Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kielenhuolto

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kielenhuolto!

Kaikki kielenhuoltoon (oikeinkirjoitus, merkitsemiskäytännöt, kirjoitusasu) liittyvä keskustelu. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Keskellä jonkin pituutta

Onko hyvää suomea sanoa, että jokin on ”keskellä jonkin pituutta”? Ilmaisu tuntuu loogiselta, mutta sen käyttökerrat ihmisen kirjoittamilla sivustoilla ovat laskettavissa yhden käden sormilla. ”Keskellä kilven pituutta” ja ”keskellä putken pituutta” ovat näitä harvoja esimerkkejä, ja kaikki ovat tekniikan alalta. Google-haku ”keskellä sen pituutta” löytää vain konekäännettyjä roskasivuja. Onko kyseessä siis jonkinlainen spatiaalinen anglismi? Ilmaisu on hyödyllinen: vaikka ”keskellä putkea” on vielä ymmärrettävä, esimerkiksi ”keskellä harjua” ei kerro, missä suunnassa jokin on keskellä. Jos kyseessä on anglismi, onko olemassa kotoperäistä ilmaisua, joka on yhtä täsmällinen? --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 13. syyskuuta 2021 kello 17.39 (EEST)

Minä sanoisin "jnk keskellä pituussuunnassa". --Savir (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 17.51 (EEST)

Tuo on tosiaan Google-haun perusteella paljon käytetympi. Harju-sanan yhteydessä sitä tosin ei näy käytetyn. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 13. syyskuuta 2021 kello 17.59 (EEST)

Roskasivuista löytää helposti erikielisiä versioita, ja tanskaksi ”keskellä sen pituutta” on ilmeisesti käännetty ”midt i sin længde”. Tässä muodossa tanskankielistäkään ilmaisua ei ole käytetty roskasivujen ulkopuolella. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 13. syyskuuta 2021 kello 17.57 (EEST)

Pituus eli lengdi tarkoittaa jossain slangissa pullapitkoa, joten ehkä siinä yhteydessä "keskellä pituutta" on tajuttavampi. --Höyhens (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 20.18 (EEST)

"(jonkin) puolivälissä"? Vai onko siinäkin akseli epäselvä? — surjection ⟨??⟩ 16. syyskuuta 2021 kello 14.37 (EEST)

Tuo on sitä normaalisuomea, jota puhuttiin ja kirjoitettiin ennen kuin englannin hyöky iski. Myös "puolimatkassa" (Kielitoimistonsanakirja). -Abc10 (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 16.33 (EEST)

Pohjois-Irlannin pääministeri?

Kirjoitin tästä jo artikkelin keskustelusivulle, mutta laitan nyt tännekin. Mielestäni siis Pohjois-Irlannin ensimmäinen ministeri pitäisi siirtää nimelle Pohjois-Irlannin pääministeri, koska nimitystä pääministeri vaikuttaa olevan suomenkielisissä lähteissä yleisempi (ks. esim. [1][2][3][4]). Tällöin voitaisiin puhua myös varapääministeristä eikä kömpelösti vara- ensimmäisestä ministeristä. Lisäksi koska kyseessähän on duumviraatti, eli pääministeri ja varapääministeri ovat nimikkeistään huolimatta yhdenvertaisia, voisi ottaa mallia en-wikin artikkelista (en:First Minister and deputy First Minister of Northern Ireland) ja laittaa nimeksi jopa Pohjois-Irlannin pääministeri ja varapääministeri. --Qwerty12302 (kesk | muok) 18. syyskuuta 2021 kello 15.33 (EEST)

Joo, kannatan siirtoa. --PtG (keskustelu) 18. syyskuuta 2021 kello 15.57 (EEST)

En-wikissä todetaan: It is not to be confused with Prime Minister of Northern Ireland eli ei pidä sekoittaa vv. 1921–1972 olleeseen nimikkeeseen Pohjois-Irlannin pääministeri. Nimikkeiksi sopii ensiministeri ja varaensiministeri. --Kielenhuolto (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 00.41 (EEST)

Onko tuollaista muotoa käytetty jossain? Vai veditkö wanhasta tutusta hatusta? Anr (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 01.06 (EEST)

Mitä ihmettä tämä ensiministeritouhu on? Eihän ensiministeri ole edes suomen kielen sana. --Sakramentti-Jaakko (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 01.23 (EEST)

Kumosin siirrot ja palauttelin. Anr (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 01.59 (EEST)

En tunne asiaa perin pohjin, mutta nähdäkseni tämä "ensimmäinen ministeri" on ihan adekvaatti ja sitä käytetään monissa kielissä kaiketi myös ihan erotukseksi koko valtakunnan pääministeristä, joka on siis tällä kertaa Boris Johnson. --Höyhens (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 13.06 (EEST)

Tällöinhän sitten myös Skotlannissa ja Walesissa ei ole pääministeriä, koska nimike on engl. First Minister eikä Prime Minister: en: Talk:First_Minister_of_Scotland#PM/FM_of_Scotland ja en: First Minister of Wales#Terminology.

"Eihän ensiministeri ole edes suomen kielen sana." Pitää huomata, mistä sanasta tulee etuliite ensi-, kuten nimikkeessä ensihoitaja.

--Kielenhuolto (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 13.40 (EEST)

EU kääntää tämän Pohjois-Irlannin pääministeriksi ([1], [2], [3]) tai Pohjois-Irlannin maakunnan pääministeriksi ([3]). Helsingin Sanomissa ensimmäinen ([4]), samoin YLE:llä ([5]). Sanoisin siis olen aika varmaa että juuri "Pohjois-Irlannin pääministeri" on se, miksi tätä suomenkielisissä lähteissä kutsutaan. — surjection ⟨??⟩ 6. lokakuuta 2021 kello 14.42 (EEST)

Siirsin. --Qwerty12302 (kesk | muok) 4. marraskuuta 2021 kello 11.14 (EET)

Karjalaisten runonlaulajien nimet

Karjala-kilpailu meni jo, mutta jos joskus päädyn tekemään tuohon suunnittelemiani artikkeleita karjalaisista runonlaulajista, niin mille nimelle heidät laitetaan? Uudemmilta runonlaulajilta (mm. Ondreińe Gostja, Riikońi Simana, Ahońi Moiśśei, D'euhtin vaimo Vaźe, joista jokainen tosin lienee epämerkittävä) tunnetaan vain karjalainen nimi ja siitäkin monesti useita erilaisia versioita, koska karjalalla ei 1800-luvulla ollut yhtenäistä kirjakieltä tai kirjoitusasua. Samaan aikaan on kuitenkin vakiintuneesti Arhippa Perttunen ja Ontrei Malinen (ja Miihkali Perttunen, jonka SKVR muuten tuntee nimellä Arhippaińi Miihkali) ja toisaalta runonlaulaja Trohkimaisesta Soavasta [sic] on käytetty myös nimeä Samuli Nykytti. (Karjalaisia nimiä, joissa patronyymi on ensin, käytettäessä tulee ongelmia oikeaoppisen taivutuksen kanssa, kuten edellisestä lauseesta huomaamme.) Olisiko järkevää määritellä näille joku yleislähde, vaikka juuri SKVR? --Vyörykkä (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 13.33 (EEST)

Nämä ei ole tietenkään ihan yksinkertaisia. Kuitenkaan ei pidä taivuttaa suomenkielisessä Wikipediassa karjalan säännöillä. --Höyhens (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 15.50 (EEST)

Ja samaan aikaan lähteestä poikkeavan nimen kehittäminen olisi uutta tutkimusta, kuten kaikki varmasti tajuavatkin. Vyörykkä (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 15.58 (EEST)

Mihin on tietenkin lisättävä se itsestäänselvyys, ettei SKVR ole kuienkaan ainakaan uutta tutkimusta. --Höyhens (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 16.19 (EEST)

Kai lähteitä pitää katsoa kokonaisuutena. SKVR on aika vanha, ja monia on käsitelty uudemmissa lähteissä, joitain varmaan esim. kansallisbiografiassa. Kun tavat ilmaista nimiä ovat saattaneet muuttua, niin parhaita ovat hiljattaiset suomenkieliset luotettavat lähteet. Eri lähteissä esiinyvät erilaiset muodot nimistä tietysti on syytä ilmoittaa. --Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 17.16 (EEST)

Pacific Northwest suomenkielisessä Wikipediassa

Kysyn nyt mielipiteitä täältä ennen kuin toimin omin päin. Millä nimellä tästä Kanadan ja Yhdysvaltain alueesta pitäisi puhua suomenkielisessä Wikipediassa? Pacific Northwest (usein pelkkä PNW) on hyvin yleinen käsite englanninkielisessä tekstissä maantieteellisen ja kulttuurillisen alueen nimeä. Pitäisikö tuo olla englanniksi kun sille ei ole vakiintunutta suomennosta, pitäisikö se suomentaa (artikkelin nimessäkin) vaikka vakiintunutta muotoa ei ole, vai olisiko tuolle suomeksi jokin ihan muu nimi? Esim. Helsingin Sanomat näyttää ainakin kerran kutsuneen aluetta ”Kaskadiaksi” (engl. Cascadia on harvinaisempi nimi samalle alueelle), mutta tuokaan ei todellakaan mitenkään vakiintunut nimitys ole.--Fotogurachan (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 17.28 (EEST)

Katoin nopeesti kirjasta Kanadan historia (Gaudeamus, 2006), siinä puhutaan "Kaskadivuorista" joten sinänsä "Kaskadia" on looginen jatkumo. Siinä ei sattunut olemaan tarkkaa nimeä aluelle kuitenkaan. J.K Nakkila (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 17.48 (EEST)

Kiitos, Kaskadia olisi varmaan nimenä lyhyempi ja selkeämpi kuin muut viritelmät, mutta sitä ei oikein minusta näillä lähteillä voi käyttää. En löydä sille muita suomenkielisiä lähteitä kuin tuon yhden artikkelin, ja tuossakin nimi yhdistyy alueen itsenäisyysaatteeseen, kuten engl. Cascadia yleensäkin, mikä on neutraalin näkökulman kannalta ongelmallista.--Fotogurachan (keskustelu) 8. lokakuuta 2021 kello 19.18 (EEST)

Wikimatkoista löytyy lähteetön ja vaatimaton sivu Luoteis-Yhdysvallat. Ylellä on samanniminen aihetunniste, mutta nuo linkittävät Wikidataan, joten liekö tullut sieltä. Tällaista puhtaasti ilmansuuntaan pohjautuvaa nimeämistä voisi kai kuitenkin harkita. –Kooma (keskustelu) 8. lokakuuta 2021 kello 17.29 (EEST)

Mikä se ilmansuuntaan pohjautuva nimi sitten olisi? ”Luoteis-Pohjois-Amerikka” (vaikka Alaska ei kuulu yleisimpään määritelmään) vai ”Luoteis-Yhdysvallat ja Länsi-Kanada” (kun Kanadan Brittiläinen Kolumbia ehdottomasti kuuluu yleiseen määritelmään vaikka Wikimatkat sanoisi mitä)? Englanninkielinen nimi on ehkä sittenkin järkevin.--Fotogurachan (keskustelu) 8. lokakuuta 2021 kello 19.18 (EEST)

Laadukas, ei kovin vanha suomenkielinen lähde olisi hyvä. Voi hyvin olla, että sellainen lähde löytyisi jos hakisi sekä paperikirjallisuudesta että netistä. Jos joutuu ilman varmaa lähdettä muodostamaan suomenkielistä nimitystä, niin parempi käyttää alkukielistä. On hyvin mahdollista että kelvollinen suomenkielinen lähde lopulta löytyisi jos etsisi. --Urjanhai (keskustelu) 8. lokakuuta 2021 kello 19.43 (EEST)

Jos vertaa tuota en-wikipedian artikkelia, niin se on varmaan paremmin oikeassa ja suomenkielisten Wikimatkojen määrittely on pikemminkin virheellinen määritellessään että merkitys olisi englanniksi tuo. --Urjanhai (keskustelu) 8. lokakuuta 2021 kello 19.48 (EEST)

Jahkailun sijaan kannattaa kysyä Kotuksen nimineuvonnasta: Kysymyslomake --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2021 kello 22.46 (EEST)

Kysy vapaasti, jos ja kun jo valmiiksi tiedät, mistä voi kysyä. Vain yhtenä käyttäjänä en ehdi millään tehdä kaikkea, eikä se ole mitään "jahkailua", jos esitän perusteltuja näkemyksiä.--Urjanhai (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 12.06 (EEST)

En tarkoittanut sitä pelkästään sinulle vaan kaikille tässä asiaa pyöritteleville. On parempi antaa nälkäiselle onki kuin kala. --Abc10 (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 13.15 (EEST)

Kotuksesta varmaan kannattaa kysyä. Olen usein kysellyt sieltä eri asioita puhelimitse tai sähköpostitse, ja jos vielä nykyään on nettilomake, niin se on vielä astetta helpompi.--Urjanhai (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 13.22 (EEST)

Auktoriteetti en ole, mutta "Pohjois-Amerikan luoteinen Tyynen valtameren alue" ei ole ihan mieletön suomennos vaikkei sitä olisi paljon käytettykään. --Höyhens (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 14.11 (EEST)

Se on aivan mahdollinen jos olisi jotain tekstiä suomentamassa, mutta kun Wikipediassa pyritään käyttämään lähteitä niin omia suomennoksia pitää pyrkiä välttämään. Hyvin todennäköisesti löytyy suomenkirlisiä lähteitä, joissa nimitys esiintyy.--Urjanhai (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 15.21 (EEST)

Olisiko "Pohjois-Amerikan luoteisrannikko" mitään? En-wikin artikkelissa sanotaan, ettei alueen rajaukselle edes ole mitään yleisesti hyväksyttyä määritelmää, joten ei liene niin vaarallista, jos tilanteen mukaan maalaisjärjellä suomennellaan. -87.95.105.220 9. lokakuuta 2021 kello 18.21 (EEST)

Kun alue käsittää sisämaatakin, niin tuokaan käännös ei ehkä olisi aivan täsmällinen. Kuitenkin se lienee yksi vakiintunut laajemman alueen nimitys.--Urjanhai (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 19.35 (EEST)

Kiitos kaikista ehdotuksista. Tässä on kuitenkin sellainen konsensuksen puute että nimen pitäisi varmaan olla englanniksi ainakin artikkelin otsikossa kuten se on ruotsin-, hollannin- ja vironkielisissäkin Wikipedioissa.--Fotogurachan (keskustelu) 13. lokakuuta 2021 kello 23.43 (EEST)

Voisihan sitä tosiaan kysyä Kotukseltakin, mutta jos vastaus tulee sähköpostiin, on vähän hankalaa lähteistää sillä Wikipediaa. Juuri tämän takia kysyin mielipiteitä siitä mikä alueen nimitys voisi olla suomenkielisessä Wikipediassa eikä suomeksi noin yleisesti.--Fotogurachan (keskustelu) 13. lokakuuta 2021 kello 23.43 (EEST)

Miten kääntäisit termin "pan-Finnic"?

Otsikon mukaisesti pohdin, miten kyseisen termin kääntäisi. Tässä haetaan nyt nimenomaan käännöstä sanalle "Finnic", jolla viitataan erityisesti suomalais-permiläiseen kielikuntaan, eikä vain baltiansuomalaiseen kielikuntaan, johon suomalaiset kielitieteilijät sen usein rinnastavat. Muutamassa Wikipedia-artikkelissa on mainittu sanana panfennismi (esim. Heimoaate, pangermanismi), joten voinko sanoa panfennistinen? Pansuomalais-permiläinen kuulostaa kovin kömpelöltä. TheTouho10 (keskustelu) 18. lokakuuta 2021 kello 02.43 (EEST)

Luultavasti tällekään ei ole vakiintunutta termiä. Osaisitko linkata jonkun lähteen, jossa termiä käytetään yhteydessä? 193.166.253.150 27. lokakuuta 2021 kello 09.21 (EEST)

Ainakaan kielikunta ei ole tuossa oikea nimitys, koska uralilaisten kielten eri alaryhmät eivät ole kielikuntia. Missä lähteissä ylipäätään tuollainen koko termi esiintyy ja millä kielellä? --Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 09.50 (EEST)

Konteksti taisi löytyä: [5] Eli onko kysymys oikean termin löytämisestä spekulatiiviseen fiktioon? --Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 09.53 (EEST)

Jos kyse on fiktiosta, niin kaipa kirjailijalle sallittakoon vapaus keksiä termistöntä. Suur-suomi voisi olla jotain sinnepäin? Sjmantyl (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 09.13 (EEST)

Koska en halua ohjata fiktiota, niin en taida myöskään vastata mitään.--Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 09.56 (EEST)

Olet aivan oikeassa, minun olisi pitänyt käyttää sanaa kieliryhmä kielikunnan sijaan. Termiä panfennismi käytetään esimerkiksi artikkelissa Heimoaate sekä artikkelissa Pangermanismi. Lähdetermi "Pan-Finnic" on englanninkielinen. "Finnic" itsessään viittaa suomalais-permiläiseen kieliryhmään ja näin ollen suomalais-permiläisiin kansoihin. Asia ei suoranaisesti liity fiktiiviseen tuotantoon. Mitä suur-Suomeen tulee, se on lähinnä nimenomaan suomalaisten ympärille pohjautuva irredentistinen ajatus, eikä täten sovi termiin joka pyrkii kohtelemaan näitä erinäisiä kansoja tasaveroisina. TheTouho10 (keskustelu) 29. lokakuuta 2021 kello 17.59 (EEST)

TV-ohjelman tunnari

Jos etsii keskusteluryhmistä sanaa tunnari niin suurin osa löydöistä koskee käyttäjätunnusta. Tunnari on puhekieltä eikä varmaankaan kuulu artikkeleihin. Tunnarilla voidaan tarkoittaa käyttäjätunnuksen lisäksi myös TV:n ja elokuvien tunnusmusiikkia. Kun pitäisi korostaa tunnarin kokonaisuutta, johon kuuluu myös visuaalinen puoli, ei pelkkä tunnusmusiikki riitäkään nimeksi. Onko se sitten ohjelmatunnus? --Kospo75 (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 11.19 (EET)

Voisiko käyttää sanaa intro, vaikka se musiikkiin erityisemmin liittyykin? TheTouho10 (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 13.29 (EET)

Käytetäänkö sitä yleisesti? --Abc10 (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 14.03 (EET)

Kyllä sitä ainakin puhekielisenä ilmauksena aika usein käytetään tälläisissa(kin) asiayhteyksissä. Sen suhteesta kirjakieleen en osaa kyllä sanoa. TheTouho10 (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 14.18 (EET)

Minustakin se vaikuttaa samanlaiselta puhekielisyydeltä kuin outro. Englannin vaikutusta. --Abc10 (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 14.43 (EET)

Kotuksen sanakirjassa intro ei ole puhekielisyys. --Jmk (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 21.39 (EET)

Alkutekstijakso? Ei ole ainakaan puhekielinen... -Uusimies (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 15.42 (EET)

alkutunnus ja lopputunnus. ohjelmatunnus kelvannee yläkäsitteeksi jos sellaista tarvitaan. — surjection ⟨??⟩ 3. marraskuuta 2021 kello 21.17 (EET)

(tai ohjelmatunnuksen sijasta ihan vain tunnus) — surjection ⟨??⟩ 3. marraskuuta 2021 kello 23.12 (EET)

Alkutunnus saattaisi tosiaan sopia moneen yhteyteen. --Kospo75 (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 07.49 (EET)

Debytoida listalla?

Monissa äänilevyartikkeleissa sanotaan äänitteen ”debytoineen listalla” sijalla se-ja-se. Mitä tämä tarkoittaa, ja onko se debytoida-verbin (Kielitoimiston sanakirja: esiintyä ensi kertaa julkisuudessa) oikeaa käyttöä? Tarkoittaako se jotakin muuta kuin vain, että nousi myyntilistalla parhaimmillaan sijalle se-ja-se? Jotkut harvat kappaleet ja albumit toki nousevat listalle myöhemminkin esim. mainoskäytön tai uudelleenmasteroinnin myötä, jolloin debytointi olisi ymmärrettävissä ensimmäisen kerran listasijoitukseksi, mutta eipä noissa artikkeleissa sellaisestakaan tunnuta puhuvan. Vai tarkoittaako se ko. artistin ensimmäistä listasijoitusta, jolloin sanamuoto olisi väärä? Kotivalo (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 16.09 (EET)

Sillä tarkoitetaan kyseisen äänitteen ensimmäisen listaviikon sijoitusta.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 16.28 (EET)

Ahaa, kiitos! Olen aina luullut että mainittaisiin paras listasijoitus, mutta ilmeisesti hektisessä äänitebisneksessä tärkeää onkin alkuvaiheen menestys. Vähän kuin kaupallisten elokuvien ensimmäisen viikonlopun lipputulot, joita moni tännekin dollarin tarkkuudella tuputtaa. Kotivalo (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 16.33 (EET)

Joo tää on yksi klassinen virhepäätelmä. Että ikäänkuin musiikkikappale olisi olento. Kyllähän se ensiesiintyminen (joka on ihan käypä suomenkielinen ilmaus) on enemmänkin artisti kuin kappale juttu. Ei kappale mitään esiinny. Jos englanninkieliset käyttää tämmöistä hengettömän olion henkilöivää ilmausta, ei ole mitään syytä että meidän pitäisi täällä suomenkielisessä wikipediassa. Elokuvissa ja teatterissa on ensi-illat, jotka eivät personoi tilannetta mutta debytointi tarkoittaa iltaa jossa naimaikäinen nainen osoitettiin ns. vapaaksi riistaksi poikamiehille. -- Cimon Avaro 10. marraskuuta 2021 kello 16.37 (EET)

Tuota viimeksi mainitsemaasi debyteerausta muuten kuvaa Whit Stillman hauskasti esikoiselokuvassaan Metropolitan (1990). Kotivalo (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 16.54 (EET)

Debytoinnin yleistyminen muuhun kuin edellä viitattuun käyttöyhteyteen tuntuu minustakin vieraalta, vaikka ilmeisesti ranskassa se tarkoittaa ihan vaan aloittamista. Vielä hetki sitten suomeksi sanottiin, että kappale oli ensimmäisellä listaviikollaan sijalla x tai nousi sijalle x. Ja urheilija pelasi ensimmäisen maaottelunsa eikä debytoinut maajoukkueessa. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 17.08 (EET)

Nimenomaan tässä asiayhteydessä kyse on anglismista. Mutta kun omakieliset ilmaukset on keksitty, käyttäkäämme niitä. En luokittelisi debytointia edes sivistyssanaksi vaan ihan puhtaaksi anglismiksi. -- Cimon Avaro 10. marraskuuta 2021 kello 17.17 (EET)

En itsekään pidä tuosta sanasta, koska se on mielestäni epätietosanakirjamaista musiikkilehtislangia ja anglismia. Eikä ensimmäisen listaviikon sijoitus muutenkaan ole kovin oleellinen, vaan paras sijoitus. Noita avausviikon sijoituksia taidetaan käyttää paljon sellaisissa albumiartikkeleissa, jotka on luotu jo ennen julkaisua tai hyvin pian sen jälkeen. Kun albumi sitten on noussut listalle, on nopeasti päivitetty, että debytoi listan sijalla se ja se. Tavallaan tuossa vaiheessa se on vielä oleellista tietoa kun paras sijoitus ei ole vielä tiedossa, mutta merkittävyys hiipuu ajan mittaan. --Kärrmes (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 19.30 (EET)

Olen ollut siinä käsityksessä, että ensimmäinen listasijoitus on ainakin artistin kannalta tärkeä. Sillähän albumit ja singletkin yleensä julkaistaan sellaisena viikonpäivänä, että ensimmäinen listaviikko oltaisiin mahdollisimman korkealla. Nyt @Kotivalo: muuttelee noita muotoon "nousi heti", onko "nousi" oikea muoto, jos ei ollut aiemmin listalla, niin miten sillä voi nousta, ja "heti" on siitä huono, ettei välttämättä ensimmäinen listasijoitus tullut heti julkaisun jälkeisellä listalla, vaan on voinut olla vaikka 2-3 viikon jälkeen, miksei myöhemminkin. Stryn (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 16.15 (EET)

"Nousi" merkityksessä 'nousi myyntimäärissä niin että ylsi listalle' ja "heti" merkityksessä 'heti kun listalle ylsi, sijoittui tuolle kohtaa". Kotivalo (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.24 (EET)

Kirjoittaisin, että nousi ensimmäisellä listaviikollaan sijalle x. --Kärrmes (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.41 (EET)

"Sijoittui ensimmäisellä listaviikollaan sijalle x" tai "ylsi ensimmäisellä listaviikollaan sijalle x" olisi vielä hiukan parempi mielestäni. --Farma3110 (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.52 (EET)

Ennen tätä keskustelua "listaviikko" olisi ollut ainakin tälle lukijalle tuntematon käsite. Ehkä on tässäkin kohtaa parempi antaa teidän nuorempien häslätä tämä homma kuntoon. Debytoinnista pitäisi päästä tavalla tai toisella eroon, kun suomen kielessä vain ihmiset debytoivat ja hekin mieluummin suomeksi. Kotivalo (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.59 (EET)

Listaviikot voi kiertää vaikkapa muodossa "Albumi ylsi ensimmäisen kerran listalle 11. marraskuuta 2021, jolloin se oli sijalla kaksi". --Kärrmes (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 20.55 (EET)

"Sijoittui" ja "ylsi" ovat tosiaan paremmat ilmaisut. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 20.49 (EET)

Niinpä tosiaan taitavat ollakin. Huvittavaa, että käytin juuri noita sanoja, "sijoittui" ja "ylsi", selittäessäni yllä miksi "nousta" ja "heti" olisivat oikeita sanoja! Kotivalo (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 21.08 (EET)

Minun mielestäni tulisi käyttää suomenkielisiä sanoja. Ehkä nykyisin pidetään luontevana myös lanseerausta, filmatisointia ja tähdittämistä. Kappale myi miljoonia vai kuka möi. ---raid5 10. marraskuuta 2021 kello 21.48 (EET)

Hienoa että eri alojen viihdejutuista livahtaneiden outojen sanojen käyttöön tietosanakirjassa kiinnitetään huomiota. Kun vielä saisi kirjoittajat ymmärtämään, että alan artikkeleita ei ole tarkoitettu sisäpiirille, harrastajien lukemistoksi, vaan myös ja oikeastaan ennen kaikkea niille aiheeseen jossain törmänneelle satunnaislukijoille, jotka haluavat tiiviin paketin asiasta selkokielellä. Heillä nämä debytantit aiheuttavat kulmakarvojen kohottelua ja saattavat jopa vahvistaa ennakkoluuloista kuvaa alan kirjoittajista. --Abc10 (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 08.05 (EET)

Jos kohdalle sattuu tuore Suomen Kuvalehti 45/2021, kannattaa lukea Tommi Melenderin artikkeli "Mitäs me amerikkalaiset" suomalaisten amerikanisoitumisesta. Kun Amerikassa pyörremyrsky aiheuttaa tuhoja, siitä raportoidaan suomalaisissa viestimissä päiväkausia, kun taas Aasian ja Afrikan luonnonkatastrofeista tuskin kukaan on kuullutkaan. Hän referoi Janne Saarikiveä, joka kertoo, kuinka pariisilaisessa lehtikioskissa myytävät lehdet julkaisevat Norsunluurannikon vaaleista laajoja lukupaketteja, emmekä me tiedä niistä vaaleista mitään. Tutkikailkaapa itseänne tätä taustaa vasten. --Abc10 (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 15.19 (EET)

Pariisi-Norsunluurannikko-yhteyteen varmaan vaikuttaa kielikysymyskin. Wikipediassa taasen kirjoitetaan siitä, mistä löytyy lähteitä, joten kun länsimaisista tapahtumista löytyy lähteitä, niin niistä kirjoitetaan enemmän. Jos joku yrittää kirjoittaa vähän huterammin lähtein vaikkapa Beninistä, niin aika pian on inkvisitio kimpussa. Ja muistuupa mieleeni sekin, että minun aloittamani artikkeli madagaskarilaisesta maajoukkuejalkapalloilijastakin kyseenalaistettiin, kun moisesta ei kukaan ollut kuulemma kuullutkaan. --Lax (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 19.27 (EET)