Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)



Kestäisikö paistinpannu koko operaatiota?Muokkaa

Nyt vähän tällaista kuvitteluleikkiä kehiin. Jos minä saisin tehtävän paistaa paistinpannulla 7776 munaa kokonaiselle laivalliselle matkustajia, pystyisinkö tekemään sen yhdellä paistinpannulla? Vaiko pitäisikö minun vaihtaa pannua välissä? Toisin sanoen, kestäisikö yksi paistinpannu 7776 munan paistamisen alusta loppuun kokonaisuudessaan, vai alkaisiko teflon kärsiä jossakin vaiheessa niin pahasti, että minun pitäisi vaihtaa uusi paistinpannu tilalle?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 31. maaliskuuta 2022 kello 11.11 (EEST)

Tai jos olisi vaihtoehtona valurautapannu, kestäisikö sellainenkin(/kaan) 7776 munan paistamista?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 31. maaliskuuta 2022 kello 11.16 (EEST)

Pannusta riippumatta viimeisille jonottajille saattaisi tulla nälkä... Laadukas "teflonpannu", joissa ei muistaakseni enää käytetä teflonia vaan jotain fiksumpaa pinnoitetta, voisi kestää jos käyttäisi muovista paistinlastaa ja kohtuullista lämpötilaa. Valurautapannu taatusti kestäisi, mutta vaatisi ehkä välillä uuden rasvapolton (monityytyväisen rasvan polymeroinnin uudeksi paistopinnaksi savuavassa lämpötilassa) kun munat (kanan) alkaisivat takertua pannun pohjaan. Kotivalo (keskustelu) 31. maaliskuuta 2022 kello 11.25 (EEST)

OikeudenkäyntiMuokkaa

Tällä vuosituhannella jonkin oikeudenkäynnin, minkä, yhteydessä kerrottiin, että viimeksi sellaisia koviksia nähtiin oikeuden edessä Nürnbergin natsioikeudenkäynnissä 1948. 176.72.55.162 8. huhtikuuta 2022 kello 12.19 (EEST)

Kuka tahansa kerkeäkielinen haastateltava saattaa tuollaisen natsikortin heittää pöytään melkein missä tahansa haastattelussa, ja joku sensaatiohakuinen toimittaja sitten siteeraa sitä jutussaan. Tai toimittaja keksii itse tuollaisen machoilevan vertauksen, joka ei faktatasolla tarkoita mitään. Ei aihetta enempään. Kotivalo (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 12.51 (EEST)
Ainakin Kambodžan kansanmurhaan liittyvää oikeudenkäyntiä on Nürnbergiin ilmeisesti verrattu.[1] Kohtalaisen suuri operaatio tuokin oikeudenkäynti on.[2] 2018 näyttää vielä tuomioita tulleen. Lieköhän vieläkin meneillään.[3] --Farma3110 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 13.59 (EEST)
Lisätään tähän, että se kuuluisa Nürnbergin pääoikeudenkäynti Natsi-Saksan johtajia vastaan käytiin vuosina 1945–1946, mutta oikeudenkäynnit pienempiä tekijöitä vastaan jatkuivat kyllä Nürnbergissä vielä monta vuotta sen jälkeen. Artikkelissa en:Subsequent Nuremberg trials luetelluista kahdestatoista oikeudenkäynnistä seitsemän jälkimmäistä näyttäisivät olleen käynnissä vuoden 1948 aikana. --Risukarhi (keskustelu) 14. huhtikuuta 2022 kello 19.23 (EEST)

VerkkohyökkäyskysymysMuokkaa

Onko merkityksetön asia, että Wikipediassa lähteenä käyttävät sivut joutuvat hyökkäyksen kohteeksi? Kerroin asiasta toisaalla, mikä sai muutamat käyttäjät hermostumaan. Hyökkäyksen kohteeksi joutuivat ulkoministeriön ja puolustusministeriön sivut niin etteivät ne toimineet. Halusin kertoa muille siltä varalta, että joku ihmettelee tilannetta. Uutinen. Ne saatiin kuitenkin pian pystyyn, mutta kuka tietää, mitä vielä tapahtuu. --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 16.18 (EEST)

Meinaatko siltä kannalta, että niitä on artikkeleissa käytetty lähteinä, ja nyt linkit eivät toimikaan? Täällä on varmaan miljoona verkkoviitettä, joiden linkit ovat pysyvästi alhaalla tai heittävät 404:ää. Osin tämän takia rupesin itse jokin aika sitten lisäämään omissa muokkauksissani arkistolinkkejä verkkoviitteisiin (esim. archive.is tai Wayback Machine) niin ei haittaa, vaikka alkuperäinen sivu katoaisikin pysyvästi bittiavaruuteen. --Qwerty12302 (kesk | muok) 8. huhtikuuta 2022 kello 16.52 (EEST)
En meinaa ihan sitä mitä sanot. Jos tässä maailmantilanteessa nuo sivustot joutuvat hyökkäyksen kohteeksi, se on vähän eri asia kuin että linkit vanhenevat ja niitä voi etsiä arkistosta. Tyhmempiäkin keskustelualoituksia Kahvihuoneissa on. Käyttäjä joiden intressit ovat sekunneissa ja senteissä tai muiden käyttäjien vahtimisessa, eivät välttämättä näe asioita samalla tavalla kuin ajankohtaisaiheiden aktiivinen kirjoittaja. --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 17.07 (EEST)
Ei tuossa nyt mitään erikoista ole. Päivittäin tehdään tuhansista kymmeniin tuhansiin palvelunestohyökkäystä eri sivuille. Yleensä sivut ovat alhaalla muutamista minuuteista muutamiin tunteihin. Se että joku sivu jota Wikipedia käyttää lähteenä on alhaalla hetken aikaa ei mielestäni tarvitse täällä raportoida ainakaan kahvihuoneessa johon se ei kuulu. Sivut voivat muutenkin olla pois käytöstä hetkellisesti, kuten palvelimessa häiriö, linkit vanhentuneet tai huoltotöiden takia pois käytöstä (yleensä yöaikaan). –Makele-90 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2022 kello 17.31 (EEST)

Veitsen varsiMuokkaa

Miksi veitsen varsi on paksumpi kuin lusikan ja haarukan? Onko se kiinni aterimen muodosta vai käyttöasennosta, vaiko aivan jostakin muusta?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 12. huhtikuuta 2022 kello 20.27 (EEST)

No eihän sitä sirosti voi pitää; pitää olla tekemisen meininki. -- Cimon Avaro 12. huhtikuuta 2022 kello 21.09 (EEST)
https://www.latimes.com/entertainment/herocomplex/la-et-hc-christopher-lee-christopher-lee-dies-saruman-peter-jackson-20150611-htmlstory.html -- Cimon Avaro 12. huhtikuuta 2022 kello 21.13 (EEST)
Ilman lähteitä sanoisin että käyttötapa ratkaisee, veistä pidetään yleensä tukevasti kämmenessä pitäen ja lusikkaa käytetään useimmiten niin että aterin on peukalonhangassa, haarukalla taas vaihtelevasti. Voihan se olla että jossain muotoilijan oppaassa löytyy tuohon lähteekin, tai sitten joku on tehnyt jonkun opinäytetyön tjms. jos pitää olla lähteet. Mutsilla oli joskus sellaset aterimet joissa oli sellaset paksu tussin kokoset kahvat ja ne oli veistä lukuunottamatta harvinaisen huonosti käteen sopivat. --Linkkerpar 12. huhtikuuta 2022 kello 21.53 (EEST)
Yksi syy on varmasti se, että terä ja kahva ovat usein eri materiaalia, terä terästä ja kahvaosa hopeaa, norsunluuta, puuta, bakeliittia, muovia jne. Hopeinen haarukka ja lusikka ovat päästä päähän samaa hopeaseosta, mutta saman sarjan veitsessä terä on kestävyyden takia terästä ja vain kahva hopeaseosta. Terä pitää saada istutettua ja kiinnitettyä tukevasti kahvaosan sisään, mikä vaatii kahvaosalta paksuutta. Kotivalo (keskustelu) 12. huhtikuuta 2022 kello 22.44 (EEST)
Luupäät ja puupäät ovat vaihtuneet muovipäihin tai sitten aterimet ovat samaa 18/8 terästä kokonaan. Myös Luupäätä uusimmissa muovipäisissä sarjoissa veitsissä, haarukoissa ja lusikoissa oli samanlainen varsi (esim. Hacmanin Hackminna [4], r.i.p.) oli samanlaiset varret lusikoissa, haarukoissa ja veitsissä. Ennenwanhaan valmistetussa Sorsakosken 6000-sarjassa veitsen ja haarukan varret olivat samaa kappaletta päästä päähän ja varret samanlaiset [5], aika ohuet oikeastaan. Veitsestä pitää saada tukeva ote ja sen pitää kestää vääntöä, jos leikattava liha on hiukan sitkeämpää. -- Nykyajan ilmiö on, että kaikessa pitää säästää ja esimerkiksi Hackmanin edelleen tuotannossa olevan Carelia-sarjan veitsi on keventynyt kuin pyy maailmanlopun edellä; alkujaan takavuosina valmistetussa veitsessä oli nykyistä huomattavasti tukevampi ja painavampi varsi ja teräkin taisi olla eri kappaleesta tehty. Julkisissa ruokailupaikoissa tapana on valita mahdollisimmat isot, rumat ja painavat aterimet, jottei niitä varastettaisi. -- Htm (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 11.55 (EEST)
Väärä kysymys. Ei tuo mikään sääntö tai yleinen käytäntö ole. Esimerkkejä: [6], [7]. --Lax (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 09.43 (EEST)
Nii mut veitsen varsi ei koskaan ole semmonen ohut kuin lusikan tai haarukan varret yleensä. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 13. huhtikuuta 2022 kello 10.39 (EEST)

Raid ja MersuMuokkaa

Tv-sarjassa Raid ajelee Ruotsin rekisterissä olevalla Mersulla ilmeisesti laillisesti, jos Raid on asunut Ruotsissa tarpeeksi kauan. Mutta entäs näyttelijä Kai Lehtinen sarjan kuvausten aikana? Eikös vieraan maan rekisterissä olevalla autolla ajeleminen ole jonkin sortin rikos Suomessa?--Dieharder (keskustelu) 14. huhtikuuta 2022 kello 18.32 (EEST)

Elokuvien liikennekohtaukset on vain aniharvoin kuvattu oikeasta liikenteestä. Poliisilta on haettu luvat tienpätkän käytöstä ja muun liikenteen pysäyttämisestä, usein tätä on poliisi itse valvomassa. Jos kuvissa näkyy muuta liikennettä, ne ovat yleensä tarkoin ohjattuja ja ajastettuja avustajia. Lähikuvat ajajasta ja matkustajista tehtiin ennen yleensä niin, että auto oli matalalla lavetilla ja sitä veti toinen auto. Nyt kun kamerat ovat pienentyneet ja keventyneet, lavettia ei kai enää aina tarvita. Liikennesääntöjä ei siis tarvitse kameran käydessä noudattaa, vaan ohjaajan käskyjä. Kotivalo (keskustelu) 14. huhtikuuta 2022 kello 19.06 (EEST)
Ja rekisterikilvet voivat olla feikit eli Kai Lehtinen voi tosiasiassa ajella ihan tavallisella Suomi-Mersulla. Lisäksi ohjelmassa esitetyt mahdoliset rikokset saattavat olla jo vanhentuneita.-- Htm (keskustelu) 14. huhtikuuta 2022 kello 19.16 (EEST)
Juuri näin. Leffoissa kaikki on feikkiä, pitää vain mennä tarinaan mukaan eikä ajatella miten tämäkin on tehty. Siitä tulikin mieleen, että pitäisi tehdä fi-wikiin artikkeli en:Suspension of disbelief mutta kun sille ei tahdo löytyä vakiintunutta suomennosta. Kotivalo (keskustelu) 14. huhtikuuta 2022 kello 20.06 (EEST)
Jos olisi ollut rikos kuvausten aikana, niin se on jo vanhentunut. ---raid5 15. huhtikuuta 2022 kello 23.39 (EEST)
Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka kysymys suuntautuu menneisyyteen, jotakuta voi kiinnostaa nykyisyyskin. Vaikka leffat ovatkin pelkkää filmaamista, niin kysymyksen ydin ei ole aikaan tai paikkaan sidottu. Jos kysymys kuuluisi muodossa, miten äijälle käy, jos se ajelee koko ensi kesän ja alkutalvenkin Ruotsiin rekisteröidyllä Mersulla eikä omista sitä itse, niin vastaustenkin pitäisi olla toisenlaisia. Tuo Raid oli kai vain esimerkki, ja varsinainen kysymys oli viimeisessä virkkeessä. --Pxos (keskustelu) 18. huhtikuuta 2022 kello 18.44 (EEST)
Jatkossa pyrimme ennen vastaamista odottamaan 4 vrk että ehdit tulla paikalle selittämään mitä oikeasti on kysytty ja miten siihen oikeasti pitää vastata. Kotivalo (keskustelu) 18. huhtikuuta 2022 kello 18.58 (EEST)
Ei kannata aina olla kiukkuinen vanha W. Tämän kysy ja vastaa vapaasti -kahvituvan idea on kai aina ollut se, että keskustelua voi käydä ja uusia näkemyksiä voi esittää. Kotivalo kertoi näkemyksensä filmaamisesta. Minä taas otin kysymyksestä esiin toisen puolet. Nähdäkseni vastaukset usein paranevat täällä ajan myötä. Rivien välistä lienee luettavissa, että väittäisin aiempien vastaajien olleen vääremmässä ja minun olevan oikeammassa. Enhän minä tuollaista ole sanonut. Pane kossulasiin seuraavaksi myös hieman vissyä mukaan, niin saat kuplivaa vaihtelua. --Pxos (keskustelu) 18. huhtikuuta 2022 kello 19.12 (EEST)
Joo. Jos tää olis ennen vanhaa, tää olis tupakkahuone. --Höyhens (keskustelu) 18. huhtikuuta 2022 kello 23.04 (EEST)
En muista että ennen vanhaan tupakkahuoneessa olisi yksin teoin saanut vihjailun liiasta viinanjuonnista yksityiselämässä ja kaupan päälle yhteenvetona halventavan ikäkommentin. Niin tehokas ei silloin tarvinnut työelämässä olla. Kotivalo (keskustelu) 18. huhtikuuta 2022 kello 23.11 (EEST)
Totta puhut, Kotivalo. Tupakkahuoneessa oli aika rentoa vaikkakin savuista. Nykyään pitäisi saada viettää taukoja muutenkin. --Höyhens (keskustelu) 19. huhtikuuta 2022 kello 08.48 (EEST)
Tupakkahuoneessa oli hauskimmat jutut, jotka menetin kun lopetin. Ne jotka jatkoivat hauskoja juttuja, potevat nyt keuhkoahtaumaa (Katso kuva!). --Abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2022 kello 08.53 (EEST)
Kuvat eivät ole kovin hyvä pelote. Muistan, että jo 1900-luvulla oli kuvia, joissa sanottiin, että tupakkamiehen keuhkot ovat mustat kuin kaivosmiehen naama, mutta ei se kessuttelua vähentänyt. Sen sijaan olen nähnyt kyllä erään pinttyneen keuhkoahtaajan. Hänestä näkee, mikä on Mrlbr-miehen kohtalo, kun mainoskuvat on otettu. Kun tällainen henkiloppu vielä kertoo nuorisolle, että näin käy, kun on ollut nuorena "cool", niin jälkipolvi hätkähtää kyllä. Kolumbuksen olisi pitänyt löytää vaan se Intia, niin kuin oli tarkoitus. Olisi jäänyt meiltä röökit polttamatta. --Pxos (keskustelu) 19. huhtikuuta 2022 kello 14.47 (EEST)
Jos ajatellaan kuitenkin epäfeikisti, niin Ruotsin rekisterissä olevalla autolla ajeleminen, mikäli ei ole auton Ruotsissa asuva omistaja, ei ole varsinaisesti rikos vaan autoverosäännösten rikkomista. Seuraamuksena ei ole vettä ja leipää vaan veronkorotusta ja viivästyskorkoa. Rikokset ovat melko jokotai-hommia. Ei nimismies eikä maaherra voi antaa lupaa tehdä rikosta, mutta verosäännöksissä on kaikenlaisia huojennuksia ja poikkeuksia ja viranomaisella myös harkintavaltaa. On ihan mahdollista, että auton käytöstä on tehty ilmoitus ja piiritullikamari on sanonut, että viikon ajan saatte mersulla ajella ilmatteeks. Kas kun autoa saa käyttää väliaikaisesti kokeiluun (Autoverolaki 1482/1994, 35 § 1 mom. 3 kohta). Tuotantoryhmä kokeilee, onko Mers-Benz kuvauksellinen, ja kuvaa kokeilut filmille. Sattumalta Kai Lehtinen sitä ajaa ja horisee jotain, ihan kuin se näyttelisi jotain hahmoa. --Pxos (keskustelu) 18. huhtikuuta 2022 kello 00.06 (EEST)
Jutellaan vielä. Jos auto on kunnossa ja kuski on kunnossa, niin mitään tieliikennelain säännöstä ei Kai Lehtinen nähdäkseni riko missään olosuhteissa. Kyse on tosiaan verotuksellisesta asiasta. Koska vuoden 1994 autoverolain 4 §:ssä lueteltujen verovelvollisten joukossa on (lopulta) auton omistaja eikä kuljettajaa mainita, niin veroseuraamuksiakaan ei auton kuljettajalle ilmeisesti tulisi ollenkaan. Maksumies olisi se, joka olisi auton(sa) Lehtiselle antanut. Kyllä skoudespelareilla on helppoa! --Pxos (keskustelu) 18. huhtikuuta 2022 kello 19.03 (EEST)

EtunimeïstäMuokkaa

Onko sitä selvitetty, kuinka suurella osalla Suomen kansalaisista on etunimistä kutsumanimenä ensimmäinen ja kuinka monella muu nimi? 93.106.147.71 19. huhtikuuta 2022 kello 21.06 (EEST)

Verottaja selvitti asian asiakastutkimuksessa ja sai selville, että kellään ei ole kutsumanimenä muuta nimeä kuin ensimmäinen nimi. Asia selviää eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisusta EOAK/4830/2019. Sivulla 2/8 kohdassa "3.1 Tapahtumat" kerrotaan, mikä oli ongelma, ja sivulla 5/8 verottaja selittää, että "-- tulosteiden käytettävyyttä testattiin useissa asiakastestauksissa, joissa ei nimitietojen näyttämistavan osalta tullut esille asiakaspalautetta, jonka osalta nimitiedon merkitsemistä olisi tullut arvioida toisin". Verottaja siis teki useita testauksia asiakkailla, joiden joukossa ei ollut ketään, jolla olisi ollut kutsumanimenä toinen tai kolmas nimi. Myöskään uudistuksen toteuttajan tai asiasta päättäneen yleissivistyksen määrä ei ollut riittävän välttävä. Siispä verottaja päätti meidän kaikkien puolesta, mikä meidän nimemme on oleva. --Pxos (keskustelu) 20. huhtikuuta 2022 kello 03.10 (EEST)
Tuossa ratkaisussa todetaan myös että kutsumanimi voidaan merkitä väestörekisteriin, mutta tämä tapahtuu nimenhaltijan omasta ilmoituksesta. Täten viranomaisten tiedossa ei välttämättä ole kaikkien suomalaisten preferenssia omasta etunimestään. Mahdollisesti Digivirastosta tai mikä sen väestörekisterikeskuksen nimi nykyisin onkaan, saisi kysymällä sieltä tiedon siitä kuinka monella on "virallisesti" kutsumanimenä muu kuin ensimmäinen etunimi. jni (k) 20. huhtikuuta 2022 kello 09.15 (EEST)
Toi on omituista. Ehkä eivät vain ilmoita verottajalle käyttämiään nimiä. --Höyhens (keskustelu) 20. huhtikuuta 2022 kello 18.34 (EEST)
Niin siis ratkaisussa yrittää OA-mies kertoa meille, että asiakas ei ollutkaan väärässä. Eikä tuo ilmoitus auta mitään. Kaverini (tai sen kaveri) on kertonut, että vaikka hän kuinka ilmoittaa eri paikkoihin olevansa Kalevi Sorsa, niin aina vaan tulee nykyään kirjeet Taistolle. Kyse ei ollut siitä, että verottaja ei olisi tiennyt ihmisen kutsumanimeä, vaan vakavammasta: 1) asian toteuttaneet eivät tienneet, että ihmisillä on ylipäänsä kutsumanimiä ja 2) kun yksittäinen ihminen valitti ja pyysi korjaamaan virheen, V-mäiset eivät edes vastanneet korjauspyyntöön. Kun oikeusasiamies antaa moitteita viranomaiselle, niin usein ei ole kysymys pelkästään siitä, että on tehty virhe. Kaikkihan te teette virheitä. Ongelma on se, että kun pyydetään korjaamaan virhe, mitään vastausta ei saa tai sitten se on tyyliä "Haista paska, Taisto!" --Pxos (keskustelu) 20. huhtikuuta 2022 kello 20.01 (EEST)
Eräälle kommunistituttavalleni sanottiin taannoin ravintolassa: "Tää on viimeinen, Taisto!" --Höyhens (keskustelu) 21. huhtikuuta 2022 kello 13.14 (EEST)
En ymmärrä logiikkaa. Ensin Pxos kertoo esimerkin siitä, miten kutsumanimi on muu kuin ensimmäinen nimi ja sitten pyrkii osoittamaan, ettei se olekaan totta. 109.240.55.66 27. huhtikuuta 2022 kello 13.14 (EEST)
Kirjoittaminen ei olekaan vaikeaa vaan lukeminen on vaikeaa. Kirjoitin mitä kirjoitin, ymmärrätte mitä ymmärrätte. --Pxos (keskustelu) 27. huhtikuuta 2022 kello 15.39 (EEST)
Höpöä. Esim. tuttavallani Veikko Tapiolla on kutsumanimenä Tapio. 109.240.55.66 27. huhtikuuta 2022 kello 12.55 (EEST)
Muita vastaavia tuttavapiiristä: Olli Tuomas, Lauri Matti Tapani, Janne Petteri, Martti Juhani. Janne Petteri ei tosin enää ole Janne Petteri vaan pelkkä Petteri koska kyllästyi siihen, että häntä kutsuttiin väärin Janneksi. 109.240.55.66 27. huhtikuuta 2022 kello 12.59 (EEST)
Joo monellakin voi olla kutsumanimenä muu kuin etunimi. Esim. kun koululleni kerrottiin omat tiedot, niin siellä oli erikseen kohdat etunimi ja kutsumanimi. Tässä keskustelussa kukaan ei ole sanonut, että kenelläkään ei ole kutsumanimenä muu kuin etunimi, vaan esim. Pxosin ensimmäisessä kommentissa hän kertoo verottajan tehneen selvityksen ilmeisesti jotenkin huolimattomasti, koska kenelläkään henkilöllä, jolta nimeä kysyttiin, ei ollut muuta kutsumanimenään kuin etunimi joko sattumalta tai sitten he eivät vain jostain syystä kertoneet kutsumanimeään. Luepas keskustelu kunnolla. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 27. huhtikuuta 2022 kello 13.13 (EEST)
Arvosana "höpöä" on, jos sisennys pitää paikkansa, ilmeisesti vastaus minulle, jos sisennys siis pitää paikkansa. Sisällöstä ei saa mitään järkevää irti. Poistin täältä jo sisentämättömän höpön välistä häiritsemästä. IP-osoitteesta kirjoitetussa kommentissa siis kerrotaan, että minun viestini on höpöä, koska hänen tuttavansa Veikko onkin Tapio. Jee. Näin sitä keskustelua viedään taaksepäin. --Pxos (keskustelu) 27. huhtikuuta 2022 kello 15.38 (EEST)
Ei. --Lax (keskustelu) 21. huhtikuuta 2022 kello 00.00 (EEST)
Pxosin lähde pitänee paikkansa, sillä en muista verottajan koskaan minulta kyselleen kutsumanimeäni sen rekisteriin merkittäväksi. Siitä vedetty johtopäätös tietenkään ei. Verorahoja kuitenkin on käytetty vaikka mihin, joten satunnaisotannalla pitäisi asiasta saada aika hyvä kuva. Ehkä aloittaja luotaakin harjoitustyön aiheita? ;) --J. Sketter (keskustelu) 27. huhtikuuta 2022 kello 14.19 (EEST)
En vetänyt johtopäätöstä vaan revin sarkasmia. En siis vastannut kysymykseen vaan kerroin matkan varrelta kuulemiani juttuja. Lähde pitää paikkansa, koska se on viranomaisen kirjoittama ja siinä kerrotaan, mitä tapahtui. Idea oli siis se, että kutsumanimellä ei ollut minkäänlaista merkitystä. Sama kuin verottaja olisi päättänyt, että etunimi saa sisältää vain viisi kirjainta. Sitten olisi Tapan(i), Krist(iina), Henri(kki) ja Marga(riini). Tällaistakin on ollut oikeasti. Eräässä, en nyt muista missä, järjestelmässä ihmisen koko nimelle oli varattu vain parikymmentä kirjainmerkkiä. Jos ihmisellä oli pitkä sukunimi, etunimi katkesi kesken. Jonkin Juhani Maineenkalastajan nimi oli siellä Maineenkalastaja, Juha, koska viimeiset kaksi kirjainta eivät olleet mahtuneet tietokenttään. Juhanista tuli Juha. Asiaa ei kai voinut edes korjata, koska ensin se kuulemma ei ollut mikään oikea ongelma ja sitten toinen syy oli se, että ihmisten rakentamaa tiedonkäsittelyjärjestelmää eivät ihmiset enää kyenneet korjaamaan. Joukossa ihminen tiivistyy. --Pxos (keskustelu) 27. huhtikuuta 2022 kello 15.50 (EEST)
Pistä seuraavan kerran sarkasmi-hymiö, niin säästää ainakin omaa näppäimistöäsi. Ilmaston, ihmisoikeuksien ja Maan riiston päivän nimessä keskeytän tähän. --J. Sketter (keskustelu) 27. huhtikuuta 2022 kello 16.03 (EEST)
"Joukossa tyhmyys tiivistyy" erehdyin kerran sanomaan seurueessa, jossa oli Jouko (ei Turkka). En saanut turpaan, koska ennen kuin olisi tullut, ehdin korjata ja pyytää anteeksi. Miksi vanhemmat antavat lapsilleen tuollaisia nimiä? (Otsikoksi voisi vaihtaa Suuri etunimikeskustelu, jos vain aloittaja suvaitsee.) --Abc10 (keskustelu) 27. huhtikuuta 2022 kello 16.14 (EEST)
Nopeat säilyvät hengisssä :). Aloittaja brassaili tarkoituksella ja sivisti meitä hattuässää osaamattomia , joten voinee olla. Sage Ja. --J. Sketter (keskustelu) 27. huhtikuuta 2022 kello 16.22 (EEST)
Otsikko on kerrankin harvinaisen hyvä (Etunimeïstä). Kannattaa olla vaihtamatta, koska se on kiellettyä, mieluummin monia surkeita otsikoita, joita on siis monia ja jotka ovat surkeita. Keskustelu koskee erilaisia etunimejä, ja otsikko kuvaa keskustelua ja sen viertä. Ennen virheiden korjaamista kannattaa miettiä etukäteen, kumpaan suuntaan korjaus tehdään. Vaihtoehtoja on karkeasti laskettuna noin kaksi. --Pxos (keskustelu) 27. huhtikuuta 2022 kello 16.25 (EEST)
Kyllä siitä kun vielä syksyyn asti kypsyt niin kysellään uudelleen, jos haluaisit muitakin keinoja parantaa näitä epäkohtia ;). Eiköhän niitä jo siihen mennessä ole kertynyt tarpeeksi. --J. Sketter (keskustelu) 27. huhtikuuta 2022 kello 16.45 (EEST)

LapsuusmuistojaMuokkaa

Muistaako joku tämän oikean nimen? Se oli vähän tennispalloa pienempi eikä täydellinen pallo. Sisällä oli sahanpuruja. Se oli kuminauhan päässä ja sitä lapsena ylös alas leikittiin. Muistinvaraisesti se oli joko markiisipallo tai markkinapallo. Kumpi, vai jotain muuta? -- Cimon Avaro 29. huhtikuuta 2022 kello 20.44 (EEST)

Markkinapalloksihan sitä kutsuttiin. Google löytää hieman lisätietoa, mutta Wikipedia-artikkeli näköjään puuttuu vielä. --Silvonen (keskustelu) 29. huhtikuuta 2022 kello 20.51 (EEST)

Internetissä oleva aineisto ja tekijänoikeudetMuokkaa

Internetistä on houkuttelevaa ja helppoa tallentaa siellä julkaistua aineistoa - esimerkiksi valokuvia vanhoista autoista - omalle tietokoneelleen ja omalle muistitikulleen. Valokuvien tallennus onnistuu ainakin Tallenna kuva -toimintoa käyttämällä tai kuvakaappauksia ottamalla. Tallennettua kuvaa pystyy halutessaan muokkaamaan sen kokoa muuttamalla tai sitä rajaamalla tai suoristamalla. Tallennettujen kuvien kokoelmaa voi sitten käydä katsomassa joko tietokoneensa ruudulta, tai sitten kokoelman kuvia voi tulostaa paperille ja laittaa esimerkiksi kansioon tai kotinsa seinille nähtäviksi. Sen lisäksi, että näitä kuvia on mukavaa katsella itse, on niitä kivaa esitellä myös kotona käyville sukulaisilleen ja kavereilleen.

Olen tietoinen siitä, että ainakin joissain tapauksissa ei ole sallittua levittää eteenpäin ja julkaista internetistä peräisin olevia kuvia alkuperäisessä muodossaan tai muokattuna. Myöskään YouTuben sisältöä ei tietääkseni saa tallentaa omalle koneelleen. En ole kuitenkaan löytänyt mistään selkeää vastausta siihen, onko juuri edellisessä kappaleessa kuvaamani toiminta kaikissa tapauksissa sallittua, kun otetaan huomioon tekijänoikeudet. Miten asia siis on? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 6. toukokuuta 2022 kello 17.59 (EEST)

Maallikkona sanoisin että riippuu. Periaatteessa tekijänoikeudellista sisältöä saa kopioida henkilökohtaiseen käyttöön, tosin tällöin siihen pitää olla oikeus (esim. jos omistat CD-levyn tai DVD-elokuvan, saat kopioida sitä kotikäyttöön rajatussa määrin). Käytännössä internetissä tapahtuu joka sekunti lukemattomia tekijänoikeusrikoksia, kun kuvia ladataan, lähetetään eteenpäin tai liitetään artikkeleihin ilman sopivaa attribuutiota. Itse veikkaisin, että on varmaan periaatteessa laitonta ladata tekijänoikeudenalainen valokuva verkosta ja sitten muokata sitä vapaasti omalla kotikoneellaan. Toisaalta tällaista on mahdotonta vahtia, eikä kukaan sillä tuskin pyri mitenkään rikastumaan, ellei joku sitten ala printtaamaan esim. tekijänoikeudenalaisia valokuvia ja myymään niitä eteenpäin ilma lupia.
Mitä tulee YouTubeen, niin itse en osaa sanoa, onko itse sivustolta lataaminen kiellettyä. Huomattavaa on, että ilmeisesti YouTubesta maksavilla on oikeus ladata videoita itselleen, tosin en ole varma onko tämä vain offline-käyttöön sivustolla, vai saako tiedostot ladata koneelle. Tässäkin varmaan pätee aiemmin mainitut omistusoikeudet koskien tekijänoikeudenalaisia tuotoksia. Tekijänoikeudet ja internet on kyllä monimutkainen aihe, josta lienee mahdoton saada selkoa. --Hedelmätiski (keskustelu) 13. toukokuuta 2022 kello 14.01 (EEST)
Jos et riko "vahvaa kopiosuojausta" niin se on sallittua. Käytännössä kaikki tilanteet jossa otat kuvakaappauksia aineistosta joka muuten julkista omaan käyttöön on sallittua. Poikkeuksena on esimerkiksi salatut aineistot (esim. puolustusvoimien) jota ei varmaan saa kopsia kuvankaappauksina omaan käyttöönsä vaikka olisikin niihin pääsy jne. -- Zache (keskustelu) 13. toukokuuta 2022 kello 16.42 (EEST)

Venäjäksi eri fontilla?Muokkaa

Miksi venäjänkieliset selosteet kirjoitetaan monesti eri fontilla kuin latinalaisia aakkosia käyttävät selosteet? Esimerkiksi monissa Rainbow'n tuotteissa muilla kielillä on Rainbow'n ominaisfontilla selosteet, mutta venäjänkieliset ovat muulla fontilla, esimerkiksi Futuralla.--37.33.128.178 20. toukokuuta 2022 kello 21.26 (EEST)

Arvelen että se on ammattimainostajien tyylikeino. Mutta joku muu voi tietää paremmin ja vastata. --Höyhens (keskustelu) 20. toukokuuta 2022 kello 23.36 (EEST)
Usein on vain niin, ettei samaa fonttia löydy länsimaisena ja kyrillisenä. Muistelen neukkuaikoja, kun latomosta löytyi latinalaisfontteja pari tuhatta ja kyrillisiä kaksi (2). Tilanne on toki varmaan tasoittunut. Tyylikeinokin se voi olla, sillä vaikka käyttäisi samannimistä ja -kokoista fonttia molemmissa, visuaalinen vaikutelma on kuitenkin hieman erilainen. Silloin voi näyttää paremmalta käyttää täysin eri fontteja. Kotivalo (keskustelu) 21. toukokuuta 2022 kello 17.56 (EEST)

Jänisten torjuntaMuokkaa

En haluaisi aidata kasvimaata. Kesällä niitä ei saa ampuakaan. Jänisräikkää olen suunnitellut. Mutta kannattaisiko komealupiinia käyttää houkuttimena väärään paikkaan? --Höyhens (keskustelu) 26. toukokuuta 2022 kello 22.10 (EEST)

Kunhan et päästä kissaa niiden lupiinien lähelle [8]. --Lax (keskustelu) 26. toukokuuta 2022 kello 23.36 (EEST)
Kiitos, ansaitsin kyllä tuon. Täällä nyt on vain villikissoja. Ennustan tularemiaepidemiaa viimeistään ensi vuodeksi. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2022 kello 00.07 (EEST)

Tanskan opetusministeri M-klubillaMuokkaa

Artikkelissa M-klubi kerrotaan että Tanskan opetusministeri ei päässyt klubille koska hänellä ei ollut jäsenkorttia. Artikkelissa ei vain mainita kenestä nimenomaisesta henkilöstä oli kyse. Eli kuka oli senaikainen Tanskan opetusministeri jolle tämä sattui? Artikkelissa oleva linkki on vanhentunut ja kun etsin Googlella tietoa tästä, löysin Helsingin Sanomien artikkelin jossa kerrotaan kyllä että näin kävi, muttei siinäkään kerrota kuka kyseinen ministeri oli, eikä edes milloin tämä sattui, jotta olisin voinut tarkistaa asian listasta Tanskan opetusministereistä. JIP (keskustelu) 28. toukokuuta 2022 kello 05.33 (EEST)

Jos toi vuosi 1962 pitää paikkansa niin se oli Viggo Kampmann tai Jens Otto Krag, mutta riippuu oliko tilanne ennen vai jälkeen syyskuun puoliväliä. --Höyhens (keskustelu) 28. toukokuuta 2022 kello 07.36 (EEST) EDIT Ai niin opetusministri, sorry. --Höyhens (keskustelu) 28. toukokuuta 2022 kello 07.42 (EEST)
Tuossa. da:Kristen Helveg Petersen --Höyhens (keskustelu) 28. toukokuuta 2022 kello 07.58 (EEST) EDIT: Korjattu linkki. --Lax (keskustelu) 28. toukokuuta 2022 kello 20.09 (EEST)

UsvaMuokkaa

Miten usva eroaa sumusta? 176.72.47.177 2. kesäkuuta 2022 kello 04.57 (EEST)

Vastaan linkillä [9]. Sen mukaan kyse on lähinnä samasta asiasta, usva on arkikieltä ja tarkoittanee yleensä sumua. Sitä ei ole määritelty tieteelliseti. --Htm (keskustelu) 2. kesäkuuta 2022 kello 05.27 (EEST)
Mutta utu ja auer on yllä viitatun lähteen ja Wikipediankin mukaan määritelty erikseen tieteellisesti, samoin kuin savusumu. --Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2022 kello 13.24 (EEST)

Kelloradiot edistääMuokkaa

Huomasin molempien kelloradioitteni olevan n. 25 min edellä oikeaa aikaa. Koska ne ei ole koskaan ennen tehnyt niin, aloin pohtia syytä. Sähköverkon taajuus suurempi kuin 50 hz tuli ensimmäisenä mieleen?--RicHard-59 (keskustelu) 2. kesäkuuta 2022 kello 07.59 (EEST)

Kysymys jättää jonkun verran arvailtavaa. Ovatko kelloradiot samanmerkkiset? Tiedätkö käyttöohjeesta tms., että niiden pitäisi tahdistua verkkovirran, RDS:n, saksalaisen DCF77-signaalin, GPS:n tai jonkun muun mukaan? Verkkovirran aikapoikkeama tuskin on lähelläkäään noin suurta, yleensä joitain sekunteja (tällä hetkellä +6,229 sekuntia Fingrid), joten ihan suoraan se ei poikkeamaa selitä. Suomalaisten radiokanavien lähettämät RDS-aikasignaalit ovat kyllä joskus olleet isomminkin pielessä. Esim. tässä keskustelua RDS:n aiheuttamasta virheestä auton kellossa. --Jmk (keskustelu) 2. kesäkuuta 2022 kello 09.24 (EEST)
Toinen on 80-luvulla ostettu Sony, toinen jostain ilmestynyt Excel. Molemmissa varakäyntiparistot.--RicHard-59 (keskustelu) 2. kesäkuuta 2022 kello 10.56 (EEST)
Raati veikkaa sitä RDS:ää. Voit kokeilla vaikuttaako FM-kanavan vaihtaminen. --Jmk (keskustelu) 2. kesäkuuta 2022 kello 11.09 (EEST)
Ei ole vehkeissä RDS.ää. On mekaaniset kanavanvaihtimet. Epäilenpä syyksi sen, että katkaisin vehkeistä verkkovirrat yx yö ja patterin varassa kellot edistää. --RicHard-59 (keskustelu) 3. kesäkuuta 2022 kello 22.58 (EEST)
Irtoajastin edisti talvella, nyt ei enää. Ehkä talvella tarvitaan vauhtia tavallista enemmän. Kun tämä on kysy vapaasti osasto, kerron vielä, että autossa on joskus nopeampaa bensaa, enkä tiedä riippuuko se, miltä huoltoasemalta ostaa. Teboililta en muista ostaneeni kuin joskus hämärällä 70-luvulla. --Abc10 (keskustelu) 4. kesäkuuta 2022 kello 08.30 (EEST)
Menneinä vuosikymmeninä sähkökelloissa oli usein tahdistus sähköverkkoon, jonka aika on tasattu. Jos verkko (sen jaksojen määrä) jätätti, generaattoreita ohjattiin käymään hieman vilkkaammin ja päin vastoin. Osa kelloista sisälsi liipotinkoneiston ja myöhempinä vuosina kvartsikiteen aikaperustana. Vasta myöhemmin tulivat mainitut radioteitse tahdistuvat kellot. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. kesäkuuta 2022 kello 12.03 (EEST)

25 min on sähköverkkoon tahdistetun kellon kohdalla aivan selittämätyömän suuri poikkeama. Euroopassa sähköverkossa aikatilanne on ollut välillä hyvin heikkokin, mutta tuo ei ole koskenut Fingridiä: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005596005.html --Aulis Eskola (keskustelu) 4. kesäkuuta 2022 kello 12.10 (EEST)

Homojuttuja sisältävät vitsitMuokkaa

Luin kirjasta Kirsti vastaa kysymyksen, miksi suomalaisten vitseissä ruotsalaismiehet ovat niin usein homoja.


Vastaus alkoi sellaiseen tapaan, että hänen kokemuksensa mukaan Suomi eivät ole ainut maa, jonka vitseissä naapurikansan miespuoliset edustajat ovat usein homoja. SIinä lueteltiin muita vastaavia ilmiöitä maailmalta. Mitkä olivatkaan ne muut maat ja niiden maiden ihmisten homovitsikohdemaat? Olisiko yksi Saksa –> Ranska? 109.240.83.247 8. kesäkuuta 2022 kello 13.35 (EEST)

"Kirstin havaintojen mukaan suomalaiset eivät ole ainoa kansa, jonka silmissä naapuri näyttää homolta. Brittien mielestä kanaalin takana asuvat ranskalaiset ovat homoja, ranskalaisten mielestä taas italialaiset, ja israelilaisille homoja ovat arabit." (Kysy Kirstiltä, 3.12.1995) – Inehmo (keskustelu) 19. kesäkuuta 2022 kello 02.12 (EEST)

Kaulan katkaisuMuokkaa

Eräs tuttu poika väitti minulle, että pää elää vielä jokusen kymmenen sekuntia kaulankatkaisun jälkeen. Kerroin tuon äidilleni, ja tämä sanoi, että kyllä kai kuitenkin taju menee jo kaulan katketessa. Miten lienee? Olisiko niin, että vielä jonkin kymmenen sekuntia kaulan katkettua ihminen ehtii kokea? 86.114.211.228 8. kesäkuuta 2022 kello 14.25 (EEST)

Ranskan giljotiinin aikoina suusanallisen perinteen mukaan kaksi poliittista vihamiestä teloitettiin peräperää, ja toinen irtopää puri toista nenästä niin kovaa että päitä ei pystytty erottamaan. Tarina kertoo myös vapaamuurariveljistä jotka sopivat ennen giljotiinia silmänräpäys koodista jolla saattoi kommunikoida miltä nyt tuntuu. -- Cimon Avaro 8. kesäkuuta 2022 kello 14.49 (EEST)
Ihan uteliaisuudesta vaan. Missä ole kuullut tämän suusanallisen perinteen, ja päässyt osaksi katkeamattoman suullisen tiedon ketjua joka on kulkenut suusta suuhun Ranskan suuresta vallankumouksesta lähtien ;). Vai löytyykö se jostain kirjoitettuna :D? --Linkkerpar 8. kesäkuuta 2022 kello 20.25 (EEST)
Tarina kerrotaan mm. QI tietovisailussa (Quite Interesting) jonka Stephen Fry vetää. -- Cimon Avaro 8. kesäkuuta 2022 kello 21.34 (EEST)
Täsmeentääkseni. Kysymyksessä on tarina, mutta itse tarina on tietenkin painettu paperille, mutta joka tapauksessa epäluotettava tarina. -- Cimon Avaro 8. kesäkuuta 2022 kello 23.57 (EEST)
Biologisesti ilmiö lienee sama kuin aikoinaan maalla kanojen teloitus, jollaisen olen itsekin joutunut näkemään. Kana juoksee vielä jonkin matkaa ilman päätä. Mitä pää mahtoi ajatella juoksevasta ruumiistaan? --Abc10 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2022 kello 15.08 (EEST)
Mike (kukko). Anr (keskustelu) 21. kesäkuuta 2022 kello 10.48 (EEST)
Jostain kumman syystä ihmisten tietoisuutta kaulan katkaisun jälkeen ei ole tieteellisesti tutkittu. Hiirillä kuitenkin aivosähkökäyrä näyttää selvästi joitakin sekunteja aktiiviisuutta, jollain toisilla nisäkkäillä ilmeisesti jopa enemmän. Periaatteessa ihmisen pään varmaan on mahdollista elää sen parikymmentä sekuntia. Taju voi varmasti toki lähteä. Aivot pystyy tulemaan toimeen hetken ilman sydäntä. --PtG (keskustelu) 8. kesäkuuta 2022 kello 23.25 (EEST)

Maitten nimet kansainvälisessä postissaMuokkaa

Millä kielellä kirjoitetaan maiden nimet ulkomaille lähetettävään postiin? 193.210.175.76 9. kesäkuuta 2022 kello 05.51 (EEST)

Vanhaan hyvään aikaan postin kieli oli ranska, muta en tiedä onko englanti jo vallannut senkin. --Höyhens (keskustelu) 9. kesäkuuta 2022 kello 05.57 (EEST)
Tuolla ”Yleiset ohjeet postittamiseen” on ”Kun lähetät ulkomaille, tarkista maakohtaiset osoitteen kirjoittamisohjeet”, joka menee sivulle Addressing Solutions. Siellä voi valita maan ja käydä katsomassa pdf:tä ohjeet. --Linkkerpar 9. kesäkuuta 2022 kello 06.16 (EEST)

Sähkön hinnannousuMuokkaa

Oletteko huomanneet että sähkönmyyntihinnat ovat kesällä kolminkertaistumassa? Ihan riippumatta ottaako yö- vai päivä- vai mitä sähköä. Siirtohinnat näkyvät pysyvän ennallaan. --Höyhens (keskustelu) 9. kesäkuuta 2022 kello 06.48 (EEST)

En... ~30% noususta taisi olla puhe Helenin kirjeessä. Voipi olla että jäin nolla huomaamatta. No. Minkäs teet? Kulutuksen vähentämistä vissiin. Sjmantyl (keskustelu) 9. kesäkuuta 2022 kello 08.56 (EEST)
Ku se on tähän asti ollu noin 4c/kWh niin nyt tarjotaan hintaa 13c/kWh. Ei toi naftan hinnan tuplaantuminen ole mitään. --Höyhens (keskustelu) 9. kesäkuuta 2022 kello 12.33 (EEST)
Löysin tällaisen [[10]](sahko.tk). On se nousussa. Pakotteet tulevat maksuun joten koetetaan kestää. Parempi tämä kuin murkulaa niskaan. Sjmantyl (keskustelu) 9. kesäkuuta 2022 kello 15.29 (EEST)

"Kokkolan fontti"?Muokkaa

Mikä fontti on käytössä Kokkolan kotisivuilla? Asia on kiinnostanut minua. Kyseisessä fontissa on toisaalta Futuramaisia piirteitä (suorat pikku t ja j, "hevosenkengän muotoinen" pikku u ilman "häntää). Toisaalta siinä on kolmonen, jonka yläosa on kulmikas. Mikä on fontin nimi?--87.95.34.32 9. kesäkuuta 2022 kello 19.31 (EEST)

Devtoolsien style editor kertoo, että fontti on Objektiv Mk1. [11] --Qwerty12302 (kesk | muok) 9. kesäkuuta 2022 kello 19.49 (EEST)

Raamatun lyhyin kirjaMuokkaa

Mikä on Raamatun lyhin kirja? 109.240.79.106 10. kesäkuuta 2022 kello 01.40 (EEST)

Obadjan kirja, jossa on vain parikymmentä jaetta yhdessä luvussa. --Qwerty12302 (kesk | muok) 10. kesäkuuta 2022 kello 01.51 (EEST)
Entä Uuden testamentin lyhyin? Kalvulo (keskustelu) 15. kesäkuuta 2022 kello 09.12 (EEST)
Se koostuu vähän toisin, joten täsmentäisitkö kysymystäsi; siinä ei kai ole "kirjoja". evenkeliumeista kaiketi suppein on vanhin eli Markus, jos muistan oikein. --Höyhens (keskustelu) 15. kesäkuuta 2022 kello 09.35 (EEST)
Kyllä Uusi testamenttikin koostuu kirjoista, vaikka niitä kirjeiksi kutsutaankin. UT:n lyhin kirja on Toinen Johanneksen kirje. --Vnnen (keskustelu) 17. kesäkuuta 2022 kello 13.10 (EEST)

Vokaalien "erikoinen" järjestysMuokkaa

Minulle on joskus opetettu suomen kielen vokaaleille tällaiset järjestykset:

  • i, e, a, o, u (takavokaaleille ja "neutraaleille" vokaaleille)
  • i, e, ä, ö, y (etuvokaaleille ja "neutraaleille" vokaaleille)

Jos tätä järjestystä soveltaa kaikkiin suomen kielen vokaaleihin, saadaan järjestykseksi seuraava:

  • i, e, ä, ö, y, a, o, u

Kun luin itsekseni ääneen vokaaleita juuri näissä järjestyksissä, niissä piili minun mielestäni jokin logiikka. Mutta mikä tämä logiikka voisi olla? Onko noille järjestyksille olemassa joitakin nimiä?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 12. kesäkuuta 2022 kello 23.08 (EEST)

Vokaalit (ja kai konasonantitkin) muodostuvat puhuttaessa eri osissa suuta. En tunne aihepiiriä fonetiikka yhtään, mutta arvaukseni olisi, että järjestys voi jotenkin liittyä tähän, eli josa esim. fonetiikassa noita on ollut tapana käsitellä jossakin järjestyksessä. Itse opin koulussa muistaakseni ainakin vokaalit ja diftongit aakkosjärjestyksessä, joten tässäkin on näköjään eri aikoina ollut vaihtelua. --Urjanhai (keskustelu) 15. kesäkuuta 2022 kello 12.17 (EEST)
Toi voisi olla jokin foneettinen järjestys tosiaan. Kun aloitin kansakoulun vuonna luu, aakkoset opetettiin kai jossain yleisyysjärjestyksessä, jotta niistä saisi mahdollisimman nopeasti muodostettua sanoja. i oli ensimmäinen, sitten pikapuoliin o, n ja e mutten oleihan varma. Itsehän olin oppinut lukemaan kolmivuotiaana enkä toki muista aikaa jolloin en olisi osannut lukea. Mutta ei tästä taida olla kysyjälle apua. --Höyhens (keskustelu) 15. kesäkuuta 2022 kello 20.08 (EEST)
Aapisessahan ne menevät kai useimmiten jotenkin noin tai vastaavasti, ja sitten kun tulee kielioppikirja, niin siellä jo lukemaan oppineille kerrotaan, mitkä kirjaimet ovat vokaaleja ja mitkä konsonantteja, ja mitkä kirjainyhdistelmäkt ovat pitkiä tai lyhyitä vokaaleja, diftongeja tai kaksoiskonsonantteja Ja silloin esim. diftongit ja vokaAlit olivat omassa kielioppikirjassani aakkosjärjestyksessä. Mutta eri aikoina siinäkin on voinut olla eroja.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2022 kello 14.59 (EEST)
Kyllähän se huomaa, että jos sanoo eri kirjaimia niin kieli saattaa olla suussa eri asennoissa, mutta en sitten tiedä mitä pieni peruskoululainen siitä viisastuu, varsinkaan jos ei tarvitse puheopetusta. Itse sanoin pienenä r-kirjaimen s-kirjaimena, mutta kun opin sanomaan r-kirjaimenkin (luullakseni) jo ennen kouluun menoa, niin en joutunut puheopetukseen. Jos oppilaitten enemmistö tarvitsee puheopetusta tai menee isona opiskelemaan vertailevaa kielitiedettä niin silloin siitä tietysti on hyötyä. --Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2022 kello 15.08 (EEST)
Artikkelista Suomen kielen äännerakenne löytyy suomen vokaalikaavio, josta näkee, missä kohdassa suuta kukin vokaali ääntyy. Kyllä noissa järjestyksissä jokin foneettinen logiikka näyttäisi olevan. --Qwerty12302 (kesk | muok) 15. kesäkuuta 2022 kello 20.31 (EEST)
Tuo järjestys i, e, ä, ö, y/i, e, a, o, u on tullut muuten esille myös, kun olen ollut joissakin kuoro-/lauluyhtyetunneilla. Esimerkiksi oosta lähtee tukevampi ääni kuin uusta tms.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 18. kesäkuuta 2022 kello 10.56 (EEST)

Perinteinen ansioluetteloMuokkaa

Olen aikoinaan oppinut, että perinteinen työhakemuksen mukaan liitettävä ansioluettelo aloitetaan yleensä seuraavasti: Sivun oikeaan yläreunaan kirjoitetaan sana "Ansioluettelo" ja sen alle päivämäärä. Sivun vasempaan yläreunaan puolestaan kirjoitetaan ainakin hakijan nimi, syntymäaika, postiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.

Minulla on sellainen muistikuva, että mikäli ansioluettelosta tulee kaksi- tai jopa kolmisivuinen, niin perinteisen käytännön mukaan myös sen toinen ja kolmas sivu on tapana aloittaa juuri noilla samoilla merkinnöillä kuin ensimmäinen sivu.

Muistanko oikein vai väärin? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 21. kesäkuuta 2022 kello 01.04 (EEST)

Itse asiassa kysymys lienee laajempi. Ennen suosittiin asiakirjastandardia eli "vakiomallia", jonka mukaan määräkaavaan laadittu asiakirja oli selkeä ja hyvä. Samaan tapaan myös ansioluettelon saattoi laatia vakiomuotoiseksi, koska se oli siisti ja lukijalle helppo. Jos haki toimistosihteerin paikkaa, jo asettelusta näki, että hakija osaa ainakin laatia asiakirjoja. Asiakirjamallin löytää Göö-geelillä. (Apply Göö gel every day, and you'll get a nice thick skin!). Koska nykyään ollaan hieman vapaamuotoisempi eikä kirjoituskyvylläkään ole kovin suurta arvoa, ansioluettelot voivat olla vakiomallittomia. Liian muodollinen asiakirja voi olla jopa haitaksi hakijalle. --Pxos (keskustelu) 5. heinäkuuta 2022 kello 11.07 (EEST)
Videonäyte pitää ehdottomasti olla, ja hakijan pitää puhua sillä videolla, mieluusti kasvot (ja ehkä vartalokin) näkyvillä. Riippuu sitten työpaikasta, kuinka monta niinku-sanaa on hyödyksi tai haitaksi paikan saamisessa. Mutta kysymys koskikin perinteistä ansioluetteloa, eikä sellaisella enää mitään voi tehdä. Paitsi ehkä pyyhkiä persettä [12] (video näkyy olevan vuodelta 2012 mutta sama yhtye esitti saman biisin samassa paikassa viime viikollakin). --Lax (keskustelu) 5. heinäkuuta 2022 kello 15.05 (EEST)

Naisilla on Alzheimerin tautia enemmän kuin miehillä.Muokkaa

Eikö olekin?

Johtuuko se muustakin kuin elämänpituuserosta? 193.210.166.251 21. kesäkuuta 2022 kello 02.54 (EEST)

"Naisilla sairaus näyttäisi olevan jonkin verran yleisempää kuin miehillä..." [[13]] (terveyskirjasto.fi/). Taudin perimmäistä syytä ei tiedetä, joten luultavasti kyllä. Sjmantyl (keskustelu) 22. kesäkuuta 2022 kello 12.09 (EEST)

KahviMuokkaa

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/01/01/kahvin-haitat-ja-hyodyt

Johtuuko se, että suodatinkahvissa ei ole Laitilan mainitsemaa haitallista ainetta, jota on pannukahvissa, siitä, että pannujauhatuksellisessa kahvijauheessa on sitä mutta suodatinjauhatuksellisessa ei, vai niinkö se menee, että molemmissa on mutta suodatinkahvin osalta suodatinpussi estää sen pääsyn valmiiseen kahviin? 46.132.31.249 30. kesäkuuta 2022 kello 01.55 (EEST)

Paperisuodatin nappaa suurelta osin nuo kahvirasvat suodatinkahvista. Eli siinäkin on, mutta ei päädy juomaan suodatuksen vuoksi. Tässä artikkelissa mainittu asiasta: Iltalehti: Suodatinkahvi parasta terveydellesi - espressossa ja kapselikahvissa piilee vaara sydämelle --Farma3110 (keskustelu) 30. kesäkuuta 2022 kello 07.04 (EEST)
Niin, uskaltaako sanoa ystäväni Laitila on huomannut oikean asian, mutta LDL-kolesteroli ei silti ole mikään myrkky vaan sanotaan että kohtuus kaikessa. --Höyhens (keskustelu) 3. heinäkuuta 2022 kello 01.02 (EEST)

Neuvostoliittolainen tiede ja pulsoiva universumiMuokkaa

Kuka sen keksi? Me olemme sitä mieltä että maailmankaikkeus laajenee. Joidenkin mielestä maailmankaikkeus on itsekin musta aukko. En tiedä kansallisuutta enkä muista julkaisua sanon että neuvostoliittolaiset esittivät maailmankaikkeus on pulsoiva eli palautuu uuteen bigbangiin kunhan olosuhteet ovat sille riittävät. Onko kellään tästä muistikuvaa tai parempaa tietoa? --Höyhens (keskustelu) 3. heinäkuuta 2022 kello 01.08 (EEST)

Alexander Friedmann, joka kuoli vuonna 1925. Friedmann vain esitti että erilaisilla laskukaavaan syötetyillä lähtöarvoilla, saadaan erilaisia lopputuloksia Universumin kohtalolle.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Aleksandr_Fridman
--37.33.176.227 5. heinäkuuta 2022 kello 15.35 (EEST)
Kiitos! --Höyhens (keskustelu) 5. heinäkuuta 2022 kello 16.25 (EEST)

Naisten EM-fudis ja punainen korttiMuokkaa

Ennen kai fudiksessa punainen kortti merkitsi sitä, että joutui kesken käynnissä olevan pelin pois kentältä. Eilen oli naisten EM-kisoissa tilanne, jossa joku sai punaisen kortin ja kun selostajat sanoivat, että pelaajan ottelu päättyi tähän, ja että koko joukkueen tulevaisuus on synkkä jatkopeleissä. Miten tuo homma siis oikein menee. Jos saa alkusarjan pelissä punaisen kortin, onko sitten kielletty pelaamaan missään matsissa koko turnauksen aikana ? Eikös tuollainen ole ihan liian kova tuomio ? Eikö siinä kärsi koko tiimi vain yhden pelaajan mokasta. 176.72.98.65 11. heinäkuuta 2022 kello 09.00 (EEST)

Vaikea tietysti juontajien puolesta sanoa, mitä he tuolla varsinaisesti tarkoittivat. Mutta punaisesta kortista saa automaattisesti yhden ottelun pelikiellon, ei enempää. Eli seuraavasta pelista kyseinen pelaaja on poissa, mutta sen jälkeen taas pääsee mukaan (toki jos on erityisen törkeä teko, voi saada sitten lisäsanktioita). --PtG (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 09.57 (EEST)
Olisi aika löysä tuomio, jos viimeisellä minuutilla saisi rapata, miten lystää, ja sitten joutuisi pois vain muutamaksi viime sekunniksi. --Lax (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 10.22 (EEST)
Mitähän peliä mahdat tarkoittaa? Ainakin Flashscoren mukaan viimeksi noissa kisoissa punaisen kortin sai Tanska kolme päivää sitten. Ehkä selostaja tarkoitti, että joukkue menetti parhaimman pelaajansa seuraavaksi peliksi, joka on joukkueelle kisan kannalta hyvin tärkeä ja vaikea peli? Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 11. heinäkuuta 2022 kello 10.30 (EEST)
Italian kapteeni ja kokenein pelaaja Sara Gama sai Ranska-pelissä punaisen kortin, mihin selostajat reagoivat mainitulla tavalla, mutta tuomio muutettiin VAR-tarkistuksen jälkeen keltaiseksi kortiksi. Loppu sitten jotenkin noin kuten sanoit. Tästä pelistä oli tuloksena 1–5-tappio, ja jatko voi olla vaikeaa ilman pelaajamenetyksiäkin. –Kooma (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 12.48 (EEST)

Futis / fudis. Kun ruotsin "fotboll" (tai miksei myös englannin "football") muuttuu "jalkapallon" puhekieliseksi nimitykseksi, tuntuu turhalta fiinistelyltä muuttaa t-kirjain d-ksi, vähän niin kuin muuan tuttavani puhui "pienosta". --Abc10 (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 13.04 (EEST)

Pieni piano on kai sitten pienokainen. Bueno. --Lax (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 13.06 (EEST)
Eipä tuo kovin erikoistakaan ole: ihan samalla tavallahan musiikin puolella piece on suomeksi biisi. Minulle se pallonperässäjuokseminen on kyllä aina oleva jalitsua tai jalakapallua. Makevonlake (keskustelu) 11. heinäkuuta 2022 kello 17.50 (EEST)
Fudis on slangia eikä tää ole slangisanakirja. --Höyhens (keskustelu) 12. heinäkuuta 2022 kello 13.53 (EEST)
Niin on futiskin slangia. Minä kutsun peliä jalkapalloksi. Stryn (keskustelu) 12. heinäkuuta 2022 kello 19.38 (EEST)

Naisten hiuspyörtyvätMuokkaa

Eikö kaikilla ola hiuspyörtyviä? Vaikka onkin niin eikö ne naisilla peity siksi koska heillä on yleensä pitkät hiukset? --Aguilus (keskustelu) 14. heinäkuuta 2022 kello 23.26 (EEST)

Tämä ei varsinaisesti liity asiaan mutta on matemaattisesti todistettu että karvaisessa pallossa on vähintään yksi kiertymä. -- Cimon Avaro 14. heinäkuuta 2022 kello 23.36 (EEST)
https://www.youtube.com/watch?v=H9grHQDsIz8 -- Cimon Avaro 14. heinäkuuta 2022 kello 23.40 (EEST)
Tarkoitat varmaan sanaa (hius)pyörre eli -pyörtyäinen. Siitä voi ehkä tehdä artikkelin tai ohjauksen johonkin sopivaan artikkeliin. Aiheesta on lähteetön maininta karvapallolauseessa. --Abc10 (keskustelu) 15. heinäkuuta 2022 kello 08.57 (EEST)
Taisin kuulla hauskimman blondivitsin mitä koskaan.. --Aguilus (keskustelu) 15. heinäkuuta 2022 kello 12.50 (EEST)
Olen kyllä lähinnä punatukkainen, mutta kerro. --Abc10 (keskustelu) 15. heinäkuuta 2022 kello 13.30 (EEST)
Sorry jos otit henkilökohtaisesti, huvitti vain tuo keskustelun asettelu jonka aloitin ja se miten käyttäjä: Cimon Avaro siihen suhtautui :).. --Aguilus (keskustelu) 15. heinäkuuta 2022 kello 23.44 (EEST)

Henkirikoksen käsittelystä oikeudessa (liittyy erääseen artikkeliin)Muokkaa

En tiedä erityisen paljoa lakiasioista, eli tämä voi olla typerä kysymys. Toisaalta sitä sanotaan, että tyhmiä kysymyksiä ei ole, joten tässä on:

Artikkelissa Ulvilan surma väliotsikon "Ensimmäinen käsittelykierros" alla sanotaan, että Aueria syytettiin "murhasta tai vaihtoehtoisesti taposta". En ymmärrä kyseistä kohtaa oikeastaan lainkaan; voiko ihminen olla samaan aikaan syytettynä murhasta ja taposta, jos uhreja on vain yksi? --Vedaboga (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 16.47 (EEST)

Eikös tuo tai ole eri asia kuin ja?--MAQuire (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 17.02 (EEST)
”Syyttäjä voi lisäksi esittää vaihtoehtoisen syytteen ja teonkuvauksen siltä varalta, ettei hänen pääsyytteensä menesty. Syyttäjä voi siis esimerkiksi vaatia syytetylle rangaistusta ensisijaisesti murhasta ja toissijaisesti taposta, mikäli murhan tunnusmerkistön ei katsota täyttyvän.” [14] --Qwerty12302 (kesk | muok) 23. heinäkuuta 2022 kello 17.04 (EEST)
Emeritusproffa Jyrki Virolaisen blogikirjoituksessa numero 200. KKO 2020:51... on asiaa selvennetty laajemmin. --Pxos (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 17.16 (EEST)
Eli maanläheisemmin: jotta rikollinen ei vaan pääse syyttäjän mielestä poikkeuksellisen selvässä tapauksessa kuin koira veräjästä, otetaan vaihtoehtoinen syyte mukaan. Tämä johtuu oikeusvaltioperiaatteesta ja vallan kolmijaosta, lakia tulkitsee tuomioistuinlaitos, eikä syyttäjä. --Osmo Lundell juttusille? 24. heinäkuuta 2022 kello 09.25 (EEST) Kommentia on jälkeenpäin muuttanut yliviivaamalla Osmo Lundell 24. heinäkuuta 2022 kello 11.18 (EEST).
Itse asiassa "poikkeuksellisen selvässä tapauksessa" ei mitään vaihtoehtoisia syytteitä tarvita vaan päinvastoin. Jos tuomioistuin ei hyväksy syyttäjän "päälinjaa" niin syyttäjä esittää samalla "plan B" -vaihtoehdon. Ei se johdu vallan kolmijaosta vaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetusta laista. Vallan kolmijakokaan ei päde tässä, koska syyttäjä kuuluu itse Monteskjöön tuomiovalta-osastoon. Mutta toki on olemassa oikeudenkäynnin sisäinen, akkusatorinen kolmijako: syyttäjä, puolustaja ja tuomari. Syyttäjä toisin sanoen tiedostaa oman roolinsa rangaistusta vaativana osapuolena ja pyrkii tehokkaasti saamaan oman näkökantansa hyväksytyksi. Puolustaja "vastustaa syyttäjää" ja tuomari johtaa prosessia.

Auerin tapauksessa syyttäjä esitti teonkuvauksen (Auer oli väkivalloin aiheuttanut miehensä kuoleman) ja sitten kyse saattoi syyttäjän mielestä olla joko harkitusta teosta (murha) tai pikaistuksissa riidan yhteydessä tehdystä (tappo) tai jotain sinne päin. Eikä veräjässäkään ole koiraa. Tuomitsemisessa (syylliseksi syytteessä kuvattuun tekoon) pitää tuomioistuimen miettiä niin asiaa monipuolisesti, että ei siihen rikosnimike vaikuta mitenkään aivan olennaisesti. Lisäksi on myös niin, että tuomioistuin ei edes ole sidottu rikosnimikkeeseen (ROL 11 luku 3 §). Jos vastaaja on tekoon syytön, niin hän ei ole syyllistynyt murhaan eikä tappoon – ainakaan silloin, jos tekijä on joku toinen, kuten myös vaihtoehtoisena tapahtumain­kulkuna esitettiin. Maanläheisyyttä saa olla, mutta silloin pitää muistaa, että oma maa aina mansikka.

--Pxos (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 10.48 (EEST)

Kysyneelle käyttäjälle vielä tiedoksi, että yllä oleva vähemmän maanläheinen tarkenne täsmentää vastaustani. Kyseessä siis oikeusperiaatteen vallanjako, ei alunperin epähuomiossa kirjoitettu ja nyt yliviivattu termi. Työniloa juridiikkaa vaativien artikkelien parissa! --Osmo Lundell juttusille? 24. heinäkuuta 2022 kello 11.21 (EEST)
Jos nyt haluaa väkisin tehdä tästä vallanjakoa, niin kannattaa ajatella asiaa horisontaalisen vektorin sijasta vertikaalivektorina (ah, pidän kaiken muun lisäksi myös höpö-höpö-termeistä). Monteskjöön valtiovaltoja on kolme: samalla tasolla olevat lainsäätäjä, toimeenpanomiehet (sic, aiemmin ei ollut naisia olemassakaan) ja tuomaristo. Tässä vertikaaliset kynnykset ovat 1) poliisin esitutkintakynnys, 2) syyteharkinta ja syytekynnys ja 3) pääkäsittely oikeudessa ja tuomitsemiskynnys. Nextillä levelillä sitten taas ajateltuna muutoksenhaku (hoo-oo ja koo-koo-oo). --Pxos (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 11.31 (EEST)

Kiitos kaikille vastauksista, asia selkeni huomattavasti. Tuosta Pxosin linkkaamasta blogista huomasin, että artikkelia syytesidonnaisuus ei Wikipediasta löydy, pitäisikö? En itse aio kirjoittaa, mutta jos joku muu vaikka haluaisi. --Vedaboga (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 14.28 (EEST)

Ei ole, mutta miksi meidän Wikipediassa pitäisi tehdä sellaista, jonka joku muu on jo tehnyt paremmin: (Tieteen termipankki 25.7.2022: Oikeustiede:syytesidonnaisuus). --Pxos (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 14.33 (EEST)

Suojaikärajan nostoMuokkaa

Jotkut ovat halunneet nostaa suojaikärajan 18:aan. Kun jo nyt on tapauksia, joissa se on 18, merkitsisikö muutos sitä, että olisi tapauksia, joissa raja olisi 20? 46.132.43.154 23. heinäkuuta 2022 kello 21.15 (EEST)

Ottamatta nyt kantaa siihen, puhutaanko tässä elokuvien katselusta vai jostain muusta, kerron yleisellä tasolla että ihmisten mielipiteet ja sitten varsinainen hallituksen esitys lain muuttamiseksi ovat kaksi aivan eri asiaa. Ihmiset voivat keskustelussa olla sitä mieltä, että A:n pitäisi olla B, mutta vasta kun lakia valmistellaan, lausuntoja pyydetään ja esitystä kirjoitetaan, selviää, mikä on uuden lain toivottu sisältö ja mihin kaikkeen lainmuutos lopulta vaikuttaa. Yksittäisten ihmisten mielipiteet voivat olla kuinka hatarasti ajateltuja tahansa. Parhaimmillaan voitkin vain ihmisiltä yrittää kysyä, mitä he lopulta tarkoittavat tai haluavat. Call your Congressman! --Pxos (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 21.30 (EEST)
Luulen, että puhutaan nussimisesta, koska luottamussuhteessa ja auktoriteettiasemassa oleville suojaikäraja on 18 vuotta ja muille 16 vuotta.--MAQuire (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 21.49 (EEST)
Minä tiedän, että puhutaan siitä. Se ei kuitenkaan mielestäni ole oleellista. --Pxos (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 22.41 (EEST)
Kun kyse nussimisesta juurikin, homma menee kuten MAQuire yllä kertoi. En ota kantaa siihen, mitä mielipiteitä maallikoilla on ollut lainsäädännön muokkaamisesta tältä osin tai miksi, mutta en ainakaan ole itse kuullut 20v-rajasta puhuttaneen. Kannattaa käydä kysymässä vielä jossain muualla. --Osmo Lundell juttusille? 23. heinäkuuta 2022 kello 22.47 (EEST)
Olennaisin sana koko kysymyksessä on sen ensimmäinen sana: jotkut. Kannattaa siis noilta joilta kuilta (rivers and moons) käydä kysymässä, mitä he haluavat. En pilkkaa kysyjää vaan tosiaankin on niin, että jos henkilö X vaatii kuolemanrangaistusta myös Suomeen ja me muut sitten mietimme, pitäisiko valtion surmata myös esimerkiksi alentuneesti syyntakeiset, niin jos X ei sitä tiedä, eipä sitä tiedä kukaan muukaan. --Pxos (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 11.02 (EEST)

Ihme hökötys Mellstenin uimarannallaMuokkaa

 
Ihme hökötys.

Espoon Haukilahdessa, Mellstenin uimarannalla on tällainen metallinen hökötys kiinni meressä olevassa kivessä. Mikä ihme tämä on? JIP (keskustelu) 30. heinäkuuta 2022 kello 04.45 (EEST)

Olisiko jokin lipputankoteline? --Linkkerpar 30. heinäkuuta 2022 kello 06.26 (EEST)

Länsi- ja itävallatMuokkaa

Miksi länsimaisen demokratian piiriin kuuluu hajottaa esimerkiksi Irakin ja Libyan valtiot, mutta itämaisen totalitarismin ei sallita hajottaa esimerkiksi Ukrainan valtiota, kuten nyt esimerkiksi Vladimir Pienen nimissä tehdään? Älkää poistako tätä kysymystä, poistakaa ennemmin kysyjä (joka ilmatorjunnan sotilaana ei sallisi minkään maan hävittäjien häiritsevän itäsuomalaista luonnonrauhaa). --Höyhens (keskustelu) 31. heinäkuuta 2022 kello 02.51 (EEST)

Noista rauhaa häiritsevistä hävittäjistähän kulkee monikansallinen tarina. Suomalainen (amerikkalainen) maanviljelijä hermostui siitä, kun harjoittelemassa olevat hävittäjät lensivät hänen maatilansa yli matalalta ja säikäyttivät lehmät aina niin perin pohjin, että menivät umpeen. Maanviljelijä oli valittanut ilmavoimien tukikohtaan (airbase) tuloksetta. Kerran sitten lennolta palaava ohjaaja ilmoitti, että hän näki kuinka ukko oli osoittanut hävittäjää haulikolla (rifle), ja mekaanikot löysivätkin koneen kyljestä luodin aiheuttaman painauman. Lennostosta lähetettiinkin pian majuri puhumaan maanviljelijän kanssa. Maamies tuohtuneena sanoi, että hän palveli II M-sodassa ja että hän tottui rintamalla ampumaan ryssän (insert enemy here) koneita vaikka pistoolilla, mikäli ne tulivat liian lähelle. Majuri viisaana miehenä ymmärsi, mistä on kysymys, ja vastasi, että eikös ole kuitenkin hyvä, että yllä lentää omia koneita. Juuri niillä koneilla sitä vihulaista sitten paremmin torjutaan, kun kova paikka tulee. Yhteisymmärrykseen päästiin, kun ilmavoimat suostuivat siihen, että harjoitusaluetta siirretään pois laitumen yltä ja maanviljelijä suostui pitämään pyssynsä sängyn alla. Ehkäpä siis, kun seuraavan kerran kuuluu häiritsevää lentomelua, on hyvä ajatella, että ne ovat kuitenkin omia koneita. (Olipa pitkäpiimäistä kerrontaa. Toivottavasti alkuperäinen juttu löytyy netistä helposti ja ytimekkäänä). --Pxos (keskustelu) 3. elokuuta 2022 kello 01.50 (EEST)

Kolmi- tai useampiosainen sukunimi?Muokkaa

Voiko Suomessa olla kolmoissukunimiä tai sellaisia sukunimiä, joissa on kolme tai useampi yhdysviivalla yhdistetty sukunimi?
Esimerkiksi "Ylitalo-Wallenius-Matikainen"? Keksisin tällaisen tilanteen olevan mahdollinen, jos joku omaa sukuaan Ylitalo menisi naimisiin omaa sukuaan Wallenius-Matikaisen kanssa ja tämä Ylitalo ottaisi ikään kuin molempien sukunimet liittäen puolisonsa sukunimen omansa perään, jolloin saataisiin "Ylitalo-Wallenius-Matikainen".--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 4. elokuuta 2022 kello 13.28 (EEST)

Voi olla ja onkin. Stryn (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 14.05 (EEST)
Noinko on? Eikö etu- ja sukunimilain 5 § nimenomaan kiellä yhdistämästä sukunimiä kahta enempää? --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 14.23 (EEST)
Luin ehkä huolimattomasti Sentreen viestin, mutta ainakin jos sukunimi olisi esim. yhdysviivallinen "Koski-Vähälä", joka menisi naimisiin Ylitalon kanssa, niin voisi käyttää muotoa "Koski-Vähälä-Ylitalo". Mutta tokihan tuossa on vain kaksi sukunimeä, vaikka yhdysviivoja onkin kaksi. Stryn (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 14.29 (EEST)
Miettikääpäs tätä. Etunimenähän voi käyttää myös yhdysnimeä ja etunimiä voi olla korkeintaan neljä, ja jos sukunimikin on yhdistelmäsukumimi (mutta toinen niistä on joku kaksiosainen kuten Koski-Vähälä) niin vaikkapa seuraava olisi mahdollinen: "Juha-Pekka Jukka-Pekka Veli-Pekka Olli-Pekka Sydänmaanlakka-Koski-Vähälä". --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 9. elokuuta 2022 kello 13.44 (EEST)
Tunkkainen anekdootti 1960-luvulta kertoo, että yliopistosairaalassa kirurgi kyllästyi siihen, kun hänen assistenttinsa (siis leikkaussalihoitajat) menivät jatkuvasti naimisiin ja ottivat itselleen kaksoisnimen. Kas kun tuohon aikaan viitattiin ihmisiin sukunimillä (neiti Mäki, hoitaja Senkka). Hän sitten päätti, että hän kutsuu kaikkia kaksoisnimen ottaneita naisia samalla nimellä: Paskolampi-Väliviiva-Könkkölä. Tarina ei kerro kirurgin nimeä, mutta eiköhän hänet professorin arvonimen saaneiden joukosta löytäne. --Pxos (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 14.28 (EEST)