Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kielenhuolto

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kielenhuolto!

Kaikki kielenhuoltoon (oikeinkirjoitus, merkitsemiskäytännöt, kirjoitusasu) liittyvä keskustelu. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Miten taipuu yhtyeen nimi SIG?

Miten suomalaisen SIG-yhtyeen nimeä tulisi taivuttaa ja kirjoittaa? Siitä esiintyy nyt eri artikkeleissa ja niiden nimissäkin ainakin kolmea eri muotoa, joista tässä esimerkit: Syke (SIG:n albumi), Rakkauden sävel (Sigin kappale) ja Vuosisadan rakkaustarina (SIGin albumi) (viimeisin minun äsken tekemäni siirron seurauksena). Luokat ovat nimillä Luokka:SIG:n albumit ja Luokka:SIG:n kappaleet. En ole itse yhtyeen fani, joten en tiedä, lausutaanko nimi "sig" vai "äs-ii-gee"? Käsittääkseni kaksoispisteen käyttö olisi perusteltua vain jälkimmäisessä tapauksessa. --Risukarhi (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 18.46 (EEST)

En muista ikinä kuulleeni puhuttavan äs-ii-geestä vaikka heidän kotiseudullaan olenkin iät ja ajat pyörinyt. Isot vs. pienet kirjaimet on taas asia, josta voi saada kielenhuoltopataljoonan tai vähintään sen sissipartion kimppuunsa, joten siihen puoleen en ota kantaa. --Lax (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 18.50 (EEST)

Minäkään en muista koskaan kuulleeni lausuntaa "äs-ii-gee", mutta kyllä kaikkia noita muotoja käytetään hyvissä lähteissä. Hyväksyisin ne kaikki. Yhtyeen kotisivulla käytetään muotoja "S.I.G" ja "S.I.G.", mutta nämä muodot ovat muuten kyllä vähässä käytössä. -Uusimies (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 22.36 (EEST)

Artikkelien ja luokkien nimissä olisi kuitenkin parempi käyttää yhdenmukaisesti yhtä ja samaa taivutusta. Jos nimi lausutaan "sig" eikä "äs-ii-gee", silloin "SIG:n" on virheellinen taivutus. Jos nimi kirjoitetaan pisteiden kanssa S.I.G., silloin "S.I.G:n" olisi oikea taivutus (kaksoispiste tarvitaan, jos nimi päättyy muuhun merkkiin kuin kirjaimeen), mutta tuota pisteellistä muotoa ei ole Wikipediassa käytetty tästä bändistä muutenkaan. Tässä vielä kaikkien iloksi aiheeseen liittyvät Kielitoimiston ohjeet, kun en niitä edellä linkittänyt: [1], [2]. --Risukarhi (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 17.44 (EEST)

Kaikki puhui aina Sigistä. -- Htm (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 22.53 (EEST)

Näin myös yhtye itse haastatteluissaan. Asiatekstissä tosiaan Sig olisi se kielenmukainen ja järkevä ratkaisu. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 18.07 (EEST)

Helpoin on välttää taivuttaminen kun käyttää "SIG-yhtye" vetsiota. Mutta näkyy se mediassa.kirjoitettavan myös "SIGin" versiona. Elastul (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 09.58 (EEST)

Vielä helpommaksi homma menee, kun välttää tarpeetonta suuraakkosin kirjoittamista. Moni yhtye ja artisti historian saatossa on pyrkinyt kirjailemaan nimensä mahdollisimman huomiota herättäväksi. Tällaiset typografiset ratkaisut yleensä korjataan asiatyylissä. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 10.11 (EEST)

Samaa mieltä kuin MG. -- Htm (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 10.20 (EEST)

Sitten on tämä HIM. Yle kirjoittaa HIM. Hesari ei vielä ole käsitellyt kosketinsoittajan kirjaa. Mutta Wikipediassa se on HIM. Tämän kirjoitettuani huomasinkin, että se on lyhenne sanoista "His Infernal Majesty". Tiesikö joku? --abc10 (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 19.38 (EEST)

HS:n toimittajista monet kirjoittavat tuon Him. Monessa jutussa on kuitenkin valitettavasti HIM. Jälkimmäistä onkin hankala taivuttaa: yleensä HIM-yhtyeen mutta myös HIM:in, HIM:n ja jopa HIMin. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 20.25 (EEST)

Aika monikin tiesi ja tietää, mutta HIM on nimenä irtaantunut tuosta alkuperästä eikä sitä ole tulkittu lyhenteeksi. --Lax (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 20.26 (EEST)

Helpointa olisi puhua Sigistä ja Himistä. --Esamatti1 (keskustelu) 7. toukokuuta 2024 kello 23.04 (EEST)

HIM-yhtyeeseen liittyvät luokat on nimetty muodossa Luokka:HIMin albumit, Luokka:HIMin kappaleet ja Luokka:HIMin jäsenet eli eri tavalla kuin SIG-luokat. Tuo näyttäisi olevan myös Kielitoimiston ohjetta vastaava taivutus, olettaen että nimi tosiaan tulee kirjoittaa kokonaan suuraakkosilla ja lausutaan "him". Tässä suurakkkos-/pienaakkoskysymyksessä olisi yhtä kaikki toivottavaa, että yhtyeiden nimet kirjoitettaisiin yhdenmukaisesti artikkelien ja luokkien nimissä (eli ei ainakaan samanaikaisesti HIM artikkelin nimenä ja "Himin" luokkien nimissä). --Risukarhi (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 13.28 (EEST)

Nythän meillä on tosiaan artikkeli Abba, joka on luokassa ABBA [3], jolla on alaluokat Abban albumit ja ABBAn kappaleet. --Kärrmes (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 13.56 (EEST)

Panin noihin ABBA-luokkiin nimenkorjauspyynnöt ihan vaan yhtenäisyyden vuoksi. Sivulla Keskustelu:Abba on useassa keskustelussa päädytty käyttämään kirjoitusasua Abba, jota myös artikkelien täsmenteissä on käytetty (esim. SOS (Abban kappale)).--Risukarhi (keskustelu) 11. toukokuuta 2024 kello 12.21 (EEST)

Suojaustasolle nimeä

Osittain suojattu on teknisenä nimityksenä näppärän kompakti ja sellaisena aivan vakiintunut wikijargonin termi. Nyt pitäisi sepittää vastaavanlainen salakielinen sanahirviö wikiin vastikään hankitulle automaattiseulottutasoiselle suojaukselle. Nimitys tulisi käyttöön mm. {{Suojattu}}-mallineeseen. Jo aiemmin on tämän tasoista (joskin väärinkäyttösuodattimella toteutettua) suojausta kuvattu fraasilla muiden kuin luotettujen käyttäjien muutoksilta suojattu, mutta nyt hakisin ehkä vähän tiiviimpää ilmaisua. --Geohakkeri (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 00.57 (EEST)

Mikäli seulojatkin pystyvät muokkaamaan sivua (kuten nähtävästi voivat), silloin voitaisin sanoa, että se on suojattu seulomattomilta. — SURJECTION ^{/ K / M / L /} 8. kesäkuuta 2024 kello 17.47 (EEST)

Se kai tarkoittaa, että suojattu sellaisilta käyttäjiltä tai artikkeleilta, joita ei ole seulottu. --abc10 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 16.53 (EEST)

Näinpä. Vaikka ehkä voitaneenkin ajatella, että automaattiseulotut ovat käyttäjien joukosta seulottuja luottoheeboja, niin harvemmin sanaa tuollaisessa merkityksessä käytetään. --Geohakkeri (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 17.14 (EEST)

jos mukailisi enwikin "extented confirmed protectionia" niin miten olisi Laajennetusti suojattu --Zache (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 17.18 (EEST)

Ihan kivan kuuloinen. Pietiboii (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 17.23 (EEST)

Muuten hyvä, mutta suojauslomakkeessa on jo kohta ”Laajenna suojaus koskemaan kaikkia tähän sivuun sisällytettyjä sivuja (tarttuva suojaus)”, eli suojauksen laajentaminen on ikään kuin jo käytössä terminä. Ja koskapa täysin suojattuja sivua saatetaan kutsua yksinkertaisesti ”suojatuiksi”, ei ole puusta katsoen aivan selvää, että ”laajennettusti suojattu” tuleekin ymmärtää suhteessa ”osittain suojattuun”. --Geohakkeri (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 17.30 (EEST)

Laajennettu suojaus? raid5 11. kesäkuuta 2024 kello 20.52 (EEST)

Sama kritiikki pätee siihenkin. --Geohakkeri (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 21.01 (EEST)

Mitenkäs osittain+ suojattu?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 14. kesäkuuta 2024 kello 19.34 (EEST)

Entäs jos lähtisi toisin päin? "Vain seulojien muokattavissa" ? "Vain luotettujen käyttäjien muokattavissa" ? --Tappinen (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 19.46 (EEST)

malline:Mikkelin Jukur*

Kun Jukurit voi taivuttaa Jukureiden ja Jukurien, kannattaisi varmaan valita jompikumpi vaihtoehto, ettei eri mallineissa käytetä eri taivutusta. {{Jukurien pelaajat}} ja {{Mikkelin Jukureiden kokoonpano}}. abc10 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 15.29 (EEST)

Jukurien verkkosivuilta löytyi pikaisella vilkaisulla vain muotoa "Jukurien". Voidaan varmaan sopia, että vain tuota muotoa käytetään yhtenäisyyden vuoksi myös Wikipediassa. --Farma3110 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 16.23 (EEST)

Joseolloko – Nokdujeon

Kun en ymmärrä kieltä, eikä artikkelin nimen siirtäjä ole ollut aktiivinen pariin vuoteen, kysymys sittenkin tänne vaikka esitinkin sen jo keskustelusivulla: Onko viivan ympärillä tarpeen olla välilyönnit, ja itse asiassa tarvitaanko siinä väliviivaa? Ja onko otsikko edes oikea. Muissa wikeissä näyttää olevan englanniksi tai jotain muuta. Ainakin @Louhikärmes: näyttäisi osaavan vähintään korean alkeita. --abc10 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2024 kello 14.19 (EEST)

Käännös englannin kielen sanalle "orbiter"

Kirjoittelen tässä vähän avaruussukkulasta ja sen moottoreista. Lähteitä (esim. sukkulan käyttöopasta s.31) tai engalnninkielistä wikiä luettaessa puhutaan usein kiertoradalle jäävästä osasta termillä "orbiter", joka lienee osan virallinen nimi. Onkohan termi mitenkään järkevästi suomennettavissa, ettei välttämättä tarvitsisi tarkentaa milloin viitataan koko sukkulaan tai vain avaruuteen jäävää "kiertolaista". Termi avaruussukkula tarkoittanee kuitenkin yleensä säiliön, aluksen ja buustereiden kokonaisuutta. Sopiikohan pelkkä "alus" tai vaan ällö suora "orbiter" jota taivuttaa sitten esim. "orbiterin" vai ajattelenkohan tätä vain liian monimutkaisesti. Alla käännöskoneiden ehdotuksia:

• Google: kiertoradalla
• DeepL: Orbiter, kiertoradalla
• ChatGPT: Kiertolainen, kiertävä alus
• sanakirja.org: kiertolainen
• sanakirja.fi: kierrotin, satelliitti -Wurstimakkara (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 03.04 (EEST)

Joitakin hakuosumia tuottaa termi kiertorata-alus. Mielestäni se on aika hyvä suomenkielinen termi orbiterille. Erillistä termiä ilmeisesti aika vähän käytetty suomeksi. Tuntuu aika paljon menevän vain sukkula'-termillä myös pelkästään tuo kiertoradalle jäävä osa sukkulaa. --Farma3110 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 03.41 (EEST)

Ursan sivuilla on ainakin parissa jutussa käytetty kiertolaista [4], [5]. --Linkkerpar^keskustelu 21. heinäkuuta 2024 kello 03.54 (EEST)

Kiertolainen ainoa järkevä. --37.33.133.93 21. heinäkuuta 2024 kello 03.57 (EEST)

Kiertolainenkin ihan käypä termi varmasti. Tosin kumpikaan noista esimerkkien kiertolaisista ei ollut luullakseni sukkulan kiertoradalle jäänyt osa. Sukkulaohjelman sukkuloiden kiertoradalle jäävästä aluksesta myös englanniksi käytetään termiä orbiter vehicle, johon kiertorata-alus termi mielestäni viittaa täsmällisemmin. Kiertolaisia voisi kai olla muitakin. Omaa pohdintaa ilman sen suurempaa asiantuntemusta tai vahvoja näkemyksia asiasta. --Farma3110 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 04.14 (EEST)

Tässä sanan 'orbiter' suomenkielinen käännös, ettei tarvitse arvailla: 1. (avaruuslento) (planeettaa kiertävä) satelliitti, luotain ym.; (erik) sukkula 2. (TV) kierrotin.

Lähde: Hurme Raija - Pesonen Marjatta - Syväoja Olli: Englanti - suomi suursanakirja (WSOY) 5. painos (1993) Päivittäjä täti (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 10.33 (EEST)

Kiertolainen vaikuttaa hyvältä ratkaisulta, vaikkakin se ainakin omaan korvaan kuulostaa enemmänkin joltain kuulta tai asteroidilta, mutta kaipa konteksti ratkaisee. Itse näen pelkässä sukkula-termissä vain sellaisen ongelman, että kun samassa teksissä voidaan puhua sekä kokonaisuudesta, että pelkästä kiertolaisesta niin pitäisi aina tarkentaa mitä osaa nyt tarkoitetaan. Ehdotettu kiertorata-alus ehkä vaikuttaa kuintenkin omasta mielestäni parhaimmalta ja selkeimmältä termiltä.--Wurstimakkara (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 23.14 (EEST)

Sanalla kiertolainen on yleensä ymmärretty kuuta tai satelliittia, joka kiertää isompaa kappaletta vakioradalla ilman ulkopuolista vaikutusta. Koska tässä tapauksessa aluksessa on miehistö ja sen rataa voidaan muuttaa, pelkkä kiertolainen voi olla harhaanjohtava. Tekstissä kannattaa selittää asia tarkemmin, mikäli mahdollista. -109.240.32.243 21. heinäkuuta 2024 kello 10.29 (EEST)

Aikamuoto-ongelma

Kirjoitetaanko "Tässäpuro Oy oli suomalainen sähköpaimenia valmistanut yritys" vai "Tässäpuro Oy oli suomalainen sähköpaimenia valmistava yritys"? Molempia näkee, onko väliä? Kotivalo (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 13.39 (EEST)

Ensimmäinen on selvästi loogisempi. Sen huomaa, jos muuttaa jälkimmäisen relatiivilauserakenteeksi: "Tp oli suomalainen yritys, joka valmistaa sähköpaimenia." -109.240.32.243 21. heinäkuuta 2024 kello 14.22 (EEST)

Partisiipin preesens voi käsittääkseni ilmaista myös pääverbin kanssa samanaikaista toimintaa. Esim. "hän kuvasi pihalla leikkivät lapset" vs. "hän kuvasi pihalla leikkineet lapset". Korjatkaa, jos olen väärässä. --Esamatti1 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 16.10 (EEST)

Joo, tuossa on selvä merkitysero. Ensimmäisessä hän kuvasi lapsia leikkimässä, toisessa hän keskeytti heidän leikkinsä (tai olivat jo lopettaneet) ja komensi riviin kuvattaviksi. Kotivalo (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 16.52 (EEST)

Nyt muistan pohtineeni samaa asiaa esim. virketyypissä "Vuonna 1977 Tässäpuro Oy osti piikkilankaa valmistavan Finn-Este Oy:n". Ei "valmistaneen", vaikka olisikin jo lopettanut toimintansa, koska valmisti sitä ostohetkellä ja oli tarkoitus jatkaa valmistusta, siksi se ostettiinkin. Kotivalo (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 17.28 (EEST)