Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)


USA:n vaalitMuokkaa

Voiko noissa valitsijamiesvaaleissa tulla tasapeli, eli että kumpikin ehdokas saa saman valitsijamiesmäärän? Kuinka tällöin toimitaan? --87.95.115.27 24. lokakuuta 2020 kello 09.43 (EEST)

Tasapelin sattuessa edustajainhuone valitsisi presidentin. Tarkemmat säännöt englanniksi: en:Article Two of the United States Constitution#Clause 3: Electors. --Silvonen (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 10.03 (EEST)
YouTube-persoona CGP Greyllä on aihetta käsittelevä video vuodelta 2011, jota olen joskus käyttänyt jenkkilän vaalijärjestelmän (ja sen puutteiden) esittelyssä parille kaverille. --Prospero One (keskustelu) 31. lokakuuta 2020 kello 14.48 (EET)

SukupuolikromosomeistaMuokkaa

Miehellä voi olla ylimääräisiä X- tai Y-kromosomeja. Jos sukupuolikromosomisto on XXY, on miehellä Klinefelterin oireyhtymä. Joskus Klinefelterin oireyhtymään lasketaan XXY-miesten lisäksi miehiä, joilla on jokin harvinainen X-voittoinen sukupuolikromosomiyhdistelmä kuten XXXY, XXXXY tai XXXYY. Jos sukupuolikromosomisto on XYY, on miehellä Jakobsin oireyhtymä. Jos sukupuolikromosomisto on XXX, on naisella hypernaisellisuus. Jos sukupuolikromosomisto on X, on naisella Turnerin oireyhtymä. Mutta entä jos sukupuolikromosomisto on XXYY? Mikä nimitys sille on? 93.106.246.97 24. lokakuuta 2020 kello 16.33 (EEST)

en:XXYY syndrome mukaan: 48,XXYY oireyhtymä. --Linkkerpar 24. lokakuuta 2020 kello 16.57 (EEST)
Kieliopillinen nimi tuolle näyttäisi olevan 48XXYY-oireyhtymä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 24. lokakuuta 2020 kello 19.20 (EEST)

Kasvien nimeäminenMuokkaa

Onko suomalaiset poikkeuksellisen innokkaita keksimään eri kasveille nimiä? Tuntuu, että suomeksi lähes kaikille kasveille on annettu nimi, mutta muunkielisten Wikipedioiden luokittelussa ja artikkelien nimeämisessä mennään paljon useammin latinankielisellä nimellä. Onko siis kyseessä Wikipedioiden erilaiset luokittelu- ja nimeämiskäytännöt, vai onko kasveille annettu poikkeuksellisen paljon nimiä suomen kielellä?--MAQuire (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 22.49 (EEST)

Enkkuwikissä mennään kai tieteellisellä nimellä, jos kansankielisistä nimistä on ylitarjontaa. Esimerkiksi lakka olisi fiwikissäkin tieteellisellä nimellä, jos noudatettaisiin samoja käytäntöjä. Tämä vähän vääristää, koska mitä enemmän englanninkielisiä nimiä on, sitä todennäköisempää on, että artikkelin nimi ei ole englanniksi. En ole perehtynyt englanninkielisiin kasvinimistöihin, mutta ainakin suomeksi nimiä on laadittu systemaattisesti esimerkiksi Viljelykasvien nimistöä varten. Nykyään myös Suomen Lajitietokeskus tehtailee niitä. Ruotsin kasvinimien tilanne on käsittääkseni lähes identtinen suomenkielisen kanssa. Suomalaiset kasvinimistöt ovat usein kaksikielisiä, joten ne lienee tehty jonkinlaisessa yhteydessä länsinaapurin kanssa. Tästä tuli mieleen varsin kiintoisa kasvi sotapoimulehti (ruots. ryssdaggkåpa). Sen ruotsinkielinen nimi on näkökulmaltaan suomalainen, sillä kasvi tuli Suomeen venäläisten sotilaiden mukana, eikä sitä tavata Ruotsissa. Nimi lienee siis keksitty Suomessa, mutta nimi on käytössä myös ruotsalaisessa Dyntaxa-palvelussa, joka on sikäläinen Lajitietokeskuksen vastine (siellä tosin vanhentuneella tieteellisellä nimellä). --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 25. lokakuuta 2020 kello 00.54 (EEST)
Kysymys on hankala, koska hyvä vastaus vaatisi laajaa tietämystä kasvien suomenkielisten nimien historiasta. Käsittääkseni kasvien nimet eroavat huomattavasti eläinten suomenkielisistä nimistä, sillä niitä on jo 1950-luvulla julkaistu nimistöoppaina, kun taas eläinnimistöt ovat huomattavasti uudempi keksintö (ensimmäinen kattava nimistö ehkä linnut vuodelta 1992). En tiedä, kuinka innokasta tuo 1900-luvun kasvien nimeäminen oli, mutta ainakin nykyajan digitaaliseen nimeämistyöhön sana innokkuus sopii oman käsitykseni mukaan kuin nenä päähän. Suomen Lajitietokeskukseen ilmestyy aina välillä mitä erikoisempia nimiä mitä eksoottisemmista kasveista (esimerkiksi laikkaviikuna, joka on hyvin tuntematon afrikkalainen laji). En sitten tiedä, miksi tuo laikkaviikuna ja muut vastaavat on nimetty, huvin vuoksi vai ovatko ne ilmestyneet johonkin kasvitieteelliseen puutarhaan Suomessa, ja ne on siksi nimetty? --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 25. lokakuuta 2020 kello 01.13 (EEST)
Luulen, että ainakin englannin kielialue on niin laaja ja heterogeeninen sekä valtiollisesti, kielellisesti että luonnonolosuhteiltasan, että tieteelliset nimet ovat siellä helpompia käyttää. Pienenessä kielellisesti homogeenisessä maassa missä on hyvä infrastruktuuri, kuten Suomessa, omakielisiä nimiä on helpompi systematisoida.--Urjanhai (keskustelu) 26. lokakuuta 2020 kello 00.00 (EET)

Päätykatos englanniksi?Muokkaa

Osaako joku sanoa mikä termi kuvaisi Päätykatos-artikkelin kuvaamaa rakennusta parhaiten eli sellainen rakennus jossa katto jatkuu katoksena päädyn yli siten, että siinä on katettua oleskelutilaa. Entä mikä olisi sille vastine jollain valtakielellä? Tässä muutamia kuvia Finnasta [1], [2], [3], [4]. Varsinaisesti siis yritän keksiä artikkelille uudet kielilinkit nyt kun laitoin vanhat kielilinkit osoittamaan kuisti artikkeliin, koska ne käsittelivät katettuja sisäänkäyntejä ylipäätänsä. --Zache (keskustelu) 25. lokakuuta 2020 kello 21.20 (EET)

Tuolla on Garage (residential)sanottu näin: In some places, the term is used synonymously with "carport", though that term normally describes a structure that, while roofed, is not completely enclosed.
Tuon ”carport” linkin sivulla on osio Modern carports jossa on näin:
Modern carports are typically made of metal (steel, tin, or aluminum) and are modular in style in the US, while remaining flat-roofed permanent structures in much of the rest of the world.[citation needed] The carport is considered to be an economical method of protecting cars from the weather and sun damage.[6] The metal carports in USA can be divided into Regular, Boxed-Eave, and Vertical roof styles. They differ in the sturdiness and how the roof panels are oriented.
The carport and shadeport industry has modernized quite a lot over time. It is no longer just a roof covering for a car or vehicle but has extended itself to leisure uses such as awnings for a patio at home or a more modern designer shade sail.
Kokeilin Googlen kuvahaulla niin pelkällä ”carport” sanalla tuli pelkkiä autotalleja, mutta sanoilla ”carport house part patio” tuli katettuja terasseja. --Linkkerpar 26. lokakuuta 2020 kello 02.26 (EET)
en:Overhang (architecture)? -Ochs (keskustelu) 26. lokakuuta 2020 kello 04.29 (EET)

Miksi melkein kaikissa sosialistisien maiden nimissä on sana demokraattinen tasavalta?Muokkaa

Eihän ne ole tasavaltoja eikä demokraattisia. Flexei –Kommentin jätti Flexei (keskustelu – muokkaukset) 31. lokakuuta 2020 kello 14.17 (EET)

Esim. DDR (Deutsche Demokratische Republik) oli muodollisesti demokratia, minkä voi todeta vuoden 1949 perustuslaista. SED ja Neuvostoliitto tietenkin valjastivat muodollisen demokratian omiin tarkoituksiinsa ja käyttivät todellista valtaa. DDR:ssä oli silti koko ajan myös muita puolueita. Varmaankin sanalla "demokraattinen" valtion nimessä haluttiin tehdä eroa hieman aikaisemmin perustettuun Saksan liittotasavaltaan. Muutamat myöhemmät sosialistimaat lienevät ottaneet nimissään DDR:stä mallia. -Ochs (keskustelu) 31. lokakuuta 2020 kello 15.40 (EET)
Koska sosialistisen retoriikan mukaan juuri ne olivat aivan erityisen "demokraattisia". Tai DDR-henkisen vitsin sanoin: "Tuli sitten reissumies ja sanoi: Siksipä juuri." --Jmk (keskustelu) 31. lokakuuta 2020 kello 16.40 (EET)
Olen jo vuosikymmenten ajan huomannut että mitä enemmän joku maa sanoo olevansa demokraattinen, sitä vähemmän se sitä on. Syy tähän on minuakin arveluttanut. JIP (keskustelu) 31. lokakuuta 2020 kello 22.51 (EET)
Ainahan on hyvä piiloutua jonkun hyvän/kohtuullisen taakse. Tuntuu siltä, että aina kun perus-sanaan lisätään määreitä, on lopputulos jotain ihan muuta. Vertaa. Demokratia <> KansanDemokratia; Justice <> Social justice; Medicine <> alternative/tradional medicine Sjmantyl (keskustelu) 2. marraskuuta 2020 kello 10.47 (EET)
Siksi että rahvaalle on niin helppo valehdella. Demokratian vastakohta saadaan näyttämään demokratialta kun vain toistetaan valetta tarpeeksi. Samoin sosialistit ovat vuosikymmenien ajan nimenneet itsensä "liberaaleiksi" tai "edistyksellisiksi" (engl. progressive) niin että näiden sanojen normaali merkitys on jo hämärtynyt poliittisessa kielenkäytössä. "Hyvinvointivaltiossa" voidaan hyvin jne. onhan näitä muitakin. Steven Poolen (en:Steven Poole) kirja Unspeak käsittelee sanojen merkityksien vääristelyä. jni (k) 2. marraskuuta 2020 kello 13.20 (EET)

Autojunasta myöhästyminenMuokkaa

Autojunat Helsingistä Kolariin pysähtyvät keskellä yötä Tampereella noin 40 minuutiksi. Tässä ehtii sopivasti käydä Tampereen keskustassa yhdellä oluella.

Näin ei ole meille vielä kertaakaan käynyt, mutta mitä jos myöhästyy autojunasta Tampereella? Silloin on auto Kolarissa ja auton avaimet Tampereella. Lukittu auto estää sen takana olevien autojen purun vaunusta.

Murtautuuko VR tällöin autoon väkisin ja lähettää laskun omistajalle, vai miten tässä menetellään? JIP (keskustelu) 31. lokakuuta 2020 kello 22.50 (EET)

Voit juoda oluen myös junassa. Lappiin vaivattomasti omalla autolla? testissä vr autojuna Retkipaikka. ---raid5 (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 01.10 (EET)
Tiedän että voin. Mutta paljon hauskempaahan se on käydä oikeasti Tampereella juomassa se, ja niin olemmekin tehneet joka kerta kun siihen on jäänyt aikaa. Tämä ei oikeastaan edes vastannut koko kysymykseeni. JIP (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 01.21 (EET)
Ei auton saaminen junasta pois ole mikään ongelma. Auton kuljettajaan varmaan yritetään ottaa ensin yhteyttä. Oikeastaan kannattaisi kysyä tätä VR:ltä. Joka tapauksessa, jos siitä tulee laskutettvaa, tiedät itsekin, minne lasku lähetetään.--Htm (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 01.35 (EET)
Mitä nyt kukakin ongelmana pitää. Niissä autoissa on VR:n ohjeiden mukaan ainakin käsijarru päällä, moni jättää myös vaihteen silmään. Varmasti se auto siitä tavalla tai toisella saadaan ulos, murtautumalla tai hinauskalustolla, mutta aikaa siinä menee ja sen aikaa takana olevat ovat jumissa. Minä sanoisin sitä ongelmaksi. --Jmk (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 11.34 (EET)
Eikö nuo vaunut voi purkaa kummastakin päästä? Jos vaunu vain pystytään kääntämään Kolarin asemalla, muut autot pystytään purkamaan. -Ochs (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 12.18 (EET)
Toki, mutta siinä kuluu aikaa ja voi vain kuvitella, mitä jumiin jääneiden autojen kuljettajat ja matkustajat ajattelevat Tamperella kaljoitelleista. Makuuvaunussa uinuvan kuljettajan herättelyyn kulunut aikakin on nostattanut tunteita. Isommilla asemilla on järjestelyveturit ja mahdollisesti kääntövaihteita ratapihalla tai lähistöllä, jotta autojenkuljetusvaunut voidaan kääntää. Muutaman kerran olen autojunaillut Kolariin ja eikä mulla ole käsitystä siitä, minne asti autojenkuljetusvaunut pitää viedä, jotta ne päästään kääntämään ja purkamaan toisesta päästä.--Htm (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 12.37 (EET)
Ei varmaan löydy ihan läheltä kääntöraiteita tai kääntöpöytiä. Torniossa on kolmioraide [5] mutta tasan tarkkaan eivät lähde vaunua sinne hinaamaan tuon asian takia. --Jmk (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 12.47 (EET)
Aikas kaukana. Mutta arktisissa olosuhteissa on sattunut, että autot hyytyvät syystä tai toisesta autojenkuljetusvaunuun (isot pojat kertoivat Transitista, jonka ohjaamo oli Rovaniemellä täynnä lunta, syynä jokin auki unohtunut räppänä) ja ei niitä siellä vaunussa ole korjattu, joten VR on melko varmasti varustatunut sopivilla hinausapuvälineillä. Olutporukka voi tietysti olla ylivarovainen ja jätttää autonsa VR:n kuormattavaksi ja purettavaksi tai varautua pussioluilla.--Htm (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 13.07 (EET)
Itse asiassa kääntöraidetta tms. ei tarvita, jos on kaksi lastauslaituria jonkin sivuraiteen molemmissa päissä. En kyllä tiedä, onko Kolarissa sellaisiakaan. Auton hinaaminen taitaa toki olla helpompi nakki. Tosin tässä tapauksessa, kun akku oli tyhjentynyt, hinaamisen sijasta lähdettiin hakemaan laturia ties mistä. -Ochs (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 13.41 (EET)
Tämän vuoksi olemmekin joka kerta pitäneet tarkkaa huolta että olemme ehtineet takaisin junaan Tampereella. Kertaakaan emme ole myöhästyneet. JIP (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 18.25 (EET)
Koputitko puuta? Jäämme odottamaan raporttia seuraavalta matkalta. --Abc10 (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 18.32 (EET)
Living on the edge. Täällä muuten kysyttiin, saako Mäntyharjusta olutta aikanaan. Nythän on valtava mahdollisuus toimia nykyaikaisena tutkimusmatkailijana ja kertoa tälle itseään haastavalle sukupolvelle todellisia urotekoja. Auto junaan Pasilassa, Mäntyharjulle etsimään olutta pysähdyksen aikana ja sitten raportti tänne, miten seikkailu päättyi. Livingstone löysi Victorian putoukset, jotka eivät koskaan olleet kateissa. JIP löytää aina samaan baariin ja ehtii takaisin junaan. Yksinkertainen eläköönhuuto! --Pxos (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 18.45 (EET)
(JIP:ille). Hieno homma, jatkakaa samaan malliin!--Htm (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 18.47 (EET)
Jättäkää auton avaimet hyttiin, kun lähdette Tampereella olusille. Jos käy ohranen, soitatte VR:lle, konnari hakee avaimet ja VR:n mies ajaa auton junasta Kolarissa. Profit! --Jmk (keskustelu) 4. marraskuuta 2020 kello 21.54 (EET)

Tanskan kieliMuokkaa

Kuinka monta kieliopillista sukua on tanskassa? 109.240.180.164 1. marraskuuta 2020 kello 11.05 (EET)

Artikkelin tanskan kieli mukaan kaksi, mutta tiedolle ei ole artikkelissa lähdettä. Tieto kuitenkin vaikuttaa uskottavalta.--Urjanhai (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 11.43 (EET)
Lisätietoa: en:Danish_language#Gender, en:Gender in Danish and Swedish. --Urjanhai (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 11.52 (EET)
Ja tässä vielä vahvistus lähteestä. -Ochs (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 12.04 (EET)

Yle Areena ongelma Smart TV:ssäMuokkaa

Minulla tuli ongelma Smart TV:ssä Yle Areenan kanssa kun jonkun päivityksen jälkeen rupesi kuva pätkimään ja vilisemään välillä katsomisen aikana. Eikä auttanut vaikka yritin asentaa sovelluksen uudelleen. Voisiko vika johtua kanavavirityksestä? Ruutu kyllä näkyy normaalisti, mutta Yle Areena ei.--2001:14BB:430:B783:5C48:31E8:33C1:57D 3. marraskuuta 2020 kello 11.48 (EET)

Vaikuttaako IIHF:n uudistettu pelisysteemi myös Kiinan olympialaisten puolivälieriinkin?Muokkaa

Tarkoitan tällä siis sitä, kun ainakin nuorten, naisten ja miesten MM-kisoissa välierissä joukkueet kohtaavat niin, että heikoin kohtaa vahvimman ja kakkonen ja kolmonen kohtaavat toisessa välierässä vuoden 2019 uudistuksen jälkeen, kun ennen oli kiinteä kaavio (A1/B4 vs B2/A3 ja toisessa välierässä B1/A4 vs A2/B3). Jos esimerkiksi jatkoonpääsijät olisivat olleet A1 (Seed 1), B2 (Seed 3), A4 (Seed 7) ja A2 (Seed 4), niin vanhalla kaavalla automaattisesti olisivat kohdanneet A1–B2 ja A2–A4 (eli S1–S3 ja toisessa S4–S7). Mutta uudistuksen jälkeen parit olisivat A1–A4 ja B2–A2 (eli S1–S7 ja toisessa S3–S4).

Olympialaisissa joukkueet jaetaan lohkopeleissä valmiiksi seedingeihin 1–12 niin, että 1–4 suoraan puolivälieriin, kun taas seedingit 5–12 pelaavat "neljännesvälierät" pareittain:
A. 8–9
B. 5–12
C. 7–10
D. 6–11

Perinteisellä kaaviolla S1 olisi kohdannut A:n voittajan, S4 B:n voittajan, S2 C:n voittajan ja S3 D:n voittajan. Eli jos jatkoon olisivat päässeet 8, 5, 10 ja 11, vastakkain olisivat olleet puolivälierissä:
E. 1–8
F. 4–5
G. 2–10
H. 3–11

Mutta kaikella logiikalla olympialaisten turnaukseen tulee jo puolivälieriinkin reseedingit, jolloin puolivälierät olisivat:
E. 1–11
F. 4–5
G. 2–10
H. 3–8

Eli heikoin ja vahvin kohtaisivat keskenään, kakkonen ja seiska kohtaisivat keskenään jne. Onko tästä tehty IIHF:n ja Olympiakomitean kesken päätöksiä?--87.95.68.200 3. marraskuuta 2020 kello 17.12 (EET)

Jos tuota vertaa SM-turnaukseen, seedingit 9–12 ovat villikorttimaisia jatkoonetenijöitä.--87.95.68.200 3. marraskuuta 2020 kello 17.14 (EET)

Milloin istuva presidentti on hävinnyt viimeksi vaalit USA:ssa?Muokkaa

--Sutturaksu (keskustelu) 4. marraskuuta 2020 kello 13.29 (EET)

Varmaan 1980. Reagan selätti istuvan Carterin. --Jmk (keskustelu) 4. marraskuuta 2020 kello 13.36 (EET)
Ei, vaan vanhempi Bush 1992. -Ochs (keskustelu) 4. marraskuuta 2020 kello 13.39 (EET)
Katos, niinpä onkin. --Jmk (keskustelu) 4. marraskuuta 2020 kello 13.42 (EET)
Varmaankin 2020. ;) Vakavasti: Ei se ihan vielä varmaa ole. Sjmantyl (keskustelu) 5. marraskuuta 2020 kello 13.33 (EET)

Kummassa järjestyksessä kansallishymnit?Muokkaa

Soitetaanko ensin kotijoukkueen vai vierasjoukkueen kansallishymni ensin niissä urheilulajeissa, joissa soitetaan hymnit ennen peliä? Vai riippuuko lajistakin?--176.93.171.2 7. marraskuuta 2020 kello 17.05 (EET)

Tämän mukaan Suomessa ainakin jääkiekossa vierasjoukkueen hymni soitetaan ensin, paitsi että Suomen kansallislaulu soitetaan viimeiseksi, vaikka Suomi olisi vierasjoukkue. Eiköhän tällainen kohteliaisuus vierasta kohtaan ole aika yleinen periaate muuallakin ja muissakin lajeissa. -Ochs (keskustelu) 7. marraskuuta 2020 kello 18.11 (EET)
Mitä tulee Nälkamaan hymniin, se lauletaan yleensä kerran kesässä. Joskus muuallakin kuin Sotkamossa. Iivarius (keskustelu) 7. marraskuuta 2020 kello 18.39 (EET)

nimen Tayyip tavuttaminenMuokkaa

Jos turkkilainen nimi Tayyip pitää tavuttaa, tavutetaanko se näin?:

  • Tay-yip

Siis näin suomalaisesta näkökulmasta?--176.93.169.39 9. marraskuuta 2020 kello 14.45 (EET)

Vieraskielisten nimien tavuttamista pyritään välttämään. Jos on pakko (miksi olisi näin lyhyen nimen kohdalla?), tavuttaa voi joko suomen tai alkukielen mukaisesti, kuitenkaan yhtä äännettä merkitsevää kirjainyhdistelmää ei pitäisi hajottaa eri riveille. Ilmeisesti nimessä ääntyy [jj]? Kaipa sen voisi esittämälläsi tavalla tavuttaa. -Ochs (keskustelu) 9. marraskuuta 2020 kello 22.56 (EET)

Ovatko konsonanteista koostuviksi väitetyt sanat oikeasti vokaalittomia?Muokkaa

Osuin artikkeliin Strč prst skrz krk ja kuuntelin ääntämyksen. Suomalaisen korvaan joka sanassa oli y-äänne. Mistä voi tietää, että lauseessa ei ole vokaaleja, jos ei tunne kirjoitusasua? --Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2020 kello 19.07 (EET)

Minun korvaani taas tuo ääntämys kuulosti enemmän ö-mäiseltä. En-wikin artikkelissa on kaksi erilaista ääntämisesimerkkiä, joista toinen kuulostaa e-mäiseltä. Luultavasti suomalaisen korva on kuulevinaan tavun ytimen muodostavan r:n yhteydessä jonkin vokaalin. Kuitenkin spektrogrammilla varmaankin voidaan osoittaa, että ääntöväylä ei missään kohtaa lausetta ole esteetön kuten vokaaleissa. -Ochs (keskustelu) 9. marraskuuta 2020 kello 23.24 (EET)
Olen kuulllut jostain, että noi tšekin kielen r ja l olisivat puolivokaaleja, mitä sekin sitten tarkoittanee. --Höyhens (keskustelu) 10. marraskuuta 2020 kello 14.41 (EET)
Niinkö? Puolivokaalihan on vokaalin kaltainen äänne, jota käyttäytyy kuitenkin kuten konsonantti eli se ei muodosta tavun ydintä. Tässä taas on kyse päinvastaisesta tilanteesta: resonanttinen konsonantti toimii tavun ytimenä. -Ochs (keskustelu) 10. marraskuuta 2020 kello 22.35 (EET)
Omaan korvaan siellä kuulosti olevan useampi vokaali. Stryds prös krös krök, eli kuulosti useammalta vokaalilta. –Kommentin jätti 176.72.85.200 (keskustelu) 4. tammikuuta 2021 kello 02.07

JPEG vai PNG?Muokkaa

Asia liittyy epäsuorasti Wikipediaan, koska kysymys koskee Commonsiin ladattavia tiedostoja, mutta kysyn varmuuden vuoksi tässä kahvihuoneessa. Kun Suomen Lajitietokeskuksen sivuilta haluaa ladata kuvan vaikka keltasäärihelosurrista, kannattaako se ladata käyttäen sivuston tarjoamaa tulostuskuvaketta, jolloin tiedostomuodoksi tulee JPEG, vai onko parempi ladata se PNG-muodossa selaimen ”Tallenna kuva nimellä...” -toiminnolla? PNG:n luulisi olevan huomattavasti parempi vaihtoehto, mutta miksi sivusto tarjoaa ladattavaksi JPEG:tä? Veikkaisin, että kyseessä on kuvan alkuperäinen tallennusmuoto, jota ei tarvitse säilyttää, mutta onko PNG:nä lataamisessa koskaan mitään ei-toivottuja vaikutuksia? --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 10. marraskuuta 2020 kello 22.02 (EET)

Minulla png-kuva on resoluutioltaan pienempi ja eriniminen kuin jpg. ”Bittikarttagrafiikka: …valokuville tarkoitettu: JPEG. …lähinnä piirroksille sopivia ovat PNG ja vanhempi GIF.” Alkuperäinen on parempi vaihtoehto, häviötön pakkaus myöhemmin ei tee häviöllistä tarkemmaksi. Comparison with other file formats ---raid5 (keskustelu) 10. marraskuuta 2020 kello 23.02 (EET)
Minulla png on resoluutioltaan isompi, mutta kaipa vastauksesi pätee silti. Kiitos! --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 11. marraskuuta 2020 kello 00.34 (EET)
Kuvan tallentaminen oli hankalampaa lataamiseen verrattuna. Voi olla, että tein jonkin virheen. Joka tapauksessa yritä käyttää alkuperäistä tai luota omiin silmiisi laadun vertaamisessa mikäli eroa löytyy. Kännykkäkuvissa käytän heic-formaattia, mutta yhteensopivuuden takia muutan sen sähköposteihin sopivaksi jpg-muotoon. Kännykkäkuvaus ei liity varsinaisesti aiheeseen, mutta kuvaformaattia valitessa joutuu miettimään yhteensopivuutta, kokoa ja laatua. ---raid5 (keskustelu) 11. marraskuuta 2020 kello 01.06 (EET)
Commonsissa on kerrottu erilaisista kuvien tallennusmuodoista: Images with better file format options. ---raid5 (keskustelu) 1. joulukuuta 2020 kello 16.49 (EET)

Viikonpäivän jälkeen pilkku?Muokkaa

Kun päivmäärä kirjoitetaan lyhenteillä, esim. "ke 11. joulu", tuleeko viikonpäivälyhenteen jälkeen pilkku?

--2001:14BB:410:43EB:1DB5:82D2:EBBF:4C5D 11. marraskuuta 2020 kello 22.41 (EET)

Eivät nuo ole kodifioituja lyhenteitä eli siis sellaisia, jotka kielitoimisto tai kansanyhteisö olisi hyväksynyt käyttöön, vaan nuo ovat pikemminkin erilaisten vähä-älylaitteiden tuottamia suomenkielenkaltaisuuksia, jotka perinteisesti voidaan kirjoittaa aivan miten sattuu ja kirjoitetaankin aivan miten sattuu. Ne ovat samaa luokkaa kuin "15 Maa 2019" tai "Kesäkuu ta 8, 2017" taikka "13.11 05.02". Silloin kun päiväys on luettavissa jostain tietosomelaitteen ruudulta ja on mitä sattuu, ei ole olemassa mitään sääntöjä. Kaiken voi kirjoittaa niin päin mäntyä kuin vain kielitaidottomuus sallii. Pilkun voi työntää vaikka sinne, minne sininen hehku ei loista. --Pxos (keskustelu) 13. marraskuuta 2020 kello 05.55 (EET)
Mainittakoon nyt kuitenkin, että ke 11.12. olisi kunnollista suomea. --Silvonen (keskustelu) 13. marraskuuta 2020 kello 06.21 (EET)
Joo. Suomen kielessä, ei laiteta pilkkua näin.--Urjanhai (keskustelu) 13. marraskuuta 2020 kello 12.23 (EET)

MarmeladikarkkiaskitMuokkaa

Muistaako kukaan marmeladikarkkiaskeja 1980- ja/tai 1990-luvulta? Niitä oli erivärisiä, jokainen väri vastasi eri hedelmän tai marjan makua. Itse karkit olivat enimmäkseen sormustimen muotoisia pehmeitä marmeladikarkkeja. Askit olivat enemmän Pastirol- kuin Sisu-askin kokoisia. En muista mikä yhtiö niitä valmisti. Google-hausta "marmeladi karkkiaski 1980-luku" tai "marmeladi karkkiaski 1990-luku" ei ollut apua. JIP (keskustelu) 16. marraskuuta 2020 kello 03.07 (EET)

En muista sellaisia, mutta 10 pennin merkkarit, joihin varomaton saattoi tukehtua sekä jauhikset olivat parhaita karkkeja. Pidätkö merkkareista? Opin inflaation merkityksen seuratessani karkkipussin hintakehitystä. Karkkia ei tee enää mieli, pitäisi ilmeisesti lopettaa kromin syöminen, niin taas maistuisi. ---raid5 (keskustelu) 16. marraskuuta 2020 kello 17.33 (EET)
En pahemmin ostellut marmeladikarkkeja, mutta isot merkkarit oli herkkua. Niitä saa muuten yhä tilaamalla.--Dieharder (keskustelu) 28. marraskuuta 2020 kello 17.15 (EET)
Kiitos tiedosta. Yritän tosin olla ostamatta, vaikka ovat todella hyviä karkkeja. @JIP: osallistu keskusteluun. ---raid5 (keskustelu) 29. marraskuuta 2020 kello 01.07 (EET)
Minun lapsuudessani oli kioskeilla marmeladinmakuisia markan karkkeja, varmaan neljää väriä: punaisia, vihreitä, keltaisia ja valkoisia, ja sillä kutsumanimellä, sitten vuoden 1963 rahauudistuksessa niistä tuli pennin karkkeja. Ne oli nallekarhun muotoisia ja kappaletavaraa. Valkoinen oli paras. Nallekarkkeinakin myytiin. Sopivat koululaisen kukkarolle. Sit oli pyöreitä hedelmäpastilleja joissa oli kai noin 25 kpl laatikossa ja vastaavasti salmiakki- ja sisu- ja leijonakarkkeja, mutta niille piti olla tekosyynä jonkinlainen yskä tai kurkkukipu. Hedelmäpastillit piti ostaa luvatta kun ei ollut tekosyytä. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2020 kello 01.08 (EET)
Muistan kyllä ne merkkarit ja kohun siitä miten ne juuttuivat suuhun. Oma isoisänikin huolestui siitä vaikka mitään vaaraa ei ollut. 1960-luvulla en ollut edes syntynyt joten en voi muistaa mitään sen ajan karkeista. Yritän edelleen muistella mitä ne marmeladikarkit olivat, koska niitä oli vielä pitkälti 1990-luvun puolella mutta sitten ne vain katosivat jonnekin. JIP (keskustelu) 29. marraskuuta 2020 kello 01.35 (EET)
Toivottavasti joku muistaisi. Höyhens on sen verran vanhempi, että heti vuoden 1963 rahauudistuksen jälkeen viisi penniä yhdestä nallekarkista olisi ollut ryöstöhinta. ---raid5 (keskustelu) 29. marraskuuta 2020 kello 21.12 (EET)
Merkkarit -> Moraalipaniikki -- Cimon Avaro 23. joulukuuta 2020 kello 10.05 (EET)
Luulisin muistavani karkit, mutta nimestä ei ole mitään muistikuvaa. --Otrfan (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 10.34 (EET)

Onko kukaan demokraatti voittanut Yhdysvaltain presidentinvaaleja saaden vähemmän ääniä kuin vastustajansa?Muokkaa

--194.211.118.11 20. marraskuuta 2020 kello 09.30 (EET)

En tsekannut kaikkia, mutta jos John Quincy Adams lasketaan, hänhän oli demokraattis-republikaani, sai hän ainakin vuoden 1824 vaaleissa vähemmän ääniä kuin samaan puolueeseen kuuluva vastustajansa Andrew Jackson. --Höyhens (keskustelu) 20. marraskuuta 2020 kello 11.44 (EET)
Vain otsikkoon kirjoitettu kysymys on liian yksinkertainen tai ainakin vaatii liian yksinkertaisia vastauksia. Siinä oletetaan, että "demokraatti" on jonkinlainen pysyvä piirre, joka ei ole muuttunut keskiaikojen alusta. Höyhensin linkittämästä artikkelista huomaa, että kyseessä ei ole sama puolue kuin nykyään, ja lehtiä lukemalla oppii, että se ei ole sama puolue kuin 50 vuotta sitten. Kuulemma 1950–1960-luvuilla konservatiivisen maailmankuvan ihmiset äänestivät demokraattista puoluetta kun taas liberaalit ihmiset äänestivät republikaaneja. Maailma muuttuu, joten ajatus siitä, että voitaisiin vuonna 2020 tehdä jonkinlainen urheilutilasto siitä, onko "demokraattinen ehdokas" koskaan vuosina 1789–2020 saavuttanut sitä sun tätä, ei ole kovin mielekäs. --Pxos (keskustelu) 20. marraskuuta 2020 kello 12.07 (EET)
En-wikissä sen sijaan on tietenkin artikkeli presidenteistä, jotka saivat vähemmän ääniä kuin toiseksi tullut. Siitä voi katsoa, millaisia miehiä he ovat olleet. --Pxos (keskustelu) 20. marraskuuta 2020 kello 12.11 (EET)
Ja todetaan vielä sekin, että on hieman epäolennaista puhua siitä, kuka sai enemmän ääniä maassa kaiken kaikkiaan, koska Yhdysvaltain presidentinvaalijärjestelmä on tarkoituksella laadittu korostamaan osavaltioiden itsenäisyyttä ja antaa suhteellisesti enemmän painoarvoa väkiluvultaan pienille osavaltioille. Vaikka Biden olisi saanut kaikki Kalifornian äänet eli vienyt Trumpilta lähes kuusi miljoonaa ääntä lisää, hän ei olisi saanut yhtään valitsijamiestä enempää. Suomessakin voi käydä eduskuntavaaleissa niin, että toinen puolue saa valtakunnallisesti enemmän ääniä mutta toinen enemmän edustajanpaikkoja, kun äänet jakautuvat vaalipiireittäin sopivasti. -Ochs (keskustelu) 20. marraskuuta 2020 kello 22.55 (EET)
Kysymyksen pointti varmaan olikin siinä, suosiiko järjestelmä systemaattisesti tiettyä puoluetta. Jos niin on, sen voisi olettaa herättävän suurta tyytymättömyyttä, kun jaettavana on vain yksi paikka eikä toiseksi tullut saa mitään. Ilmeisesti Yhdysvaltain puoluekannatuksen alueelliseessa jakaumassa on 2000-luvulle tultaessa tapahtunut jokin sellainen muutos, että nimenomaan republikaanit ovat alkaneet hyötyä tästä pienien osavaltioiden painotetusta vaikutusvallasta. --Risukarhi (keskustelu) 21. marraskuuta 2020 kello 13.40 (EET)
Ja jos pointti on tuo, otos on liian pieni johtopäätösten tekoon, koska esimerkiksi Kalifornian ja New Yorkin suuret äänimääräerot viime vuosina selittänevät yksistään parikin republikaanivoittoa presidentinvaalissa pienemmällä liittovaltion äänimäärällä. Eri asia on, voiko esimerkiksi Yhdysvaltain senaattia ajatella sellaiseksi laitokseksi, jossa pienten osavaltioiden painoarvo on suurempi riippumatta nyt siitä että ne ovat viime aikoina olleet enimmäkseen aika republikaanivetoisia. --Höyhens (keskustelu) 21. marraskuuta 2020 kello 23.30 (EET)
Koska vaalijärjestelmä on ollut samanlainen hyvin kauan ja koska puolueiden ohjelmat ja kannatukset taas ovat aikojen saatossa paljonkin vaihdelleet, ei voitane sanoa, että järjestelmä sinänsä suosisi republikaaneja. Pikemminkin puolue on pystynyt sopeuttamaan poliittisen taktiikkansa järjestelmään. Muuten, pieniä osavaltioita on tukevasti myös demokraattien hallinnassa, lähinnä Uudessa-Englannissa. -Ochs (keskustelu) 22. marraskuuta 2020 kello 19.56 (EET)
Mainitsen tässä kuriositeettina, että eilisen Kansan Uutisissa on Yhdysvaltain vaalijärjestelmää käsittelevä juttu, jonka mukaan ”Valitsijamiesjärjestelmä antaa lähtökohtaisesti republikaaneille 4–5 prosenttiyksikön edun”. Lehdellä toki on agendansa (luvut on saatu Guardianin jutusta). Googlella löytyy amerikkalaisten omia, johtopäätöksiltään vaihtelevia laskelmia (esim. [6], [7]). Kaikki laskelmat näyttävät perustuvan viimeisten muutaman vuosikymmenen vaalituloksiin, koska sitä kaukaisempaa tilannetta ei ole pidetty vertailukelpoisena nykyiseen juuri tässäkin keskustelussa yllä mainituista syistä. Ja kuten Höyhens huomautti, pienessä otoksessa sattumakin vaikuttaa paljon. Toisaalta olisi hauska tietää, olisivatko 2000-luvun vaalit ratkenneet toisella tavalla, jos vaikka suurimmat osavaltiot Kalifornia ja Texas pilkottaisiin molemmat viideksi pienemmäksi osavaltioksi. --Risukarhi (keskustelu) 28. marraskuuta 2020 kello 14.37 (EET)
Sittenhän on vielä tuo vaalipiirisuunnittelu eli gerrymandering. --Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2020 kello 16.21 (EET)
Niin on ja sitä on tosiaan muuallakin kuin Yhdysvalloissa. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2020 kello 01.12 (EET)

Kuka voitti ensin ?Muokkaa

Äskettäisen urheilu-uutisen yhteydessä oli lause "Jalkapallo on urheilu­laji, jossa pelataan 94 minuuttia ja sitten Suomi voittaa". Olen aiemminkin lukenut tuollaisen X on peli jota pelataan ja sitten Y voittaa aina. Mistä sanonta on peräisin ? Kuka on se alkuperäinen ylivoimainen urheilija, jonka vuoksi tuo vitsi on keksitty 176.72.6.10 3. joulukuuta 2020 kello 11.26 (EET)

Gary Lineker sanoi tuohon suuntaan saksalaisista vuonna 1990.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 3. joulukuuta 2020 kello 11.45 (EET)
Joo, tosin Linekerin lausahdus on osoitettu vääräksi ihan yliopistotasolla: [8]. -Ochs (keskustelu) 5. joulukuuta 2020 kello 22.27 (EET)

Hikipedian ongelmatMuokkaa

Tämä nyt ei itse asiassa kuuluisi tähän Wikiin, mutta sallinette minun kysyä silti. Eli, Hikipedia ei näytä tehtyjä muutoksia ja kirjaa käyttäjän silloin tällöin ulos: käyttäjärivi näyttää "Et ole kirjautunut sisään" ja seuraavan linkin jälkeen ollaan taas kirjautuneena. Myös "Tuoreet muutokset" näyttää päivien vanhoja muutoksia kuten myös "Omat Muokkaukset". Sama juttu Chromella ja Edgellä. Ottaa ns. päähän. Vaikea kysyä Hikin ylläpidolta, kun ongelma on päällä. Yst terv Dieharder (keskustelu) 9. joulukuuta 2020 kello 23.28 (EET)

Hikipediassa on ollut aika paljon palvelinongelmia päivityksen jälkeen. Kannattaa kokeilla eri osoitteita (hiki.pedia.ws, hikipedia.org, hikipedia.info), jos se auttaisi asiassa. Ei minulla ainakaan ole tuollaista esiintynyt, ainoastaan "tietokantaan ei saada yhteyttä" silloin tällöin. 01miki10 (keskustelu) 9. joulukuuta 2020 kello 23.40 (EET)
Kiitos. Vaihtoehtoinen url auttoi. --Dieharder (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 00.24 (EET)

Eniten palkontosijan ajaneita kuljettajia F1-kauden aikanaMuokkaa

Millä F1-kaudella on ollut eniten palkintosijalle ajaneita kuljettajia?--Kruununoksa (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 12.26 (EET)

Litorinameri vs. nykyinen ItämeriMuokkaa

Milloin katsotaan Litorinameren muuttuneen nykyitämereksi? 86.115.94.49 18. joulukuuta 2020 kello 08.45 (EET)

Tämän gradun mukaan Litorinameri-vaihe päättyi noin 4000 vuotta sitten, kun suolapitoisuus väheni valtameriyhteyden kaventuessa. Sen jälkeistä vaihetta kutsutaan Limneamereksi, tosin joissain lähteissä Limneamerta pidetään Litorinameren loppuvaiheena. Molemmat nimitykset tulevat kotilolajeista. -Ochs (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 09.34 (EET)
Artikkelisa Litorinameri tieto esiintyy lähteettömänä 2000 vuoden marginaalilla ja keskustelussa tämäkin tieto kyseenalaistettu. Lisäksi artikkelin keskustelussa on epäilty artikkelissa olevan kartan paikkansapitävyyttä yksityiskohdissaan. Artikkelissa olisi siis kehittämistä. --Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 14.24 (EET)
Limneameri kaipaisi artikkelin, jos joku sellaisen osaa kirjoittaa, en keksinyt mihin sen laittaa toiveluettelossa. --Höyhens (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 14.38 (EET)
Litorinameren keskustelussa mainittiin myös Mastogloiameri, mutta siitä olikin jo artikkeli ja se olikin litorinamerta vanhempi. Pitäisi joka tapauksessa jostain kokoavasta lähteestä selvittää mäiden eri vaiheiden keskinäinen nsuhde ja määrittely.--Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 14.40 (EET)
Artikkelin Itämeri mukaan Limneameri olisi sama kuin itämeren nykyvaihe, synonyymina Myameri EDIT: mahdollisesti ei, ks. ao. artikkelit.--Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 14.42 (EET)
Sit voitaneen tehdä ohjaus, vai? --Höyhens (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 14.57 (EET)
Mahdollisesti. En tunne aihetta niin hyvin, että osaisin sanoa, mikä ero noilla on.--Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 15.00 (EET)
Korjaan: myameri viitannee aivan viimeisimpään vaiheeseen, Limneameri pidempään ajanjaksoon, eli artikkelikin voisi ehkä ollakin olla riippuen siitä halutaanko käsitellä pääartikkelissa Itämeri vaiko myös erikseen. Ei pitäisi muokata täällä kun tekee samalla muuta, kumpikin kärsii.--Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 15.03 (EET)
Muistaakseni allekirjoittanut on kirjoittanut varsin paljon artikkeliin Itämeri. Ja teoksen Itämeren fysiikka, tila ja tulevaisuus perusteella olen tulkinnut "Suolapitoisuus alkoi kuitenkin hiljalleen laskea, ja Limneamerivaihe alkoi noin 4 000 vuotta sitten. Lopulta noin 2 000 vuotta sitten muodostui nykyisen kaltainen Itämeri, kun suolapitoisuus oli laskenut edelleen." Aaltojen alla -sivuston mukaan käytännössä ero Litorinamerestä nyky Itämereen on kuitenkin aika liukava, ja tavallaan samaa kautta edelleen eletään. Mä kyllä hieman myös pelkään, että Mastogloiameri ja Litorinameri ovat ainakin osittain Merikannon tekemiä, joten en niihin ihan täysin luottaisi. --PtG (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 15.40 (EET)
No sekin vielä. Muilta kiireiltä en ole ehtinyt toistaiseksi osallistua käynnissä olevaan Merikanto-kommenttipyyntöön, mutta huomasin yhtyväni kannanottopihin, jota siellä oltiin tekemässä. Lisäksi commonsin kartta Artikkelissa Litorinameri voi mahdollisesti sisältää epätarkkuuksia (arvatenkin sen takia, jos tekijällä esim. ei ole ollut päässyä muuuhun kuin egl. k. nettilähteisiin vs. muunkieliset nettilähteet ja painettu edistynyt kirjallisuus eri kielillä.--Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 15.45 (EET)
Joo, se kartta on virheellinen. Suomenkielinen kartta on tehty englanninkielisen kartan pohjalta käännöksenä. Alkuperäiseen karttaan on merkitty kyllä lähde (ruotsinkielisestä teoksesta), mutta siinä on virhe. Mahdollisesti voi olla ihan vain inhimillinen erehdys. --PtG (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 15.59 (EET)

Missä sijaitsee Suomen paksuin maaperä?Muokkaa

Artikkelissa Maaperä kerrotaan että Suomessa maaperän paksuus on suurimmillaan jopa 100 metriä. Jäin miettimään missä on näin syvä maaperä ennen kallioperää ja missähän mahtaa olla Suomen ennätyskohta maaperän paksuudessa?--Karhennettu turtana (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 10.17 (EET)

Muistan nähneeni tästä eri lähteissä mainintoja paikallisesti, mutta ei ole muistikuvaa, onko jossain lähteessä mainittu ennätyslukuja vai ei. Suomen geologiasta on useitakin hiljattaisia hyviä yleisesityksiä, samoin Suomen kartaston V laitoksesta vihkosta maaperä voisi koettaa katsoa. Muistelisin, että likemmäs sataa metriä voi mennä. Tyypillisiä paikkoja voivat olla syvät kallioperän murroslaaksot, joiden päälle on kasaantunut irtaimia maalajeja kuten savea tai hiekkaa. Myös siellä, missä kallioperä on hyvin pehmeää kiviljajia kuten hiekkakivi, kallio on jääkausien aikana voinut kulua syvältä pois, ja jos päälle on kerrostunut irtaimia maalajeja, niin maaperä voi olla paksu. Tällaisia laajoja hiekkakivialueita on kai ainakin Kokemäenjoen laakson alaosassa ja jossain Limingan niittyjen paikkeilla. Ja kun harjumuodostumia ja harjuaineksesta syntyneitä reunamuodostumia, niin niissäkin maaperäkerrokset voivat olla paksuja. Näitä koskevia lähteitä tutkimalla voisi katsoa, löytyykö mainintaa Suomen ennätyksestä.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 12.17 (EET)
Tuo artikkelissa maaperä lähteenä annettu Jokamiehen geologia on juuri yksi noista tarkoittamistani lähteistä. Toinen kirja on nimeltään Jääkaudet.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 12.21 (EET)
Eikös kuitenkin valtion maaperä ulotu maan keskipisteeseen? --Höyhens (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 14.16 (EET)
Harvemmin. Maaperällä tarkoitetaan kallioperän päällä olevaa irtainta maalajikerrosta. --PtG (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 14.29 (EET)
Geologian tutkimuslaitoksen Maankamara-palvelussa on kartta, josta voi valita kohdan "maapeitepaksuus". -Ochs (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 14.38 (EET)
No niin. Tuollahan ne ovat ne Kokemäenjokilaakso ja Oulun eteläpuolinen hiekkakivivyöhyke, harjujaksot ja reunamuodostumat. Eli pitää vain etsiä, mikä niistä lopulta sisältää sen Suomen ennätyksen.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 14.49 (EET)
Mutta kun ylin luokka kartan selityksissä on on "yli 50 m" niin se toteutuu noissa kaikissa hyvin monessa kohdassa. --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 14.51 (EET)
Ok, tämähän selvensi jo aikalailla, että mistä niitä paksuimpia kohtia löytyy, kiitoksia vastauksista ja pohdinnoista. Vaikka geologia ei nyt suurimpiin kiinnostuksenkohteisiini kuulukaan, niin ehkä voisi joskus saada aikaiseksi hieman laajentaa mainittujen lähdekirjojen pohjalta Maaperä-artikkelia. Ainakin paksuimmasta kohdasta löytyisi varmaan jostain lähteeestä ainakin alueen tasolla tieto. Se olisi hyvä lisäys artikkeliin.--Karhennettu turtana (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 15.12 (EET)
Tieto voisi hyvin olla jossain noista lähteistä, mutta valitettavasti ei nyt ole yhtäkään noista kirjoista käsillä.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 15.45 (EET)
Mahdollinen vastaus: [9] "Maaperä on Suomen oloissa harvinaisen paksua, sillä ainoastaan Satakunnan hiekkakiven alueella tavataan lähes yhtä paksua maapeitettä." Eli noin välillisesti viitataan että tuo Tupoksen muodostuma siellä Oulun eteläpuolella saattaisi olla paksuin. --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 15.51 (EET)

Mikä on suurin?Muokkaa

Kuinka monta artikkelia suurimmassa paperisanakirjassa suomen kielellä on? -- Cimon Avaro 23. joulukuuta 2020 kello 09.56 (EET)

Sanakirjassa vai tietosanakirjassa?--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 11.34 (EET)
Sanakirjassa. ---raid5 (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 23.31 (EET)

WhatsitMuokkaa

"Whatsit" kuvaa esinettä, jonka joku on tehnyt jotain tiettyä tarkoitusta varten, mutta kukaan ei enää tiedä tuota tarkoitusta. Minulla on keittiötyökalu jonka tarkoitusta en tarkkaan tiedä. (Ostin sen Mombasassa 20 v sitten koska se näytti coolilta). Ajattelin laittaa kuvan commonsiin. Onko wikissä sivua tällaisille kurisioteeteille?--RicHard-59 (keskustelu) 24. joulukuuta 2020 kello 13.59 (EET)

Käyttäjäsivusi. Senhan voi poistaa sitten kun asia selviää,jos on tarpeen. --Höyhens (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 14.44 (EET)
Jos haluat sen selville mikä se on, sen voisi laittaa tänne: https://www.reddit.com/r/whatisthisthing/ 5-HT2AR (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 16.49 (EET)
Niin ja onhan commonsissa tällainen sivu, mutta en suosittele laittamaan sinne mitään. Niitä tuskin paljon siellä tunnistellaan. --Höyhens (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 05.19 (EET)
Kylläpäs tunnistellaan. --Pitke (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 17.40 (EET)

Tekstityksen "poimiminen" videoltaMuokkaa

Osaisiko joku tekniikasta ymmärtävä kertoa, voiko jollain ohjelmalla poimia ns. poltetun tekstityksen videolta? Mulla on siis TV:stä aikanaan tullut dokumentti videokasetilla, ja siitä kopioituna dvd:llä, ja samasta dokumentista uusi (laillisesti netistä hankittu) versio, jossa on paljon parempi kuvan laatu. Tahtoisin siis tähän parempi laatuiseen versioon suomenkielisen tekstityksen vanhasta videosta. --188.238.14.180 28. joulukuuta 2020 kello 22.06 (EET)

Vaatinee siis tekstintunnistusta. Mitään ohjelmaa en ole käyttänyt, mutta kyllähän noita näyttää olevan. Windowsille esim. videosubfinder, itse Linuxin käyttäjänä kokeilisin varmaankin ensin videocr:ää. --Anr (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 22.22 (EET)

Karhusaaren taidekeskusMuokkaa

Näin Karhusaaren taidekeskuksen viime syyskussa ollessani Espoossa kävelyllä. Onko se yleisölle auki? Ja jos on, niin milloin? JIP (keskustelu) 2. tammikuuta 2021 kello 20.01 (EET)

Sinebrychoffin huvila on ollut satunnaisesti auki joinakin avoimien ovien päivinä. Sitä voi vuokrata yksityistilaisuuksiin. Lisätietoja Googlella. -Ochs (keskustelu) 2. tammikuuta 2021 kello 23.12 (EET)

CD:n raitoja monta?Muokkaa

Onko olemassa CD:itä, joissa olisi raitoja vähintään 78, tai vaikkapa enemmänkin?--37.33.168.112 5. tammikuuta 2021 kello 11.14 (EET)

Loppiaisen pipariperinne?Muokkaa

Enwiki tietää kertoa, että loppiaisena Suomessa rikotaan tähtipipareita kämmenellä ja saadaan toivoa, jos pipari särkyy kolmeen osaan.

»Piparkakut or Finnish gingerbread cookies, in the shape of a star, are a treat typically served on this day. These cookies are broken in the palm of one's hand, while making a silent wish. If a piparkakku star should break into three pieces, and all three are eaten without speaking a word, it is said that the wish will come true.»
(en:Epiphany (holiday)#Finland)

Onko Suomessa tosiaan tällainen perinne? Itse en ollut koskaan kuullutkaan, mutta Ruotsissa tämmöistä on ilmeisesti harrastettu, joten ehkä tapa on levinnyt sieltä länsirannikolle, jollei artikkeli ole täysin höpöä? --Silvonen (keskustelu) 5. tammikuuta 2021 kello 15.45 (EET)

Minä en ole ainakaan koskaan kuullutkaan. Tosin se ei ole vielä todiste siitä etteikö tällaista perinnettä olisi. JIP (keskustelu) 5. tammikuuta 2021 kello 18.29 (EET)
Historiaa selaamalla selviää, että tekstin on lisännyt artikkelia runsaasti muokannut käyttäjä vuonna 2011. Teksti merkattiin lähdepyynnöllä vuonna 2013 ja sitä on suomalainen käyttäjä käynyt ihmettelemässä vuonna 2015. Tämä ei ole loppiaisperinne, mutta siitä sentään olen kuullut Aku Ankan aprillipilassa. Pipariperinteestä puolestaan en ole minäkään kuullut. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 5. tammikuuta 2021 kello 19.27 (EET)
Kyseinen käyttäjä (MattDiClemente) ei ole muokannut Wikipediaa yli seitsemään vuoteen, ja muokkausten perusteella oletan että hän ei ole pohjoismainen. Täten pidän todennäköisenä että hän on kuullut ruotsalaisesta perinteestä ja sekoittanut sen suomalaiseen perinteeseen, koska Pohjoismaiden ulkopuolisten ihmisten on joskus vaikea erottaa eri Pohjoismaita toisistaan. JIP (keskustelu) 6. tammikuuta 2021 kello 04.59 (EET)

Mahdollinen tuomarien makselu urheilussaMuokkaa

Onko joukkueurheilussa (esim. jalkapallo, jääkiekko, salibandy) ollut todistettavasti erotuomarien makselua oman joukkueen hyväksi ja/tai toista joukkuetta vastaan?
Oma uskomukseni tähän kysymykseni perään: Jääkiekossa uskoakseni tällainen tuomarikorruptio lienee vähentynyt ajan kuluessa ja esimerkiksi viime vuosikymmenellä (2010-luku) uskoisin korkeintaan yhdessä lätkäturnauksessa olleen tuomarien makselua (Minsk 2014, aikuisten MM-kisat). Luen tuohon siis mukaan kaikki ikäluokat, niin miehet kuin naiset sekä niin MM- kuin olympiakisat. Mutta tuo on vain omaa mutuilua. Todisteita tästä ei ole.--37.33.168.112 11. tammikuuta 2021 kello 20.38 (EET)

Täällähän saa kysyä mitä vain, mutta pakko ei ole vastata. En tiedä ammattiurheilusta mitään, mutta pihalla kun alakouluikäiset kakarat painivat, kolmesta sällistä yksi oli tuomari. Aina kun toinen painijoista pääsi otteeseen, tuomari huusi: "Irti"! Toisinpäin se ei toiminut. Se tuomari oli toisen puolella. Lahjonnasta ei ole näyttöä eikä ole syytä. Lopputulos näkyi olevan ennalta sovittu, mutta tuskin maksettu. Tämä on ikkunasta katsottua eräässä pikkukaupungissa noin vuonna 1962 ja siitä en syytä ketään. Mutta pitäähän hyvään kysymykseen vastata, kun näin se toimii. Haluatko tietää muuta? --Höyhens (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 21.36 (EET)
Ihan niin monelta kuin suinkin, näkemyksen tuohon asiaan ja jos joku saa vastatuksi pääkysymykseen "Onko joukkueurheilussa (esim. jalkapallo, jääkiekko, salibandy) ollut todistettavasti erotuomarien makselua oman joukkueen hyväksi ja/tai toista joukkuetta vastaan?", en pahastuisi, vaikka vastaaminen ei mitenkään sääntöjen puitteissa olekaan pakollista. On totta, että mainitsemaani asiaan liittyy yleensä lopputuloksen sopiminen etukäteen (kumpi voitti, ei niinkään loppunumerot).--37.33.168.112 11. tammikuuta 2021 kello 21.42 (EET)
Kyllähän tapauksia löytyy aika helposti: esim. [10] [11] [12] [13]. -Ochs (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 22.54 (EET)
Declan Hillin kirja Maksetut maalit: http://www.howtofixasoccergame.com/ . Niin pelaajia kuin tuomareitakin lahjotaan ja yritetään lahjoa ihan samalla tavalla kuin urheilun ulkopuolellakin. --Lax (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 11.50 (EET)

Japanin valtamuotoMuokkaa

Freedom Housen mukaan Japani taitaa olla Aasian yksi sivistykellisimmistä demokratioista 96 pisteellään ja vapaan statuksellaan. Onko Japani ollut aina demokratia vaiko onko Japani ollut historiansa aikana joskus autoritaarinen maa tai vähintäänkin hybridivalta?--37.219.36.2 22. tammikuuta 2021 kello 21.16 (EET)

Japanin historia on suositeltu artikkeli. Japania voidaan kutsua demokratiaksi vasta 1950-luvulta lähtien, kun Yhdysvaltain miehitys päättyi. Maan historialle tyypillistä vuosisatojen ajan ennen nykyaikaa on ollut sotilasluokan valta. -Ochs (keskustelu) 23. tammikuuta 2021 kello 20.35 (EET)