Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)



Mummo ankan ikäMuokkaa

Kuinka vanhaksi Mummo Ankka eli Kaino-Vieno lopulta eli? Muistaakseni Roope Ankan elämä ja teot kirjassa mainittiin että hän kuoli 110-vuotiaana? Roope Ankka itse eli 100-vuotiaaksi--2001:14BB:699:7F9B:6C4E:8A54:A2CC:175B 9. marraskuuta 2022 kello 15.32 (EET)Vastaa[vastaa]

Hänen kuolemastaan on liikkunut valeuutisia, mutta tiettävästi hän ei ole missään sarjassa kuollut, kuten eivät ankat yleensäkään kuole. En-wikin mukaan Don Rosa esittää hänen syntymävuodekseen 1855, joten 167 vuottahan siitä tällä hetkellä kertyy. -176.72.33.185 10. marraskuuta 2022 kello 15.21 (EET)Vastaa[vastaa]
Don Rosahan sijoitti omat ankkatarinansa 1950-luvulle, ja piirsi myös faneille kuvan Roope Ankan haudasta, jonka mukaan Roope kuoli satavuotiaana vuonna 1967. Muiden hahmojen myöhemmistä vaiheista ei Rosalta kaiketi ole tietoa. Tosin muut piirtäjät ovat yleensä käyttäneet ankkatarinoissaan ns. floating timeline -mallia, joka on melko tavallinen fiktiivisissä maailmoissa. Tuossa mallissa hahmot eivät vanhene, vaikka maailma ympärillä muuttuu. Lanemoje (Keskustelu/Muokkaukset) 25. marraskuuta 2022 kello 18.24 (EET)Vastaa[vastaa]
Luin vasta uudestaan Roope Ankan elämä ja teot ja ei muistaakseni kylläkään tullut vastaan mainintaa Mummo Ankan kuolemasta. En edes muista koskaa lukeneeni mitään missä jokin ankka hahmo kuolisi. Tämä johtuu tietenkin jo Lanemojen mainitsemasta floatin timeline jutusta, tosin oli minulle yllättävää että Don Rosa oli tehnyt sen roopehauta jutun koska häneltä en sellaista osanuut odottaa. Spuiqenizer (keskustelu) 12. maaliskuuta 2023 kello 18.30 (EET)Vastaa[vastaa]

Tuhoutuneet Neuvostoliiton ajan panssarivaunut Ukrainan sodassaMuokkaa

Olen nähnyt mediassa kuvia tuhoutuneista nykyaikaisista venäläisistä taistelupanssarivaunuista, mutta onko sosiaalisessa mediassa ollut kuvia noista tuhoutuneista vanhoista Neuvostoliiton aikaisista taistelupanssarivaunuista esim T-64 ja T-72 vaunuista, joita Venäjä on joutunut modernisoimaan ja lähettämään rintamalle?--176.72.96.226 27. marraskuuta 2022 kello 19.42 (EET)Vastaa[vastaa]

Mediasta en tiedä, mutta tuolta voi etsiä mallin perusteella ja jokaisen yksittäisen vaunun kohdalta löytyy linkit kuvalähteisiin: [1]. --AB (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 20.37 (EET)Vastaa[vastaa]

Tiellä ken vaeltaaMuokkaa

Kuulin lapsena että "Tiellä ken vaeltaa" -virressä lauletaan "muurari Rabbi nyt, on matkalle lähtenyt" kun luulin että Rabbi on sen muurarin nimi. Mutta onko se oikeasti "muurari, rabbi" vai "muurari-rabbi"? JIP (keskustelu) 29. marraskuuta 2022 kello 16.36 (EET)Vastaa[vastaa]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan mukaan oikea sanamuoto on Muurari-rabbi. Lanemoje (Keskustelu/Muokkaukset) 29. marraskuuta 2022 kello 16.53 (EET)Vastaa[vastaa]

Miksi kakkonen skipataan jalkapallossa?Muokkaa

Olen huomannut sellaisen asian, että kakkonen skipataan jalkapallossa pistelaskuissa. Ihan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

  • tappio: 0 pistettä
  • tasapeli: 1 piste
  • voitto: 3 pistettä

Sama juttu on Fair Play -tilastoinnissa:

  • Ensimmäinen keltainen kortti: 1 pisteen vähennys
  • Epäsuora punainen kortti (kaksi keltaista): 3 pisteen vähennys
  • Suora punainen kortti: 4 pisteen vähennys
  • Keltainen kortti ja suora punainen kortti: 5 pisteen vähennys

Kuten noista näkyy, kakkonen loistaa poissaolollaan. Mihin perustui jalkapallossa kakkosen skippaaminen pistelaskussa? Onko siihen jokin historiallinen peruste?--87.95.106.43 7. joulukuuta 2022 kello 17.12 (EET)Vastaa[vastaa]

Voitosta sai aikoinaan kaksi pistettä, mutta MM-tasolla se vaihdettiin kolmeen vuoden 1994 MM-kisoihin. Sillä haluttiin kannustaa hyökkäävämpään pelaamiseen. Taustalla olivat vuoden 1990 MM-kilpailut, jotka olivat olleet historiallisen puolustusvoittoiset, vähämaaliset ja muutenkin tylsiksi kritisoidut. Nuo kilpailut aiheuttivat muitakin sääntömuutoksia, kuten sen, ettei maalivahti enää saanut ottaa oman pelaajan syöttöä käsiinsä. Suurimmassa osassa jalkapalloliigoista kolmen pisteen käytäntöön siirryttiin pääasiassa vuonna 1995, Englanti tosin oli tehnyt sen ensimäisenä jo 1980-luvun alussa: [2] --Kärrmes (keskustelu) 7. joulukuuta 2022 kello 17.42 (EET)Vastaa[vastaa]

Tähän pohjaten muuten alkulohkossa on mahdotonta saada 8:aa pistettä, sillä tasapelissä voiton menettämisestä menettää kaksi pistettä samalla, kun häviön välttämisestä saa yhden pisteen, eli toiseksi paras mahdollinen pistemäärä alkulohkossa on näin ollen 7 pistettä.--87.95.106.43 7. joulukuuta 2022 kello 17.15 (EET)Vastaa[vastaa]

Tai missä tahansa täydessä yksinkertaisessa sarjassa, jossa on n joukkuetta ja n-1 ottelua paras pistemäärä on 3n-3 ja toiseksi paras mahdollinen 3n-5 ja sekin vain ellei joku ole voittanut kaikkia pelejään. Muuten lähteettömästi muistan lapsuudestani eli 60-luvulta knopin, että Brasilian pääsarjassa voitosta sai kolme pistettä mikäli joukkue oli tehnyt vähintään kolme maalia. --Höyhens (keskustelu) 4. tammikuuta 2023 kello 15.19 (EET)Vastaa[vastaa]

Kingdom Come ja Injustice tarinoiden yhtäläisyysMuokkaa

Lukiessani DC Comicsin sarjakuvia huomasin kuinka paljon yhteisiä piirteitä näiden Kingdom Come ja Injustice Gods Among Us sarjakuvissa on. Molemmat tarinat sijoittuvat Maa 22 universumiin, molemmissa tarinoissa Jokeri aiheuttaa Lois Lanen kuoleman ja kuolee itse muun kun Batmanin tappamana (Kingdom Comessa Magogin ja Injusticessa Teräsmiehen), molemmissa tarinoissa tapahtuu kaupungin tuhoutuminen ja Oikeuden Puolustajat jakautuvat kahtia ja Teräsmiehestä tulee antagonisti. Voisiko tämä teoriassa tarkoittaa sitä, että Flashpointin seurauksena Kingdom Come maailma muuttui Injustice maailmaksi ja Injustice-tarina on ikään kuin uusintaversio Kingdom Come tarinasta?--46.132.5.247 11. joulukuuta 2022 kello 06.22 (EET)Vastaa[vastaa]

  • Hiljattain The New 52 sarjakuvissa paljastui, että Injustice-maailman tapahtumat sijoittuvatkin Maahan 49 eikä Maahan 22, kuten Injustice -animaatioelokuvassa alunperin väitettiin. Mutta olen itsekin huomannut kuinka paljon yhtäläisyyksiä Kingdom Comen ja Injusticen tarinoilla on, varsinkin Jokerin tekojen ja tämän kuoleman aiheuttamien seurausten suhteen.--86.115.85.133 18. helmikuuta 2023 kello 07.40 (EET)Vastaa[vastaa]

TulitikkukuviotMuokkaa

--Jarmo Turunen (keskustelu) 11. joulukuuta 2022 kello 20.35 (EET) Kun tulitikkukuviossa kukin tulitikku voi olla joko vaaka- tai pystysuorassa eikä mikään tikku saa olla erillään muista, niin yhdellä tikulla voidaan muodostaa kaksi kuviota, kahdella kuusi, kolmella kai 22, neljällä kai 44 ja viidellä kai 91. Menikö lukusarja oikein ja onko lukujen laskemiseen joku kaava?Vastaa[vastaa]

Edelliseen lisäisin, että yleisessä tehtävätyyppissä on annetussa tulitikkukuviossa siirrettävä tietty määrä tikkuja siten, että saadaan joku toinen kuvio. Näistä esimerkkejä on mm. kirjassa Antero Vipunen. Arvoitusten ja ongelmien, leikkien ja pelien sekä eri harrastelualojen Pikkujättiläinen. Toimittanut Yrjö Karilas. WSOY 1950. Kahdestoista painos 1987. Sivut 397-429. Myös Tieteen Kuvalehdessä (mm. 1989/10) näitä on ollut Mogens Esrom Larsenin toimittamassa osastossa Salaperäinen sivu. Viimeisin huomaamani on ollut Dimensio-lehden numerossa 1/2016, Martti Heinosen laatimassa Pulmasivussa.--Jarmo Turunen (keskustelu) 18. joulukuuta 2022 kello 11.04 (EET)Vastaa[vastaa]

Kolmeen asti on oikein. Neljällä tulee jo aika paljon enemmän eli 88 kpl ja viidellä 372. Jos näitä lähtee ruutupaperilla piirtämään, pitää olla joku systematiikka, jotta (1) löytää kaikki vaihtoehdot ja (2) ei tee samaa kuviota moneen kertaan. Esimerkiksi neljällä tikulla voi ensin jakaa tapauksiin sen mukaan, onko vaaka- ja pystysuuntaisia tikkuja 4+0, 3+1, 2+2, 1+3 vai 0+4. Näitä voi edelleen yrittää jakaa jollain fiksulla tavalla alitapauksiin. Näistä viidestä tapauksesta tulee sitten 1+20+46+20+1=88 kuviota.
Tässä kohtaa voi fiksusti huomata, että kun tapauksessa 3+1 on 20 kuviota, niin kääntämällä ne 90 astetta myötäpäivään saadaan kaikki tapauksen 1+3 kuviot, joita on tietysti sama määrä. Siitä voi edelleen päätellä, että jos tikkuja on pariton määrä kuten 5, niin vaakaenemmistöisiä ja pystyenemmistöisiä kuvioita on yhtä monta, joten kuvioiden kokonaismäärä on tällöin parillinen (ja 91 ei siis voi olla oikein).
Pitkän päälle näiden kaikkien listaaminen käsin käy mahdottomaksi, jolloin panna tietokoneen luettelemaan ja laskemaan tapaukset. Jos lukumääriä on saanut muutaman ensimmäisen laskettua, voi niitä hakea OEIS-tietokannasta. Hakemalla 2,6,22,88 löytyy 23 eri jonoa (jotka siis jatkuvat eri tavalla!), mutta ensimmäinen näyttää lupaavalta: A096267 Number of fixed polyedges with n edges (number of ways of embedding connected undirected graphs with n edges into the plane square lattice, inequivalent up to translation). Jos jonolle olisi tiedossa yksinkertainen kaava, se yleensä mainittaisiin tuolla. Tälle ei ilmeisesti sellaista tiedetä. --Jmk (keskustelu) 18. joulukuuta 2022 kello 19.36 (EET)Vastaa[vastaa]
Mainittakoon täsmennyksenä, että kun kysymyksessä oli "eikä mikään tikku saa olla erillään muista", tulkitsen tässä tarkoitettavan, että koko tikkujen muodostama kuvio on yhtenäinen. Esim. neljällä tikulla voisi tehdä paljonkin kuvioita, joissa kaksi tikkua koskettaa toisiaan ja toiset kaksi tikkua koskettavat toisiaan, mutta koko kuvio on epäyhtenäinen. Näitä ei siis sallita. − Toinen täsmennys: tulkitaan, että tikut saavat koskettaa toisiaan vain päissä. Muutenhan kolmella tikulla voisi jo tehdä äärettömästi eri kuvioita asettamalla kaksi tikkua vierekkäin pystyyn, ja niiden väliin yhden vaakaan eri korkeuksille. --Jmk (keskustelu) 18. joulukuuta 2022 kello 19.42 (EET)Vastaa[vastaa]
Kiitos perusteellisesta ja työtä vaatineesta vastauksesta! Mitä tietokonekäsittelyyn tulee, niin voisi tarkastella seuraavanlaisia piirustusohjeita: (a = alas, o = oikealle, v = vasemmalle, y = ylös, t = takaisin. Esimerkiksi: oatyto (plus-merkin kuvio), aoyv (neliö). Jono ei saa alkaa eikä loppua t:llä eikä jonossa saa olla useampia t-kirjaimia peräkkäin. Mutta jos käy läpi kaikki muut vaihtoehdot, niin sama kuvio voi kuitenkin toistua useampaan kertaan. Katsokaa myös graafi. Jarmo Turunen (keskustelu) 18. helmikuuta 2023 kello 08.16 (EET)Vastaa[vastaa]

Pörssiosakkeiden hinnatMuokkaa

Olen nyt seurannut puolisen vuotta Ylen teksti-tv:n sivulla 176 olevia Helsingin Pörssin lukemia. Mielenkiintoista on että, vaikka yleinen trendi on tietysti ollut laskeva, niin summaamalla paikallisten minimien ja maksimien väliset erot on tuloksena ollut noin +700 euroa. Mutta näin taloustiedottomana kysyisin miten pörssiosakkeiden (arkipäivinä) alati muuttuvat hinnat määräytyvät ja mikä taho ne määrittää? --Jarmo Turunen (keskustelu) 18. joulukuuta 2022 kello 11.07 (EET)Vastaa[vastaa]

Esim. tässä on asiaa kuvailtu. Nykyään pörssikauppa on täysin automatisoitua, eli jos vain osto- ja myyntitarjous kohtaavat, kauppa syntyy silmänräpäyksessä. Viimeisin hinta on viimeisen toteutuneen kaupan hinta. -93.106.131.142 18. joulukuuta 2022 kello 13.05 (EET)Vastaa[vastaa]
Kiitos vastauksesta ja onnea ja menestystä itse kullekin vuodelle 2023! Jarmo Turunen (keskustelu) 18. joulukuuta 2022 kello 16.48 (EET)Vastaa[vastaa]

Aatoksia peileistä ja linsseistäMuokkaa

Perus fysiikassa opittua: kovera peili ja kupera linssi kokoavat valoa, kupera peili ja kovera linssi hajottavat valoa. On monista vekottimista tuttua, että kuperalla linssillä (kokoavalla linssillä) voidaan heijastaa valkokankaalle kuva, jos sekä esineen että valkokankaan etäisyys linssistä ovat riittävän suuret. Pystyykö koveralla peilillä (kokoavalla peilillä) heijastamaan kuvan valkokankaalle samalla tavalla kuin kuperalla linssillä?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 22. joulukuuta 2022 kello 12.40 (EET)Vastaa[vastaa]

Pystyy, koska kokoavalla peilllä muodostuu kuva. Sovellus: kaukoputki, peilikaukoputki (en:Newtonian telescope). Sillä voi heijastaa esimerkiksi auringonpilkut paperille ja välttyä näin häikäistymiseltä.--J Hokkanen (keskustelu) 22. joulukuuta 2022 kello 14.50 (EET)Vastaa[vastaa]

Komisario Palmu-elokuvat ja uudenvuodenpäiväMuokkaa

Löytyykö mistään tietoa koska Yle Teema aloitti nykyisen perinteen eli esittämään uudenvuodenpäivänä Komisario Palmu-elokuvat? Miksi ekaa leffa ei ole Yle Areenassa vaikka muut sieltä löytyvät? --MikkoK (keskustelu) 1. tammikuuta 2023 kello 11.40 (EET)Vastaa[vastaa]

Elonetissä on televisioesitysten päivämääriä. Anr (keskustelu) 1. tammikuuta 2023 kello 15.16 (EET)Vastaa[vastaa]

Kerhon junnujen murskavoittoMuokkaa

Löytäiskö joku, muistaakseni Hämeen Sanomissa oli jutuntynkääkin aiheella Maailmanennätyskö? Silloin kerho voitti jääkiekossa Vanajan Jyryn 86-0 ja vuosi taisi olla 1968 tai niillä main.. --Höyhens (keskustelu) 3. tammikuuta 2023 kello 14.43 (EET)Vastaa[vastaa]

Ruotsin kielen nimen lausuminen?Muokkaa

Kuuluuko ruotsin nimi Tora lausua "/to:ra/" vaiko "/tu:ra/" vaiko jotenkin aivan muulla tavalla?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 4. tammikuuta 2023 kello 22.57 (EET)Vastaa[vastaa]

Samalla lailla kuin vuorineuvos Tuura. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 4. tammikuuta 2023 kello 23.58 (EET)Vastaa[vastaa]
Tässäpä muuten olisi aiheeseen löyhästi liittyen hyvä artikkelin aihe. -93.106.187.131 10. tammikuuta 2023 kello 18.35 (EET)Vastaa[vastaa]

Eggcornit suomen kielessäMuokkaa

Onko suomen (puhe)kielessä eggcorn-ilmiöksi luokiteltavia sanoja? Ovatko eggcornit ylipäätään mahdollisia suomen kielessä? Suomen kielen kirjoitetussa ja lausutussa muodossa ei ole juurikaan eroja, joten kovin paljoa noita ei voi varmasti olla.

Eräs tapaus jonka itse olen havainnut luonnossa on "[subjekti] pitää paikkaansa", vaikka muotoa kahdella A:lla käytetään vain kielteisessä muodossa. Jotain muitakin esimerkkejä luulisi olevan missä vokaalista voi olla vaikea sanoa, onko se pitkä vai lyhyt. Toisaalta en tiedä, onko tuokaan eggcorn vai vain rektion ymmärtämättömyyttä. --85.76.43.114 19. tammikuuta 2023 kello 23.28 (EET)Vastaa[vastaa]

Ainakin lausetasolla monitulkintaisuutta syntyy helposti. Esim. lauletaanko Maamme-laulussa "soi, sana kultainen!" vai "soi sana kultainen"? Siis imperatiivi, preesens vai imperfekti? -176.72.81.149 19. tammikuuta 2023 kello 23.53 (EET)Vastaa[vastaa]
Juuri tähän, muuten tuon innokkaimmat laulajat tuntuvat harvoin tajuavan että se on imperatiivi. --Höyhens (keskustelu) 26. tammikuuta 2023 kello 10.45 (EET)Vastaa[vastaa]
No murteissahan näitä löytyy... "Hauska tappaa vanha tuttu." -- Cimon Avaro 20. tammikuuta 2023 kello 00.53 (EET)Vastaa[vastaa]
Se on oikeasti muodossa "Hauska tappa vanha tuttu", ja sillä on viitattu ei-suomenkielisen tapaan puhua suomea, jolloin voi syntyä koomisia virityksiä. En kuolemaksenikaan muista mistä tuo on peräisin, mutta vanha vitsi joka tapauksessa. --Abc10 (keskustelu) 23. tammikuuta 2023 kello 23.01 (EET)Vastaa[vastaa]
Graafisella alalla puhutaan useammin ”orginaalista” kuin originaalista, mutta se ei kai tarkoita mitään erityistä. Ehkä sen syntyyn vaikuttaa toinen saman alan termi, marginaali. Lapset laulavat "Karhunpoika sairastaa, häntää hellii käärme". Tällaisistahan Mark Levengood laati pari kirjaakin, joista toinen on Ystävä sä lapsien, anna villoja. En varmaan ollut ainoa lapsi, joka on puhunut maanjäristyksen sijaan ”maanjärjestyksestä”, ajatellen että Jumala muokkaa näin maata uusiksi. Ja oikeustermeissä näitä sattuu aikuisillekin: yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen saa usein muodon "yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen". 91.157.113.35 22. tammikuuta 2023 kello 12.22 (EET)Vastaa[vastaa]
Väärin kuullut/tulkitut sannonnat ja laulujen sanoitukset on kyllä mondegreen. Eggcorn on sana, jonka on kuullut oikein, mutta ei osaa kirjoittaa. Rektiovirhe on rektiovirhe ja "kumpa kunpaankin sydämmeen" taas kirjoitusvirheitä. "Orginaali" voi olla kirjoitusvirhe tai ääntämiseen nähden oikein kirjoitettu mutta väärin opittu ja lausuttu. Joskus kyse on paikallisesta variaatiosta tai erikoissanastosta, jonka ulkopuolinen tulkitsee väärin kirjoitetuksi sanaksi vaikkei se sitä ole. Esim. meillä käytössä oleva etuliite Malline: jonka olisi kai "oikeasti" pitänyt olla "mallinne" <- mallintaa. Väärä lausuminen taas voi olla perua omasta tai toisen virheestä, tai tarkoituksellinen sisäpiirin kielipiirre (joka sekin usein kumpuaa lapsen tai kieltä opettelevan hauskasta tai muuten yhteisiin tunteisiin jääneestä ääntötavasta). Oma luokkansa on ylikorjaaminen, jossa sivistyneeltä kuuluvaan sanaan oletetaan kuuluvan "sivistyssanakirjaimia" ja tuloksena on vaikkapa "bardiduuri", ja kirjainkohtainen ilmiö, jossa eksoottinen Q luetaan "guu", ja ääntäminen heijastuu sitten kirjoitukseen, ja vastaan laukkaa vaikkapa "Eguus guagga" guid pro guo. Suomenkielisessä tekstissä ei tapaa esiintyä oikeaa eggcornia kun kirjoitusjärjestelmä ja ääntämys ovat niin johdonmukaiset ja ne muutamat epäselvyydet johtavat yksittäisten kirjainten virheisiin, eivät koko sanan uudelleentulkintaan. Ainoa mieleeni tuleva esimerkki on "Dajaana", jota luokkakaveri ala-asteella väitti etunimeksi ja minä vasta myöhemmin hoksasin, että kyse oli tietenkin niihin aikoihin uutisissa paljon mainittu Diana, mutta tämäkin on tankero eikä eggcorn, koska kyse on ulkomaankielisestä nimestä. Toinen tankero on vanha kunnon inetsi. --Pitke (keskustelu) 22. tammikuuta 2023 kello 15.02 (EET)Vastaa[vastaa]
Eikö se ole pikemminkin inörtsi? Muuten pidän havaintojasi hyvinä, mutta Kielitoimiston sanakirjan mielestä malline eli kaavain on ihan oikea sana, kun taas mallinnetta ole sanakirjaan huolittu. Tuleeko malline edes sanasta mallintaa, eikö mallintamisen tulos ole malli, mallinnos tai mallinnus? -176.72.81.149 22. tammikuuta 2023 kello 16.20 (EET)Vastaa[vastaa]
Kyllähän tuo tosiaan on sanan "malline" alkuperäinen tarkoite, josta nimitys on lainattu wikitekstin yhteyteen. Ennen digitaalista aikaa moni on saattanut mallineita käyttääkin. --Urjanhai (keskustelu) 13. helmikuuta 2023 kello 19.56 (EET)Vastaa[vastaa]
Järjestään tämä on aivan eri asia, mutta en käsitä, miten joidenkin kielikorva tekee selkeästä järki-sanan taivutusmuodosta gerundin ja kirjoittavat järjestäen. Ja kuinka kummassa ihmiset kirjoittavat perjaate? Perimmäinen aatehan on tietenkin yhdyssana eli periaate. Mutta nämä eivät kai olleet munamaissia. Iivarius (keskustelu) 13. helmikuuta 2023 kello 21.55 (EET)Vastaa[vastaa]

Tasoristeyksistä puomeillaMuokkaa

Olen törmännyt kolmenlaiseen tyyliin siitä, milloin puomillisissa tasoristeyksissä soittokellot lakkaavat soimasta:

  • 1: Soitto päättyy heti, kun puomit ovat alhaalla, riippumatta siitä, kuinka kaukana juna on tasoristeyksestä.
  • 2: Soitto päättyy siinä vaiheessa, kun junan ensimmäinen pyöräpari on tasoristeyksellä.
  • 3: Soitto päättyy vasta, kun juna on poistunut tasoristeyksestä.

Kakkonen lienee se yleisin ja laissa määritelty muoto, mutta kolmosta ja ykköstäkin olen huomannut. Missä tilanteissa näitä eri muotoja käytetään? Kakkonen lienee oletus?--37.33.233.22 23. tammikuuta 2023 kello 20.32 (EET)Vastaa[vastaa]

En kyllä äkkiseltään löytänyt laista tai asetuksista määräyksiä soittokellon kestosta, onhan myös kokonaan vartioimattomia tasoristeyksiä olemassa. Artikkelissa Tasoristeys on lähde "Varoituslaitosten tekniset toimitusehdot", jossa kuvaillaan esittämäsi kakkoskohdan mukaista äänivaroituslaitteen toimintaa. Se tuntuukin loogisimmalta: kun juna on jo kohdalla, on turha enää soittaa kelloja, kun junasta itsestään lähtee kylliksi ääntä. -176.72.81.149 23. tammikuuta 2023 kello 22.41 (EET)Vastaa[vastaa]
Kakkonen olisikin se kaikkein loogisin. Kolmosessa tosiaan ei ole mitään järkeä, syyn mainitsitkin jo. Ykköstä voisin kuvitella sovellettavan silloin, kun on jokin alue, jossa halutaan minimoida tarpeettomat meluhaitat, mutta se voi olla joissain tilanteissa vaarallista. YouTubea ei ilmeisesti Wikipedia-artikkeleissa kuuluisi käyttää lähteenä, mutta tällaisessa Kahvihuonekeskustelussa se lienee enemmän ok? Nimittäin YouTubesta löytyi kanava, joka keskittyy tasoristeyksien ja niitä ylittävien junien kuvaamiseen ja löysinpä sieltä jokaiseen kohtaan esimerkinkin:
--37.33.233.22 24. tammikuuta 2023 kello 08.03 (EET)Vastaa[vastaa]
Jos on kaksoisraide, voi toisestakin suunnasta tulla juna. --Höyhens (keskustelu) 27. tammikuuta 2023 kello 16.22 (EET)Vastaa[vastaa]
Mahtaakohan tuossa olla kyse siitä, että noita liikenteenohjauslaitteita on eri vuosikymmeniltä ja eri valmistajilta? -- Htm (keskustelu) 27. tammikuuta 2023 kello 17.56 (EET)Vastaa[vastaa]

DC:n sarjakuvahahmojen suomennetut nimetMuokkaa

Pitääkö todella paikkansa, että Teräsmiehen eli Clark Kentin nimi oli alunperin suomenkielisessä versiossa Lauri Kenttä ja vastaavasti Lois Lanen nimi oli suomessa Irma Manner? Mitä muita erikoisia suomennoksia on DC:n sarjakuvissa esiintyneille hahmoille annettu suomenkielisissä versioissa?--2001:14BB:116:D78A:D467:45B:FFBE:B7B1 25. tammikuuta 2023 kello 12.32 (EET)Vastaa[vastaa]

duuri ja molliMuokkaa

Miksi duuri koetaan iloisemmaksi ja molli surullisemmaksi? Onko kyseessä muuta kuin opittu kulttuuri? --Höyhens (keskustelu) 25. tammikuuta 2023 kello 19.08 (EET)Vastaa[vastaa]

Duurisoinnun sävelet sopivat suoraan perussävelen yläsävelsarjaan, joten sointu kuulostaa hyvin levolliselta ja "oikealta". Vaikka mollisoinnunkin sisältämät intervallit ovat konsonansseja, mollisoinnun terssiä ei kuitenkaan löydy perussävelen yläsävelistä. Siis molliterssi riitelee aavistuksen perussävelen duuriterssiyläsävelen kanssa, ja mollisointu kuulostaa rauhattomammalta ja aavistuksen "vääremmältä" kuin duurisointu. Iloisuuteen ja surullisuuteen vaikuttavat harmonian lisäksi kuitenkin melodia ja erityisesti rytmi sekä kappaleen tempo. Esim. Säkkijärven polkka on mollissa, mutta useimmat pitänevät sitä iloisena kappaleena. Maa on niin kaunis on duurissa, mutta saa monelle itkun silmään ainakin hautajaisissa. Totta kai musiikin synnyttämiin tunteisiin liittyy myös opittuja kulttuurisia asioita, ja toisessa musiikkikulttuurissa kasvanut voi kokea meidän musiikkimme hyvin eri tavalla. -176.72.81.149 25. tammikuuta 2023 kello 22.51 (EET)Vastaa[vastaa]

Marjojen myrkyllisyysMuokkaa

Joissakin maissa kerättyjä marjoja, jollaiset Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa eivät ole useimmiten myrkyllisiä, ei voi syödä sellaisinaan vaan ne pitää kuumentaa, koska ne ovat myrkyllisiä. Kuuluuko Viro niihin maihijn, joissa mustikat, puolukat, vadelmat ovat ehkä myrkyllisiä?

Entä pitääkö niissä maissa lähdevesi keittää ennen juomista, jottei saa sitä tappavaa tautia? 93.106.177.176 28. tammikuuta 2023 kello 16.57 (EET)Vastaa[vastaa]

Veden suhteen sanoisin, että lähdevesikin voi olla saastunutta missä päin maailmaa hyvänsä, jos huono tuuri sattuu: [6]. -176.72.81.149 28. tammikuuta 2023 kello 17.29 (EET)Vastaa[vastaa]
Viron luonnonmarjoista: ainakin niitä virolaiset keräävät yhtä innokkaasti kuin suomalaiset Suomessa. Tuskin ne ovat sen saastuneempia kuin meilläkään, jos eivät sijaitse teiden tai tehtaiden lähellä. Viron puutarhamarjojen viljelykäytäntöjen taas luulisi olevan EU:n säätelemiä ja samankaltaisia kuin meilläkin. -176.72.81.149 28. tammikuuta 2023 kello 17.39 (EET)Vastaa[vastaa]
Ulkomaisten viljeltyjen tai luonnomarjojen tapauksessa keittokehoituksen syynä on useimmiten kemiallisen saatumisen (ilmansaasteet, raskasmetallit, torjunta-ainejäämät) sijaan mikrobiologinen saatuminen (esimerkiksi E. coli). Kannattaakin siis miettiä mitä keittäminen saa aikaan. Suurin osa torjunta-aineista ja raskasmetalleista lähtee pölyn mukana pinnasta pois huuhdeltaessa. Keittäminen ei niihin oikeastaan vaikuta, koska marjojen keitinvettä (,jonne ne siis joutuvat) harvemmin heitetään pois. Torjunta-aineet voivat toki keittämisen aikana hydrolysoitua eli hajota, mutta hajoamistuotteetkaan eivät aina ole haitattomia.
Keittämisen tarkoitus onkin siis päästä eroon mikro-organismeista, jotta ne eivät ihiselimistön suotuisissa oloissa aiheuttaisi infektiota. Keski-Euroopan luonnomarjojen ongelmana on myyräekinokokki, jonka kuumentaminen tuhoaa. En nyt osaa sanoa mikä on Viron myyräekinokokkitilanne. Varmaan siihenkin vastaus löytyisi hakukoneilla.--Nitraus (wikinät) 29. tammikuuta 2023 kello 13.28 (EET)Vastaa[vastaa]
Ja säilönnässä tuotteen ja astioiden keittämisellä on tarkoituksena tappaa mikro-organismit, jotta ne eivät säilytyksen aikana lisääntyessään pilaisi tuotteen aistinvaraista laatua ja mahdollisesti myös myrkyllisiä aineita tuottamalla pilata niitäkin osia tuotteesta, jotka eivät näytä tai haise pilaantuneelta. --Pitke (keskustelu) 21. maaliskuuta 2023 kello 15.53 (EET)Vastaa[vastaa]
Ainakin Wikipedian artikkelin mukaan myyräekinokokkia on myös Virossa. --Nitraus (wikinät) 29. tammikuuta 2023 kello 13.30 (EET)Vastaa[vastaa]
Voiko ekinokokkia olla ekinokokkimaissa lähdevedessäkin siten, että toisin kuin enimmäkseen Ruotsissa Suomessa, se pitää keittää. 109.240.33.109 2. helmikuuta 2023 kello 15.49 (EET)Vastaa[vastaa]
Jos loista kantava eläin on ulostanut veteen, kyllä voi. -176.72.81.149 2. helmikuuta 2023 kello 16.29 (EET)Vastaa[vastaa]

Onko ekinokokkia vastaan rokotetta? 109.240.33.109 2. helmikuuta 2023 kello 16.35 (EET)Vastaa[vastaa]

Jos paistaa uunissa ekinokokkimaan mustikoita sisältävän mustikkapiirakan, tuhoaako paistokuumuus vaaran? Vai pitääkö ennen paistoa marjat jo käsitellä? 46.132.35.176 2. helmikuuta 2023 kello 17.08 (EET)Vastaa[vastaa]

Ruokaviraston verkkosivulla "Usein kysyttyä myyräekinokokista" rauhoitellaan marjansyöjiä. Riskiä myyräekinokokin leviämistä marjojen välityksellä ei pidetä erityisen suurena. "Marjat eivät kuitenkaan erityisesti kerää munia itseensä. Munia voi mahdollisesti tarttua marjojen pintaan, mikäli ympäristössä on niitä paljon. USA:ssa kuluttajia kehotetaan pesemään tai keittämään luonnosta kerätty ruoka. Ruotsin viranomaiset ovat todenneet, että tuontimarjojenkaan syönti ei ole vaarallista." Eli jos mustikkapiirakan paistovaiheessa "mustikkakiisseli" kiehahtaa kauttaaltaan pari minuuttia, piirakka on tämän riskitekijän osalta turvallinen (ekinokokki-heisimadot eri vaiheineen kuolevat keitettäessä).
Toisaalta ekinokokki ei ole ainoa marjojen kautta ruokamyrkityksiä mahdollisesti aiheuttava mikrobi. Yleisesti ulkomaisia (pakaste)marjoja käsitellään hieman artikkelissa ruokamyrkytys. "Ulkomaiset pakastemarjat tulisi pitää läpikotaisin 90 asteessa viisi minuuttia tai keittää kaksi minuuttia. Mikrossa ne kuumenevat epätasaisesti. Esimerkiksi kahviloiden marjasmoothiessa on usein kuumentamattomia ulkomaisia marjoja." Joskus ruokapaikoissa tai kaupan leipomotuotteessa ei kerrota, mistä marjat ovat peräisin ja onko esimerkiksi koristeena olevat marjat käsitelty elintarvikehygieniasuositusten mukaisesti; esim. onko tehty tuo kuumennus. Kun kotimaisia marjoja on vuosittain saatavana, en esimerkiksi itse hanki tai muutenkaan käytä (perheelleni, läheisilleni) ulkomaisia vadelmia, pensasmustikoita tai mansikoita tuoreena (tai pakasteena) enkä käytä sellaisia esimerkiksi marjarahkan, -smoothien, hedelmäsalaatin osana tai kakun koristeena. Kotimaisia voi pakastaa satokaudella ja kääyttää satokauden ulkopuolella pakasteena. --Paju (keskustelu) 15. maaliskuuta 2023 kello 18.12 (EET)Vastaa[vastaa]

Gmail-sähköpostiviestin poistoMuokkaa

Voiko gmail-sähköpostista lähettämänsä viestin poistaa niin, ettei vastaanottaja voi nähdä sitä? 109.240.33.109 2. helmikuuta 2023 kello 15.45 (EET)Vastaa[vastaa]

Ei voi. Maito on jo kaatunut. --Abc10 (keskustelu) 2. helmikuuta 2023 kello 15.57
Tosin Gmailissa on undo eli kumoa-toiminto, jossa viestin lähtemisen voi estää kai noin 10-20 sekunnin kuluessa siitä, kun on painanut lähetä-kytkintä. Se on siis erityinen viive, joka on erikseen ohjemoitu systeemiin. Jos datapaketti on kuitenkin jo lähtenyt Internetin kuljetettavaksi, se toimitetaan vastaanottajan sähköpostipalveluun väistämättä, eikä sitä enää sieltä saa poistettua. Asian hahmottamista saattaa hämärtää se, että siksokista ja muista tuubeista voi poistaa videoita ja linkkejä niin, että tulevaisuuden ihmiskunta ei niitä enää näe. Sähköposti kuitenkaan ei ole jatkuvaa datavirtaa, joka voidaan kääntää pois päältä, vaan se on vanhanaikainen paketti, joka lähtee kuin ajoissa oleva juna. --Pxos (keskustelu) 2. helmikuuta 2023 kello 17.30 (EET)Vastaa[vastaa]

Koiran nimi MustiMuokkaa

Onko perinteisellä koiran nimellä Musti jotain tekemistä mustan värin kanssa vai ei? --Seeggesup? 5. helmikuuta 2023 kello 13.20 (EET)Vastaa[vastaa]

Totta kai se tulee koiran väristä, vaikka en nyt heti hyvää lähdettä löytänytkään. Ehkä Suomessa ennen vanhaan koirat olivat useimmiten väriltään tummia? Mielenkiintoista on, että mustan hevosen nimi on usein ollut Musta ja mustan lehmän taas Mustikki, eli eri eläinlajeilla on omat nimimuotonsa, joita ei ole sekoitettu keskenään. Mustien Mustien elämässä on haasteita: [7]. Ks. myös Musta koira. Sanalla musti on muuten arkikielessä myös uusi merkitys: se on suomalaistettu versio lainasanasta must. -193.210.162.68 5. helmikuuta 2023 kello 15.18 (EET)Vastaa[vastaa]

OrpoudestaMuokkaa

Orvoiksi lasketaan teknisesti sellaiset ihmiset, joiden vanhemmat ovat kuolleet. Mutta miten orpoutta pitäisi tulkita? Tuleeko 74-vuotiaasta 12 lapsenlapsen vaarista orpo siinä vaiheessa, kun vaarin äiti (lapsenlasten isomummu) kuolee niin, että vaarin kumpikaan vanhempi ei enää ole elossa? Oletetaan, että tällä vaarilla on elossa vaimo, muutama veli ja/tai sisar mahdollisesti puolisoineen, lapset puolisoineen ja lapsenlapset. Periaatteessa vaari olisi siitä eteenpäin orpo, kun lapsenasten isomummu eli vaarin äiti kuolee, mutta kuinka usein noin vanhaa oikeastaan nimitetään enää orvoksi?--84.253.208.180 8. helmikuuta 2023 kello 00.11 (EET)Vastaa[vastaa]

Orvolla tarkoitetaan ihan sanakirjojenkin mukaan lasta, jonka vanhemmat tai toinen vanhempi on kuollut (puoliorpo). Lapsen ja aikuisen raja pitänee vetää 18-vuoteen, Kela maksaa perhe-eläkkeisiin kuuluvaa lapseneläkettä alle 18-vuotiaalle lapselle, jonka vanhempi tai muu huoltaja on kuollut. Jos nuori opiskelee, ikäraja on 21 vuotta. Työeläkelaitokset maksavat lapseneläkettä alle 20-vuotiaalle. -- Htm (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 01.19 (EET)Vastaa[vastaa]
Nykysuomen sanakirjan mukaan orpo on isätön, äiditön tai molemmiton lapsi. Orpoudella lienee historiallisesti tarkoitettu lapsia, joiden elinolot heikkenevät, kun jompikumpi vanhempi häviää. Jos perheen isä eli elättäjäoletettu kuolee, vaimo jää leskeksi ja lapset orvoiksi (isättömiksi). Esimerkiksi Kansakoulunopettajain leski- ja orpokassan tarkoituksena oli turvata jälkeenjääneen perheen selviäminen miehen (sic, katso eläkekassan määritelmä) kuoleman jälkeen. Nykyaikainen "tekninen käsitys", että orpo on mekanistisesti ihminen, jolla ei enää ole vanhempia elossa, ei ole kovin mielekäs. Sanaan liittyy olennaisesti turvattomuus. Vaarit eivät ole orpoja. --Pxos (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 12.04 (EET)Vastaa[vastaa]

Kielten nimet ruotsin kielessäMuokkaa

Kirjoitetaanko ruotsissa kielten nimet isolla alkukirjaimella kuten saksassa? Kirjoitetaanko Svenska eikä svenska? ¨¨¨¨  –Kommentin jätti 109.240.97.247 (keskustelu)

Pienellä. Ruotsin oikeinkirjoitussäännöt ovat alkukirjainten suhteen hyvin samanlaiset kuin suomen. -176.72.97.243 12. helmikuuta 2023 kello 13.33 (EET)Vastaa[vastaa]

Kromosomi-mutaatioMuokkaa

Minulla on balansoitu kromosomi-translokaatio: trans Xp-Yp eli kaikki kromosomiaineisto on tallella, mutta Xp ja Yp ovat vaihtaneet osittain paikkaa (X&Y ovat numeroita). Voinko hakea etuuksia kehitysvammaisuuteen perustuen? Kaksi lapsistani on unbalanced joissa X tai Y:ssa on deleetio ja he ovat kehitysvammaisia.--Dieharder (keskustelu) 12. helmikuuta 2023 kello 15.15 (EET)Vastaa[vastaa]

Jos kirjoittaa gogleoon sanaliiton "kehitysvammaisten etuudet" niin tulee hakutuloksiin erilaisten yhdistysten sivuja ja myös Kansaneläkelaitoksen sivut. On olemassa yleinen sääntö, että on aina mahdollista hakea erilaisia avustuksia ja tukia, mutta on sitten eri asia, täyttääkö kriteerit. Koska täällä Wikipediassalla ei ole kuin vale-ensyklopedisteja (vaikkakin osa heistä on ihan oikeita pyykkäreitä tai teekkareita), suosittelen ottamaan yhteyttä virallisempiin instituutioihin. Kelan ohjesivuilla on ensi alkuun aivan yleisiä peruskysymyksiä. Yleinen periaate on, että etuuksia voi saada, jos vamma haittaa elämää tai aiheuttaa kustannuksia, joita yhteiskunta korvaa. Toinen periaate on, että tukea ei makseta yleensä takautuvasti. Sen vuoksi kannattaa ottaa asioista selvää mieluummin pari vuotta sitten kuin parin vuoden kuluttua. Ota puhelin etukäteesi ja soita Kelaan. --Pxos (keskustelu) 12. helmikuuta 2023 kello 19.12 (EET)Vastaa[vastaa]
Vammaistukeen ym. etuuksiin, kuten kuntoutukseen, vaaditaan aina erikoislääkärin lausunto ja tarkat selvitykset siitä, miten vamma vaikeuttaa arjessa selviämistä. Jos pystyit kirjoittamaan itse tuon kysymyksen, arvelen että mahdollisuudet saada kehitysvamman perusteella tukea ovat huonot. -176.72.97.243 13. helmikuuta 2023 kello 18.48 (EET)Vastaa[vastaa]

VesiputousMuokkaa

Arvoisat abiturientit ja muut asiasta kiinnostuneet! Olette ehkä kiinnittäneet huomiota siihen, että kun vesihanasta lasketaan vettä, ja virtaus on tasaista, niin virta kapenee putoamismatkan funktiona. Tuli mieleeni (he has a bee in his bonnet – hänellä on jokin ruuvi löysänä) karkea malli, jossa ei tarvitse käyttää muuta kuin kineettisen ja potentiaalienergian summan säilymislakia ja sitä putkivirtauksen tosiasiaa, että tilavuusvirta on vesivirran nopeus × putken poikkipinta-ala. Näin ollen sain tulokseksi

 

jossa   on vesivirran nopeus hanasta lähtiessä, A on pinta-ala ja h putoamismatka,  . Menikö oikein? --Jarmo Turunen (keskustelu) 14. helmikuuta 2023 kello 13.22 (EET)Vastaa[vastaa]

@Jmk osaa laskea tällaisia helppoja yhtälöitä. raid5 14. helmikuuta 2023 kello 21.12 (EET)Vastaa[vastaa]
Relevantti stack exchange kysymys vastauksella: https://physics.stackexchange.com/questions/231267/how-does-the-cross-section-of-a-stream-of-falling-water-decrease Sjmantyl (keskustelu) 15. helmikuuta 2023 kello 09.54 (EET)Vastaa[vastaa]

"Vaaleansininen" vaiko onko sittenkään?Muokkaa

 
Vaaleansininen?
Talvio?

Tässä neliössä olen yrittänyt vaalentaa RGB-sinistä valkoisella. (R174, G174, B255) Tuloksena on kuitenkin minun silmiini väri, joka ei ole pelkästään vaaleansininen vaan siinä on violettia sävyä mukana. Jossakin sivustoilla tälle on annettu englanninkielinen nimi "periwinkle" (talvio). Onko tässä jokin selittävä syy, miksi RGB-sininen valkoisella vaalennettaessa muuttuu "violetimmaksi"? Vaikka siinä onkin sinisen sekaan sekoitettu valkoista ilman mitään punaisia lisäpigmenttejä?--82.128.192.55 15. helmikuuta 2023 kello 15.16 (EET)Vastaa[vastaa]

Tyypillisesti "sinisessä" pitää olla vähän vihreää mukana, eikä "vaalean sinisessä" saa olla paljoakaan punaista vaan enemmän vihreää. Spektrin reunimmainen väri ei ole oikeastaan "sininen" monenkaan nimitystavan mukaan.
Spektrin reunassa on violetti, joka usein sotketaan purppuraan - tiedä näistä värien nimistä sitten. Violetin artikkelissakin puhutaan spektrin äärimmäisestä väristä (yhden aallonpituuden säteilyä), mutta artikkelin väriläntissä on mukana punaista...
L-tappisolujen ominaiskäyrästäkin on näköjään eri käsityksiä: artikkeleissa Värinäkö ja Violetti on erilaiset käyrät. Aulis Eskola (keskustelu) 15. helmikuuta 2023 kello 18.07 (EET)Vastaa[vastaa]
 
Onko tämä enemmän
vaaleansininen?
 
Tämä lienee
syaani.
Okei, jos ruvetaan tarkemmin miettimään, kuten sanoit, että "sinisessä" on yleensä mukana aavistuksen verran vihreätä, onko tämä ylempi lähempänä totuutta? Joidenkin saivartelijoiden mukaan väriä, jossa on sinistä ja vihreätä suhteessä niin, että vihreätä on vähintään ⅔ siitä määrästä mitä sinistä, sitä ei saisi sanoa enää siniseksi, vaan se olisi siitä eteenpäin syaania. Toisaalta osa syaanin sävyistäkin on aika vihreitä, lähellä perinteistä turkoosia, jopa turkoosinvihreitä. Värisoppaan liittyy monta muutakin mutkaa.--37.33.196.142 15. helmikuuta 2023 kello 23.24 (EET)Vastaa[vastaa]
Tuo osion alussa oleva ylin neliö näytti läppärin näytöllä vaaleansiniseltä enkä nähnyt siinä violettia sävyä lainkaan. Nyt kun katson samaa neliötä kännykästä, väri tosiaan vivahtaa violettiin. Eli eri näytöt ilmeisesti toistavat saman värikoodin eri tavalla. -176.72.97.243 15. helmikuuta 2023 kello 23.42 (EET)Vastaa[vastaa]

Eri laitteet vaikuttavat värisävyyn. Vain jotkin erityiset näyttölaitteet ovat värisävyltään kalibroituja.

Lisäksi tausta neliön vieressä ja ympäristökin vaikuttavat ihmisen väriaistimukseen. Ihminen "säätää" päässään valkotasapainoa varsin huomaamattaan erilaisen päivänvalon ja keinovalon mukaan. Kokeneempi valokuvaaja on tämän varmasti usein huomannut. (Digikameralle pitäisi aina tehdä valkotasapainon asetus kuvaustilateessa, jos haluaa värit kohdalleen - näytetään kameralle valkoista paperia ja painetaan asetusta).

Vaikka RGB-mallin yksi väri tuleekin sanasta "blue" eli "sininen", ihmiset kutsuvat siniseksi useimmiten tästä hieman poikkeavaa sävyä. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. helmikuuta 2023 kello 22.29 (EET)Vastaa[vastaa]

Lisäksi kalibrointi tulisi toistaa. Aiheesta keskustelua arkistossa: Näyttöjen asetukset. raid5 17. helmikuuta 2023 kello 01.35 (EET)Vastaa[vastaa]

Voivatko näköongelmat periytyä?Muokkaa

Jos esitetään kuvitteellinen tilanne, että perheen äidillä on näkövikaa +7 (lähelle) ja isällä on näkövikaa −4 (kauas), mikä on todennäköisyys, että myös lapsilla on joko plussaa tai miinusta paljon? Tai mikä on mahdollisuus, että lapsilla ei ole vastaavia näköongelmia ollenkaan ja he pärjäävät ilman rillejä? Jos näkövika periytyy, onko äidin plus-näkö vai isän miinus-näkö se, joka periytyy todennäköisemmin?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 24. helmikuuta 2023 kello 08.46 (EET)Vastaa[vastaa]

Silmien linssien toimivuuden geneettiset komponentit ovat toistaiseksi kovin huonsoti tunnettuja. Mie en tiedä ja nopean haun perusteella kukaan muukaan ei taida. Sjmantyl (keskustelu) 27. helmikuuta 2023 kello 10.01 (EET)Vastaa[vastaa]
Lisäksi asiaan vaikuttavat kauempaakin tulevat perintötekijät kuin vain vanhempien. Ja tietysti "ympäristöllä" eli sikiöaikaisilla tekijöillä ja ravitsemuksella on vaikutuksia. Asiaa varmaan tutkitaan heti, kun joku tutkija alkaa ihmetellä, miten hän on näin likinäköinen, kun molemmilla vanhemmilla on plus-lasit.--Runoilija6543 (keskustelu) 27. helmikuuta 2023 kello 10.13 (EET)Vastaa[vastaa]
Likinäköisyyden vähintään epäillään olevan myös ainakin osittain hankittavissa oleva ominaisuus (eli kasvuiässä lähinäköpainoitteinen aktiivisuus kehittää silmämunan muotoa puikulaisemmaksi ja sama toisinpäin), ja tällöin se voisi osittain periytyä sosiaalisesti vaikka geenien perusteella silmämunat olisivatkin alkujaan aivan neutraalinmuotoiset. Joten todennäköisyyksiä lapsen näön piirteille on erittäin vaikea laskea tai edes arvailla, ellei vanhemmilla tiedetä olevan silmän syntyperäisiin rakenteisiin vaikuttavia perintötekijöitä. --Pitke (keskustelu) 21. maaliskuuta 2023 kello 16.17 (EET)Vastaa[vastaa]

Hikipedian hitausMuokkaa

Hikipedia on todella hidas ja täynnä teknisiä onglelmia. Yritin ottaa jopa asian puheeksi siellä, mutta kun yritin pistää foorumiin viestiä, niin tuli teknisiä onglelmia näkymä. Toki Hikipedian kulta-aika on jo takana, mutta nykyään se on jo melkein käyttökelvoton, joten miksei asialle tehdä mitään? Spuiqenizer (keskustelu) 10. maaliskuuta 2023 kello 19.27 (EET)Vastaa[vastaa]

Sen takia, että koko sivusto on käytännössä melkein kuollut. Siellä tehdään vain yksittäisiä muokkauksia päivässä. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 11. maaliskuuta 2023 kello 19.16 (EET)Vastaa[vastaa]

Värien herkkyysmaksimeistaMuokkaa

Tuli artikkelin värisokeus keskustelusivulta mieleeni tämä käytetty sana herkkyysmaksimi. Väreistä on monta keskustelua, mutta minulla on luultavasti protanomalia ja myös Ishiharan testit tukisivat tätä. Eli toisin sanoen minä näkisin kaikki värit, mutta punaista rajallisemmin kuin vihreätä ja sinistä.

Tähän voi varmaankin myös liittyä se, miksi minä näen RGB-värikuusikosta "punainen, keltainen, vihreä, syaani, sininen, magenta" tummimpana punaisen ja vaaleimpana syaanin, vaikka ne valööriarvot ovatkin suurin piirtein:

  • punainen 21
  • keltainen 93
  • vihreä 72
  • syaani 79
  • sininen 7
  • magenta 28

Ja tuossa suhteessa ne vissiin myös harmaantuvat, sininen tummimmaksi ja keltainen vaaleimmaksi. Mutta minä näen silti alkuperäisessä kuvassa usein punaisen tummempana kuin sinisen ja syaanin vaaleampana kuin keltaisen. Voiko tämä minulla todennäköisesti oleva protanomalia vaikuttaa siihen ja onko herkkyysmaksimeilla tässä kohtaa jotakin roolia asiaan?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 10. maaliskuuta 2023 kello 23.56 (EET)Vastaa[vastaa]

Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkelissa värisokeus otsikko Protanomaly. Hankalia väriyhdistelmiä olisi syytä välttää Wikipediassa: artikkelin Etumerkki (matematiikka) kuva PlusMinus.svg. raid5 11. maaliskuuta 2023 kello 01.09 (EET)Vastaa[vastaa]

Gervaisit ja keltainen taloMuokkaa

Twiitti Ricky Gervaisilta: [8]

Minulle tuli hahmotushäiriö: missä tuo vasemmassa yläkulmassa näkyvä keltainen talo oikein on? Voin myös avata kilpailun laajemmin: yrittäkää tunnistaa kaikkien neljän kuvan ottopaikat. Oikeita vastauksia ei ole eikä palkintoja jaeta. Hitaat syö nopeat. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2023 kello 18.09 (EET) Twitter-linkkispam korjattu. --Pxos (keskustelu) 12. maaliskuuta 2023 kello 11.47 (EET)Vastaa[vastaa]

1. Helsingin kaupunginmuseon kahvila 2. Neitsyt pusito Venäjän suurlähetystön vieressä 3. Taivallahden kirkko Temppeliaukion kirkko 4. Joku kauppa missä myydään joulukrääsää --Linkkerpar 11. maaliskuuta 2023 kello 18.24 (EET) EDIT: Korjattu ajatusvirhe ja typo.--Linkkerpar 11. maaliskuuta 2023 kello 18.27 (EET)Vastaa[vastaa]
Vasemman yläkulman keltainen talo on Hakasalmen huvilan piharakennus, jossa toimii kahvila ([9]). Oikean ylänurkan kuva taitaa esittää Arbiksen eli Helsingin ruotsinkielisen työväenopiston pihaa Etu-Töölössä ja vasemman alanurkan kuva on Temppeliaukion kirkon sisältä. Oikean alanurkan kuvauspaikkaa en tunnista. --Risukarhi (keskustelu) 11. maaliskuuta 2023 kello 18.26 (EET)Vastaa[vastaa]
Kiitos vastauksesta. Voisin yrittää seivata feissini (paljaspäisenä helsinkiläisenä) jotenkin, mutta ei tule mitään. Mielikuvakartassani oli musta aukko. Pyörin ajatuksissani Musiikkitalolla ja etenin Finlandia-talon luokse, mutta en muistanut koko H***n huvilaa ollenkaan. Onko noloa? On se vähän. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2023 kello 23.50 (EET)Vastaa[vastaa]
Hei Pxos. Tämä ei liity kysymykseesi, vaan verkko-osoitteeseen. Koko osoite toimii hyvin sellaisenaan. Koska olen laiska, niin ref-parametri jäi vahingossa pois (UTM parameters, Click identifier). (Gervais, Ricky: Jane in Helsinki with all her friends 11.3.2023. Twitter. Arkistoitu 11.3.2023. ) Luultavasti elämäsi oli mukavampaa ennen tätä tietoa. Kiitos kuvista ja hyvää yötä. Jatkan hosts-tiedoston lukemista riviltä 47852. raid5 12. maaliskuuta 2023 kello 00.38 (EET)Vastaa[vastaa]
Hyvä neuvo. Otin siitä vaarin ja muutin linkkiä sellaiseksi, että siinä ei ole noita hyväksikäyttölisukkeita. Niin sitä menee kuusaskin kupuun. (Tee kuusviis-käännös sanaparille.) --Pxos (keskustelu) 12. maaliskuuta 2023 kello 11.47 (EET)Vastaa[vastaa]
Lisäänpä tähän vielä, että talosta on meillä Commonsissa kuvakin. --Risukarhi (keskustelu) 12. maaliskuuta 2023 kello 11.06 (EET)Vastaa[vastaa]
Okei. Se näkyy olevan rakennettu rouvan vuonna 1847. Ehämmä ollu syntynytkään silloin, joten tuo selittää asian. Keksin muuten kasvojenpelastussuunnitelman: Tässä voisi olla kyse samankaltaisesta ilmiöstä kuin silloin, kun etsii ruokapöydästä suolasirotinta, joka sitten löytyy nenän edestä heti kun joku siihen osoittaa. (Inattentional blindness, epätarkkaavaisuussokeus...). --Pxos (keskustelu) 12. maaliskuuta 2023 kello 11.47 (EET)Vastaa[vastaa]

Mistä voi ostaa valaanöljyä?Muokkaa

Tarvitsisin kipeästi purkin valaanöljyä, mutta en ole löytänyt yhtään paikkaa mistä sitä voisi ostaa. Valastus on toki laitonta joissain paikoissa, mutta kyllä sitä vielä tehdään, joten jonnekin se öljy varmaan säilötään, joten mistä sitä voisi helposti ostaa? Spuiqenizer (keskustelu) 13. maaliskuuta 2023 kello 18.55 (EET)Vastaa[vastaa]

En tiedä, missä on lähin Ö-market, mutta jos haluat sitä Suomeen, niin sille on maahantuontikielto. (Laki valaiden ja arktisten hylkeiden suojelusta). --Pxos (keskustelu) 13. maaliskuuta 2023 kello 20.49 (EET)Vastaa[vastaa]
Kelpaisiko kalaöljy? 90 prosenttinen E-EPA on hyvää. raid5 14. maaliskuuta 2023 kello 01.29 (EET)Vastaa[vastaa]
Uteliaisuuttani kysyn että mihin nykypäivänä sellaista tarvitsee? --Seeggesup? 25. maaliskuuta 2023 kello 00.14 (EET)Vastaa[vastaa]

LautamiehetMuokkaa

Kuinka monta lautamiestä Suomessa on kaikkiaan? -- Cimon Avaro 16. maaliskuuta 2023 kello 06.18 (EET)Vastaa[vastaa]

Wikipedia: Lautamiesjärjestelmä nykyään mukaan 1303, ja Tuomioistuinviraston mukaan sama määrä. --Linkkerpar 16. maaliskuuta 2023 kello 06.27 (EET)Vastaa[vastaa]

Sisaren tyttären tytärMuokkaa

Suomen kielessä on monia sanoja jotka kuvaavat sukulaissuhteita. Mikä olisi ytimekkäin muoto sisaren tyttären tyttärelle? -- Cimon Avaro 19. maaliskuuta 2023 kello 09.00 (EET)Vastaa[vastaa]

Jos sanan ei tarvitse olla sanakirjassa eikä kenenkään missään koskaan käyttämä, niin silloin se on tietysti "pikkuniisi" (Wiktionnaire français: "petite-nièce"). --Pxos (keskustelu) 19. maaliskuuta 2023 kello 12.09 (EET)Vastaa[vastaa]
Kyllä se jo ytimekköityy, kun ottaa välilyönnit pois: sisarentyttärentytär. -176.72.27.171 21. maaliskuuta 2023 kello 09.25 (EET)Vastaa[vastaa]
Sisaren tyttärellekään ei taida olla muuta kuin sisarentytär. Eli ehkä sisarentyttärentytär? Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 21. maaliskuuta 2023 kello 13.41 (EET)Vastaa[vastaa]

MainosMuokkaa

Kuinka tuotetaan A4 suuruusluokkaa oleva mainos joka on reunoja myöten printattu vaikkapa jollain pohjavärillä? --Aguilus (keskustelu) 20. maaliskuuta 2023 kello 13.31 (EET)Vastaa[vastaa]

2D-tulostimet ovat nykyään kovin kehittyneitä. Löydä sellainen käyttöösi. Sitten hanki valmiiksi pohjavärikästä paperia, syötä paperi tulostimen paperilaatikkoon ja tulosta mustaa tekstiä valmiiksi värilliselle paperille. Tai käytä väriprintteriä ja tuhlaa väriä A4-paperin pohjavärin ja pintavärinkin aikaansaamiseksi, jolloin voit käyttää valkoista paperia. Ymmärtääkseni kai melkein mikä tahansa 2000-lukulainen tekstinväsäämisohjelmisto osaa luoda taustavärin sivuun. Jos taas haluat satoja lappuja jaettavaksi "Jee mainoksia" -luukkuihin, tee jonkinlainen viritelmä itse ensin ja ota yhteyttä johonkin kopiointi- ja tulostuspalvelufirmaan, jossa on tarvittavat välineet. Terveisin Uusavuliaiden yhdistys. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2023 kello 21.54 (EET)Vastaa[vastaa]
Käytä A3-printteriä. Asemoi aakolmosen keskelle pohjavärin tm. osalta ylimenevänä ja leikkaa sitten puhtaaksi. Kotivalo (keskustelu) 21. maaliskuuta 2023 kello 00.58 (EET)Vastaa[vastaa]
Jos sitä A4:sta ei saa kokonaan värjättyä, niin kai asetuksista saa sen säädettyä, silleen, että voi. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 21. maaliskuuta 2023 kello 01.18 (EET)Vastaa[vastaa]
--kiitos kommenteista. --Aguilus (keskustelu) 21. maaliskuuta 2023 kello 13.56 (EET)Vastaa[vastaa]

Minkä wikipedia tulkitsee alatyyliseksi kielenkäytöksi?Muokkaa

Sirretty Sekalaista-kahvihuoneeseen. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 24. maaliskuuta 2023 kello 15.04 (EET)Vastaa[vastaa]