Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)


Jäähallien nimetMuokkaa

Kohdassa Keskustelu:Uros Live nousi puheeksi, että ehkä jäähalleista kautta niiden historian kertovissa artikkeleissa ei tulisi käyttä artikkelinimenä hetkellistä markkinointinimeä. Mitäs mieltä jäähallien nimeämisperusteista ollaan?

Yleisnäkymä jäähallien nimiin tässä: Luokka:Suomen jäähallit --Aulis Eskola (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 17.50 (EEST)

Vanha keskustelu. -87.95.105.220 9. lokakuuta 2021 kello 18.28 (EEST)
Mielestäni sponsorinimeä voi käyttää, mutta jos hallilla on vaihtoehtoinen nimi kuten Helsingin jäähalli yms., niin sitä tulisi käyttää. Spornsorinimen käyttö vaatii vaan päivittämistä jos sponsori vaihtuu.--OtsoTA (keskustelu * muokkailut) 9. lokakuuta 2021 kello 20.23 (EEST)
Samaa mieltä ainakin osittain. Hartwall Arenan pitäisin ennallaan, koska se on ollut aina tuolla nimellä pientä kirjoitusasun muutosta lukuun ottamatta, ja se on muutenkin ylivoimaisesti käytetyin nimi. --Kärrmes (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 23.44 (EEST)
Mielelläni vaihtaisin esimerkiksi Vaasan Koulunäkki Areenan (aka. Nordicbet Areena, KYMP Areena, Expert Areena, Ilona Areena ja myös KSOY Areena) Kotkan jäähalliksi tms.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 21.01 (EEST)
Ei jumaleissön! HK Areenassa oli sentään vieraan kaupungin nimi piilotettu lyhenteeseen... Odotellaan sitä, että Uros Liven nykyinen sponsorisopimus päättyy, niin saadaan nimettyä se Turun Sinappi Areenaksi. Mutta joo: ei Wikipediassa pidä antaa artikkeleille hämääviä nimiä. --Lax (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 21.57 (EEST)
Myöskään jäähalleille (irl) ei pitäisi antaa hämääviä nimiä. -- Htm (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 22.31 (EEST)
Pistetään tähän kannatus sille, että käytetään sponsorinimien sijaan yleiskielisiä nimiä jos sellainen löytyy. Poikkeuksia toki voi olla jos sponsorinimi on hyvin vakiintunut. Zache (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 07.58 (EEST)
ok PixelLate 76 (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 13.08 (EET)
Keskustelu sponsorinimien käytöstä voisi laajentaa myös urheiluseuroihin ja -sarjoihin. Nekin olisi hyvä pitää yleisellä nimellä, esimerkiksi Metal Ligaen -> Tanskan jääkiekkoliiga tai Superisligaen (kuten tanskawiki). --PtG (keskustelu) 16. lokakuuta 2021 kello 09.17 (EEST)

Noh sitten pystyyn keskustelut, mitkä sopii vaihtaa mihin asuun... Eri aikakausien kaupalliset nimet luonnollisesti kerrotaan artikkelissa ja niistä pidetään ohjaukset. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Jäähallien lisäksi sama asia kaiketi koskee muitakin urheiluareenoita, kuten jalkapallostadioneita, joissa myös riittää sponsorinimiä. --Kärrmes (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 21.51 (EEST)

Tämä käsittelee jäähalleja. Pistäkäähän pystyyn vastaava esim. potkupalloilupaikoista! --Aulis Eskola (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 08.41 (EEST)

Lisäsin kaikkiin alla listattuihin jäähalleihin kommentin Lipas-tietokannan perusteella. Kyseessä on kohtuullisen hyvä sivusto, jota voisi Wikipediassa käyttää lähteenä enemmänkin. Joissakin tapauksissa tietokannan nimi voi kuitenkin olla kielenvastainen tai erittäin harvinainen, joten näissä pitää käyttää tapauskohtaista harkintaa. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.28 (EEST)

Tämä on hyvä projekti kaupallisen vyöryn torjumiseksi. Lipas.tietokannan etusivulla on pyyntö kertoa, jos tietokantaa käytetään jossakin: Kohta: KÄYTÄTKÖ LIPAS-DATAA? KERRO SIITÄ MEILLE. Oletko ilmoittanut? --Abc10 (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 08.33 (EEST)
Tarviiko ilmoittaa vai onko pyyntö tyyppiä ”ostakaa makkaraa”? --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 22.32 (EEST)
Toinen lähde, ehkä jääkiekkomielessä jopa parempi on Jääkiekkoliiton Jäähallit-sivusto. Tuolla löytyy xml-tiedosto, jossa on lueteltu kaikki Suomen jäähallit. Se ei eihan täysin ole ajantasalla, mutta siellä on monista halleista sekä sponsorinimi että "kutsumanimi". --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.21 (EEST)
Meinasin jo aiemmin viitata tuohon, mutta Ainovaara ja muut sen sellaiset huolimattomuudet eivät herättäneet luottamusta. --Lax (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 13.55 (EEST)
"Lipas-tietokannan tiedot perustuvat kuntien ja muiden liikuntapaikkojen omistajien Lipas-tietokantaan syöttämiin tietoihin sekä Jyväskylän yliopiston Lipas-ylläpitäjien tuottamaan aineistoon. Tietojen kattavuutta, virheettömyyttä, ajantasaisuutta ja yhdenmukaisuutta ei voida taata". Eli en pitäisi tuota tietokantaa mitenkään "virallisena tahona" määrittämään sitä nimeä, mitä meidän tulisi käyttää Wikipediassa. Stryn (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 13.12 (EEST)
Onko sama tieto luotettavampi, jos se otetaan suoraan kunnan (tai muun liikuntapaikan omistajan) sivulta eikä kierrätetä Lipas-tietokannan kautta? --Abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 14.29 (EEST)
En kyseenalaistanut luotettavuutta, lähinnä mietin, että eiköhän liikuntapaikkojen omistajat mielellään tuonne syötä käytössä olevan markkinointinimen, eivätkä välitä mistään oikeinkirjoitussäännöistä. Stryn (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 14.36 (EEST)

Lähtökohtaisesti sponsorinimet pois artikkelien nimistä. Sen hetkisiä sponsorinimiä tulisi kuitenkin käyttää urheilukausien joukkue/areena listoissa; esimerkiksi täällä: Jääkiekon SM-liigakausi 2021–2022#Osallistuvat joukkueet. --Zunter (keskustelu) 21. marraskuuta 2021 kello 23.06 (EET)

Aktia-jäähalliMuokkaa

Raaseporin jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 16. lokakuuta 2021 kello 07.02 (EEST)

Lipas-tietokannassa kielenvastaisella nimellä Aktia jäähalli. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.45 (EEST)

Google:

  • Raaseporin jäähalli 1170
  • Aktia-jäähalli 1020
  • Aktia jäähalli 661 --Aulis Eskola (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 12.26 (EEST)

Atria-halliMuokkaa

OK - Jouppilanvuoren jäähalli. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.48 (EEST)

Google:

  • Jouppilanvuoren jäähalli 2000
  • Atria-halli 1680

Halli suljettu 2018. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.33 (EET)

Siirretty hallin historian aikana yleisesti käytetylle nimelle Jouppilanvuoren jäähalli. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2021 kello 20.25 (EET)

Espoo Metro AreenaMuokkaa

Espoon Tapiolassa. Muita nimiä olleet Barona Areena ja LänsiAuto Areena. Tapiolan monitoimiareena on varsin harvinainen nimi hallille ja se on halliyrityksen nimi. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 21.05 (EEST)

Lipas-tietokannassa Metro Areena. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.18 (EEST)

Gatorade CenterMuokkaa

OK - Olisko Turkuhalli? Muita nimiä Typhoon, Elysée Arena ja HK Areena. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 21.02 (EEST)

YSO:ssa Turkuhalli. Kelpaa minulle Zache (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 21.15 (EEST)
Turkuhalli on hyvä.--OtsoTA (keskustelu * muokkailut) 20. loakuuta 2021 kello 14.33 (EEST)
Turkuhalli myös Lipas-tietokannassa. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.53 (EEST)
Muutettu Turkuhalliksi --Aulis Eskola (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 03.43 (EEST)

Hartwall ArenaMuokkaa

OK - Nimi Hartwall Arena säilyköön, koska tunnettu lähinnä sillä eikä nimeä ole muutettu kuin hieman kirjoitusasultaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Näin myös Lipas-tietokannassa. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.19 (EEST)

Isku AreenaMuokkaa

Lahden jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.47 (EEST)

Lipas-tietokannassa ”Isku Areena (Lahden jäähalli)”. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.56 (EEST)
Jäähallit.fi-sivoston xml: Isku-Areena, Lahden jäähalli Oy --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Google:

  • Isku Areena 54000
  • Isku-Areena 52600
  • Lahden jäähalli 1870 --Aulis Eskola (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 12.28 (EEST)

Kiekkobussi-areenaMuokkaa

OK - Lempäälän jäähalli, ollut Xerox-areena ja Masku-areena --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.39 (EEST)

Lempäälän jäähalli. Samassa rakennuksessa ilmeisesti myös Lempäälän harjoitusjäähalli. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.21 (EEST)
Jäähallit.fi-sivoston xml: Lempäälän jäähalli, Masku-Areena (vanhentunut sponsorinimi) --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Kivikylän AreenaMuokkaa

OK - Äijänsuon jäähalli - alkuperäinen tunnettu nimi alueen mukaan. Halli on Raumalla. Kivikylä viittaa makkaraan. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Satakunnan Kansa näyttää käyttävän Äijänsuon jäähalli -nimeä, kun se kertoo raumalaisille, mihin mennä rokotettavaksi. Myös sponsorinimeä käytetään joko sellaisenaan tai toisinaan toimittajat armeliaasti korjaavat kielenvastaista kirjoitusasua. Sama havaittavissa ainakin lähteissä HS, IL ja Yle. Otteluselostuksissa kirjoitetaan Äijänsuosta. Sponsorinimi ei näytä vakiintuneen artikkelin aiheen nimeksi.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 20. lokakuuta 2021 kello 10.49 (EEST)
Lipas-tietokannassa näiden kahden yhdistelmä eli Äijänsuon Areena. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.59 (EEST)
Vanha halli, joka on ollut perinteisesti urheilukielessä pelkkä Äijänsuo. Artikkelin historianäkökulmasta ajatellen areena-nimet eivät toimi. Äijänsuon Areena oli vain hetken käytös sponsorinimien välissä. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 08.34 (EEST)
Jäähallit.fi-sivoston xml: Äiänsuon jäähalli (kirjoitusvirhe), Kivikylän areena --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

KSOY AreenaMuokkaa

OK - Kotkan Rauhalassa, käviskö Kotkan jäähalli?

Muita nimiä Nordicbet Areena, KYMP Areena, Expert Areena, Ilona Areena ja Vaasan Koulunäkki Areena --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 21.00 (EEST)

Lipas-tietokannassa Kotkan kilpajäähalli erotuksena viereisestä harjoitusjäähallista. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.01 (EEST)
En pidä hyvänä ratkaisuna muotoa kilpajäähalli. Ei sellaista muotoa juuri kukaan puheessaan tai kirjoituksessaan käytä. Harjoitusjäähallin voi sitten etuliitteellään erottaa tuosta varsinaisesta jäähallista. --Lax (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 11.35 (EEST)
Jäähallit.fi-sivoston xml: Kotkan jäähalli Ilona Areena (vanha sponsorinimi) --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Google:

Lumon AreenaMuokkaa

OK - Kouvolan jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Kyllä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.02 (EEST)
Jäähallit.fi-sivoston xml: Kouvolan jäähalli, Lumon areena --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Luode AreenaMuokkaa

OK - Kämärin jäähalli tai Varkauden jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 16. lokakuuta 2021 kello 06.44 (EEST)

Lipas-tietokannassa Kämärin jäähalli. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.03 (EEST)
Jäähallit.fi-sivoston xml: Kämärin kilpahalli OP-Areena (vanha sponsorinimi) --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)
Sitä paitsi on ilmeisesti nykyään: Hurry-Areena --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)
Siirretty nimelle "Kämärin jäähalli" --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.16 (EET)

LähiTapiola AreenaMuokkaa

Jyväskylän jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Lipas-tietokannassa Jyväskylän kilpajäähalli erotuksena viereisestä harjoitusjäähallista. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.04 (EEST)
En pidä hyvänä ratkaisuna muotoa kilpajäähalli. Ei sellaista muotoa juuri kukaan puheessaan tai kirjoituksessaan käytä. Harjoitusjäähallin voi sitten etuliitteellään erottaa tuosta varsinaisesta jäähallista. --Lax (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 11.35 (EEST)
Jäähallit.fi-sivoston xml: LähiTapiola Areena --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Google:

  • LähiTapiola Areena 27700
  • Synergia-areena 14600
  • Jyväskylän jäähalli 2400 --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.37 (EET)

Olvi AreenaMuokkaa

OK - Kuopion jäähalli (Niiralan monttu) --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Kuopion jäähalli. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.05 (EEST)
Jäähallit.fi-sivoston xml: Kuopion jäähalli --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Plussa-areenaMuokkaa

OK - Paikka Ainiovaara, Ylitornio --Aulis Eskola (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 21.58 (EEST)

Ainiovaaran jäähalli. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.06 (EEST)
Jäähallit.fi-sivoston xml: Ainovaaran jäähalli, Sportia areena (vanha sponsorinimi) --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)
Oikea kirjoitusasu on kylläkin "Ainiovaaran jäähalli" --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.22 (EET)

Google:

  • Ainiovaaran jäähalli 1410
  • Sportia areena 895
  • Plussa-areena 154 --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2021 kello 20.29 (EET)
Siirretty nimelle Ainiovaaran jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2021 kello 20.33 (EET)

Pohjantähti AreenaMuokkaa

Rinkelinmäen jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.51 (EEST)

Lipas-tietokannassa ”Hämeenlinnan jäähalli (Pohjantähti Areena)”. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.07 (EEST)
Jäähallit.fi-sivoston xml: Ritariareena (vanha sponsorinimi) --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)
HPK itse kutsuu käytännössä hallia Rinkelinmäen jäähalliksi. --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)
Ehdotan sittenkin, että nimeksi tulisi Hämeenlinnan jäähalli. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 07.37 (EEST)

Esiintymät Googlessa:

  • Pohjantähti Areena 6220
  • Hämeenlinnan jäähalli 1710
  • Rinkelinmäen jäähalli 831 --Aulis Eskola (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 12.35 (EEST)

Raita Sport AreenaMuokkaa

OK - Aiemmin Prorink Areena --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.55 (EEST)

Muutetaan annetulle pysyvälle nimelle Oula Areena, Lau­ta­kun­ta linjasi jul­kis­ten paik­ko­jen nimiä: Ou­lais­ten jää­hal­li ni­met­tiin uu­del­leen, mutta Ko­ro­na­Gal­le­ria säilyy; Pyhajokiseutu 4.10.2020 --Aulis Eskola (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 21.57 (EEST)

Toivoisin oulaistelaistenkin kiinnittävän enemmän huomiota oikeakielisyyteen. Jäähallin suosituksen mukainen kirjoitusasu on Oula-areena.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 22.17 (EEST)
Matthäus Gehägebergin mainitsemasta syystä kannatan Oula Areenan sijaan Lipas-tietokannassa olevaa nimeä Oulaisten jäähalli. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.09 (EEST)
Tuollahan se hoituu. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 08.16 (EEST)
Ehkä parempi näin. Epäilyttää tuon Oula-nimen juurtuminenkin kielenkäyttöön. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 08.38 (EEST)
Jäähallit.fi-sivoston xml: Oulisten jäähalli ProRink-areena (kirjoitusvirhe + vanha sponsorinimi) --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Google:

  • Oulaisten jäähalli 713
  • Raita Sport Areena 576
  • Oula Areena 174
  • Prorink Areena 35

Siirretty nimelle Oulaisten jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2021 kello 20.40 (EET)

Trio AreenaMuokkaa

Toinen Tikkurilan jäähalleista --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.45 (EEST)

Tämä on Tikkurilan jäähalli, toinen on Tikkurilan harjoitusjäähalli. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.43 (EEST)

UK AreenaMuokkaa

Nimi tulee sponsorista Urheilu-Koskimies. Harjoitusjäähalli Lappeenrannan kisapuistossa. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.44 (EEST)

Kisapuiston harjoitusjäähalli --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.40 (EEST)
UK Areena. Tuo toinen on Kisapuiston jäähallin vieressä oleva vanhempi harjoitushalli. –Kooma (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 11.26 (EEST)
Kiitos korjauksesta. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 24. lokakuuta 2021 kello 15.29 (EEST)
Onko artikkelissa virhe, kun kerrotaan että tää on "kaksi kaukaloa käsittävä harjoitusjäähalli"? --Aulis Eskola (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 17.36 (EEST)

Unico AreenaMuokkaa

OK - Kauhavan jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 16. lokakuuta 2021 kello 06.27 (EEST)

Kyllä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.10 (EEST)

Uros LiveMuokkaa

OK - Tampereen monitoimiareena on yleisesti käytetty nimi. Tampereen kansiareena olisi tietty vielä yksikäsitteisempi. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Katso myös Keskustelu:Uros Live. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 21.43 (EEST)

Puuttuu Lipas-tietokannasta. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.13 (EEST)
Ylellä äskettäin myös pelkkä Tampereen areena, mutta tämä menee vähän sekaisin Tampere Areenan kanssa. –Kooma (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 11.33 (EEST)
Tuo Tampereen areena saattoi uutisessa olla ihan yleisnimimielessä käytetty. Niinkuin vaikkapa Tampereen kenttä, kun asiayhteydestä jo muutenkin selviää, että puhutaan tietystä lentokentästä tai tietystä jalkapallokentästä tai muusta tietystä kentästä. --Lax (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 14.03 (EEST)
Ei nimeksi ainakaan Uros Live, koska se on hetkellinen markkinointinimi ja sponsorointisopimus on nyt jo irtisanottukin. Nyt väittävät jossakin mediahumpassa nimen olevan puolestaan Tampereen kannen areena - hyvin menee Tampereella asioiden hoito, maine ainakin kasvaa :D --Aulis Eskola (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 11.52 (EEST)
"Kansi" ja "Tampere" tähän nimeen on hyvä ottaa: siten asia määrittyy täsmällisesti ja ymmärrettävästi. Ilmaisuja on esiintynyt paljon hieman eri muodoissa. Ehdotan nimeä Tampereen kansiareena:
  • Laajennus paljon käytetystä nimestä "Kansiareena", siihen verrattuna täsmentää kaupungin
  • Lähellä vasta tarjottua nimitystä "Tampereen kannen areena" --Aulis Eskola (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 12.41 (EEST)

Google:

  • Uros Live 59400 (käyttö noussut hurjasti mainehaitan käsittelyssä)
  • Uros Live Areena 29400
  • Kansiareena 8370
  • Tampereen monitoimiareena 2050 (yhtiönkin nimi))
  • Tampereen keskusareena 1900
  • Tampereen kannen areena 1210
  • Tampereen kansiareena 569

En-wikipediassa en:Tampere Deck Arena --Aulis Eskola (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 07.45 (EEST)

Ennen maaliskuu 2020 artikkelin nimiä olivat:

  • Tampereen Keskusareena (alkuperäinen nimi)
  • Tampereen monitoimiareena (on myös yhtiön nimi) --Aulis Eskola (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 08.18 (EEST)

Päivän uutisissa: [1] - Nimisopimus Uros Oy:n kanssa on irtisanottu.--Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 11.22 (EEST)

Artikkeli siirretty päivän uutisissa kerrotulle korvaavalle nimelle Tampereen Kannen areena --Aulis Eskola (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 17.17 (EEST)

Tänään tää on Nokia-areena. Nyt homma seis näiden hetkellisten mainosnimien kanssa... --Aulis Eskola (keskustelu) 19. marraskuuta 2021 kello 12.21 (EET)

Minä sen hosuin. Eli vaihdoin Nokia Arenan edes säällisemmäksi Nokia-areenaksi. Paras olisi varmaan ollut pitää nimi ennallaan ja odotella pari vuotta, vakiintuuko tälle jotain ei-sponsorinimeä. Se taas saattaisi vaatia artikkelin suojaamisen.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 19. marraskuuta 2021 kello 12.44 (EET)

Vaasan Sähkö AreenaMuokkaa

Vanha nimi Kuparisaaren jäähalli on tuskin suositeltava - harvinainen nimi eikä kerro hyvin sijainnistakaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.54 (EEST)

Lipas-tietokannassa Vaasan Sähkö Areena. Hyvää nimeä ei taida olla. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.15 (EEST)

Varuboden-areenaMuokkaa

Kirkkonummen monitoimihalli (usein kirjoitusasulla Varuboden Areena) --Aulis Eskola (keskustelu) 16. lokakuuta 2021 kello 07.08 (EEST)

Lipas-tietokannassa Varuboden Areena. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.16 (EEST)

Versowood-areenaMuokkaa

OK - Heinolan jäähalli (kirjoitusasu usein Versowood Areena) --Aulis Eskola (keskustelu) 16. lokakuuta 2021 kello 06.52 (EEST)

Heinolan jäähalli. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.17 (EEST)

Google:

  • Heinolan jäähalli 7030
  • Versowood Areena 5210
  • Versowood-areena 5200 --Aulis Eskola (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 12.31 (EEST)

IP-muokkaamisen estäminenMuokkaa

Tämä ei ole ehdotus, vaan lähinnä pohdiskelua, olisiko tässä mitään mieltä suomenkielisessä Wikipediassa. Persiankielisessä Wikipediassa estettiin äskettäin väliaikaisesti IP-muokkaaminen. Esto koskee artikkeliavaruutta ja asetettiin kuudeksi (6) kuukaudeksi. Kaikki lähti siitä, että vuosi sitten portugalinkielinen Wikipedia esti IP-muokkaamisen väärinkäyttösuodattimen avulla, koska kehittäjät eivät suostuneet tekemään pyydettyä estoa. Esto on edelleen voimassa. Persiankielisen Wikipedian pyyntö Phabricatoriin tehtiin sen jälkeen, kun WMF oli ensin julkistanut raportin vaikutuksista portugalinkieliseen Wikipediaan IP-muokkaamisen estämisen jälkeen ja ehdottanut, että kaksi muutakin Wikimedia-projektia kokeilisi IP-muokkauksen estämistä kahdeksaksi (8) kuukaudeksi. Persiankielisen Wikipedian Phabricator-pyyntö on tässä. Metassa mainitaan kriteereitä, mitä valittavalta wikiltä vaadittaisiin, mm. iso projekti ja paljon vandalismia jne. Tuon raportin perusteella lukemat ovat PT-wikissä olleet ihan positiivisia. Stryn (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 11.35 (EEST)

Tuli mieleen, että eikö tuollaisen totaalisen IP-eston voi toteuttaa avaruusestolla, jossa estettäisiin IP-avaruus 0.0.0.0/0 mahdollisimman lievillä asetuksilla? (Siis niin, että vain kirjautumattomat käyttäjät estoon ja ei mitään ruksia aktiiviseksi, jotta kirjautuneet pystyvät muokkaamaan ja uusia käyttäjätunnuksia voi luoda yhä.) Tämä ei siis ole ratkaisuehdotus, vaan maininta siitä, että sen kaiketi voi suorittaa teknisesti itsekin?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 24. lokakuuta 2021 kello 12.02 (EEST)
/16 on suurin osoiteavaruus minkä estäminen on sallittu. Anr (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 12.09 (EEST)
IP-muokkausten estäminen olisi hyvä ajatus monestakin syystä. Samalla käyttäjätunnuksen teosta voisi tehdä hiukan nykyistä aikaavievempää, jotta kertakäyttötunnusten tehtailu ei olisi liian helppoa. --Savir (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 13.35 (EEST)
Konkreettisia toimenpiteitä mitä meidän pitäisi tehdä ihan riippumatta estetäänkö IP:t kokonaan on, että meidän pitäisi fiksata estoviestit joita laajoissa avaruusestoissa näkyy jotta jengi ymmärtää, että estot eivät ole henkilökohtaisia vaan koskevat kaikkea liikennettä joka operaattorin verkosta tulee ja, että rekisteröimällä tunnuksen pystyy muokkaamaan. Tällähän hetkellä tulee säännöllisesti ylläpitäjien sähköpostilistalle sähköposteja joissa kysytään asiasta. Zache (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 13.41 (EEST)
Kannatan tuota, riipumatta siitä estetäänkö IP:t kokonaan vai ei.--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 13.47 (EEST)
Tarkoittaako "kokonaan" tässä tapauksessa "pysyvästi" vai "kaikki IP-osoitteet"? Sanoisin, että en kannata kaikkien IP-osoitteiden estämistä pysyvästi, koska arvioisin, että 85% IP-muokkauksista on hyväntahtoisia tai muuten OK muokkauksia ja vain max 15% silkkaa vandalismia. Mutta jos kaikki IP-osoitteet halutaan estää, voisi laittaa ihan suht pitkänkin eston, vähintään 4 kk, vaikka jopa 18 kk, niim tilanne voisi ehtiä rauhoittumaankin. Ja jos ratkaisuun päädytään, mahdollisimman lievin estoasetuksin.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 24. lokakuuta 2021 kello 14.12 (EEST)
Siihen en ottanut mitään kantaa. Kyllähän kirjautumattomana muokkaavilta tulee jatkuvasti myös runsasta laadukasta muokkaamista. Tämä voi vähentyä jos kovasti kiristetään. Kirjautumattomana muokkaaminenen usein toimii porttina kirjautumiseen, "porttiteoria" siis toimii. Tätä kai on tutkittukin. Muistaisiko Käyttäjä:Zache tarkemmin jotain näistä tutkimuksista?--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 20.01 (EEST)
Mutta ne referoinnit tutkimuksista, mitä muistelin, olivat aika vanhoja. Alla taas käyttäjä Miihkali esitteli toisemnlaista evidenssiä.--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 20.36 (EEST)
Huomautan, että portugalinkielisen Wikipedian perusteella jonkinmoista vaikutusta saattoi olla. ”The total number of edits made to the project show a decline when bot edits and reverts are included. Without bot edits and reverted edits, the number of edits was down in Q2 and Q3 compared to last year, and was up in Q4. Impacts on edits are unclear.” Eli keväällä ja kesällä muokkauksia oli vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta syksyllä määrä nousi aiemmasta. Saattaa siis olla, että hyödyllisten muokkausten määrä vähän laski, tai voi olla, että lasku meni luonnollisen vaihtelun piikkiin. Halutessaan tässä voi nähdä myös jotain sen tyyppistä, että kesälomallaan satunnaisesti muokkaavien määrä väheni ja se vähensi sekä vandalismia että hyödyllisiä muokkauksia. Kun kerran epäselvyyttä on, niin jo siksikin olisi hyvä, että asiaa kokeiltaisiin isommalla otannalla. --Miihkali (KM) 24. lokakuuta 2021 kello 21.20 (EEST)
Kuten Sentree ja Urjanhai: ehdoton enemmistö IP-muokkauksistakin on asiallisia ja jotkut eivät halua luoda tunnusta, koska kuvittelevat sen heikentävän yksityisyyttä. Tällöin heidän panoksensa menetettäisiin, mihin Wikipedialla ei ole varaa ->   Vastustan. Itsekin aloitin muokkaamisen harjoittelun IP:llä ja siirryin tunnukselle vasta myöhemmin. Vyörykkä (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 14.36 (EEST)
Mallineeseen Mobiiliverkkoesto voisi lisätä ensimmäisen tekstirivin jälkeen esim. seuraavanlaisen tekstin: Sinua ei ole estetty henkilökohtaisesti, vaan sisäänkirjautumaton muokkaaminen operaattorisi mobiiliverkoista on jouduttu estämään niistä tehdyn vandalismin takia. --TommiWalle (keskustelu | muokkaukset) 24. lokakuuta 2021 kello 19.52 (EEST)
Se malline ei ainakaan kaikissa tapauksissa näy mitenkään hyvin, niin se viesti voisi olla tuo suoraan tekstinä Käyttämästäsi internetyhteydestä voi muokata pelkästään sisäänkirjautuneena. Voit luoda tunnuksen täältä. Esto ei ole henkilökohtainen vaan koskee kaikkea käyttämäsi operaattorin verkosta tulevaa liikennettä. (lisätietoja: mobiiliverkkoestot) Zache (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 04.16 (EEST)
  Kannatan kokeilua. Portugalilaiswikin perusteella näyttää siltä, että IP-osoitteiden täysesto 1) lisää rekisteröitymisiä ja rekisteröityjen käyttäjätunnusten tekemiä muokkauksia; 2) rekisteröityjen käyttäjien poistuma pysyi entisellään; 3) vandalismi väheni huomattavasti; 4) muokkausten määrä väheni, mutta asiallisten muokkausten määrä ilmeisesti ei ainakaan kovin paljon. Pitkän aikavälin vaikutukset jäävät arvailun varaan, sillä kokeiluhan on kestänyt vasta vuoden. Itse olen jo pitkään pohdiskellut, olisiko IP-muokkauksen täydellisestä blokkaamisesta tai vähintäänkin laajamittaisesta rajoittamisesta projektille mitään haittaa. Alustavien tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että intuitioni osui oikeaan ja kokonaisuutena projektille ei aiheudu haittaa. — IP-osoitteista tulee paljon vandalismia. Huomionarvoista on, että miltei päivittäin Wikipediaan tuutataan (yleensä IP-muokkaajien toimesta) laitonta sisältöä. Laiton tarkoittaa tässä lähinnä kunnianloukkauksia ja muuta nettikiusaamista, toisinaan tietysti myös tekijänoikeusrikkomuksia. IP-osoitteet sotkevat myös keskusteluja ja päätöksentekoa, sillä niiden vuoksi on mahdotonta päästä selvyyteen siitä, moniko keskustelija oikeasti on mitäkin mieltä. Vaihtuvan IP:n takaa sama rekisteröitymätön käyttäjä voi spämmätä vapaasti. Vaihtuvat IP:t mahdollistavat myös rekisteröityneiden käyttäjien epäeettiset täsmäiskut. Olen pannut merkille, että juuri IP-osoitteet ovat keskusteluissa usein hyvin töykeitä ja aggressiivisia, vaikka viestin asiasisältö sinänsä olisikin järkevä. Osasyynä tälle lienee se, että muutamat kääminsä polttaneet pitkän linjan käyttäjät ovat siirtyneet muokkaamaan IP-osoitteen takaa. IP-osoitteiden blokkaaminen todennäköisesti vähentäisi tällaista toimintaa huomattavasti. Toki käyttäjät pystyisivät edelleen piiloutumaan täsmätunnusten taa, mutta niitä on helpompi tunnistaa, koska nimimerkki jää satunnaista numerosarjaa paremmin mieleen. Lisäksi täsmätunnusten (kuten kaikkien muidenkin käyttäjätunnusten) muokkaukset kootaan automaattisesti yhteen paikkaan, mikä tekee käyttäjäprofiilin hahmottamisesta helpompaa. — Yksi huomionarvoinen asia on, että Wikipedia on ainoa maailmanluokan sisällönjakamisalusta, johon ei tarvitse kirjautua. Silti Facebookilla ja Twitterillä riittää käyttäjiä. — Kaikkiaan näen IP-osoitteiden eston asiana, jota on ehdottomasti kokeiltava. Jos kokeilu osoittautuu toimivaksi, sitä voidaan jatkaa. Jos kokeilu ei toimi, palataan entiseen. Tähän ei tarvitse hirttäytyä yhtään sen tiukemmin kuin muihinkaan käytäntömuutoksiin. Jos alustavat kokemukset ovat myönteisiä ja estosta tehdään pysyvä, mutta pitkän ajan vaikutukset osoittautuvat huonoiksi, voi eston purkaa myöhemminkin. — Ehdotan kuitenkin myös sellaista, että IP-osoitteille jätetään joku selvästi merkitty areena, jossa he voivat esittää Wikipediaa koskevia kysymyksiä ja parannusehdotuksia. Esimerkiksi etusivun keskustelusivulla tulee usein huomautuksia tietolaatikoiden virheistä. --Miihkali (KM) 24. lokakuuta 2021 kello 20.32 (EEST)
Ei ole kauaa, kun ehdotin jollekin ip:llä tapahtuvan puskista huutelun muodolle rajoitusta saamatta lainkaan kannatusta, mutta hyvä sen asian kannalta, jos nyt tuuli onkin kääntymässä aivan päinvastaiseksi.--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 20.40 (EEST)
Olen samaa mieltä Miihkalin kanssa, eli kannatan kokeilua.--OtsoTA (keskustelu * muokkailut) 24. lokakuuta 2021 kello 20.43 (EEST)
Vielä lisäys aiempaan. Enemmistö portugalinkielisen Wikipedian käyttäjistä koki työskentelyn helpottuneen ja ilmapiirin parantuneen. Muutoksella oli myös sellainen etu, että tiuhaan vandalisoitujen sivujen suojauksia pystyttiin purkamaan. Toisin sanoen muokkaaminen ei pelkästään vaikeutunut vaan joiltain osin pikemminkin helpottui. --Miihkali (KM) 24. lokakuuta 2021 kello 21.20 (EEST)
Miihkalilta hyviä argumentteja, kannatan kokeilua. Lisään myös, että viime aikoina ongelmallisia ovat olleet myös merkittävyyskeskustelut, joihin ip:t ovat osallistuneet yhä etenevissä määrin. He esittävät niissä usein virheellisiä ja käytäntöjen vastaisia poistoperusteluja. --Kärrmes (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 18.56 (EEST)
Samaa mieltä. Lisäksi Wikipediassa on muutama rekisteröitynyt käyttäjä, jotka kokevat joutuneensa kiusaamisen kohteeksi ja ovat tästä silminnähden ahdistuneita. Huomattava osa kiusaamisesta tulee juuri IP-osoitteiden taholta. Kiusaamisen kohteet ovat vaihtuneet, ja varmaan kiusaajatkin, mutta samainen modus operandi on ollut havaittavissa pitkään. Jo vuosina 2008–2011 (eli niinä kaikkein riitaisimpina vuosina) IP:t kävivät soittamassa suuta sellaisille käyttäjille, jotka olivat valmiiksi ahdistuneita ja räjähdysherkkiä. Pahantahtoiset täsmäiskut tulevat todennäköisesti jatkumaan niin kauan kuin IP:t saavat vapaasti muokata keskustelusivuja. Tämä tulehduttaa Wikipedian ilmapiiriä ja savustaa pois pitkän linjan käyttäjiä, jotka tekevät projektin eteen asiallista työtä. Voin sähköpostitse antaa tarkempia tietoja, mutta tässä en halua nimetä yksittäisiä käyttäjiä, jottei häiriköinti saa entistäkin laajempaa näkyvyyttä. --Miihkali (KM) 27. lokakuuta 2021 kello 10.22 (EEST)
Näinhän se menee, tiedän mistä puhut. Kyllähän sieltä ip-viidakosta on omaan niskaanikin tullut aikoinaan sellaista tavaraa, jota käsiteltäisiin jossain ihan muualla kuin ylläpitäjien ilmoitustaululla, mikäli esiintyisin täällä omalla nimelläni. Esittämäsi muutos on ilman muuta kokeilemisen arvoinen, eihän siinä mitään häviä. Aina voi palata entiseen, jos jostain syystä ei toimikaan. Mutta kyllä itse olen sitä mieltä, että ip-muokkaamisesta on Wikipedian kannalta enemmän haittaa kuin hyötyä. Ja tosiaan viime aikoina ovat jurppineet etenkin nuo merkittävyyskeskustelut, joita ip:t sekoitavat virheellisillä perusteluillaan. Periaatteessahan he voivat epäsuorasti ohjata keskustelun kulkua niin, että se etenee kohti virheellisin perustein tehtyä konsensusta. Etenkin jos merkittävyyskeskustelussa on mukana sellaisia käyttäjiä, jotka eivät ole täysin perillä poistokäytännöistä. --Kärrmes (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 20.28 (EEST)
Olisiko mahdollista saada mitään tilastotietoa siitä, oliko portugalinkielisessä Wikipediassa jotenkin oleellisesti suomenkielistä Wikipediaa pahempi IP-vandalismitilanne ennen tuon kokeilun käyttöönottoa? Raportin perusteella tulokset toki vaikuttavat pääosin lupaavilta, mutta tämä pitäisi voida suhteuttaa jonkinlaiseen tietoon siitä, oliko lähtötilanne mitenkään verrannollinen meillä vallitsevaan. --Risukarhi (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 19.55 (EEST)
Ei koska meillä on sotkemista rajoitettu aika rankasti väärinkäyttösuodattimilla. Joka tapauksessa sanoisin, että kaikissa wikeissä IP-osoitteista tulevaa muokkaamista on hallittu sotkemisen takia jotenkin. Jossain se on vandalismintorjuntaboteilla (enwiki), muokkausten ennakkohyväksynnällä (dewiki, huwiki), väärinkäyttösuodattimilla (fiwiki) ... Zache (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 19.00 (EEST)
Siis "ei" mihin kysymykseen? Ei ole mahdollista saada tilastotietoa, pt-wikissä ei ollut fi-wikiä oleellisesti pahempi IP-vandalismitilanne vai lähtötilanne ei ollut verrannollinen meillä vallitsevaan? --Risukarhi (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 19.10 (EEST)
Siis meinasin, että wikit eivät ole vertailukelpoisia, koska meillä on jo nyt suht raskaat rajoitukset käytössä bulkkivandalismia vastaan Zache (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 10.57 (EEST)
Kiitos selvennyksestä. Luotan asiantuntemukseesi tässä asiassa, mutta jotain numerotietoja fi-wikin ja pt-wikin tilanteen erosta olisi tietysti myös kiva saada. Sinä jos kuka osaat varmaan niitä löytää, jos jotain löydettävissä on. --Risukarhi (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 15.47 (EEST)
Onko meillä tietoa siitä, kuinka paljon ip:llä tulee hyödyllisiä muokkauksia? Noin pikaisesti katsoen niitä näyttää tehtävän aika tasaisesti ja ongelmitta ja määriä ei voi sanoaq edes kovin pieniksi. Ja entä menetetäänkö poteentiaalisia uusia muokkaajia, joa ip-muokkaukset estetään? Onko tästä tietoa? --Urjanhai (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 19.26 (EEST)
The Signpostin mukaan vandalismista 85 % oli IP-osoitteiden käsialaa. Tämän sivun mukaan pt-Wikissä ennen IP-estoa: 1) suuruusluokkana 2 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, jotka muokkasivat viikottain, eston jälkeen määrä nousi 3 000–3 500 rekisteröityneeseen käyttäjään; 2) kumottuja muokkauksia oli viikossa suuruusluokkana 7 000–8 000, eston jälkeen määrä putosi noin 4 000 kumoukseen viikossa; 3) välittömästi (48 tunnin sisällä) kumottuja muokkauksia oli suuruusluokkana 5 000–6 000, eston jälkeen noin 3 000; 4) viikottain annettiin estoja suunnilleen 1 000, IP-eston jälkeen suunnilleen 200–250. — Vandalismin yleisyyttä voi arvioida niin, että muokkauksia tehtiin viikottain suuruusluokkana 60 000 ja niistä kumottiin välittömästi noin 5 000–6 000, ja pitemmällä aikavälillä 7 000–8 000. Eli karkeasti arvioiden noin kymmenesosa kaikista muokkauksista oli vandalismia. — Rekisteröityneiden käyttäjien määrä nousi huomattavasti, mutta on epäselvää, riittääkö tämä kompensoimaan asiallisten IP-muokkausten loppumista. Metawikin yhteenvedon mukaan ei-kumottujen muokkausten määrä oli kvartaaleilla 2 ja 3 pienempi kuin vuotta aiemmin, mutta kvartaalilla 4 suurempi. Eli voi olla, että IP-esto hieman vähentää muokkaushalukkuutta, tai voi olla, että se hieman jopa nostaa sitä, tai voi olla, että kaikki tämä menee luonnollisen vaihtelun piikkiin. Siksikin olisi hyvä kokeilla asiaa, niin saadaan lisää aineistoa eston vaikutuksista. — Luvut olen silmämääräisesti arvioinut käppyröistä, joten niissä voi olla vähän heittoa, mutta suuruusluokkien pitäisi olla oikeita. Mahtaisiko jostain löytyä vastaavia tilastoja suomenkielistä Wikipediaa koskien? --Miihkali (KM) 27. lokakuuta 2021 kello 10.22 (EEST)
Tämä ketju on kyllä mennyt niin pitkäksi, että en enää edes tiedä mihin kohtaan tämä viesti tulisi sisentää, mutta   Vastustan, sillä suurin osa IP-muokkaajista on asiallisia, eikä Suomenkielisellä Wikipedialla ole varaa menettää heidän panostaan Wikipedian hyväksi. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 30. lokakuuta 2021 kello 15.05 (EEST)
Tähän on vähän vaikea ottaa kantaa, kun muokkaajayhteisön kannanmuodostus tuntuu kovin puokkoulevalta. Ei ole montaakaan kuukautta siitä kun koetin aloittaa keskustelua siitä, onko aiheellista sallia jotain tiettyä ip:llä tapahtuvan puskista huutelun tai aggressiivisen sähläämisen muotoa keskusteluissa, mutta ehdotus ei saanut miknkäänlaista kannatusta, eli sen mukaan hyvinkin törkeä ja epämääräinen sählääminen ip:llä on sallittua, mutta nyt sitten käännettäänkin kelkkaa 180 astetta ja halutaan kokeilla täsyskieltoa juuri kun oli päästy sallimasta epämääräistä sähläämistö ja puskista huutelua ilman että siinä olisi nähty minkäänlaista ongelmaa. Onko siis niin, että minkä tahansa keskustelun lopputulos on täysin satunnainen ja riippuu vain siitä ketkkä muutamat käyttäjät milloinkin sattuvat osumaan mihinkin keskusteluun osallistumaan? Koska nythän tosiaan asiallisia ip-muokkauksiakin on, niin kuin Minilammas tuossa totesi, ja silloin siis kysymys tulee olemaan siitä, missä määrin joko satunnaisesti tai enemmän ip:llä muokkaavat ovat halukkaita luomaan uusia tunnuksia. Ja samoin Zache tuossa toi esiin, että meiilä on jo aika vahvoja ip-suojauksia. Ja tietysti jos ajatellaan maailmankieliä kuten portugali kymmenine miljoonine puhujineen eri maanosissa, niin kokemukset sieltä tuskin antavat paljon eiväitä pienen, muutaman miljoonan kielen puhujan Wikipedian kohdalla. Mutta kun kysymys on monipiippuinen, ja kun nyt kerran tähän keskusteluun osallistuneet nyt tällä kertaa sattuvat olemaan tällä kannalla, eikä muunlaisten kantoijen esittäjiä taas tässä keskusttelussa satu olemaan mukana, niin menköön sitten tällä kertaa näin ja taas sitten varmaan muutaman kuukauden päästä toisin päin. Eli näillä tiedoilla en ota kantaa kumpaankaan suuntaan. --Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 17.43 (EEST)
Missä tuo vanha keskustelu muuten on? Muistaakseni minä aloitin sen, ja muistaakseni olin jo tuolloin IP-muokkaamisen rajoittamisen kannalla. Muistan myös, ettei toimenpiteisiin ryhdytty. --Miihkali (KM) 30. lokakuuta 2021 kello 17.53 (EEST)
Minäkin haluaisin olla poikkeuksellisesti hiljaa, mutta kannattaa miettiä onko tämä enää vapaa tietosanakirja jos pitää rekisteröityä jotta saa muokata. --Höyhens (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 17.58 (EEST)
Kyllä täällä on ihan tunnuksilla käyttäydytty huonosti. Otan nyt lukemattomien joukosta vain yhden esimerkin, joka sattui uudestaan silmään: [2]. En kannata IP:iden enempää rajoittamista, jos niille kerran on jo tehokkaita rajoituksia. Tarttukaa ennemmin tunnuksella kirjoittavien asiattomuuksiin. ---Abc10 (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 18.28 (EEST)
Yksi ip-muokkaamista koskeva keskustelu, jossa olit aloittajana, oli tämä: [3]. Mutta se oli eri keskustelu kuin mihin tässä viitasin. Tuossa aloittamassasi keskustelussa oli hyvää argumentointia vähän eri kanteilta eri suuntiin plus yhden ip:n argumentointia, joka tehokkaasti kumottiin.--Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 18.32 (EEST)
"Onko siis niin, että minkä tahansa keskustelun lopputulos on täysin satunnainen ja riippuu vain siitä ketkkä muutamat käyttäjät milloinkin sattuvat osumaan mihinkin keskusteluun osallistumaan?" Kyllä, tervetuloa Wikipediaan. Aika harva kirjoittaa keskusteluun mielipiteekseen sen, minkä uskoo olevan "yhteisön kanta". Omia mielipiteitään täällä ihmiset tapaavat esittää. Olisi eduskunnankin päätöksissä poukkoilua, jos päätöksiä olisi aina tekemässä vain kymmenen satunnaista edustajaa. Wikipediassa ei ole puku- ja läsnäolopakkoa. --Lax (keskustelu) 31. lokakuuta 2021 kello 10.37 (EET)
Minusta on selvää, että näin isosta ja Wikipedian perusteita järisyttävästä asiasta ei voida päättää pelkällä satunnaisella kahvihuonekeskustelulla. Tästä pitäisi valmistella jokin muodollisempi esitys äänestystä varten. Aloitusviestin perusteella tämän keskustelun tarkoitus on tunnustella ennakoivasti yhteisön näkemyksiä ennen varsinaisen ehdotuksen tekemistä. --Risukarhi (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 17.23 (EET)
Olen samaa mieltä. Konsensus on aina tulkinnanvarainen asia. Lisäksi äänestykset vetävät enemmän porukkaa kuin vapaamuotoiset keskustelut. Ehkä siksi, kun ei tarvitse perustella mielipidettään, heh. --Miihkali (KM) 1. marraskuuta 2021 kello 17.25 (EET)
Risukarhin tavoin. En ole toistaiseksi muodostanut kantaani, mutta Miihkalin esittämät perustelut ovat kieltämättä varsin vakuuttavia. Olisi kiinnostavaa nähdä, millaisia vaikutukset olisivat kokeiluajalla käytännössä. --Sakramentti-Jaakko (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 18.19 (EET)
Eikö vaikutusten arviointi edellyttäisi sitä, että ennen kuin tehdään mitään, laskettaisiin jotain tilastoja joltain ajalta nykyhetkestä taaksepäin vertailutiedoksi? Ehkä jopa sen arviointiin, onko syytä kokeiluun ryhtyä, olisi syytä hankkia jotain tilastoja omasta Wkkipediasta. Esim. paljonko tulee kumottuja ja ei kumottuja muokkauksia ip:llä ja paljonko niitä tulee kirjaurtuneilta tms.--Urjanhai (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 19.19 (EET)
Näin varmastikin on. Siitä en sitten osaa sanoa, onko tällaisia tilastoja jossakin jo valmiina olemassa tai muuten vaivattomasti hankittavissa. En halua ryhtyä tämän hankkeen kaupparatsuksi, mutta seuraan keskustelua kiinnostuneena. --Sakramentti-Jaakko (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 03.04 (EET)
Samoilla linjoilla. Olisi tosiaan kiinnostavaa nähdä vähän mustaa valkoisella, mutta itse en osaa tällaista tilastotietoa ulostaa, vaikka periaatteessa varmaan kaikki tarpeellinen löytyy tietokannasta jo nyt. --Miihkali (KM) 3. marraskuuta 2021 kello 05.17 (EET)
On vakiokirjoittajia, jotka eivät jostain syystä tee käyttäjätunnusta vaan muokkaavat vuodesta toiseen ip-osoitteiden takaa. Sellaiset arviointia odottavat muokkaukset kasvattavat seulontajonoa haitallisesti ja samalla epäsuorasti edesauttavat sotkujen säilymistä artikkeleissa, kun arvinointijono on liian pitkä perattavaksi. Ip-muokkaajien pakottaminen käyttäjätunnusten alle helpottaisi siis sotkujen löytämistä ja poistamista. --Savir (keskustelu) 16. marraskuuta 2021 kello 09.48 (EET)
Mikä mahtaisi olla lopputulos? Suostuisivatko "pakottamiseen", ja olisiko menetys silloin suurempi näiden hyvien muokkausten mahdoll8isesta menettämisestä vaiko oletetusta seulonnan helpottumisesta? Tämä ajatus sisältää jonkin verran ilmassa lepääviä oletuksia.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2021 kello 12.05 (EET)

Teemu Torssonen ?Muokkaa

Onko Teemu Torssonen jo wikimerkittävä henkilö. Hänenstä on oma osio olemassa Pekka Katajan murhayritykseen liittyvässä tapahtumasarjassa, mutta on saanut uuden tuomion Jyväskylässä tänään. Jukka Wallin (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 17.42 (EEST)

Ei tuomio mielestäni lisää merkittävyyttä, kun hänet on asiassa jo aiemmin todettu epämerkittäväksi. --Abc10 (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 18.11 (EEST)
Hän on tunnettu lähinnä tuosta yhdestä tapauksesta, joten perusteltua keskittää henkilöön liittyvät seikat siitä kertovaan artikkeliin. Ehkä ohjaus ko. sivun aliosioon paikalle. jni (k) 29. lokakuuta 2021 kello 09.50 (EEST)
Samaa mieltä. Joku muuten joskus jaksoi naputtaa siitä, että väliotsikoissa ei pitäisi olla linkkejä, mutta itse en jaksa. --Prospero One (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 18.43 (EEST)

Miksi Wikipedia on niin upea? Onko se?Muokkaa

Kävin läpi alkuaikojen muokkauksiani, ja törmäsin tekemääni käännökseen englanninkielisestä wikipediasta: Wikipedia:Miksi Wikipedia on niin upea. Se on säilynyt ilman merkittäviä muokkauksia vuodesta 2004, eikä (osittain valitettavasti) vastaa nykyistä todellisuutta eikä varsinkaan ole mitenkään kattava esitys. Ajattelin ruveta vähän päivittämään sitä. Tarvitsen kuitenkin apua ettei siitä tule yhden puusilmäisen wikihörhön tuotos. Mutta haluan lopuksi sanoa että muokkaaminen suomenkielisessä wikipediassa on ollut etuoikeus ja ilo, ja aion ehdottomasti jatkaa. -- Cimon Avaro 30. lokakuuta 2021 kello 03.43 (EEST)

Kun katsoin sivun englanninkielistä versiota en:Wikipedia:Why Wikipedia is so great, niin se on tällä välin laajentunut monikymmenkertaiseksi. Ehdotan, että koetettaisiin vaikka porukalla kääntää se ja katsoa mitä siitä tulee. Varmasti on kohtia, jotka sekä vanhassa että uudessa versioissa voivat herättää vastaväitteitä tai vaatia täydennystä, mutta varmaan tuon joukkoistetun tekstin päivitetty versio ansaitsisi tulla ensin käännetyksi.--Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 07.13 (EEST)
Oltaisiinhan me 15-vuodessa voitu myös sössiä projekti niin, että suomenkielistä Wikipediaa ei olisi ollenkaan. Zache (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 09.43 (EEST)
En ole sitä mieltä että kannattaisi suoraan orjallisesti kääntää englanninkielisestä wikipediasta. Olen poiminut sieltä ajatuksia joista olen samaa mieltä itse ja soveltaen kertonut ne omin sanoin. Saa sieltä poimiä muutkin ja omin sanoin soveltaen kertoa, mutta varoittaisin kääntämästä. -- Cimon Avaro 30. lokakuuta 2021 kello 09.46 (EEST)
Itseasiassa olen sen englanninkilisen keskustelusivulla ehdottanut että se pitäisi ehdottomasti päivittä, sillä vaikka se onkin tuoreempi kuin tuo suomen 2004 vuoden versio, on se silti pätemätön monin osin edes englanninkielisessä wikipediassa, saati sitten suomenkielisessä. On siinä paljon hyvääkin, ja ne pitää poimia ajatuksella ja omin sanoin. Rusinat pullasta. -- Cimon Avaro 30. lokakuuta 2021 kello 10.07 (EEST)
Sanotaan oikein selkeästi. Jos joku kääntää koko jutun ja laittaa sen minun kehittelemäni (johon saa toki lisätä ja korjata) version päälle, reverttaan. Suomenkielinen wikipedia on suomenkielinen wikipedia ja sitä muokkaavat suomenkieliset. Vaikka englanninkielinen versio olisi kuinka joukkoistettu se on anglosentrinen ja heijastaa itse asiassa ajantilaa jonkin aikaa heidän menneisyydessään (olen jo alkanut editoida sitä ajan tasalle). Omin voimin tulee paras tulos, mutta ajatuksia saa varastaa toki, sikäli kun ne soveltuvat aidosti suomenkieliseen Wikipediaan. -- Cimon Avaro 30. lokakuuta 2021 kello 10.44 (EEST)
Käy se noinkin. Onhan se sieltä luettavissa. Sen ohella voi katsoa vielä myös muista Wikipedioista.--Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 10.47 (EEST)
Esimerkki anglosentrismistä: "Wikipedia, having contributors from many areas of the world, provides its readers with a "world view" that could not be provided simply by few contributors from a limited region. This also serves to eliminate cultural bias in articles." Parhaalla tahdollakaan tämä ei päde suomenkieliseen Wikipediaan. -- Cimon Avaro 30. lokakuuta 2021 kello 10.52 (EEST)
Joo, totta. Heidän oma näkökulmansa ei ole bias, ja äänekkäimmät voittavat.--Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 11.03 (EEST)
Upea ei ole ainakaan artikkelin Napoleonin sodat tämänhetkinen kunto. Samankaltaisia esimerkkejä riittäisi loputtomiin, jos jaksaisi haeskella. Vyörykkä (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 14.38 (EEST)
Asia on tiedostettu: Wikipedia:Miksi Wikipedia ei ole upea. --Lax (keskustelu) 31. lokakuuta 2021 kello 10.49 (EET)
Ilahtuisin, jos tiedostamisen lisäksi laajentaisitte nolojen artikkelien listaa: Wikiprojekti:Laatupaja/Noloja artikkeleita. @Vyörykkä: --Tappinen (keskustelu) 6. marraskuuta 2021 kello 10.46 (EET)
Kiitos vinkistä, enpä ollutkaan huomannut moista. Lisäsin. Vyörykkä (keskustelu) 6. marraskuuta 2021 kello 12.33 (EET)
Eikö tuota listaa pitäisi ennemmin pienentää kuin laajentaa... --Lax (keskustelu) 7. marraskuuta 2021 kello 09.46 (EET)
On mukava kuulla, että jollekin se on ollut etuoikeus ja ilo. Tarkennatko, mitä tarkoitat etuoikeudella, kun muuokata voi kuka tahansa. --Abc10 (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 08.08 (EEST)
Vastaukset olivat näköjään Urjanhaille. Pyydän nyt uudestan Cimon Avarolta tarkennusta, mitä tarkoitat etuoikeudella, kun muokata voi kuka tahansa. Vastaa ihan omasta puolestasi, miksi juuri sinulle se on etuoikeus. --Abc10 (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 14.48 (EEST)
No ehkä se on minulle etuoikeus kun työkyvyttömyys eläkeläisenä voin seurata Wikipedian elämää täyspäiväisesti, kaikilla ei ole sitä etuoikeutta kun heillä on niinsanottu elämä, päivätyö tai muita vastaavia rajoitteita. -- Cimon Avaro 30. lokakuuta 2021 kello 17.50 (EEST)
Voihan tuon nähdä niinkin, että joku voi olla kiitollinen siitä, että oman äidinkielen ollessa suomi, muokattavaksi osuu juuri fi-wikipedia, eikä vaqikka en-wikipedia, joka osuisi muokattavaksu, jos oma äidinkieli sattuisi olemaan vaikka englanti. Tietysti kaikilla Wikipedioilla on hyviä ja huonoja puoliaan, ja kullakin muokkaajalla omia preferenssejään. Silloin tietenkin myös voi yhdelle muokkaajalle sopia paremmin yksi Wikipedia ja toiselle toinen.--Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 18.20 (EEST)
Se mitä varsinaisesti tarkoitin oli että vaikka kuka tahansa voi editoida, niin kaikki sitä eivät tee, ja jäävät siten paitsi loistavasta yhteisöstämme. Ehkä sen olisi voinut sanoa toisinkin. -- Cimon Avaro 30. lokakuuta 2021 kello 20.29 (EEST)
Jotkut kiinalaiset, turkkilaiset ja venäläiset voivat olla tuosta eri mieltä. --Lax (keskustelu) 31. lokakuuta 2021 kello 10.44 (EET)

KuvaustekstiMuokkaa

Liittyen Wikiprojekti:Wiki Science Competition/2021 -sivun teksteihin, niin osaatteko sanoa onko kuvassa :c:File:Heart valve replacement operations.jpg oleva operaatio Aorttaläppäleikkaus ? Lähinnä siis haen oikeaa termiä leikkaukselle. Zache (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 06.10 (EET)

Mitä todennäköisimmin mainitsemasi aorttaläppäleikkaus tai hiippaläppäleikkaus. Kaksi muista sydämen läppäleikkauksista ovat tosi harvinaisia. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 1. marraskuuta 2021 kello 07.20 (EET)
Jes, kiitos! Vastauksesta selvisi, että ei pidä mennä sanomaan kuvan leikkausta aorttaläppäleikkaukseksi. Zache (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 08.15 (EET)
Joo, itselle ei ainakaan vielä kyseisen kuvan perusteella selviä, että kumpi operaatioista on kyseessä. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 1. marraskuuta 2021 kello 08.51 (EET)

Toinen kysymys tähän samaan liittyen on, että koska tämän kilpailun teemana on voimakkaasti avoin tieto ja tiedonvälitys, niin periaatteessa Jury voisi edustaa tätä, niin halutaanko me kasata tähän wikimedisteistä koostuva Jury? (uskoisin, että jos tähdätään neljään tuomariin, niin löydän kaksi taustaltaan valokuviin keskittynyttä wikipedistiä mukaan) --Zache (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 07.46 (EET)

Kun kilpailun järjestää Wikimedia Suomi, niin miksi sillä on englanninkielinen nimi, ja kun kilpailun aiheena ovat vain kuvat, niin miksei se tule ilmi jo kilpailun nimessä? --Lax (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 09.40 (EET)

Halutaanko me kääntää se suomenkieliseksi? Itse pidin nimen englanninkielisenä, koska alkuperäinen kilpailunimi on englanninkielinen ja otin sen suoraan siitä, koska käytin englanninkielisiä logoja tms, mutta ei siihen mitään muuta syytä ollut. Onko ehdotuksia käännökseksi (alla muiden maiden käyttämiä nimiä kilpailulle)?
  • Конкурс научных фотографий 2021(Tieteellisen valokuvauksen kilpailu 2021)
  • Натпреварот за научна фотографија (Tiedevalokuvakilpailu)
  • Teadusfoto 2021 (Tiedekuva 2021)
Zache (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 10.03 (EET)
Ellei mitään räväkämpää mutta kuitenkin itse asian muistavaa ehdotusta tule, niin mä voisin tykätä nimestä Tiedekuvakilpailu 2021. --Lax (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 10.48 (EET)
Vaihdoin nimen Zache (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 09.33 (EET)

Eeva Sassi -KorhonenMuokkaa

30.12.1895 syntynyt Eeva Stiina Aleksanterintytär Manni(Manninen) ei ollut Kommunistisen puolueen organisaattori. Hän oli perheenäiti joka avioitui ajuri Antti Nylanderin kanssa, sai tytön ja kolme poikaa, jäi leskeksi 1925 ja kuoli Helsingissä 1975, haudattu Malmin hautausmaalle. Oikea Eeva Sassi-Korhonen on Eeva Stiina Tuomaantytär Laurikkala s. 5.4.1895 Heinjoen Tuokkolassa. Sassi sukunimi tulee hänen ensimmäiseltä mieheltään Jooseppi Sassilta , tästä kerrotaan mm. Sassit sukuyhdistyksen lehdessä ja siinä on juttu "Sassit sisällissodassa 1918, jossa mainitaan myös 5.4.1895 syntynyt Eva Stina Tuomaantytär Sassi os. Laurikkala, joka oli naimisissa Jooseppi Sassin kanssa. Laitan tähän myös alun Eva Korhosen, Hj. Rasin ym. valt. petosj. käsittelystä (alkaa sivulta 1, jatkuu sivulla 6, jossa Eeva Sassin kuulustelu): Työväenjärjestöjen Tiedonantaja 1928 / 15.2.1928 No 38: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1672440?term=...

"Syytetty sai nyt poistua ja kuultavaksi otettiin Eva-Stina Sassi. Kuulustelupöytäkirjojen mukaan oli hän kertonut m.m. syntyneensä huhtikuun 5 pnä 1895 Heinjoella ja kirjoissa Viipurin kaupungissa. Isänsä Tuomas on kuollut kuulusteltavan pienenä ollessa, eikä tiedä elääkö äitinsä Helena tahi ei. Miehensä, työmies Jooseppi Sassi on kuollut kansalaissodassa 1918. Oli viipynyt kotonaan noin 14 ikävuoteen asti ja sitten muuttanut Viipuriin. Naimisiin meni v. 1916. Avioliitosta ei jäänyt lapsia. On käynyt kaksi vuotta kansakoulua. Ennen kapinaa oli kuulunut sosdem puolueeseen, sekä ammattiosastoon ja nuoriso-osastoon Viipurissa. Myöhemmin on kuulunut Suomen Sosialistiseen Työväen puolueeseen, sen naissihteeristöön ja puoluetoimikuntaan naisjaoston jäsenenä. On ollut kansalaissodassa osallisena ja saanut kuuden vuoden tuomion, mutta vapautui vankilasta jo jälkeen joulun v, 1918. Oli saanut silloin paikan sotilassairaalassa Viipurissa. Ihastuneena Neuvosto-Venäjään ja sen oloihin, oli sitte jättänyt paikan sotilassairaalassa ja lähtenyt Venäjälle lokakuussa v. 1919. Matkan oli suorittanut Kivennavan kautta. Saavuttuaan Pietariin oli ollut sekatöissä sekä ompelijana ja ottanut työnsä ohessa osaa luentojen kuuntelemiseen eräässä klubissa, jota on kutsuttu Kuusisen klubiksi. Luentoaineista oli muistanut tähtitieteen, fysiologian ja anatomian. Oleskelunsa Venäjällä väittää jatkuneen yhtämittaisesti 1927 syyskuuhun saakka, jolloin lähti ensin Vienan Kemiin ja sieltä rajan yli Suomen puolelle........

Lisää lähteitä

Syntynyt 5.4.1895: Heinjoen srk syntyneet 1887-1900 (I C:3), jakso 74, sivu 146: narc Vihitty 10.9.1916 Jooseppi Sassin kanssa: Viipurin msrk vihityt 1897-1917 (I Eb:11) jakso 322: narc

Heinjoen seurakunnan arkisto - lastenkirjat 1890-1899 (I Ab:5), jakso 50, sivu 102-103: Kurvilan kylä torpparit y.m.; KA: narc - lastenkirjat 1900-1910 (I Ab:6), jakso 59, sivu 116-117: Kurvila Its.;; KA: narc - lastenkirjat 1910-1919 (I Ab:7), jakso 58, sivu 120-121: Kurvila; KA: narc - rippikirjat 1910-1920 (I Aa:13), jakso 115, sivu 121: Kurvila Taponen; KA: narc Viipurin maaseurakunnan arkisto: - rippikirjat 1910-1919 V A (I Aa:45), jakso 94, sivu 93: tilatomat Laurikkala, Laurila; KA: narc - rippikirjat 1910-1919 VII B (I Aa:50), jakso 112, sivu 476: tilattomat Sassi; KA: narc

Valtiorikosylioikeuden ja valtiorikosoikeuksien arkisto > Valtiorikosylioikeuden aktit > Valtiorikosylioikeuden akti 1918-1918 (12567) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=104429

Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 15.02.1928, nro 38, s. 1 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1672440?page=1 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Neuvostonainen : NKP(b):n Leningradin ja Karjalan aluekomiteain äänenkannattaja, 01.07.1933, nro 14, s. 6 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1356102?page=6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Eva Korhosen puolustuspuhe Turun hovioikeudelle.

Työläis- ja talonpoikaisnaisten lehti, 01.02.1928, nro 2-3, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/947108?page=4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kysymys on tästä henkilöstä/ https://fi.wikipedia.org/wiki/Eeva_Sassi-Korhonen

Markku Julkunen Nurmes  –Kommentin jätti 87.95.50.43 (keskustelu)

Eli virheellisiä tietoja artikkelissa Eeva Sassi-Korhonen? Onko muita tietoja väärin kuin syntymäaika? --Anr (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 12.17 (EET)
Sen varmaan näkee ´kun vertaa nyt annettujen lähteiden tietoja artikkelissa annettuihin lähteisiin. Vaatinee ao. lähteiden tarkkaa läpikäyntiä. Tässähän nyt mainittiin syntymäajan ohella muitakin henkilötietoja. --Urjanhai (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 12.33 (EET)
Näyttää että toinen artikkelissa käytetty lähde sisältää eri tietoa kuin tässä on esitetty. --Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2021 kello 07.03 (EET)
Tota kun mult ei kysytty ja on taas kohta kiireitä niin sanonpa että jos henkilö on sama mutta sisältää ristiriitaisia tietoja ja jos ei voi niitä laittaa preferenssijärjestykseen niin sit pitäisi mainita että kuka sanoo mitäkin asiasta. (Monestihan täällä äänestetään kenen tieto on luotettavin.. (toivottavasti tämä ei leviä koronarokotuksiin) et monta vaihtoehtoa voi jättää. Sekin että kyseessä eri henkilö mut se taitaa olla pois suljettu. --Höyhens (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 01.49 (EET)
Jos haluat, niin voit lähteiden perusteella ja lähdeviitaukset lisäten itsekin halutessasi muokata artikkelia. Jos et halua tai tohdi itse muokata, niin joku toivottavasti ehtii katsoa.--Urjanhai (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 12.44 (EET)
@Risukarhi: kun olet usein selvittänyt henkilöartikkeleihin vanhoja tietoja, niin tässä olisi valmista aineistoa katsottavaksi.--Urjanhai (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 19.41 (EET)
@Pihamies: sama kuin yllä ja aihepiiri, jota olet muokannut.--Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2021 kello 10.02 (EET)

Olen sukututkiskelija ja molempien Eevojen profiilia ja lisätietoja voi tarkastelle sukututkimusalusta GENIssa . Eeva Stiina Tuomaantytär Sassi-Korhonen / https://www.geni.com/people/Eeva-Stiina-Sassi-Korhonen/6000000179733940837 ja Eeva Stiina Aleksanterintytär Nylander/ https://www.geni.com/people/Eeva-Stiina-Nylander/6000000055016275023 Lisäsi Markku Julkunen  –Kommentin jätti 87.95.50.43 (keskustelu)

Tässä näyttäisi, että toiseen artikkelin nykyisessä versiossa käytetyistä lähteistä olisi saattanut päätyä virheellinen tieto. Tuo olisi äkkiä korjattu, mutta juuri nyt en ehdi. Wikipedian luotettavuuden eräs mittari on se, kauanko jokin virhe kestää korjata. Nyt sitä voidaan seurata ikään kuin kokeena. Itse aikoinaan aloitin Wikipedian muokkaamisen kun näin jonkun samantapaisen virhhen ja jäin sille tielleni, mutta nyt en ehdi, koska kiireessä tulee vain lisää virheitä.--Urjanhai (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 10.46 (EET)
Tuossa muuten tuli näköjään ilmeisesti vahingossa sama linkki kahteen kertaan. Oikea linkki toiseen taitaa olla: https://www.geni.com/people/Eeva-Stiina-Nylander/6000000055016275023 --Urjanhai (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 10.53 (EET)

Korjasin. kiitos huomiosta  –Kommentin jätti 87.95.48.123 (keskustelu)

Nyt tieto korjattiin artikkeliinkin. Kiitokset lisääjälle. --Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 09.13 (EET)

Suomenkielinen Wikipedia – parempi yhteisö kuin englanninkielinen?Muokkaa

Ajattelin nopeasti tässä mainita, että olen saanut englanninkieliseltä versioltamme huomattavasti kylmempää kyytiä kuin mitä täällä on tullut koettua. Suomenkielisessä versiossa yleensä olen saanut ainakin kysyessä perusteet sille, miksi jokin asia on tehty niin kuin se on tehty, ja olen muiden ohjeistuksella vähitellen alkanut tämän mallin itsekin sisäistää.

Sen sijaan englanninkielisessä versiossa olen jatkuvasti joutunut ilman perusteluja tehtyjen kumousten kohteeksi – itse asiassa tämä aivan alkuvaiheen muokkaukseni koki kyseisen kohtalon. Tuossa tapauksessa kumoaja osasi suhtautua juttuun asiallisesti, mutta esimerkiksi lähipäivinä sattui tapaus, jossa eräs muokkaaja (löytää kyllä muokkauksistani, en viitsi nyt suoraan linkata) poisti lisäykseni "epämerkittävänä" ilman sen kummempaa selitystä siitä, mihin käytäntöön tai ohjenuoraan hänen toimintansa perustui. Olin tänään aikeissa mainita, että odotan tähän edelleen kyseiseltä käyttäjältä vastausta, mutta käyttäjäpä olikin jo ehtinyt poistaa koko aiheen keskustelusivultaan (mikä tuolla ilmeisesti on sallittua?).

Tuossa muutama väliotsikko ylempänä keskustellaan siitä, miksi Wikipedia on niin upea. Itse sanoisin, että kysymys riippuu vahvasti siitä, mitä kieliversiota tarkastellaan. --Prospero One (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 11.32 (EET)

En-wikissä on myös yli-innokkaita muutostentarkastajia, jotka kyttäävät tuoreiden käyttäjien tuoreita muutoksia, ja siellä on suorastaan kilpailua siitä, kuka ehtii ensin kumoamaan muokkauksen. Tällöin helposti tulee virheitä, tuokin käyttäjä lopulta alkoi tutkimaan kumoamistaan, kun et heti antanut periksi. En-wikissä tosiaan saa tyhjentää halutessaan koko oman keskustelusivunsa, mitä en millään ymmärrä. Stryn (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 11.56 (EET)
Oman keskustelusivun tyhjentäminen on kyllä harmillista, meillähän se voitaisiin tulkita jopa melkeinpä vandalismiksi. --Höyhens (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 14.20 (EET)
Käyttäisin enemmän sanaa todeta, ainakin jos tyhjentäjä ei ole ensin jossain muussa kieliversiossa (vaikka nyt sitten englanninkielisessä) tottunut muunlaiseen menettelyyn. --Prospero One (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 14.58 (EET)
En wikissä on myös sellainen hienous, että siellä käyttäjät (esimerkiksi nuo muokkauksia kumoavat tai artikkeleihin korjattavamallineita jättävät) voi sanoa, että älä tule keskustelusivulleni kirjoittamaan minulle jolloin sinulla on velvollisuus kierrättää asiasi ylläpitäjien ilmoitustaulun kautta jollet halua ottaa riskiä estosta. Sanoisin, että tätä käytetään suht räikeästi väärin siellä ja edesauttaa sitä "yli-innokkaana muutoksentarkastajana" toimimista. Zache (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 10.31 (EET)
Tästäkin on kokemusta, kun lisäsin mielestäni ihan aiheellisen punaisen linkin erääseen artikkeliin ja kyseenalaistettuani erään käyttäjän kumouksen oli vastauksena lähinnä päänaukomiseen verrattavaa. Hoidin sitten asian myöhemmin tekemällä punalinkin taakse artikkelin. --Prospero One (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 16.48 (EET)
Kun kyseessä on kaksi nettiyhteisöä, joista toisessa potentiaalisia käyttäjiä on muutama miljoona ja toisessa satoja miljoonia, ja todellistenkin käyttäjämäärien suhde on luultavasti likimain sama, niin ne ovat väistämättä hyvin erilaisia jo yksistään tämän takia. Kun vielä lisätään, mitä muita eroja on käyttäjäkunnissa, niin erilaisuus sen kuin lisääntyy. Jotkut asiat epäilämättä ovat paremmin täällä, jotkut siellä, jotkut taas toisinpäin. Ja niin kuin Fredi lauloi: "vaikka paremmaksi kaikki muuttuu, silti hyväksi ei milloinkaan". Argumentoimalla varmaan pärjää kummassakin. --Urjanhai (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 15.24 (EET)
Niin, eihän tämän mikään objektiivinen analyysi ole, vaan lähinnä keskustelunaloitus, jos vaikka joku muu haluaisi vertailla samaa asiaa omien kokemustensa perusteella. --Prospero One (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 15.55 (EET)
Tuon tapaisia eroja voi hyvin odottaa. Kun sellainen aihepiiri kuin Suomi on en-wikipediassa hyvin harvinainen, niin joskus on siinä aihepiirissä tullut tehtyä parannuksia, joskus myös näkökulmien ollessa kiistanalaisia. Aika hyvin siellä on perusteluja uskottu. Toisaalta siellä on myös asiastaan varmoja aihepiirien omistajia, ja monenlaisia hyvinkin erikoisia ilmiöitä, joita taas meillä ei ole ainakaan yhtä äärimmilleen kärjistyneinä. Joskus aikoinaan huomasin, että joissain harvinaisissa tiedeaihepiireissä siellä artikkelit olivat yleensä 10 vuotta vanhoja eli päivitykseltään täysin vanhentuneita tai sitten harvinaisissa aihepiireissä (kuten kaikki mikä liittyy Suomeen) maallikkoharrastajien tuotoksia ja hämäriä sellaisissa kysymyksissä, jotka Suomessa tietää jokainen peruskoululainen. Kuitenkin viime vuosina sekä en- että muihin Wikipedioihin on juuri tällaisista aihepiireistä alkanut pikkuhiljaa diffundoitua uusi ajantasainen päivitysaalto, ja saattaa esim. jostain harvinaisista tiedeaiheista olla kunnollisia ajantasaisia artikkeleita, tai sitten harvinaisista Suomi-aiheista ilmeisestikin natiivin kielenpuhujan hyvin kirjoittamia kunnollisia pikkuartikkeleita, tqai joskus jostain hyvin suomalaisesta aiheesta jopa huippuasiantuntijan kirjoittama artikkeli, joka on laajempi ja parempi kuin fi-wikipedian artikkeli. Erot siis ovat hyvin moninaisia. Ja siswällön ohella koskevat tietysti myös muokkaajayhteisössä muotoutuneita toimintatapoja, niin kuin monia muitakin asioita. --Urjanhai (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 16.09 (EET)
Sen olen huomannut että pääasiassa amerikkalaisten muokkaama en:Martin Luther on kovin amerikkalainen. Suomalaiset tuntevat ihan toisenlaisen Martti Lutherin. Pahasuisen jopa rivon. -- Cimon Avaro 4. marraskuuta 2021 kello 17.21 (EET)
Kuka tuntee, kuka ei. Sitä tietoa saa, mitä hakee. Elämä keskiajalla oli toisenlaista kuin nykyisin, kuten ehkä tiedät, mutta monilla ei ole siitä mitään käsitystä vaan vertauskohta ja näkökulma on 2000-luvun suomalaisen kaupunkieläjän. Monien katolisten pappien käytös on yhä sanoisinko keskiaikainen. --Abc10 (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 13.09 (EET)
Enpä muista, että minun muokkauksiani olisi en-wikissä kumottu tai niistä huomautettu, vaikka olen joskus joidenkin muiden tuoreita muokkauksia kumonnut tai vähintään radikaalisti korjannut. Tosin muokkauksia minulla on siellä vain runsaat 200, eivätkä ne ole olleet kovin suuria. --Lax (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 10.01 (EET)

...tai no, niin, onhan täälläkin ainakin yksi käyttäjä, nimiä mainitsematta, jolle tuntuu tuo perusteiden esittäminen hommilleen olevan kovin haastavaa. Tulipa tässä tänään juuri asia taas mieleen sattuneesta syystä. Katsotaanpa jos tämä viitsisi petrata asiassa. --Prospero One (keskustelu) 13. marraskuuta 2021 kello 16.27 (EET)

Wikimedia Suomen community avustuksen käyttöMuokkaa

Wikimedia Suomella on vuodelle 2021 varattuna Wikimedia Foundation avustuksesta 2660,00€ yhteistyöhön. Tämä varattu suurimmaksi osaksi erityyppisiin matkakustannuksiin Suomen sisällä tai osallistumiseksi Wikimedia Northern Europen tapaamiseen. Joka tapauksessa näyttää aika vahvasti siltä, että ettei tähän käyttöön sitä ei tarvita kuin pieni osa, niin kysyisin ideoita mihin rahan voisi käyttää. Käyttöoikeus rahalle on vuosi 2021 ja voi olla, että ehdotuksia tulee muualtakin kuin fiwikistä.

Ehdotuksia
  1. Avustus lähdemateriaalien hankintaan tai erikseen valituille käyttäjille pääsy maksullisiin arkistotietokantoihin historiallisten tietojen tarkistamista varten (esim Helsingin Sanomat, Tekniikan maailma, Suomen Kuvalehti ...) (vrt. Wikipedia:Wikipedian_Lähdekirjasto) --Zache (keskustelu) 6. marraskuuta 2021 kello 04.43 (EET)
  2. ...

KeskusteluMuokkaa

Eli jätin tämän ehdotuksen ja keskustelua voi käydä tässä alla. Vien ehdotukset edelleen Wikimedia Suomen hallitukselle, joka viimekädessä päättää tästä. Sen verran keskusteltiin viime hallituksen kokouksessa, että tehtiin päätös siitä että kysytään yhteisöltä mihin raha käytettäisiin. --Zache (keskustelu) 6. marraskuuta 2021 kello 04.43 (EET)

Kannatan ehdotusta lähdemateriaalien hankinnasta. TheTouho10 (keskustelu) 6. marraskuuta 2021 kello 16.36 (EET)
Maksulliset arkistotietokannat ja muu lähdemateriaali Wikipedialle on minustakin ihan hyvä käyttökohde rahoille.--Fotogurachan (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 19.01 (EET)
Kannatan. Tässä linkki Academia Premiumiin, jossa akateemisia tutkimuksia pdf-artikkeleina. Olen käyttänyt jo pitkään heidän ilmaisjakeluaan, mutta sitä tulee tipottain. Osa artikkeleista on vanhempia, mutta jos kyseessä on humanistinen tai historiallinen aihe ja osaa lukea niitä kriittisesti, niistäkin löytyy helmiä. Jäsenyydessä on nyt vielä vähän aikaa 49 USD/vuosi, sen jälkeen 99 USD.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 19.39 (EET)

Arviointijono paisuu taasMuokkaa

Yli 1300 muokkausta "Odottavat muutokset" -napin takana. Ihan sattumalta löysin sieltä "Tarkkailupaneelin", sepä olikin mainio peli. Kokeilkaa, edes! --Tappinen (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 18.44 (EET)

Kiitos vinkistä, kävin vilkaisemassa. Vielä kiinnostavampaa on, että tuota Tarkkailupaneelia voi myös muokata. Vyörykkä (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 18.49 (EET)
Tässä on linkki odottaviin muutoksiin. ---raid5 9. marraskuuta 2021 kello 20.14 (EET)

Hesarin lukijoita?Muokkaa

Voisiko joku Helsingin Sanomien tilaaja, joita laajahkoon joukkoomme varmasti kuuluu, käydä vilkaisemassa tätä ja lähteistää sen perusteella artikkelin Simana Sissonen {{Parempi lähde}}-mallineella merkityn kohdan, mikäli tiedot sisältyvät lähteeseen? Itse en tuohon pääse käsiksi. --Vyörykkä (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 19.37 (EET)

Eivät sisälly tuohon Hesarin artikkeliin eikä siihen linkitettyyn artikkeliin. Myöskään Kansallisbiografiasta ei löytynyt noita tietoja. -- Htm (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 19.55 (EET)
Kiitos. Hieman yllättävää etteivät sisälly, olisiko jollakulla vinkkejä, mistä tieto voisi löytyä? Vyörykkä (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 20.01 (EET)
Noo, Kansallisbiografiassa sanotaan, että Europaeus ja Ahlqvist tapasivat Simana Sissosen ja naapurinsa Simana Huohvanaisen, mutta "he eivät kirjanneet runonlaulajasta tietoja kuin satunnaisesti. Olennaista oli runo, ei sen esittäjä." Kansallisbiografiassa on linkki Biografiasampoon ja sieltä edelleen linkit Fennicaan, kotisivulle geni.com:iin, Geni.com sukupuuhun, Wikipediaan (!) ja Wikidataan!. -- Htm (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 20.13 (EET)

Onko Wikiaineisto kelvollinen lähde?Muokkaa

Tässä: [4] esitetään muokkausyhteenvedossa, että Wikiaineisto ei ole kelvollinen lähde. (Viitattu wikiaineisto on tämä.) Onko näin? Wikiaineistohan tarkoittaa (tai voi tarkoittaa?) aiemmin julkaistuja aineistoja, joiden kopioinnin sellaisenaan tekijänoikeus sallii. Esim. jossain esiteltiin joskus kulttuuriperinnön digitointintihanketta, jossa jonkun maan kansalliskirjaston vanhaa kirjallisuutta digitoitiin massana Wikiaineistoon. Joskus aiemmin kyllä nousi kekustelu jostain matrikkeliaineistosta, joka oli viety suomenkieliseen Wikiaineistoon, mutta olikin käytetty versioita, johon joku oli samalla itse täydentänyt tietoja. Ja samoin esim. muistaan nähneeni Wikiaineistossa jonkun tallentaneen omia käännöksiään kuuluisien muunkielisten runoilijoiden runoista. Kuitenkin toisaalta usein digitointi tehdään skannatuista teoksista niin että ainakin joskus (nykyään tietysti yhä useammin) myös alkuperäi nen teksti on nähtävillä, joskus (etenkin vanhemmissa aineistoissa) taas ei. Sama aineiston tuottamistapa nykyään koskee myös muualla kuin wikiaineistossa olevia digitointeja: on esim. skannattuja vanhoja kirjoja, joista kuitenkin pystryy tekemään sanahakuja, mutta haussa käytetyt kuvanluvulla luodut tekstit ovat "sumeita". Onko siis tämän perusteella kaikki Wikiaineisto kokonaan kelvotonta, kokonaan kelvollista vaiko tapauskohtaisesti arvioitavaa? --Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 09.10 (EET) @Raid5: unohtui pingata. --Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 09.11 (EET)

Lyhyesti sanottuna: Wikiaineisto ei ole lähde vaan julkaisualusta siinä kuin Archive.org. Arvioinnin kohde on siten se teksti joka siellä on julkaistu. --Abc10 (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 09.20 (EET)
Hyvin kiteytetty. --Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 11.20 (EET)
En kyllä ymmärrä ollenkaan tuota Raid5:n tekemää lähteen poistoa ja korvaamista lähdepyynnöllä. Eihän tuossa ollut lähteenä Wikiaineisto, vaan Tacituksen Keisarillisen Rooman historia, jonka voi lukea monesta muustakin paikasta kuin Wikiaineistosta, joka oli tuossa vain lähteen verkkoversiona.--Fotogurachan (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 10.52 (EET)
Höh! Eihän tekstin tallennusmuodot ole oleellista, vaan sen materiaalin tuottaja ja alun perin tuotetun materiaalin laatu. Vai epäilläänkö tässä jotenkin Wikiaineiston tallenteen olevan väärennetty tms.? --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.03 (EET)
Ehkä tässä vain ei huomattu Wikiaineiston sisällön laajakirjoisuutta. Osa aineistosta mahdollisesti ei kelpaa lähteeksi sisältönsä puolesta, osa kelpaa hyvinkin. Ja kun aineiston ikähaitari on laaja, niin osa on voitu kopioida käsin kirjoittamalla, osa kuvanluvulla.--Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.06 (EET)
Julkaisualustalla on väliä joissakin tapauksissa, sillä Wikipediaan ei käsittääkseni pitäisi lisätä esimerkki piraattipalveluihin johtavia linkkejä. Kun olen hakenut lähteitä sellaiselta sivustolta, olen jättänyt viitemallineen osoitekentän tyhjäksi. Myös Wikiaineistoon voi julkaista tekijänoikeuksia rikkovaa sisältöä, ja silloinkaan linkkiä ei pitäisi lisätä Wikipediaan. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 11. marraskuuta 2021 kello 17.21 (EET)
Voiko? Millä edellytyksillä? --Abc10 (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 19.01 (EET)
Kyllähän avoimeen vapaasti muokattavaan wikiin voi kuka vain julkaista mitä vain, eikä kaikkia rikkomuksia huomata.--Fotogurachan (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 20.20 (EET)
Ymmärsin siis väärin, kun ymmärsin, että luvan kanssa voi tallentaa. Totta kai mihin tahansa voi tehdä mitä tahansa, rikoksia tehdään tietämäni mukaan joka hetki. Kuulin juuri tuttavaltani viime yönä tapahtuneesta apteekkimurrosta pienellä paikkakunnalla. Mutta sinisilmäisenä olen kuvitellut, että esimerkiksi en.wikisourceen skannattu Britannica on se teksti mitä sen väittää olevansa. Suomenkieliseen Wikiaineistoon olen vahingossa tallentanut tekijänoikeusrikkomuksen, joka pikapikaa (onneksi) poistettiin. Ilmeisesti oletat ja muutkin olettavat, että samaa tehdään tietoisesti eikä tallennuksia kontrolloida. Englanninkielistä en ole seurannut, mutta suomenkielinen Wikiaineisto on niin pieni, ettei kontrollointi takuulla tuota ongelmia – vai luulenko vain? --Abc10 (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 21.16 (EET)
En minä olettanut rikkomusten tahallisuudesta yhtään mitään, enkä tiedä tarkoittiko Paranaja edes tätä alkuperäisessä kommentissaan. Minusta vaan kaikkeen wikiprojektisisältöön kannattaa suhtautua skeptisesti.--Fotogurachan (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 21.30 (EET)
Tekijänoikeusrikkomuksia ei jaotella rikkomuksentuottamuksiin ja tekijänoikeusmurhiin, joten tahallisuus on irreleventtia. Wikiprojektien helppo muokattavuus on toinen ongelma, mutta sen voi kiertää ikilinkkejä käyttämällä. Mikäli Wikiaineistoa siis aiotaan käyttää lähteiden julkaisualustana, pitäisi ensin tarkistaa tekstin tekijänoikeustilanne ja oikeellisuus ja käyttää linkkinä ainoastaan ikilinkkiä. Loppujen lopuksi tekijänoikeudet eivät ole suurin ongelma, vaan aineiston oikeellisuus – siis se, että digitoitu teksti on identtinen alkuperäisen tekstin kanssa. Jos tekstin ensimmäinen versio Wikiaineistossa on väärä, ikilinkitkään eivät välttämättä pelasta tilannetta. Olen huomannut, että Wikiaineistossa ainakin joidenkin kansanlaulujen kohdalla on veivattu edestakaisin eri sanoitusversioiden välillä. Jos tällaista sivua sitten käytetään lähteenä Wikipediassa, kirjoittaja voi valita sivuhistoriasta mieleisensä version, ja tämän koen ongelmalliseksi. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 12. marraskuuta 2021 kello 19.33 (EET)
﹫Urjanhai, Fotogurachan. Aiemmin kertomastani syystä poistin ilmoitukset käytöstä. Seuraan kahvikeskusteluita, linkki käyttäjätunnukseeeni kiinnitti huomiotani. Kommentoin muokkaustani. Pyrin tekemään mahdollisimman selvän yhteenvedon, jossa kuvaan ja toisinaan perustelen tekemääni muokkausta. Yhteenveto: ”harjavallan nimen tausta: −wikiaineistolähde-aika & aiheesta muualla +wikiaineisto-rivi. wikiaineiston käyttö lähteenä & linkitys toisiin wikeihin.” Yhteenvedon jälkiosassa viittasin kahvihuoneen arkistoituun keskusteluun, jossa ei tullut konsensusta eikä selvennystä ohjeeseen. Linkki ”Tacitus, The Annals, 2.11” johti muokkaushetkellä virheellisesti suomenkieliseen Wikiaineistoon, jossa ei ollut sivua. Englanninkielinen artikkeli on luotu vuonna 2006. Sitä on muokannut viisi käyttäjätunnusta, kolme IP-osoitetta ja botti. Wikiaineisto on kaikkien muokattavissa ja siten ei ole nykyisen käytännön mukaan sallittu lähteenä. Sivun yhteenvedossa ei ollut mainintaa koneellisesta tekstintunnistuksesta, vaan kielilinkin lisäämisestä, otsikkotason muutoksesta ja testimuokkauksen kumoamisesta. Wikimedian projektit ovat sopivia lisätiedon löytämiseen. On hyvä, että lähteen tiedot voi lukea monesta muustakin paikasta kuin Wikiaineistosta. Yhteenvedon loppuosassa viittasin tähän keskusteluun lisätietoja varten. Mikäli Wikiaineiston käyttö on sallittu lähteenä silloin tällöin, se on verrattavissa Internet Archiveen julkaisualustana tai ei ole jotakin, niin kirjatkaa se käytäntöön, johon voi tarvittaessa vedota. Silloin ei tarvitse aloittaa pitkää keskustelua aina uudelleen tai etsiä vanhoja keskusteluja aiheesta. Tähän kommenttiini ei ole tarpeen vastata, koska perustelin ainoastaan muokkaustani, johon Urjanhai viittasi ja jota Fotogurachan ei ymmärtänyt. Jos perusteluni ovat järjettömiä tai edelleen epäselviä, niin siihen on tyytyminen. Juuri nyt en vastusta enkä kannata Wikiaineiston käyttämistä lähteenä. Seuraan keskustelua ja sen lopputulosta. ---raid5 11. marraskuuta 2021 kello 19.26 (EET)
Sanot ettei kommenttiin tarvitse vastata, mutta yritän nyt silti selvittää tähän miksi minä en ole mielestäni väittänyt että Wikiaineistoa itseään pitäisi koskaan hyväksyä lähteenä tai miksi minusta ei tarvita mitään uutta käytäntöpäätöstä. Kuten itse sanoit, Wikiaineisto ei ole koskaan hyväksyttävä lähde, koska se on vapaasti muokattava: tähän ei tarvita mitään uutta käytäntöä. Tässä tapauksessa kuitenkin lähteenä oli se Tacituksen kirja (tai oikeastaan sen englanninkielinen käännös Annals), joka olisi ihan hyväksyttävä lähde ihan sellaisenaankin ilman mitään linkkiä millekään sivustolle (vaikka olisi tietysti parempi viitata kirjan suomennokseen kuin englanninkieliseen käännökseen). Eihän sellaisenaan ilman linkkiä lähteeksi kelpaava kirja voi yhtäkkiä muuttua epäkelvoksi lähteeksi vain siksi että lähdemerkinnässä on mukana linkki kirjan sisällön kopioineelle epäkelvolle sivustolle, vaan kirja on edelleen hyväksyttävä lähde epäkelvosta linkistä huolimatta.--Fotogurachan (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 20.10 (EET)
Perustelusi ovat päteviä. Ei pitäisi kai kirjoitella tänne ollenkaan silloin kun pitäisi olla tekemässä jotain muuta.--Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 21.21 (EET)

Samansisältöisten rivien (solujen) yhdistäminen taulukoissaMuokkaa

Mitä mieltä ollaan samansisältöisten rivien yhdistämisestä taulukoissa, kuten vaikkapa artikkelin Luettelo yleisluistelun Suomen-mestareista taulukossa? Tällä kellonlyömällä on vuosien 1897–1960 mestarien peräkkäisiä rivejä yhdistelty, jos niissä on sama nimi tai seura. Tuoreempia tapauksia ei ole vielä yhdistetty, joten ne toimivat tässä hyvin vertailukohtana. Minua ainakin häiritsee tällaisessa taulukossa tuo rivien väliviivojen hyppely, joka näyttäytyy pahimmillaan vuosien 1956–1960 kohdalla sekä seuramerkintöjen suhteen vuosien 1947–1955 kohdalla (taulukossa mainitut seurat eivät siis ole voittaneet mitään joukkuemestaruuksia vaan ne ovat vasemmalla puolella mainittujen, yksilömestaruuden voittaneiden urheilijoiden edustamia seuroja). --Lax (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 15.12 (EET)

Englanninkielisessä Wikipediassa ainakaan filmografioissa ei ole tapana yhdistää rivejä eli soluja. Täällä olen yhdistänyt sisällöltään samoja rivejä, mutta niiden hahmottaminen on yksilöllistä, joskus olen huomannut saman ongelman. Aakkostava taulukko voi toisinaan selkeyttää näkymää. ---raid5 15. marraskuuta 2021 kello 22.10 (EET)
Tosiaan, tuossa on vielä lisänä se miinus, että jos haluttaisiin tehdä taulukosta lajiteltava (mikä tarjoaisi hyviä lisänäkymiä taulukon sisällön analysointiin), ei se onnistuisi tuollaisten yhdistettyjen solujen kanssa. Muutin nyt myös tämän keskustelun otsikkoa, sillä eri riveillä olevia solujahan tuossa yhdistetään eikä rivejä, ja siitähän tuota siksakkia juuri syntyy. --Lax (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 22.33 (EET)
Minusta tuo siksakki ei ainakaan paranna taulukon luettavuutta, joten siitä voisi luopua. Ja tosiaan lajittelu menee plörinäksi. Ei jatkoon.-- Htm (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 05.58 (EET)
Tarkoitatteko lajiteltavalla taulukolla esim. artikkelin Kreikan alueyksiköt "wikitable sortable" -taulukkoa, jossa on käytetty myös tätä rivien yhdistämistä ("rowspan")? Ainakin minulla lajittelu toimii tuossa ihan ok, kun lajittelua klikkaamalla rowspanit katoavat ja yhdistetyt rivit muuttuvat omiksi riveikseen. --Atraie (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 12.27 (EET)
Katsos mokomaa! Ainakin minä tarkoitin.-- Htm (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 12.39 (EET)
Okei, se onkin noin fiksu vekotin. Kiitos tietämyksen lisäämisestä. Unohdetaan siis tuo lajiteltavuusongelma ja palataan alkuperäiseen kysymykseen, että onko tuo solujen yhdistäminen muutoin visuaalisesti kelpo esitystapa. --Lax (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 12.41 (EET)
Mielestäni solujen yhdistäminen todella häiritsevää. Toinen asia joka on mielestäni turhaa on tällaisten luetteloiden wikilinkkien karsiminen. Se ei tuo mitään lisäarvoa luettelolle, vaan lähinnä haittaa kun joutuu hakemalla hakemaan linkkejä. --Ikaro (keskustelu) 18. marraskuuta 2021 kello 21.37 (EET)
Mitä Wikilinkkien karsimiseen tulee, niin ainakin sortable-taulukkojen käytettävyys on mielestäni parempi, jos wikilinkitys toistetaan joka rivillä, jolla joku asia esiintyy. Esim. Wikiprojektissa Wikiprojekti:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan on päädytty siihen, että wikilinkit toistetaan joka rivillä. Tietysti urheilukilpailujen vuosittaiset voittajataulukot luetteloina ovat eri luonteinen luettelo kuin paikkakunnittaiset patsasluettelot. --Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2021 kello 12.38 (EET)
Solujen yhdistäminen on häiritsevää. Minusta on parempi olla yhdistämättä. Mitä tulee sisäisten linkkien karsimiseen, niin sortatessa taulukkoa minusta on parempi, jos joka rivillä on linkit. Ainakin patsasprojektissa on asiasta lyhyesti keskusteltu aikoja sitten täällä ja todettu, että taulukoiden käytettävyys paranee, jos linkkejä ei karsita. Ja muutenkin tuo siksak häiritsee jotenkin silimää. -- Htm (keskustelu) 25. marraskuuta 2021 kello 04.55 (EET)
Ei yhdistelyä ainakaan peräkkäisten eri henkilöiden saman seuran kohdalla. Nyt on kyse yksilökisasta ja tuo saa aikaan taulukkoon vain pahempaa "siksakkia". --Aulis Eskola (keskustelu) 21. marraskuuta 2021 kello 17.08 (EET)
Ainoa kommentti tähän että toivottavasti ei ainakaan usein päivitettävissä taulukoissa käytetä yhdistelemistä. Se tekee muokkaamisesta joskus tarpeettoman hankalaa, esimerkiksi artikkelissa Ubuntu on toisinaan tarpeen poistaa välistä vanhentuneita versioita (lyhyen aikavälin tuettuja versioita) jotta tuon artikkelin sisältö ei paisu tarpeettomasti (versiohistoria erikseen kuitenkin). Ipr1 (keskustelu) 25. marraskuuta 2021 kello 08.45 (EET)
Minun mielestäni versioluettelo oli selkeä. Hahmotamme tosiaan asiat eri tavalla. Minä en ole käyttänyt Ubuntua vuosiin, vaan nykyisin jonkin verran Linux Mintiä. Lisäksi minua kiinnostaa ainoastaan Linux Mintin julkaisutiedot, joten senkään takia en muokkaa enää kyseisiä artikkeleita. ---raid5 25. marraskuuta 2021 kello 21.55 (EET)
Tuossa esimerkissä varsinkin tuen päättymisen kuukauden yhdistäminen on todella omituista. Millä tavalla olennaista on tuen päättymisen sama kuukausi, kun toisella se tapahtui huhtikuussa 2019 ja huhtikuussa 2021? Ne nyt sattuvat olemaan allekkain ja yhdistettävissä vain siksi, että lajittelun perusteena oleva ihan toinen sarake on sattumalta laitattanut nämä sopivaan järjestykseen. Mitä jos kolmannen version tuen päättyminen olisikin sattunut vuonna 2019 ja joku tuntisi pakottavaa tarvetta yhdistää sen ensimmäisen rivin kanssa, kun niissä on sama tuen päättymisen vuosiluku...? --Lax (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 14.09 (EET)
Niin se varmaan on. ---raid5 26. marraskuuta 2021 kello 21.02 (EET)

Palautin tämän keskustelun avauspuheenvuorossa linkkaamani artikkelin versioon, jossa soluja ei ole yhdistetty. Keskustelun kuluessa esiintyneen toiveen wikilinkittää esiintyvistä nimistä muutkin kuin ensimmäinen esiintymä otan jatkossa omissakin muokkauksissani huomioon. --Lax (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 10.17 (EET)

Useimmissa kieliversioissa laadukkaaksi valitut artikkelit?Muokkaa

Satuin eilen muokkaamaan artikkelia Operaatio Ten-Gō, joka on saanut jonkin laatumerkinnän ainakin arabian, englannin, espanjan, indonesian, ruotsin, saksan ja tanskan kielisissä Wikipedioissa. Tästä nousi mielessäni esiin kysymys: mikä artikkeli (tai artikkelit) on saanut kaikkein useimmassa Wikipedian kieliversiossa jonkin laatumerkinnän? Näkeekö tällaista nippelitietoa mistään kätevästi? --Prospero One (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 18.55 (EET)

Wikidatassa on viimeksi 1.1.2020 päivitetty tilasto: d:User:Pasleim/Badge statistics. Varmaan jollain tietokanta-/wikidata-kyselyllä saisi päivitetyn tilaston. Stryn (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 19.18 (EET)
Tässä on SPARQL-kysely https://w.wiki/4Pri . Ensimmäinen luku on, että kuinka monta laatumerkintää sillä on eri wikeissä. --Zache (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 19.39 (EET)
Tuohan on todella kiinnostava lista.--Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 20.06 (EET)
Mutta kuinka moni noista on suomiwikissä nolo? -- --Cimon Avaro 21. marraskuuta 2021 kello 18.02 (EET)
Veikkaisin että nuo ovat tärkeinä perusartikkeleina yleensä kohtuullisessa kunnossa. Mutta eri asia onko veikkaus oikea.--Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2021 kello 18.38 (EET)
Voit olla oikeassa että tärkeitä perusartikkeleita kohennetaan. Voi myös olla että niitä kohennetaan koska ne ovat helppoja nakkeja. En sano että niitä kohennetaan koska ne ovat jonkin kiistelyn kohteena,mutta sekin on ihan mahdollista. Tässä on monta tekijää. --Cimon Avaro 21. marraskuuta 2021 kello 20.21 (EET)

Merkittävyys: Rakennukset ja rakennelmat vuosittainMuokkaa

Kysenalaistin luokkaan Luokka:Merkittävyys kyseenalaistettu joukon luokkia, joissa oli luokiteltuna luokkia muotoa Luokka:Vuonna 1899 rakennetut rakennukset ja rakennelmat ja edelleen esim. Luokka:Vuonna 1899 rakennetut rautatieliikennepaikat. Luokat oli aloittanut Käyttäjä:Arla. Oli ehkä turhaa kyseenalaistaa noita noin montaa, varmaan yhdelläkin kyseenalaisrtuksella olisi voinut aloittaa keskustelun. Kun nyt tuli kuitenkin kyseenalaistettua monta, niin keskustelun voinee käydä täällä. --Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 09.39 (EET)

Perusteluna siis on, että vuosikohtaiset luokat rakentamisvuoden mukaan ovat käytäbnnössä mahdottomia selata tehokkaasti, eivätkä ne paranna käytettävyyttä, eikä rakennusvuosi luokittele rakennuksia mielekkäästi. Vastaavat luokat vuosikymmenittäin sen sijaan ovat uskoakse3ni mahdollisia selata tehokkaasti, todennäköisesti ne ovat hyvin käytettäviä ja luokittelevat ehkä rakennuksia mielekkäästi. Vaikka vuosikymmen onkin mielivaltainen, se antaa jonkilaista kuvaa asioista. Yksittäinen vuosi on kuitewnkin tässä mielessä satunnainen. --Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 09.46 (EET)

Luokille näyttää olevan interwikejä en-wikipediassa ym. Kuitenkin luokien käytrettävyys olisi huono, koska aineistoja on mahdotponta hallita muutoin kuin automaattisilla kyselyillä. Automaattisia kyselyitä taas noiitä taitavat pystyvät tekemään wikidatassa, ja silloin luokittelun asemesta voisi olla parempi lisätä ao. tietoja suoraan Wikidataan. --Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 09.52 (EET)

Ja tosiaan noita luokkia näyttää pistokokeena katsoen luodun ainakin en-wikipediassa joskus 2010 paikkeilla, eli aikana ennen Wikidataa. Nykyisessä tilanteessa parempi koti tälle tiedolle on nähdäkseni Wikidata.--Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 10.44 (EET)

Ihan hyvä lisäys nuo ovat vuosiluokkiin.--MAQuire (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 11.00 (EET)
Eräs käyttäjä oli aloittanut tämän projektin luomalla vuosisataluokkia rakennuksille. Suomestakin on yli 800 artikkelia pelkästään 1800-luvulla rakennettuja joten sellaisenkaan käytettävyys ei kovin hyvä taida olla. Jakaminen alaluokkiin tuntui siinä tilanteessa väistämättömältä ja vuosiluokissakin saattaa olla paljon sivuja. Jos siis vuosisataluokat säilytetään, niin näkisin näillekin olevan käyttöä.--Arla 20. marraskuuta 2021 kello 19.47 (EET)
Välikategoriana noiden välillä olisivat vuosikymmenluokat. Ne siis olivat tuossa mielessäni vaihtoehtona. Tosin nekin saattaisivat pian täyttyä. Mutta jos tuo 800 on lähellä todellista määrää nykyisillä artikkeleilla, niin keskimäärin 80 olisi vielä jotenkin halittvaissa selattavana luokkana. --Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2021 kello 12.22 (EET)
Taitaa mennä jo yliluokituksen puolelle. Jos nuo luokat kuitenkin säilytetään, niin minusta "Vuonna X valmistuneet" voisi olla vähän selvempi sanamuoto kuin "Vuonna X rakennetut". Rakennuksen rakentaminen voi kestää helposti useita vuosia, joskus vuosikymmeniä tai -satojakin, kun taas valmistuminen on ehkä helpompaa ajoittaa tiettyyn vuoteen. Tosin sekin voi tuottaa päänvaivaa, jos rakennus on valmistunut useassa vaiheessa tai sitä on myöhemmin täydennetty tai muutettu. Oikeastaan senkin vuoksi rakennuksia ei ehkä kannattaisi luokittaa ollenkaan rakentamisajankohdan mukaan. --Risukarhi (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 23.16 (EET)

Brittitabloidit lähteenäMuokkaa

Miten meillä täällä suhtaudutaan brittiläisten tabloidlehtien (esimerkiksi Daily Mail, The Sun, Daily Express ja Daily Mirror) käyttöön lähteinä? Seuraan englanninkielistä Wikipediaa lukijana enkä tekijänä, mutta joitakin vuosia sitten puhuttiin juuri Daily Mailin toteamisesta epäluotettavaksi lähteeksi ja aihe valui silloin aina valtamediaan saakka (mm. Guardian). Daily Mail ja kumppaninsa ovat kiistatta aika kaukana suomalaisista iltapäivävastineistaan: ne ovat uutisoinnissaan silmämääräisesti huomattavasti sensaatiohakuisempia ja aggressiivisempia kuin kotimaiset verrokkinsa. Toki myös poliittiset jakolinjat sakeuttavat osaltaan koko brittiläistä mediakenttää. Kysymys juolahti mieleeni, kun taannoin artikkelia Maahanmuuttajat Ruotsissa oltiin muokattu paljolti lähteenä Daily Mail ja sen sensaatioartikkeli ruotsalaisesta maahanmuuttopolitiikasta. --Sakramentti-Jaakko (keskustelu) 23. marraskuuta 2021 kello 14.14 (EET)

En näe kyseisessä muokkausryppäässä yhtäkään Daily Maililla lähteistettyä kohtaa? --Prospero One (keskustelu) 23. marraskuuta 2021 kello 15.56 (EET)
Katsoin ilmeisesti väärin ja viittaukset oli tehty artikkeliin jo aikaisemmin. Daily Mail (viite 35, nimenomaisesti tuo artikkeli) on joka tapauksessa artikkelin käytetyin lähde: siihen viitataan 22 kertaa. --Sakramentti-Jaakko (keskustelu) 23. marraskuuta 2021 kello 16.03 (EET)

Vanhat Suomen kartat commonsissaMuokkaa

Commonsin luokkaa c:Category:Old maps of Finland ei ollut tullut tsekattua muutamaan vuoteen. Sinne on tullut monenlaista uutta. Mm. Suomenmaa-teossarjan Suomen läänien karttoja 1920-30-luvuilta, venäjänkielisiä Suomen sodan meritaisrtelujen karttoja ym. ym. Kannattaa katsoa mitä löytyy.--Urjanhai (keskustelu) 24. marraskuuta 2021 kello 21.55 (EET)

Laajemmista latauksista voi vielä mainita mm. Senaatin kokoelman pitäjänkartaston 1:20 000 1800-luvulta leikeltynä KKJ-lehtijakoon Kansallisarkiston digitaaliarkistosta (Tämän suurtyön näkyy koneellisena massalatauksena tehneen Käyttäjä:Susannaanas, joka jo aiemmin latasi commonsiin Kansallisarkiston digitaaliarkistosta Senaatin kokoelman venäläiset topografiksrtat.) Lisäksi on indeksikarttoja historiallisista lehtijakoisista kartoista ja hyvin monenlaisia yksittäisiä karttoja. Kansallisarkiston kartoille on myös oma tekijänoikeusmallineensa, joka on avuksi jos haluaa itse tehdä uploadausta vaikka vain pienemmälläkin määrällä karttoja.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2021 kello 07.54 (EET)

Väritetyt kuvat jääkäriartikkeleissaMuokkaa

Vuosia sitten nimim. Vesteri lisäili artikkeleihin suuren määrän väritettyjä kuvia. Suuri osa niistä oli jääkäriaiheisia, esim. Tiedosto:JP27 kk miehiä.jpg, mutta en muista olivatko kaikki. Muistan että näistä silloin aikanaan puhuttiin, ja mielikuvani on, että ainakin suurin osa Wikipedian käyttäjistä kehotti suosimaan alkuperäisiä kuvia väritettyjen kuvien sijaan. En muista, saatiinko asian tiimoilta sitovaa päätöstä aikaiseksi. Varmaan tässäkin asiassa on tapauskohtainen harkinta paras ohjenuora. Esimerkiksi univormujen kohdalla värittäminen voi olla havainnollista, jos tarkoituksena on nimenomaan kertoa univormun ulkonäöstä. Mutta kaikella kunnioituksella nämä Vesterin väritykset eivät ole ihan parhaasta päästä. Varmasti ihan hyvällä tarkoituksella on ollut liikkeellä ja nähnyt kuvien eteen kovasti vaivaa, mutta ainakin omaan silmääni nämä pastellinsävyt särähtävät ja mieluummin katsoisin alkuperäistä kuvaa. --Miihkali (KM) 25. marraskuuta 2021 kello 08.36 (EET)

Olisiko mielestäsi parempi poistaa väritetyt kuvat kokonaan artikkeleista vai yrittää muuttaa niitä kuvankäsittelyllä takaisin mustavalkoisiksi? Vesteri tuskin enää palaa aktiiviseksi, joten häntä ei voi pyytää tallentamaan kuvien alkuperäisiä versioita (sikäli kun hän on edes itse niitä värittänyt). Huomasin, että esimerkiksi kuvan Tiedosto:A b backstrom.jpg on toinen käyttäjä myöhemmin muuttanut rusehtavasta harmaasävyiseksi. --Risukarhi (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 23.36 (EET)
Itse ottaisin kokonaan pois artikkelista, koska ei niitä saa kuitenkaan enää autenttisiksi. Eli riippumatta siitä millä keinoin kuvia parannetaan, niin jos niitä käytetään artikkelissa niin niissä pitäisi lukea, että kuvaa on käsitelty tavalla X. Sama juttu jos kuvaa on jollain automaattisella systeemillä parannettu joka luo pikseleitä tai värejä tyhjästä. (esim 1, 2, 3 (viimeinen vaatii, että zoomaa lähelle jotta efektin näkee) -- Zache (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 13.45 (EET)

Käytännön vinkkejä historiallisiin artikkeleihinMuokkaa

Keskustelu aloitettiin väärässä Kahvihuoneessa (Käytännöt), siirretty tänne.

Muokkaatko sinä historiaan liittyviä artikkeleita? Mitä asioita haluaisit kertoa aloitteleville historiapäivittäjille? Pidän ensin viikolla museoihmisille Wikipedia-työpajan, jossa keskitymme Kymenlaakson historiaan ja heille haluaisin terveisiänne viedä. Yrityshistoriikit ovat minulle hyvin tuttuja, mutta mitä pitää ottaa huomioon, kun kirjoittaa alueiden historiasta? Jjanhone (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 08.53 (EET)

Vinkkejä voi kirjoittaa myös suoraan tänne, niin saatte kreditit itsellenne :). Jjanhone (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 08.56 (EET)
Eikös museoalan ihmisillä ole ole usein historian alan koulutus? On siis opittu, miten historiaa kirjoitetaan, ja on opittu miten lähteet merkitään. Ohje siis: Antaa palaa, kynät sauhuamaan. --Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 10.15 (EET)
Kiitos kannustuksesta Urjanhai :). Kyllä, historia on varmasti heille tuttua, mutta se ei vielä, miten siitä kirjoitetaan tietosanakirjassa.Jjanhone (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 10.30 (EET)
Sekin on luultavasti tieteellisen kirjoittamisen kurssilla opetettu. Silloinhan kun tietosanakirjat vielä olivat paperia, niihin kirjoittaminen oli yksi eri alojen pitkälle ehtineiden opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden tyypillisistä työllistymiskeinoista.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 10.35 (EET)
Aina voi vaikka tutkia suositeltuja artikkeleita ja ottaa niistä mallia. --Vnnen (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 00.04 (EET)

Tämmöiset keskustelunaloitukset kuuluvat paremmin esimerkiksi Sekalaista-kahvihuoneeseen, voisitko käyttäjä:Jjanhone itse siirtää keskustelun sinne? Kiitos. -kyykaarme (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 10.31 (EET)

KielenhuollostaMuokkaa

Ihan vain itsekseni ihmettelin, ovatko tällaiset liki nollamuokkaukset miten tarpeellisia, kun artikkelin läpi lukemalla tein samaan artikkeliin nämä muokkaukset, joiden joukossa on neljä pilkkukorjausta, jotka tuskin vertailussa näkyvät. Molemmista saa yhden pisteen työn sankari -mitalia varten.
Tämä ihmettely heräsi varsinaisesti, kun satuin vilkaisemaan erään sinänsä tarpeellisia artikkeleita tekevän käyttäjän aloitusta, johon tein nämä muutokset, joiden joukossa korjasin tämänkin: "paikallishallintoa johtaa valeilla valittava kylänpäämies", sinänsä hauska mutta ei paikkansapitävä. Tällä en tahdo pilkata käyttäjää vaan kertoa, että hänen tarpeelliset artikkelinsa kaipaisivat jälkiluentaa, jota niihin ei näytä kukaan tekevän. Se vie aikaa, eikä pisteitä kerry kuin se yksi.
Olen niitä joskus korjannut, mutta kun en halua tulla nähdyksi vainoajana, en ole sen enempää ottanut niitä tarkkailun kohteeksi. Olen itse saanut oman osani näistä pisteidenkeräysmuokkauksista, enkä voi olla ihmettelemättä, että jos on tekemisen puutetta, niin todellistakin tekemistä, wikipedian eli lukijoiden kannalta hyödyllistä, olisi. --Abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 19.20 (EET)

Kirjoitusvirheiden korjaaminen on tarpeellista, vaikka toki olisi hyödyllisempää korjata yhtä useampi kirjoitusvirhe kerralla, jos sellaisia lähitienoolla on. Hyödyllisempää olisi myös oikolukea oma artikkelialoitus kunnolla ennen sen tallentamista verrattuna siihen, että korjailee siitä kirjoitusvirheitä yksitellen ensitallennuksen jälkeen (ja keräilee siten "pisteitä", jos tallennukset joksikin pisteiksi haluaa luokitella) tai jättää virheet muiden korjattavaksi. Mutta jos liian pitkäksi aikaa pysähtyy miettimään, mikä on tarpeellista ja hyödyllistä, ei tule tehneeksi Wikipedian hyväksi mitään. Ei tässä muuta, minä menen nyt tarpeilleni. --Lax (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 19.46 (EET)
Kirjoitusvirheitä voi korjata myös teknisesti kehittyneillä menetelmillä kuten merkkijonohaun avulla, esimerkiksi silloin, kun samantyyppisen kirjoitusvirheen havaitaan esiintyvän useissa artikkeleissa. Nyt tikunnokkaan nostettu muokkaus artikkelissa Solunulkoiset vesikkelit liittyy tähän yhdeksän muokkauksen muokkaussarjaan, jossa on systemaattisesti haettu virhetyyppiä "toimina" (pro toiminta, toiminnan tms.) ja korjattu ne systemaattisesti. Kuten voi havaita katsomalla noita yhdeksää muokkausta, korjaus edellyttää käsityötä, sillä eri kerroilla korjaus on erilainen; botti ei siis sovellu. Tämäntyyppinen käsityö on kuitenkin tehokasta ja sillä saadaan kerralla korjattua sama virhetyyppi useasta artikkelista. Toki samalla voi tehdä muita korjauksia, jos sellaisia sattuu osumaan silmään (kuten näissäkin on tehty, voi ihan sieltä diffeistä katsoa), mutta kysymys on jo tavoitteiltaan aivan erityyppisestä toiminnasta kuin koko artikkelin oikolukeminen. Olikos tässä nyt joku ongelma ja kenellä ja miksi? --Jmk (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 20.10 (EET)
Ja jos taas oikoluetaan artikkelia enemmänkin, niin tokihan sieltä usein parannettavaa löytyy. Tässäkin keskustelun aloittajan jäljiltä oli mainitussa artikkelissa edelleen mm. "kymmenien nanometrin koosta" ja "Solunulkoisia vesikkeleistä on tutkittu". Tämä vain havainnollistuksena siitä, että se "oikoluku" ei suinkaan tarkoita, että kaikki virheet on korjattu. Joskus korjataan yksi virhe, joskus kolme, joskus useampia, pääasia että korjataan eikä rikota. --Jmk (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 20.26 (EET)
Lasketko muokkauksia Työn sankari -palkintoa varten? Minä kun sitä sinulle yritin antaa, niin suutuit, enkä ole sen jälkeen palkintoa jakanut, eikä ole juuri kukaan muukaan. Oliko suuttumus jonkinlainen vitsi tai muuta huumoria? Jos oli, niin nämä "pränkit" kannattaa jatkossa paljastaa vähän suoremmin ja aiemmin.--MAQuire (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 20.00 (EET)
Ihan näin sivuhuomiona, että jos sitä edelleen jaetaan sen jonkun neuvostoliittolaisen mitalin kuvalla, niin olisin ehkä vähän kiikun kaakun itsekin sen suhteen, viitsiikö sellaista ottaa vastaan. Pahempi olisi enää varmaan joku Deutsche Arbeitsfrontin ansiomitalin kuva. --Prospero One (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 00.14 (EET)
En kritisoinut sinänsä, ettei sitä otettu vastaan. Siksi kai en ole kommentin jälkeen sitä jakanutkaan, eikä moni muukaan. Ihmettelin vaan, että itse palkinnon problemaattisuuden esilletuonut käyttää sitä jonain mittarina. Tuo saa miettimään, että oliko hän havaintoineen rehellinen vai oliko ketunhäntä kainalossa ja tuo oli joku ainakin minun ymmärryspiirin yli mennyt parodia.--MAQuire (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 00.26 (EET)
Aa aivan, nyt ymmärsin. --Prospero One (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 00.52 (EET)
En tiennyt että sen jakaminen on lopetettu. Jos siitä on ilmoitettu jossakin, en ole huomannut. --Abc10 (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 08.37 (EET)
En tiedä, missä tuosta olisi pitänyt ilmoittaa. Mieluummin vaikka keskustelusivujen muokkauksia voisi poistaa muokkauslukumäärästä kuin hyödyllisiä vaikkakin pieniä korjauksia artikkeleihin.--MAQuire (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 13.43 (EET)

Aloituskommenttini ydin ei ainakaan tähän mennessä kommentoineille osunut silmään. --Abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 22.44 (EET)

Mikähän se ydin mahtaisi olla? Kerropa nyt miksi nuo korjaukset ovat sinulle ongelma. Vai ovatko ne? --Jmk (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 23.26 (EET)
Jos tämän idea on olla joku Kafkatrapping-viritelmä, jossa aloitukseen on mahdotonta "vastata oikein", niin suosittelen kyllä jo oikeasti menemään itseensä. --Prospero One (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 00.14 (EET)

Eiköhän tämän pitäisi olla aika selvä: lyöntivirheiden korjaaminen merkkijonohauilla on yksi mahdollinen ja hyödyllinen tapa korjata wikipediaa ja koko artikkelien oikolukeminen on yksi mahdollinen ja hyödyllinen tapa korjata wikipediaa. Molempia voi tehdä ja kumpikin on hyödyllinen ja luultavasti useimmat käyttäjät tekevät ainakin joskus näitä kumpaakin, kaikkien muiden korjasamistapojen ohella. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 08.57 (EET)

Juuri näin. Korjaamista voi tehdä eri tavoin ja eri tavoilla on omat vahvuutensa. Keskustelun aloittaja toi asian esiin ikään kuin olisi jokin ongelma siinä että korjataan tyyppivirheitä tehokkaasti, mutta kehotuksesta huolimatta mitään selitystä ei tullut siihen, miksi se olisi ongelma. Jotenkin tulee vaikutelma, että nämä tehokkaat korjaukset tulisi jättää tekemättä, mutta miksi? – Jos jotakuta kiinnostaa tutkia, miten tuollainen hakuperusteinen korjaaminen toimii, niin voi vaikka katsoa nuo edellä mainitsemani 9 muokkausta läpi [5]. Siinä näkee, mitä on korjattu ja miksi (myös muita virheitä siinä sivussa). Sen jälkeen joku voisi listata, mitkä noista 9:stä muokkauksesta olisi pitänyt jättää tekemättä ja miksi. – Jos taas siirrytään tyyppivirhekorjauksista varsinaiseen tekstinhuoltoon, niin esimerkiksi voi ottaa tämän, ks. kohtaa "Historia". Ei kielenhuolto tietenkään ole vain sitä, että korjataan puuttuvat kirjaimet (Trael→Travel, sijaitse→sijaitsee) ja sujuvoitetaan turhat toistot ("Intian osavaltiossa Intian koillisosassa"), vaikka kyllähän nekin tekstiä parantavat; vaan myös kiinnitetään huomiota epäonnistuneisiin lauserakenteisiin, jotka aiheuttavat todellista ymmärryshaittaa lukijalle. Kun lukee ajatuksella, huomaa että virkkeen "kylä on perustettu ennen ... kuningaskunnan perustamista 1500-luvun alkupuolella" voi ymmärtää kahdella tavalla (kylä perustettiin 1500-luvulla, ennen kuningaskuntaa; tai kylä perustettiin ennen kuningaskuntaa, joka perustettiin 1500-luvulla). Tällaisen korjaaminen parantaa tekstiä, mutta silloin pitää lukea ajatuksella ja mahdollisesti tarkistaa lähteestä asti, kumpi tulkinta oli oikea (kyllä, tein niin). Edellinen kielenhuoltaja ei näköjään kiinnittänyt tuommoiseen huomiota. --Jmk (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 15.10 (EET)

Pyrin aloituksessa kahden esimerkin avulla kiteyttämään ongelman, mutta nähtävästi en onnistunut, koska joku mieluummin kaivaa motiivejani (mikä on ollut eston uhalla kiellettyä). Artikkelien taso ei mielestäni parane keskittymälltä aaa- ja taitelija-tyylisten lyöntivirheiden metsästämiseen ja keskustelusivujen täyttämiseen turhilla kommenteilla. Esimerkkien avulla halusin havainnollistaa, että kokonaisten artikkelien läpilukemisella löydämme lukijan kannalta vakavia ongelmia. Kertalukemisella kaikki ongelmat eivät tietenkään korjaannu. Toivottavasti joku muukin saa ajatuksistani herätteen. Kiitän kommenteista, nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin. (Jos kirjoituksissani on h-ongelmia, syynä on h-näppäimen jumittuminen, yritän parhaani mukaan huomata ne itse.) – Abc10 (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 10.12 (EET)

Jatkan nyt kuitenkin hiukan Tuo on aivan totta, ja oikeastaan olin vähän siihen tulossakin. Eli huono tai moniongelmainen artikkelihan ei siitä parane, jos sen kirjoitusvirheet puleerataan (heräsin tähän joskus, kun huomasin että jossain artikkelissa huonon kieliasun ohella itse asiassa koko artikkelin sisältökin oli täyttä kökköä, ja oikeampi ratkaisu olisi ollut jättää se silleen todistamaan itsestään, koska (niin kuin Lönnrot tai joku lainasi sanalaskua) "aine eräs ei pöyhien parane". Mutta samalla kuitenkin lyöntivirheitä tai joskus tavallisia oikeinkirjoitusvirheitäkin on muuten hyvin kirjoitetuissa artikkeleissakin. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 13.37 (EET)

Viitemallineiden "siistiminen"Muokkaa

On olemassa tapa, että artikkelien muun fiksauksen ohessa "siistitään" viitemallineita poistamalla niistä tyhjiä kenttiä. Mielestäni tämä ei ole tarpeen. Usein on tullut tarvetta täydentää jotain viitettä ja tämä teettää silloin suurta ja täysin tarpeetonta lisätyötä kun joutuu lisäämään kertaalleen pois "siistittyjä" tarpeellisia kenttiä.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 08.53 (EET)

Erityisesti yllä mainittua tarvetta korostaa se, että kulttuuriperinnön digitointi samoin kuin uusien ja joskus vanhojenkin kirjojen ja lehtien julkaisu myös netissä etenee sitä vauhtia, että alkaa olla täysin mahdotonta ennakoida tai arvata, onko joku kirja tai lehti myös netissä tai tuleeko se sinne. Esimerkiksi juuri hiljattain huomasin ilmiön, että laadukkaat kustantajat (kuten esim SKS: https://oa.finlit.fi/ ) saattavat laittaa ei kovinkaan vanhoja tärkeitä tietokirjojaan jälkikäteen pdf-muodossa nettiin ja sama koskee tieteellisiä aikakauslehtiä ( https://journal.fi/ ) ja vanhempaa kirjallisuuutta taas digitoivat monetkin tahot, etenkin julkiset kirjastot ja niiden yhteenliittymät ym. Kuitenkjin nettijulkaisujen ohella tarve täydentää viitemerkintää voi syntyä myös lukemattomista muista syistä. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 09.20 (EET)

Kannattaa myös miettiä, helpottavatko siedettävän lyhyet viiterimpsut enemmän muiden muokkaajien työskentelyä kuin lisäävät viitetietojen täydentäjän työtä. Eivätköhän niitä viitetietoja useimmiten täydennä sellaiset käyttäjät, joilla on valmiina kuva siitä, millaisiin kohtiin tarvittavia lisätietoja tarvitsee lisätä, ja jos on unohtunut, niin yhdellä klikkauksella työkaluriviltä asia selviää. Artikkeleja aloittaessani karsin heti ison osan tarpeettomista viitekohdista pois ja lehtiviitteistäkin www:hen liittyvät kohdat, jos olen käyttänyt lähteenä paperilehteä. Pelkkä ennestään artikkelissa olevien viiterimpsujen siistiminen toki on sikäli lukijan kannalta nollamuokkaamista, että muutokset näkyvät vain koodissa. --Lax (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 10.34 (EET)
Yllä esitetyin perustein pidän parempana sitä, että viitteiden antaa olla "siistimättä". Se "siistiminenhän" päin vastoin turhaan vaikeuttaa muiden muokkaajien työtä, niin kuin yllä osoitin. Eihän kukaan lue wikitekstiä esteettisessä mielessä.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 10.46 (EET)
Näitä perusteitahan ei ollut yhtä suuressa määrin silloin kuin tuo perinne syntyi. Olosuhteet siis ovat muuttuneet.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 10.48 (EET)
En tiedä, onko tässä kyseessä jokin kummoisempi perinne, enkä ole sen syntyyn ja historian pituuteen perehtynyt. Mutta wikitekstin mainitessani en puhunut esteettisyydestä vaan käytettävyydestä. Liika turha kama sotkemassa näkymää haittaa ja hidastaa työntekoa, ja tiedon lisääminen ja korjaaminen wikitekstistä on paljon yleisempi toimenpide kuin olemassa olevien viitetietojen täydentäminen. --Lax (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 11.53 (EET)
Jos vanhoja kirjoja löytyy digitoituna, on helppo lisätä mallineeseen "www =", muutahan siihen ei kai tarvita. Kun artikkelissa on mallineissa toisinaan kymmeniä tyhjiä otsikoita, niiden poistaminen tosiaan siistii wikitekstiä eikä vain "siisti". Monet siistivät mallineet valmiiksi ennen tallentamista, ja muokkausruudun alla olevat valmiit mallineet ovat muuten jo valmiiksi siistittyjä. --Abc10 (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 12.02 (EET)
Pitää kai katsoa, miten näkemykset jakautuvat. Kun on kahta näkemystä ja molemmille on esitetty perusteluja niin jää katsottavaksi vain, että kumpaa näkemystä kannatetaan enemmän ja pystytäänkö perusteluilla selkeyttämään näkemyksiä. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 13.06 (EET)
Oma perusteluni äskeisiä perusteluja vastaan on, että wikitekstimuotoiset viitteet ovat sotku joka tapauksessa, ja silloin siis tyhjiä kenttiä pois napsimalla sotku ei siitä mitenkään merkittävästi vähene. Sen sijaan turhaa edestakaista työtä tulee kun kenttiä kuitenkin jatkuvasti joudutaan palauttamaan.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 13.10 (EET)
Ne jotka viitemallineita käyttävät yleensä myös tietävät mitä parametreja niihin kuuluu tai heillä on ”luntti”. Onko sinusta esimerkiksi tarpeen olla jokaisessa verkkoviitteessä parametri | Tiedostomuoto = vaikka sitä ei tarvita varmaan kun 1–2 prosentissa artikkeleita. Jos kaikki parametrit laittaa tuolta {{Verkkoviite}} mallineen sivulta mukaan ja ne lähteet ovat vielä leipätekstin seassa niin tuloksena on melkoinen sekasotku. --Linkkerpar 27. marraskuuta 2021 kello 13.25 (EET)
Jokainenhan suurin piirtein muistaa mitä kenttiä viitteissä on, mutta mitään lisäarvoa ei nähdäkseni ei ole joko opetella niitä merkkijobnoina ulkoa tai käyttää jotain erillistä "lunttia" tai käydä jostain (viime kädessä tietysti mallinesivuilta) katsomassa tai (niin kuin usein joutuu tekemään) avata uusi tyhjä malline viereen, kun kaikista näistä turhista manöövereistä päästään pidättymällä tarpeettomasta kenttien napsimisesta. Tietenkin mallineita käyttäessä joutuu muutenkin jatkuvasti käymään mallinesivuilla katsomassa ohjeita, koska jokaisen mallineen jokaisen kentän oikeaa täyttötapaa kukaan tavallinen ihminen ei voi muistaa ulkoa, mutta ehdoin tahdoin tätä työtä on aivan turha lisätä. Haitta on silloin aina suurempi kuin oletettu hyöty, koska ei kukaan sitä wikitekstin ilmavuutta ja esteettisyyttä ihastele vaan nopeaa ja sujuvaa työprosessia. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 13.45 (EET)
Eikö nuo parametrit löydä paremmin kun kirjottaa Wikipedian joka sivulla näkyvään hakukenttään Malline:Verkkoviite, ei tarvitse edes loppuun asti kirjoittaa, ja avaa sen toiseen tabiin tai merkitsee mallineen sivun sivun kirjanmerkkeihin. --Linkkerpar 27. marraskuuta 2021 kello 14.05 (EET)
Ihan sama mitä konsteja käyttää, mutta miksi käyttää konsteja, kun siltä vältyy antamalla mallineen olla alun perin. Eiväthän ne tyhjät kentät siellä kenenkään päälle käy.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 18.52 (EET)
Ei niitä siis lukijoiden takia siistitäkään. Miksihän näitä tällaisia uudistuksia haluavat ne joilla yleensä ei ole aikaa muokata artikkeleita? --Linkkerpar 27. marraskuuta 2021 kello 19.11 (EET)
Tietosanakirjan lukijallehan tuo on täysin yhdentekevää: viitemallineiden pituus tai lyhyys ei näy lukutilassa. Jos muokkaajan muokkausnäkymää haluaa selkeyttää, niin fiksuin ja tehokkain tapa on siirtää viitemallineet kokonaan artikkelin loppuun tähän tapaan. Diffistä näkee, miten paljon näkymä selkeytyy: leipätekstin seassa on vain siistejä lyhyitä merkintöjä tyyliin <ref name=espoonperinneseura/>, <ref name=HS/>, jolloin muokkaustilassakin oikeasti näkee leipätekstin. Tyhjien parametrien poistelulla ei saada samaa aikaan. Näin siis, jos oikeasti halutaan selkeyttää muokkausnäkymää eikä vain puuhastella. --Jmk (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 14.37 (EET)
Visuaalinen muokkain ei kuitenkaan tue tuota viittaustapaa, joten en suosittele sitä käyttämään. Stryn (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 14.45 (EET)
Viitteiden merkitseminen artikkelin loppuun on kuitenkin käytännössä Wikipedia:Merkitse lähteet#Viitteiden määrittely artikkelin lopussa ohjeistettu ja kyseistä tapaa käytetään fi-wikissä aika laajasti. Visuaalinen muokkain näyttää nuokin viitteet, se ei vain osaa muokata niitä. --Jmk (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 15.59 (EET)
Noita <ref name="HS" /><ref name="Yle" />-tyyppisiä viitteitä saisi muuten vieläkin lyhennettyä, jos tänne tuotaisiin monista wikeistä löytyvä malline {{R}}, joka toimisi näin: {{R|HS|Yle}}. --Atraie (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 17.29 (EET)
Tuo on aivan totta. Tätä tapaa monet käyttävät ja se oikeasti tuottaa kätevän näkymän. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 19.15 (EET)
 
Yksittäisten parametrien lisäämistä havainnollistava GIF-tiedosto
Aiheesta on muuten käyty keskustelua aiemmin tänä vuonna täällä. Noiden poistettujen parametrien takaisin lisäykseen liittyen: Olen aloittanut tuomaan tänne en-wikin CharInsert-työkalua, jota olen muokannut vastaamaan meillä nyt käytössä olevaa Edittools.js-muokkauspainikkeiston painikkeita. Olen lisännyt siihen yhtenä uutena ominaisuutena juuri tuon yksittäisten parametrien helpon lisäämisen: havainnollistava GIF-tiedosto. --Atraie (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 17.29 (EET)
Tuo taitaa olla ensimmäinen mahdollisesti kätevä systeemi, jolla poistettuja ta puuttuvia kenttiä voi lisätä. - Paitsi jos se samalla saa näkymän tahmaamaan. Joskus vuosia sitten kokeilimn pienoisohjelmaa joka näyttää erilaiset wikitekstin osat muokkaustilassa eri väreillä, ja se oli muuten kätevä, mutta kun se ainakin silloin aikoinaan sai näkymän tahmeasti latautuvaksi, niin sitä ei tullut kauaa kokeiltua. En tiedä voiko tässä olla samaa ongelmaa tai esiintyykö tuota ongelmasa ylipäätään enää nykyään. Pitää siis kokeilla tuota. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 19.05 (EET)

Yksi tehokkaimmista tavoista lisätä tyhjiä kenttiä viitteisiin olisi, että visuaalinen muokkain loisi automaattisesti kaikki mahdolliset kentät. Nyt se luo vain täytetyt kentät.--MAQuire (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 13.55 (EET)

No, se nyt ainakin vaatisi konsensuksen siitä, että tyhjät kentät ovat tarpeen. Itse lähdin aloituksessani siitä, että tavallisin tapa lisätä viitteitä on viitepainike wikitekstin muokkaustilassa, enkä ottanut huomioon sitä, millä tavoin viitteiden lisäys tapahtuu visuaalisessa muokkaimessa, enkä myöskään ollut tietoinen tuosta uudesta työkalusta.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 19.36 (EET)