alueet on se, joka esim. Tampereella on laitettu julkisesti nähtäville. Tuolla lukee, että vain kunnalla itsellään on oikeudet kartta-aineistoihin. Jotkut kunnat ovat laittaneet niitä nettiin, mutta useimmat eivät. Osa-alueita koskevat tilastot ovat Väestötilastopalvelussa, joka on maksullinen tietokanta. Osa kunnista on laittanut sieltä löytyviä tietoja nettiin, mutta suurimmasta osasta kuntia ei löydy mitään osa-aluetilastoja ilmaiseksi.
Vaihtoehtoina on odottaa, että Tilastokeskuksen aineistot olisivat joskus avointa dataa tai kysyä kultakin kunnalta suoraan, voisivatko he laittaa omat aineistonsa nettiin nähtäville. Näitä odotellessa voidaan kuntien nettisivuja tutkimalla hoitaa asia niiden muutaman kunnan osalta, jotka ovat laittaneet osa-aluetiedot nettiin. Uutta projektia ei tarvita, vaan kylien lisäksi tässä projektissa voidaan parantaa kunta-artikkelien lisäksi kaikkia kuntien, entisten kuntien ja kuntia pienempien alueiden artikkeleita. Projektin nimen voi vaihtaa. --Raksa123 (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 13.01 (EET)Vastaa
Tampereen osalta jako suuralueisiin, suunnittelualueisiin ja tilastoalueisiin on järkevä, koska siitä on kartat ja tilastot saatavilla. Malline:Tampere sisältää nyt kaikki kolme aluejakotasoa hierarkkisesti esitettynä, joten asia on kunnossa. Suuralueista voisi luoda vielä artikkelit Keskinen suuralue, Koillinen suuralue, Kaakkoinen suuralue, Eteläinen suuralue, Lounainen suuralue, Luoteinen suuralue ja Pohjoinen suuralue. Aiemmin viitatussa linkissä selostetun perusteella tilastoalueet vastaavat Tampereella käytännössä kaupunginosia. Pohjoisen suuralueen (entinen Aitolahti ja Teisko) osalta tilastoaluejako vaikuttaa melko harvalta, joten siellä voidaan tehdä artikkeleita maarekisterikylistäkin, vaikka niistä ei tilastoja olekaan saatavilla. --Raksa123 (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 12.48 (EET)Vastaa
Kylät ovat historiallisesti merkittäviä, joten niistä voi hyvin tehdä artikkeleita. Haja-asutusalueella ne ovat luultavasti paikallisesti hyvin tunnettuja. Kaupungeissakin ne muodostavat tärkeän historiallisen kerrostuman (vrt. Espoon kyläjako). Jos kaupunginosan tai jonkun muun alueen nimi on sama, niin kylän ja esim. kaupunginosan voi varmaan käsitellä samassakin artikkelissa (vrt. Roukko, Koskennurmi, Haaga (Turku)).--Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 12.55 (EET)Vastaa
Kylille voisi tehdä erillisen mallineen ja jättää nykyiseen Malline:Tampere vain suur-, suunnittelu- ja tilastoalueet. Esimerkiksi Malline:Messukylä, Malline:Aitolahti ja Malline:Teisko, joihin maarekisterikylien nimet löytyvät artikkelista Luettelo Suomen kylistä vuosina 1919–1931 ja projektisivulta Wikipedia:Wikiprojekti Suomen kylät/Suomenmaan toisen painoksen kyläluettelo. Nuo mallineet voi sitten laittaa artikkeleihin Messukylä, Aitolahti ja Teisko sekä kylistä luotaviin artikkeleihin. Aitolahti ja Teisko lienevät tärkeämpiä, koska Messukylän alue tulee käsitellyksi jo nykyisten kaupunginosien artikkelien kautta. --Raksa123 (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 13.10 (EET)Vastaa
Tuo vaikuttaa mahdolliselta. Ainakin joissain osissa Turkua kun vanhat (esim. Maarian ym. pitäjien kylät) ovat samannimisiä kuin kaupunginosat tai tilastoalueet, niitä voi käsitellä samoissa artikkeleissa mutta tapauksesta riippuen kylistä voi kirjoittaa omiakin artikkeleitaan. --Urjanhai (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 14.39 (EET)Vastaa

Murteet kunnittain muokkaa

Tätä hyödyntämällä olisi mahdollista lisätä jokaisen kunnan artikkeliin tieto siitä, mitä murretta kunnassa puhutaan. --Raksa123 (keskustelu) 10. joulukuuta 2016 kello 23.34 (EET)Vastaa

Oikeastaan noiden perusteella voisi valmistaa tänne Wikipediaan / Commonsiin myös kuntakohtaisen kartan. Eräs estetty käyttäjä on tehnyt paljon hienoja karttoja ja muokannut tuota nykyistä murrekarttaakin, mutta tuloksena on jatkuvasti ollut muokkaussotia uudesta tutkimuksesta. Nuo samat murrealueet karttoineenhan löytyvät kirjallisuudesta ja kirjallisuuden ja noiden karttojen avulla kartta olisi piirrettävissä tännekin. --Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2016 kello 09.05 (EET)Vastaa
Oikeastaan kai pitäisi nykyään pikemmin sanoa, että mihin murrealueeseen kunta kuuluu, kun joka paikassa on paljon junan ja linja-auton tuomia. Myös nuo murteiden alaryhmät pääryhmän ohella ovat kiinnostavia.--Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2016 kello 09.17 (EET)Vastaa

Jos jokainen murrealue on merkittävä, niin niistä saisi tuon lähteen mukaan ryhmiteltyinä tällaiset artikkelit

Nyt pitäisi vielä päättää, millaisella virkkeellä ilmoitetaan kunnan sijainti murrealueella, kun murteet jaetaan

  • vain yhteen tasoon (esim. Etelä-Pohjanmaa)
  • kahteen tasoon (esim. Varsinaiset kaakkoismurteet)
  • kolmeen tasoon (esim. Someron seudun murteet)?

Myös lähdeviitteet tarvitsisi kirjoittaa valmiiksi näistä seitsemästä alasivusta

Jos kartan haluaa tehdä, niin ensin kannattaisi tehdä svg-karttapohja vuoden 1938 tai 1939 kunnista muutakin käyttöä varten ja sen jälkeen värittämällä itse murrekartta. Lisäksi voisi olla Suomen murrekartta, johon piirretään mustilla viivoilla nykyiset maakuntarajat maakuntarajat, jotta näkee miten murteet suhtautuvat nykyiseen aluejakoon. --Raksa123 (keskustelu) 11. joulukuuta 2016 kello 12.05 (EET)Vastaa

Oikeastaan nuo alamurrealueet voivat olla vähän hifistelyä, ei pelkkä päämurrealuekaan huono olisi. Päämurrealue on helpompi lisätä, mutta toisaalta tarkemmankin tiedon pystyy ilmoittamaan, jos haluaa ja jaksaa askarrella ja se on ihan kiinnostava. Lause luultavasti on jokaisessa yksittäistapauksessa muotoiltava kuitenkin erikseen. Joku nykyinen kuntahan voi ehkä jopa ulottua usealle murrealueelle, ja joskus voi olla kiinnostavaa selostaa missä muissa kunnissa puhutaan samanlaista murretta, jne. --Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2016 kello 12.16 (EET)Vastaa
Kun katsoin artikkelista Suomen murteet niin tuo internetixin aineisto muuten näyttäisi olevan kahdessa eri osoitteessa nykyään. Kumpikohan niistä on "virallisempi" ja onko sisältö molemmissa sama ja ovatko molemmat täydellisiä?--Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2016 kello 12.19 (EET)Vastaa
Artikkelissa Suomen murteet muuten taitaa ollakin kartta, jossa ovat maakuntarajat. Kun internetixin aineisto näyttäisi olevan vuodelta 1998, niin kartta varmaan perustuukin siihen. Mutta kuntapohjaiselle kartallekin voisi olla käyttöä. Nykyinen kuntarajakartta ja maakuntarajoja varmaan löytyykin commonsista esim. pohjakarttana kuntien sijaintikartoille. Toisaalta vasta tuo vanhempi kuntarajakartta, jollaisen pohjalle itse murrealueetkin aikoinaan on määritelty, auttaa hahmottamaan itse murrealueiden määrittelyn.--Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2016 kello 12.24 (EET)Vastaa
Kotus erottaa näemmä Lounaismurteet ja Lounaiset välimurteet eri murrealueiksi. Suomenruotsin murteista on kartta jopa kuntatasolla, mutta murteiden nimet eivät oikein käy ilmi. Ehkä on selkeämpää käyttää Internetixiä, kun sieltä löytyy kuntakohtaiset tiedot. Tehdäänkö siis niin, että kirjoitetaan kunta-artikkeleihin pelkästään tyyliin "Somero kuuluu lounaismurteiden murrealueeseen."? Jos nykyiseen kuntaan on yhdistetty eri murrealueeseen kuuluva kunta, niin sitten voidaan mainita molemmat. Tarkemmin murteista ja niiden puhuma-alueista voi joku sitten kirjoittaa kieliasioiden näkökulmasta murteiden ja tarkempien ryhmien artikkeleihin. Toisaalta myös maakunta-artikkelissa voidaan kertoa, mitä murteita nykymaakunnan alueella puhutaan. --Raksa123 (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 12.54 (EET)Vastaa
Sehän on oikeastaan vain ehtimisestä ja jaksamisesta kiinni: Jos haluaa ilmaista tarkemmankin luokituksen ja on varma että osaa ilmaista sen oikein, niin onhan sekin hyödyllinen tieto. Mutta jos aikoo käydä läpi koko suomen, niin voi miettiä, lisääntyykö työmäärä likaa. Sikälihän tuo internetix on yleisesitys, että tarkempia listauksia ja nimityksiä varmaan löytyy kirjallisuudesta.--Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 13.36 (EET)Vastaa
Ja toinen huomio, kun teet paljon systemaattisia maanlaajuisia lisäyksiä, niin pian saattaisi botista olla apua. En tiedä osaatko muuten koodata (esim. itse en osaa lainkaan), mutta jos on taustaa sillä suunnalla, niin aika pian bottu olisi seuraava vaihe.--Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 13.36 (EET)Vastaa

Entisten kuntien koordinaatit muokkaa

Lisäsin useisiin entisiin kuntiin koordinaatit kirkon koordinaattien perusteella, mutta (https://petscan.wmflabs.org/?language=fi&project=wikipedia&depth=10&categories=Suomen%20kunnat&ns[0]=1&templates_yes=Lakkautettu%20Suomen%20kunta&templates_no=Coord&interface_language=en&active_tab=tab_templates_n_links&doit=) PetScan-haulla löytyy vielä 78 kuntaa, joista koordinaatit puuttuvat. Kirkkojen artikkeleita katsoessa tuli mieleen, että nykyisen seurakunnan lisäksi olisi mielekästä ilmoittaa myös entinen seurakunta vastaavista syistä kuin entisten kuntienkin nimiä käytetään. --Raksa123 (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 00.49 (EET)Vastaa

Open Street Map muokkaa

Tähän voi koota huomioita Open Street Mapin karttapohjaan liittyen:

  • OSM:n kartassa näkyvät valmiina jotkin kummalliset rajat, jotka eivät ole ainakaan maakuntarajoja. Karttapohjaan voisi lisätä maakuntarajat ja kirjoittaa maakuntien nimet näkyviin vastaavalla tavalla kuin Ruotsissa on lisätty läänien nimet ja rajat.
  • Myös kuntarajat voisivat olla pohjassa valmiina ja näkyä joltain zoomaustasolta lähtien.
  • Kuntien ja asutuskeskusten nimet kannattaisi eriyttää, kuten painetuissa GT tiekartoissa on tehty. Kuntien nimet on niissä kirjoitettu tikkukirjaimilla ja kuntakeskusten nimet on kirjoitettu näkyviin erikseen. Esimerkiksi Akaassa kunnan nimi lukisi tällöin tikkukirjaimilla ja Toijala näkyisi kartalla samalla tavalla kuin Viiala.

--Raksa123 (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 18.00 (EET)Vastaa

Itse asiassa OSM:stä suoraan katsomalla kunta- ja maakuntarajat näyttävät sittenkin olevan kartassa. Mutta kun katsoo interaktiivisen kartan kautta esimerkiksi artikkelissa Heikan koulu, niin kartta näyttää kuitenkin paljon yksinkertaisemmalta, eivätkä mm. rajat ole mukana valmiiksi. --Raksa123 (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 18.06 (EET)Vastaa

Naapurikunnat muokkaa

Pystyisikö joku tekemään listaa jollain työkaluilla nykyisten kuntien naapurikunnista? Eli listan voisi olla ihan muotoa

Kunta, naapurikunta1, naapurikunta2, naapurikunta3...

--Zache (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 06.00 (EET)Vastaa

Jollakin paikkatieto-ohjelmalla jonkun paikkatietoaineiston (so. tarkat oikeat kuntarajat) avulla tuo voisi onnustua, mutta koska tämä vaatii edistyneempää ohjelmaa, jossa pystytään tunnistamaan topologia, niin se vaatii sekää edistyneen ohjelman että taitoa käyttää sitä. Vähemmän edistyneenä käyttäjänä en osaa vastata.--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 13.45 (EET)Vastaa
Tai siis tiedän, että varmasti onnistuu, mutta en tiedä, millä ohjelmalla. Tai että onko Suomen kuntarajoja sellaissa muodossa (voisin arvata, että olisi, mutta en ole varma).--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 13.52 (EET)Vastaa
Löysin tällaisen, jossa asiaa on jo pohdittu hartaasti: kotiosoite.com. Jos luettelo on ajan tasalla, sait vastauksen heti.--J Hokkanen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 14.29 (EET
Pikainen tsekkaus osoittaa että luettelo ei ole aivan ajantasainen (mainitaan esim. Nummi-Pusula ja Dragsfjärd).--Urjanhai (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 14.37 (EET)Vastaa

Muistelen muuten että jossain avoimessa datassa olisi joskus ollut Suomen kuntarajat jossakin harvinaisessa edistyneessä tiedostomuodossa. Siksi ei ole mahdotonta, että tämä topologiatieto jostain löytyisikin. Toisaalta tiedostomuodot, joissa dataa ylläpidetään (ja samalla avataan) voivat myös muuttua.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2017 kello 13.00 (EEST)Vastaa

Se taisi olla tämä: [8] Tiedostomuodossa xml olevasta aineistosdta en osaa sanoa, sisältääkö se topologiatietoa. Muut tiedostomuodot eivät ymmmärtääkseni sisällä.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2017 kello 13.05 (EEST)Vastaa

Naapurikuntiin vaikuttaa myös mittakaava. Epätarkassa kartassa raja-aineistoja voi olla yleistetty ja tällöin joitakin pieniä mutkia rajassa tai enklaaveja toisen kunnan sisällä voi jäädä pois. Lisäksi pitää ratkaista, katsotaanko naapurikunniksi nekin, joiden rajat yhtyvät vain yhdessä pisteessä. --Raksa123 (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 16.48 (EEST)Vastaa

Näkisin, että rajanaapuruus määritellään aina maastossa olevan todelllisen tilanteen ja silloin kartoista siis tarkimman kartan mukaan. Myös yhden pisteen rajanaapurit tulee nähdäkseni laskea rajanaapureiksi koska näin on lähteissä, kuten Suomenmaa-hakuteokset vanhastaan tehty. --Urjanhai (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 19.20 (EEST)Vastaa
Enklaaveista en tiedä, miten esim. Suomenmaa on niitä ottanut huomioon. Sitä voi ehkä tutkia pistokokein, esim. Mietoinen. Muistelisin, että jossakin vaiheessa,ehkä viime vuosituhannen loppuvuosikymmenellä tms. enklaaveista pyrittiin pääsääntöisesti koko valtakunnassa kerralla eroon, ja silloin siis mahdollisesti jotkut rajanaapuruudet ovat saattaneet muuuttua (itse asiassa Kuhankuonolla, jossa 1960-luvulla merkittiin rajakiveen laatoilla kuntien nimet, joku kunnista taisi vaihtua tällaisen muutoksen takia, ilmeisesti Rusko Vahdoksi). Samoin juuri Mietoisten osalta tästä nimenomaisesti kirjoitettiin lehdessä, kun enklaaveja oli niin paljon, että ne vaikuttivat jo kuntien verotuloihin ja olisiko ollut asukkaitakin, en muista.--Urjanhai (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 19.27 (EEST)Vastaa
Ja Sittenhän tulee vielä mahd. vesi- tai meriraja. Näitäkin voinee tarvittaessa katsoa Suomenmaa-teossarjasta, miten siellä on määrittely tehty, jos tällaisia tapauksia on.--Urjanhai (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 19.33 (EEST)Vastaa

Digitaalinen Nimiarkisto muokkaa

Kotuksen mukaan Digitaalinen Nimiarkisto avautuu joulukuussa. Siitä voi olla jotain hyötyä paikannimiin liittyen. --Raksa123 (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 23.04 (EEST)Vastaa

Sama ninmiarkisto on kotuksella lähteenä, kun se tarkastaa esim. peruskarttojen paikannimiä. Sieltä löytyy myös runsaasti paikannimiä, joita ei ole peruskartassa.--Urjanhai (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 10.36 (EEST)Vastaa

Kylät kiinteistörekisterissä muokkaa

Kyliä ei virallisesti ole oluut olemassa vuodesta 2014. Siitä kerrotaan tässä: http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk413/mk413_1701_lauhkonen.pdf Kiinteistötunnius ei vuodesta 2014 enää sisällä tietoa kunnasta tietosisältönä vaan ainoastaan ominaisuustietona. Samoin se ei enää sisällä tietoa kylästä vaan "virallisesti" on olemassa vain kiinteistö- ja kuntarajoja. Tämän takia myös kylännrajat ovat poistuneet karttatulosteilta ja kinteistötunnus esitetään niissä pitkässä muodossaan.--Urjanhai (keskustelu) 11. tammikuuta 2018 kello 11.10 (EET)Vastaa

Tämä koskee maarekisterikylän käsitettä. Muissa merkityksissä "kyliä" jossakin määrin on vielä joissakin kunnissa. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. tammikuuta 2018 kello 11.39 (EET)Vastaa
Nimenomaan, ja lisäksi maarekisterikyläkin on tätä ennen ollut virallinen satoja vuosia ja esiintyy siksi sijainninmääreenä myös virallisesti suuressa määrässä lähteitä ennen vuotta 2014. Lisäksi sillä on jatkuvaa historiallista merkitystä ja se edeleenkin on myös yleensä sijainnin määrenä jatkuvasti käytössä olevien paikannimien viimekätinen tarkoite (tosin joskus rnnan esim. postinumeroalueen, koulun oppilasalueen tai kylätoiminnan alueen kanssa, joiden kaikkien rajat voivat myös joiltain osin poiketa toisistaan).
Historialliseen kylään ja yleiskielen kylään merkityksessä "asumusrykelmä" msarekisterikylä myös viime kädessä palautuu, koska alkujaan maarekisterikylät on määritelty juuri jonkun tällaisen asumusrykelmän omistamanana maa-alueena. Myöhemmin vain, kun tiloja on lohkottu, se ei enää yleensä vastaa maanomistusta. Silloin siis näillä kylän eri merkityksillä ainakin Suomessa ja pohjoismaissa on sama yhteinen alkuperä. --Urjanhai (keskustelu) 11. tammikuuta 2018 kello 12.24 (EET)Vastaa

Karttapaikka muokkaa

Malline Kansalaisen karttapaikka alkaa tulla elinkaarensa loppupäähän. Tein tilalle Malline:Karttapaikka-mallineen, jota voi kehittää edelleen. Suosikaa sitä sen toisen kustannuksella. Korjauskommentit voi laittaa minulle, tai korjata halutessaan itse.--J Hokkanen (keskustelu) 25. helmikuuta 2019 kello 16.19 (EET)Vastaa

Wikidata + Wikipedia + erilaiset projektit muokkaa

Teen Wikimedia Suomessa työn puolesta projekteja, joiden sivutuotteena syntyy Wikidataan tietoa Suomen kunnista ja kylistä, entisistä ja nykyisistä. Vaikka alusta on Wikidata, kyse on samasta tiedosta. Haluaisin osallistua kertomalla näistä hankkeista ja pyytämällä auttamaan, kun tietoja viedessä massoittain tulee väistämättä joitain virheitä.

Tällä hetkellä valmistelen Ahvenanmaan arkeologisten kohteiden viemistä Wikidataan Wiki Loves Monuments -kilpailua varten. Aineisto sisältää tiedon niistä kunnista ja kylistä, joissa kohteet ovat. Tätä kautta saadaan niistä tieto näistä kylistä Wikidataan. Näillä sivuilla voisi ylläpitää tarkistuslistoja esimerkiksi siitä, onko kylä tullut linkitettyä oikeaan olemassaolevaan kohteeseen (kylään tai saareen), löytyykö kylästä Wikipedia-artikkelia suomeksi, ruotsiksi, viroksi tai englanniksi, tai pitäisikö kylä erottaa saaren kohteesta.

Paikallishistorian kartoittamista varten pitäisi mielestäni kaikki Suomen historialliset kylät saada Wikidataan. Harjoittelin Petsamon kylillä, mutta en ole vielä vienyt niitä Wikidataan. Jos Wikidatailu kiinnostaa, kylistä voisi järjestää työpajan Oodissa Helsingissä tai vaihtoehtoisesti toisellakin paikkakunnalla. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 17. heinäkuuta 2019 kello 17.49 (EEST)Vastaa

Wikidatan kannalta olisi tärkeää saada eri kieliset käsitteet wikidatassa oikein. Kävin joskus wikidatassa valittamassa englanniksi ja rautalangasta vääntämässä, että luokka Suomen entisten kuntien kylät ei tarkoita että kyseiset kylät olisivat Suomen entisiä asuttuja paikkoja (varmaan joku ikivanha käännösvirhe ajalta vuoisia ennen wikidataa) vaan että ne ovat (pois lukien luovutettu karjala ja Lokka ja Porttipahta) nykyisiä kyliä, joilla vain on ominaisuus, että ne ovat osa jotain entistä kuntaa. En muista enää, enkä ole käynyt tarkistamassa, ehtikö esimerkiksi tuolle kukaan siellä tehdä mitään. Siellä oli kyllä fiksuja ruotsalaisia, jotka heti ymmärsivät, miksi entinen kunta tietenkin luonnollisesti on relevantti ja tärkeä tieto. Sama koskee myös käsitettä asuttu paikka, jonka kohdalla käsitys siitä mitä kohdetyyppejä se sisältää, vaihtelee eri wikeissä ja suomalaisia kohteita on wikidatassakin kai määritelty vaihtelevasti ellei joku ole sen jälkeen kaikkia ehtinyt korjata kun vilkaisin. Kysymys on kai siitä kansainvälisenä käsitteenä "asutulla paikalla" on suomalaisesta arkimutusta poikkeava määrittely tieteellisenä käsitteenä, jonka määritelmä tulisi kaivaa esiin, tai tietysti myös siitä eri kielissä käsitteitä muutenkin käytetään eri tavoin. Eli se on siis ikään kuin osa laajempaa kansainvälistä käsitejärjestelmää eikä siitä kiinni miltä sana maistuu suomeksi. Tämä koskee myös kylää, jonka toiset ymmärtävät asumusrykelmäksi (mitä se myös tietysti on), ja toiset historialliseksi alueyksiköksi (mitä se myös on). Ja tietysti myös eri maissa voi olla historiasta johtuvia eroja.
Kylien käsittelyssä wikipediassa on nyt tehty luettelo Suomen kylistä 1930-luvun Suomenmaa-teosten mukaan, mutta mitä olen sitä seurannut, niin on muodostunut käsitys, että se on ollut liian hatara lähde: siellä on ehkä tehty kyselyitä paikallisille informanteille ja nämä ovat määritelleet kyliä vaihtelevalla tarkkuudella ja vaihtelevin perustein. Se on huomattu, kun jotkut ovat lähteneet täydentämään luetteloja. Myöskään mielestäni eri vuosikymmenten tai ainakaan 1930-luvun kylien luetteleminen ei ole perusteltua, kun kylät kuitenkin ovat melko pysyviä eikä jako poikkileikkauksiin siksi toimi. 1960-70-luikujen Suomenmaa olisi parempi lähde mutta siellä on jo hirveä määrä eri kuntien kylien pikkupalstoja muissa kunnissa.
Ennen kuin kylät virallisesti vuonna 2014 lakkautettiin, tehtiin joissain isoissa kuntaliitoksissa (ainakin kai Lohja ja Salo) luetteloja kylistä, jotka ovat päätyneet wikipediaankin. Niissä yhdistettiin nimenomaan historiallisia kyliä, joiden palasia ennen kuntaliitosta saattoi olla monessa kunnassa (ja voi olla vieläkin naapurikunnissa). Suurimmissa kayupungeissa kuten Turku ja espoo on myös kyläluetteloita, ja aniakin Turussa kyläjako on myös karttapalvelussa. Muualla taas kyliä voi etsiä vanhat painetut kartan palvelun vanhoista peruskartoista ja kansallisarkiston digitaaliarkistosta MMH:n uudistusten luetteloista. Jos jotqain kuntaa ei tunne, niin työ on kuitenkjin kuolettavan vaikea, Jos on pitäjänhistoria ja jos siinä on käsitelty kyliä systemaattisesti, se auttaa, mutta eri historioissakin käsittely vaihtelee. Työmäärät ovat sellaisia että minkä tahansa alueen selvittäminen taitaa olla realistista vasta eläkkeellä. Kuitenkin alueista, joita tuntee ja joista on lähteitä käsillä, se on helpompaa, ja esim. joissain kunnissa kyliä on käsitelty systemaattisesti. Lisäksi lähteet vaihtelevat. Ongelma on myös siinä, että vasta parista vanhasta läänistä on maanmittauskarttoja netissä, ja sieltäkin mistä on, pitäisi huolella tutkia samalla pitäjänhistorioita, ja jos karttoja ei ole netissä, niin arkistojen jäljennehinnatkin ovat korkeahkoja.
Mutta siitä on keskusteltukin, että kun nyt kiinteistörajat ovat avointa dataa, niin sieltä kyllä saisi historiallisia kyliä esiin. Tosin ne ovat historian vaiheissa monin tavoin deformoituineet, kun maanmittareilla jostain syystä on ollut kauhea hinku yhdistellä eri kylissä olevia kiinteistöjä ja näin hankaloittaa historiantutkimusta. Mutta jos on esim. joku ahvenanmaa kiinnostuksen kohteena niin ehkä noilla kiinteistörajojen kylätiedoilla pääsisi alkuun. Ja tietysti historiallista kirjallisuutta on jo mistä tahansa yhdestä pitäjästä enemmäm kuin jaksaa kantaa.
Ja myös kuntarajojen muutokset ovat mahdoton suo, Joskus niistä löytyy tietoa, ja monet ovat tällaisia tietoja wikipediaan lisälleeitkiin. Käyttäjä:Raksa123 taisi esittää sitä jonkun muun wikin mallin mukaan osaksi kunnan artikkelimallia, ja kyllähän se onkin perustieto, jonka tulisi olla joka kunnan artikkelissa. Mutta sekin on aika kuolettavaa: Yhtä kuntaa varten voi tarvita puolen metrin pinon pitäjänhistorioita, joiden kantaminen on jo fyysisesti vaativaa ja useampi ilta voi mennä yhden kunnan kanssa. Kotiseutyön muodoksi Wikipedia on kyllä hyvä, koska varmaan monilla joku paikkakunta, joillain ehkä useampiakin, jonka he hyvin tuntevat, ja joista heillä on lähteitä. --Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2019 kello 19.32 (EEST)Vastaa
Suomen rekisterikylien saaminen Wikipediaan ja Wikidataan on kannatettava asia, mutta siihen liittyy paljon ongelmia. Kommentoin tässä Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai/Arkisto 10#Rekisterikyläkartat QGIS-ohjelmalla sitä, kuinka paikkatietoaineistojen avulla pystyisi piirtämään karttoja rekisterikylistä. Jos tiedossa on kiinnostuneita, niin tästä voi kertoa eteenpäinkin. Olisi hienoa saada Commonsiin kartat noista rekisterikylistä, koska peruskartoilta rekisterikyläjaon hahmottaminen on hankalaa. Onko tuo tieto Ahvenanmaan arkeologisten kohteiden rekisterikylistä peräisin joltakin viranomaistaholta? Jos ei ole, niin silloin "kyläksi" on saatettu laittaa ihan mitä sattuu, eikä niitä siinä tapauksessa kannata viedä Wikidataan. --Raksa123 (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 13.23 (EEST)Vastaa
Oikeastaan jos googlaa sellaisen kuin Mapant, niin siellähän on avoimesta datasta tehty joukkoistettuna vapaaehtoisprojektina uudet korkeuskäyrät koko Suomesta. Kun kiinteistödata on nykyään avointa, niin yhtä lailla joku koodaustaitoinen voisi siitä kiinteistötunnusten kuntaa ja kylää tarkoittavista osista tehdä kyläkartan koko Suomesta. Itsekin voisin tuon osata tehdä pieneltä alueelta muttta kovin isoissa aineistoissa pitäisi osata koodata että saisi karttalehtijaossa saatavina olevat aineistot yhdistettyyä takaisin yhtenäiseksi aineistoksi. Yhtenäisen aineiston ehkä saisi mmyös MML:sta tilaamalla, mutta tuskin ilmaiseksi. Mutta jos hankkiutuu kompukseen koodaustaitoisten kanssa, niin voi onnistua. Tietysti on selvää, että kun koodaustaitoisilla on hyvin vähän vapaa aikaa, niin se on ihan kunkin koodarin harrastuksesta kiinni, mitä kukakin vapaa-ajallaan haluaa tehdä. Jos Käyttäjä:Susannaanas tai Käyttäjä:Zache osaa koodata tällaisen ja pystyy ja on halukas tekemään sen palkallisella työajallaan, niin sittenhän meillä ei ole mitään ongelmaa.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 14.05 (EEST)Vastaa
Rekisterikylistähän jostain kyllä varmaan löytyy tieto, kun kiinteistötunnuksissa on tuo kolminumeroinen tunnus, ja jossain luultavasti ovat saatavilla nuo kylännimetkin. Tai itse asiassa ennen vuotta 2014 ne olivatkin vielä kiinteistödatassa, mutta kun kylät virallisesti lakkauttettiin 2014 (ilmeisesti sen takia että MML kyllästyi jatkuvista kuntaliitoksista tuleviin ongelmiin kiinteistötiedon ylläpidossa) niin kylännimet poistuivat. Joskus vuonna 2014 sain vielä jossain hankkeessa hjankkeen puolesta käyttöön kiinteistödataa, jota ei ollut silloin vielä avattu, niin siinä oli vielä kylännimet mukana, mutta nykyisessä avatussa datassa on enää vain numero osana kiinteistötunnusta, siis XXX-YYY-ZZZZ-ÅÅÅÅ, missä X = kunnan numero, Y = kylän numero, Z = kantatalon numero ja Å = lohkotilan numero.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 14.14 (EEST)Vastaa
Kysymys tähän liittyen: Näkisittekö hyötyä siitä, että Wikidatassa olisi ominaisuus "kiinteistötunnus". Sen avulla olisi mahdollista identifioida historiallista tietoa kiinteistöistä ja kylistä aika aukottomasti. Minusta se olisi hyödyllinen ominaisuus, mutta taidan tarvita apua ehdotuksen loppuun viemisessä. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 19.16 (EEST)Vastaa
Ainakin on syytä selvittää, onko se tietosuojasn puolesta mahdollinen tai ongelmaton. Lisäksi käytännön kannalta vaikuttaa se, että kiinteistötunnuksilla on jatkubvasti taipumus muuttua, eli niissä tärkeä ominaisuus on tiedon ajankohta. Nettiinhän ne kyllä avoimessa datassa päivittyvät säännöllisesti.--Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2020 kello 00.10 (EEST)Vastaa
Oliko muuten siinä MML:n vuoden 2014 excelissä, jonka mainitsit kaupunginosakeskustelussa hiljan, kylien nimet?--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 14.19 (EEST)Vastaa
Olivathan ne nimet siinä, ks. Keskustelu:Luettelo Suomen kaupunginosista#Poistokeskustelu, linnkki: [9].--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2019 kello 14.23 (EEST)Vastaa
Nimien kirjoitusasu on aika vanhahtava ja tulee mieleen, että data, johon tiedot perustuvat, on vanhempaa kuin 2013. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 19.16 (EEST)Vastaa
Ahvenamaan arkeologisten kohteiden kylätieto on viranomaisdataa, perustuen tähän datasettiin. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 00.05 (EEST)Vastaa
Ahvenanmaan kaupunginosa- ja kyläkohtainen asukasmäärätilasto vaikuttaa hyvältä lähteeltä. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 19.36 (EEST)Vastaa

Mahdollisia karttoja muokkaa

Käyttäjä:Fenn-O-maniC ilmaisi toisessa keskustelussa halukkuutensa auttaa projekteissa karttojen kanssa, joten kirjoitan tähän mahdollisista kartta-aiheista. Ping myös Käyttäjä:Urjanhai ja Käyttäjä:Vnnen, jos tulee muuta mieleen.

  • Wikipedian sivulla Wikipedia:Kuvitustoiveet on joitakin toiveita kartoista, osa on taidettu jo toteuttaakin.
  • Virallisten kylien rajoista on kirjoitettu pohdintaa esimerkiksi tänne. Kiinteistöjen rajat ja jonkinlaiset pohjakartat saa Maanmittauslaitoksen Avoimien aineistojen tiedostopalvelusta. Paikkatieto-ohjelmilla niistä olisi mahdollista tehdä tätä muistuttavia kyläkarttoja.
  • Epävirallisista koulupiireihin perustuvista kylistä tuskin on kattavaa kartta-aineistoa ollut olemassakaan, joten ne voidaan toistaiseksi sivuuttaa.
  • Taajamien rajat vuodelta 2018 saa kartalle Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineistoista. Niiden alle voi laittaa sopivan pohjakartan Maanmittauslaitoksen aineistoista.
  • Kaupunkien kaupunginosista ei juurikaan ole avointa aineistoa olemassa. Avoindata.fi-sivustolla kaupunginosajako on vain muutamasta kaupungista.
  • Kuntien osa-alueet (suur-, tilasto- ja pienalueet) eivät ole avointa dataa paria poikkeusta (katso edellinen Avoindata.fi-sivuston linkki) lukuunottamatta, joten niistäkään ei voi tehdä kattavasti karttoja.
  • Kuntien välisiä aluesiirtoja (Luettelo osakuntaliitoksista Suomessa) on tehty paljon kuntaliitosten yhteydessä ja muutenkin, ja niiden kartoittaminen olisi haastavaa. Esimerkiksi Hangossa ja Tammisaaressa on tehty monenlaisia alueliitoksia.
  • Entisten kuntarajojen kartoittamisessa lähteitä ovat lähinnä Vanhat painetut kartat ja Paituli, jossa on tarkat kuntarajat vuodesta 2004 lähtien. Olisi hyvä olla olemassa tarkat kartat, joista näkyisi kuntien rajat ennen kuin ne on liitetty osaksi jotakin toista kuntaa. Mahdollisesti lakkautushetken kuntarajat voisi asettaa jonkin toisen pohjakartan päälle.

Avoimia aineistoja käytettäessä täytyy ottaa huomioon aineistojen lähteen ilmoittaminen jakelijan toivomalla tavalla ja noudattaa lisenssien ehtoja. --Raksa123 (keskustelu) 10. heinäkuuta 2020 kello 16.56 (EEST)Vastaa

Hallintopitäjät muokkaa

En itse siis paikkatietojärjestelmiä varsinaisesti käytä, mutta voin tarvittaessa koittaa jonkinlaisia karttoja kylistä värkkäillä. Toimivin vaihtoehto olisi varmaan juuri kuntakohtaiset kartat, saa ehdottaa jos on jokin tietty kunta mielessä! Olen suunnitellut perehtyväni myös kuntien vanhoihin rajoihin ja ns. vanhoihin hallintopitäjiin, joista koitan jotain karttoja saada aikaiseksi esimerkiksi ainakin eri vuosisatojen tilanteiden mukaan. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 11. heinäkuuta 2020 kello 14.36 (EEST)Vastaa
Kartta vanhoista hallintopitäjistä olisi todella mielenkiintoinen! --Vnnen (keskustelu) 11. heinäkuuta 2020 kello 23.01 (EEST)Vastaa
Eino Jutikkalan toimittamassa Suomen historian kartastossa, josta on kaksi laitosta mitä lie 1950-60-luvuilta, taitaa olla kartta koko Suomen hallintopitäjistä jotain noin sivukoossa joka on jotaion sivukoon A3 ja A4 välillä. Muistaakseni aihreesta Suomen linnaläänit on piirretty puhtaaksi commonsiin kartta Jutikkalan kartastossa olevan linnaläänien kartan perusteella. Mutta kun hallintopitäjäjako koko ajan kun hallintopitäjiä oli, myös muuttui, niin se on tietysti vain eräs ajallinen poikkileikkaus. Lisäksi nyt 2000-luvulla suomen historian kartastosta on tullut uusi laitos, mutta en muista oliko vai ei siinä hallintopitäjäjakoa esittelevä kartta. Maakuntien historioissa (esim. Hämeen historoia) on myös haliintopitäjistä karttoja, samoin muussa kirjallisuudessa ja pitäjänhistorioissa. --Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2020 kello 23.14 (EEST)Vastaa
Mietin vielä pitäisikö pitäjäkartta toteuttaa sen aikaisen Suomi-käsityksen rajoilla, joka ei tietenkään sisältäisi mm. Pohjois-Karjalaa, vaiko pitää mukana myös alueet jotka nykyään Suomelle kuuluvat. Itse suosisin jälkimmäistä vaihtoehtoa, olisi mielestäni outoa jättää esim. Tornionlaakson alueet pois vain siksi, että niitä alettiin pitämään osana Suomea vasta suuriruhtinaskunnan aikana. Tosin myös luovutettujen alueiden pitäjät varmaan hyvä pitää mukana, vaikkeivat nyky-Suomeen kuulukkaan. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 12. heinäkuuta 2020 kello 11.40 (EEST)Vastaa
Oikeastaan tuossa kai voinee käyttää mallina Jutikkalan Suomen historian kartastoa, jossa asiat on kuvattu itsenä'isen Suomen rajojen sisällä mukaan lukien myös alueet, jotka ovat olleet osa itsenäistä Suomea, vaikka eivät oile enää. Mutta toisaalta tämä riippuu kustakin kuvattavassta aiheesta, eli mikä on se tarkka aihe mitä kartalla kuvataan. Esim. linnaläänit eivät kattaneet koko myöhemmän itsenäisen Suomen aluetta, ja jotkut aluejaot. kuten lapinkylät uloittuivat usean valtakunnan alueelle, ja jotkut (kuten historialliset maakunnat ulottuivat esim. nykyisen Suomen ja ruotsin alueille. Silloin siis riippuu kunkin kartan aiheesta, miten se kattaa tai ei kata koko alueen. Slloin on myös tärkeä aina mainita, mikä on lähde, jota on käytetty. Nythän esim. pitäjätyyppiset oinstituutiot olivat nykyisten Suomen ja Ruotsin alueella samoja vuoteen 1809 asti, samalla kun johonkin asti lapinmaat taisivat olla osittain ulkopuolella mutta rulivat sitten mukaan (en nyt muista tatkasti ulkoa), ja Venäjällä taas oli eri aikoina omia systeemejään. Luulen kuitenkin, että Jurtikkalan (ja mahde 2000-luvun uuden laitokjsen) ratkaisuihin voidaan nojata. Lähinnä huomattavaa voi olla, että kun pitäjät ovat koko ajan muuttuneet, niin mitä poikkildeikkausta käytettään. Silloin taas lähinnä Jutikkala tms. lähteet, joissa on poiikkileikkaus, kai olisivat selvimpiä.
Lisäksi myös tekijänoikeus lienee syytä tarkistaa. Muistelisin että se aikoinaan selvitettiin, että jos Jutikkalan kartan linnalläneistä piirsi uusiksi, niin se oli ok, vaikka saman kuvan skannaaminen karttakirjan sivuasta ei ollut. Tämä on nytkin varmaan syytä varmistaa. --Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2020 kello 11.57 (EEST)Vastaa
Tässäpä tämä, laitoin käyttämäni lähteet listana tiedoston sivulle. Tein jotain rajasiirtoja etenkin useimmista pitäjistä erotettujen kuntien suhteen, esimerkiksi Rautavaaran Jutikkala on useimmiten pitänyt kokonaisuudessaan osana Pielisjärveä, vaikka nykykunnan länsiosat ovat olleet Savon puolella. Päivittelen varmaan myös 1798 kartan samalle karttapohjalle jossain vaiheessa. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 08.08 (EEST)Vastaa
Nämä ovat siis hallintopitäjiä (tunnistin kun aiheen harrastajana vilkaisin tuntemaani maankolkkaa). Mahdollista kuvitusta artikkeliin Luettelo Suomen hallintopitäjistä.--Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 10.00 (EEST)Vastaa
Hyvät on kartat. Kiitos! Tiedostot kyllä tarvitsisi nimetä paremmin, jotta kävisi ilmi, että ovat hallintopitäjiä eivätkä kirkkopitäjiä. --Vnnen (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 11.09 (EEST)Vastaa
Artikkeliin Luettelo Suomen hallintopitäjistä tulikin jo uusi versio myös nimillä. Se on aika hieno.--Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 12.13 (EEST)Vastaa
Saisiko File:Suomi.pitäjät.1635.svg vaihdettua nimelle File:Suomi.hallintopitäjät.1635.svg sekaannuksien välttämiseksi? Jutikkalan Suomen historian kartastossa oli myös joku silloisen kuntajakokartan päälle piirretty kartta kirkkopitäjistä. Ehkä niistäkin saisi tehtyä kartan File:Suomi.kirkkopitäjät.vuosi.svg. --Raksa123 (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 21.46 (EEST)Vastaa
Laitoin Commonsiin pyynnön nimenvaihdosta. Kuinkahan paljon noiden kirkkopitäjien rajat vastaavat kuntarajoja tai hallintopitäjien rajoja. Esimerkiksi Rautalammin rajat Jutikkala on kirkkopitäjä-kartassaan pistänyt hieman idemmäksi kuin hallintopitäjien kartassa. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 20. heinäkuuta 2020 kello 09.46 (EEST)Vastaa
Kiitos nimenmuutoksesta. Jutikkalan karttoja vertaamalla voi todeta ainakin sen, että hallintopitäjien ja kirkkopitäjien rajat menevät monessa paikassa ihan eri tavalla. Kirkkopitäjistä tuli myöhemmin kuntia, mutta kuntien rajoja on osakuntaliitoksissa muutettu sen verran paljon, että nykyisen kuntajaon perusteella ei voi suoraan piirtää karttaa kirkkopitäjistä. Jutikkalan käyttämissä pohjakartoissa muuten silloisten Rautalammin ja Vesannon välinen kuntarajakin menee hallintopitäjäkartassa eri tavalla kuin kirkkopitäjäkartassa. --Raksa123 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2020 kello 00.36 (EEST)Vastaa
Tosiasiahan on, että sekä hallintopitäjien (samoin kuin läänien ja esim. kihlakuntien) että kirkkopitäjien ja myöhemmi n kuntien rajoissa on eri aikoina aina silloin tällöin tapahtunut muutoksia. Silloin oikeaastaan ainoa tapa hallita muutoksia on sitoa kukin kartta johonkin tiettyyn ajalliseen poikkileikkaukseen juuri niin kuin Jutikkala on kartoissaan tehnyt. Lisäksi karttoja löytyy eri maakuntien historioista vaihtelevasti maakunnittain, mutta nekään eivät taida olla eri maakuntien historioissa mitenkään yhtenäisiä. Hallintopitäjien rajat ja myös nimet yleensä poikkeavat myöhemmästä kuntajaosta enemmmän kuin kirkkopitäjien, eli enemmän lopulta päädyttiin kirkkopitäjäjakon. --Urjanhai (keskustelu) 22. heinäkuuta 2020 kello 11.04 (EEST)Vastaa

Kuntien aluesiirrot muokkaa

Kuntien välisistä aluesiirroista on joissakin artikkeleissa karttoja (esim. Vesilahti, en osaa sanoa mikä on karttoja tehneen käyttäjän aktiivisuustilanne). Tietoja näihin joutuu yleensä etsimään eri lähteistä kuten eri ikäiset pitäjän- tai peruskartat, kihlakunnankartat ym. kansallisarkiston digitaaliarkiston uudistusten luettelot, pitäjänhistoriat ym. Se on usein työlästä vaikka tuntisi alueen ja olisi aineistoja käsillä. Kuitenkin kuntien ja kaupunkien historioissa tai muussa kirallisuudessa, ja joillain suurimmilla kaupungeilla jopa karttapoalveluissa on joskus tällaisia karttoja valmiina. Esim. Turun kuntaliitokset (samoin kuin historialliset kylät) ovat karttatasona Turun karttapalvelussa: [10]. Sivustolla Lounaistieto osastossa avoin data nämä turun kuntaliitokset ovat ladattavissa myös avoimena datana: [11]. Lisenssi näkyy olevan i CC BY-SA 3.0 (onko se nyt Wikipedian kanssa yhteensopiva? - En varmaan ikinä opi näitä ulkoa). Itse satuin näkemään jossain Loimaan pitäjänkartan (en nyt muista, onko se netissä, voi ollakin), josta saisi Loimaan kauppalan, kaupungin ja kunnan vaiheet. Kuitenkin tämä on semmoista mankelointia, että koko Suomen läpikäyntiin ei yhden ihmisen ikä riitä, mutta yksittäisiä kuntia voi joskus ehtiä tekemään, jos on aikaa (itselläni tosin tuskin ennen eläkeikää).
Tein kartan noista Turun liitoksista, löysin myös Jutikkalan Urbes Finlandiae -kirjasta listan liitoksista. Ilmeisesti vanhempien liitosten tarkoista rajoista on niin niukasti tietoa, että harva kartta edes yrittää niitä mukaan mahduttaa. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 10.53 (EEST)Vastaa
Myös Harri Anderssonin väitöskirjassa on muistaakseni aiheesta kartta, mutta se on noin tulitikkuaskin kokoinen ja ilman pohjakarttaa.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 13.05 (EEST)Vastaa
Sama käyttäjä kuin em. vesilahden kartan on tehnyt myös eri kuntien historiallisia kyläkarttoja ilmeisesti Suomen taloudellista karttaa 1:100 000 apuna käyttäen. Kunnasta riippuen se onnistuu joskus tuolla lähteellä ja muilla lähteillä hyvin, mutta joskus voi olla vaikeampaa. Suomen taloudellisia karttoja on netissä jonkin verran muttei kattavasti. Lisäksi nyttemin on joistain kunnista tuotu nettiin pitäjänkarttoja 1920-40-luvuilta, joissa näkyy historiallisia kylärajoja. Niistä saisi historiallisia kyläkarttoja, samoin MMML:n vanhat painetut kartat -palvelun 1940-90-luvun peruskartoista. Netistä vielä pääosin puuttuva aineisto ovat lehtijakoiset 1900-luvun alkupuoliskon pitäjänkartat 1:20 00, jossa näkyvät kylänrajat. Se taitaa olla netissä vain luovutetusta karjalasta MML:n karjalan kartat -palvelussa. - Linkkejä karttoihin (ei täydellisesti) on sivulla Wikiprojekti:Historialliset kartat omalla alasivullaan. Sinne voi myös lisätä jos huomaa jotain, mitä sieltä puuttuu. Kuitenkin kuntien kylä- ja jakokuntakarttoja on paljon myös kirjallisuudessa, kuten pitäjänhistoriat ja maakunnalliset rakennuskulttuurijulkaisut ym. Ja kuntien arkistoista kyllä toisinaan löytyy koulupiirikarttojakin. - Mutta aina tietysti vain joltain ajankohdilta. Kuitenkin kunnan kyläkartan teko onnistuu helposti vain joskus. Joskus se voi vaatia arkistotyötä ja karttojen tilaamista arkistosta, joskus taas tarvittavat kartat voivat olla netissä. Ääritapauksessa kartat on luovutettu sodan jälkeen Neuvostoliittoon, eikä niitä ole välttämättä missään. Siksi oikeastaan maanlaajuiset aineistot näissä kaikissa ovat hyvin suuri urakka. --Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2020 kello 23.51 (EEST)Vastaa
Osa aineistosta jäi myös Ruotsin puolelle 1809, eikä vanhoja maakirja- ja isojakokarttoja löydy Suomen arkistoista. Kuntien väliset aluesiirrot on muutenkin ongelmallisia, kuten esim. Halikon ja Someron kirkkopitäjät, joiden alueella oli ajoittain kahta tai kolmea hallintopitäjää. --Vnnen (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 11.09 (EEST)Vastaa
Jäikö itse asiassa? Sinne jäi kyllä karttoja, mutta jäikö isojako- ja maakirjakarttoja Suomen puolelta? --Urjanhai (keskustelu) 15. heinäkuuta 2020 kello 14.06 (EEST)Vastaa
Itse asiassa ei ole tainnut tulla ajantasaisesti katsottua, onko Ruotsin arkistoilla netissä olevien historiallisten joukossa myös historiallia karttoja Suomesta. (Tai onko jotain niistä tuotu esim. Suomen kansallisarkiston digitaaliarkistoon.) Ruotsin arkistoissa on kyllä paljon tärkeitä karttoja Suomesta, esim. kaksi kertaa Suomessa kirjana julkaistut Kuninkaan kartastot ovat Ruotsin arkistoissa olevia karttoja. Kuitenmkin kylien ja pitäjien alueet ovat sen verran uusia asioita että niihin harvoin tarvitaan ruotsin arkistojen karttoja. Suuri menetys sen sijaan on, että Senaatin kartaston luovutetyuille alueille jääneet lehdet luovutettiin toisen maailmansodan jälkreen neuvostoliittoon eikä niiden sijainnista sen jälkeen taida olla tietoa (tai ei ollut ainakaan kun viimeksi jossain kuulin niistä puhuttavan). Mutta nekään eivät ole niinkään rajoja koskevan tiedon tarkka lähde vaan pikemmi nkin tarkan maastotiedon lähde.--Urjanhai (keskustelu) 15. heinäkuuta 2020 kello 14.13 (EEST)Vastaa

Mahdollisesti kartat kunnista, joissa on toteutettu monen kunnan liitoksia tai vaiheittain useita liitoksia (kuten juuri Raaseporissa) voisivat olla hyödyllisiä muualtakin Suomesta. Näistä tulevat mieleen ainakin:

--Raksa123 (keskustelu) 15. heinäkuuta 2020 kello 02.17 (EEST) Muokattu listaa. --Raksa123 (keskustelu) 22. elokuuta 2020 kello 21.28 (EEST)Vastaa

Tein kartan Hämeenlinnan liitoksista. En oikein keksinyt miten ilmentäisin maalaiskunnan ja Vanajan pilkkomisia, joten tein niistä erilliset kartat. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 31. heinäkuuta 2020 kello 19.45 (EEST)Vastaa
Kiitos näistä, vaikuttaa hyvältä noin. Yliviivasin yltä tehtyjä ja lisäsin joitakin muita kiinnostavia tapauksia. --Raksa123 (keskustelu) 22. elokuuta 2020 kello 21.28 (EEST)Vastaa

Rovaniemen kauppalan ja kaupungin alueliitoksista 1948-1985 on kartta Rovaniemen historian 2 osassa (1721-1990) s. 370.--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2020 kello 16.56 (EEST)Vastaa

Rovamiemen kartta tehty. Lisäsin mukaan vielä aluesiirrot Ranuaan ja Posioon vuoden 1918 kartan pohjalta. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 5. elokuuta 2020 kello 19.47 (EEST)Vastaa

Tuli mieleen että tein aikanaan liudan karttoja kaupunkien groteskeista liitoksista. Työtiedosto voi olla vielä tallella jossain, mutta en usko että pidin vapaan datan ja kunnolliset lähteet mielessä tuolloin, joten tuskin tuollaisenaan käypiä wikiin. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 31. heinäkuuta 2020 kello 19.53 (EEST)Vastaa

Palaa sivulle ”Suomen kylät”.