Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)


Kiva = hyvä?Muokkaa

Minulle on muotoutunut käsitys että sana "kiva" juontaa juurensa sanasta "hyvä" venäläisten lausumana. H-äänne sanan alussa ja suomen kielen etuvokaalit olivat venäläisille hieman vaikeita lausua, joten sanasta "hyvä" tuli sitten "kiva". Onko tässä mitään perää? JIP (keskustelu) 17. maaliskuuta 2020 kello 00.21 (EET)

Ilmeisesti tuo on vain arvelua. Sanan alkuperästä ei ole varmaa tietoa: [1]. -Ochs (keskustelu) 17. maaliskuuta 2020 kello 00.36 (EET)
Tässä mainitaan vielä yksi uudempi selitysvaihtoehto. -Ochs (keskustelu) 17. maaliskuuta 2020 kello 00.39 (EET)
Ja tuo Suomen sanojen alkuperässä mainittu etymologia on huomattavasti todennäköisempi. Tuo venäläisten lausunnasta tuleva muoto kuulostaa ihan keksityltä jutulta. -85.156.54.218 31. toukokuuta 2020 kello 22.11 (EEST)

No kyllä venäläiset H-on osaavat lausua, kun hyväkin on venäjäksi lausuttuna: Harasho. (Xorowo muistuttaa eniten miten se kirjoitetaan, venäjäksi se näyttää oikeasti tälle: Xорошо)

Venäläisten "h" kuten sanassa Xорошо 'hyvä' on kyllä lähempänä suomen k-äännettä kuin suomen h-äännettä. Suomen h on heikko henkäys, venäjän x hankaa voimakkaasti kitalakea ja vastaa k-äännettä samalla tavalla kuin f-äänne vastaa p-äännettä (frikatiivi vs. klusiili). -85.156.54.218 31. toukokuuta 2020 kello 22.11 (EEST)
Joo, Venäjän х muistuttaa enemmän Saksan ach-äännettä (esimerkiksi sanassa machen) kuin Suomen h:ta, jolla itse asiassa on neljä varianttia.--176.93.177.29 27. kesäkuuta 2020 kello 01.03 (EEST)

Ylen AreenaMuokkaa

Kokeilin etsiä Ylen Areenasta Teemu Mäen uutta dokumenttia Pakolaiskeskusteluja, mutta en jostain syystä löydä sitä. Löysin sen vielä viikko sitten. Linkki dokumenttiin löytyy Googlella, mutta nyt sivulla tulee ilmoitus "Voi jehna!" Onko dokumentin esitysaika päättynyt, vai olenko vain liian huono käyttämään Areenaa? --Porkkanapaita (keskustelu) 13. huhtikuuta 2020 kello 19.08 (EEST)

Ei ole näköjään enää kuunneltavissa. --Otrfan (keskustelu) 13. huhtikuuta 2020 kello 19.17 (EEST)
Siis se uusi TV-dokumentti, ei se vuoden 2017 radio-ohjelma. Tässä linkki Googlen välimuistisivuun: https://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:tKKbLHhJWW8J:https://areena.yle.fi/1-4409218+&cd=2&hl=fi&ct=clnk&gl=fi --Porkkanapaita (keskustelu) 13. huhtikuuta 2020 kello 19.20 (EEST)
Jaa, niitä on sellainenkin. Liittyisiköhän siihen, että Googlella hakiessa [2] tulossivulla lukee yhden linkin kohdalla, että "Teemu Mäen Pakolaiskeskusteluja siirtyy esitettäväksi 19.5." (itse sivulta tai edes välimuistista ei tuota löydy), eli on voitu ottaa pois Areenasta todelliseen lähetysaikaan asti. Areenaanhan nuo tulevat joskus vähän ennen esitystä ja ohjelmanmuutos on saattanut vähän sotkea. --Otrfan (keskustelu) 13. huhtikuuta 2020 kello 19.35 (EEST)
Aivan. Tuota sivua en ollut huomannutkaan. Kiitos huomiosta. --Porkkanapaita (keskustelu) 13. huhtikuuta 2020 kello 19.54 (EEST)

Voiko koronavirukseen kuolla?Muokkaa

Isävainaani kuolintodustuksessa aikoinaan luki kuolinsyynä suffokaatio eli tukehtuminen. Kukaan ei käynyt häntä varmaankaan kuristamassa sairaalassa, vaan lisäksi todistuksessa oli luettelo useista muista tukehtumisen aiheuttaneista sairauksista, ja latinankielisistä termeistä olin ymmärtävinäni, että eräs niistä oli keuhkokuume, jonka taas olivat aiheuttaneet monet muut asiat. Ilmeisesti todistuksen kirjoittanut lääkäri kirjoitti viimeksi sen, minkä arveli välittömäksi "viimeiseksi" kuoleman aiheuttaneeksi syyksi. Mutta mitä tarkoittaa jos sanotaan että joku kuolee koronavirukseen? Voiko virukseen ylipäätään kuolla, vai onko kysessä joku tai useita viruksen aiheuttamia komplikaatioista eli lisäsairauksista, jotka aiheuttavat kuoleman? Jos henkilöllä on useita sairauksia, jotka vaikuttavat elämän loppumiseen, pitääkö lääkärin tulkita kuolinsyyn päätekijäksi sen, minkä arvelee koronaviruksen aiheuttamaksi?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 14.35 (EEST)

Hiljattain luin jonkun lääkärin mielipidekirjoituksen, jossa hän huomautti, että keuhkokuumeen merkitseminen kuolinsyyksi väheni dramaattisesti muutama vuosi sitten, kun tehtiin kansainvälinen periaatepäätös, että kuolinsyyksi laitetaan mieluummin perussairaus. Lääkäri arveli, että koronaviruksellekin saattaa käydä tulevaisuudessa samoin. Mene ja tiedä. Julkisuudessa covid-19:n komplikaationa on mainittu etenkin ARDS, johon sitten helposti kuolee. -Ochs (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 14.50 (EEST)
Tämä on todella monimutkainen kysymys. Esimerkiksi Suomessa tilastoidaan kuolleista sekä "peruskuolemansyy" että "välitön kuolemansyy" Valvira. Lisäksi on "välivaiheen kuolemansyy". Peruskuolemansyyllä tarkoitetaan tautia, joka on laittanut liikkeelle kuolemaan johtaneen sairaustilojen sarjan, tai sitä onnettomuuta/väkivallan tekoa, joka on johtanut lopulta kuolemaan [3]. Välitön kuolemansyy on puolestaan se tauti tai vamma, jonka oirein henkilö kuolee [4]. THL on antanut covid-19-tautitapausten kohdalla ohjeistuksen kuolemansyyn merkitsemiseen [5]. Jos kysymyksen ajatuksena oli se, että voiko covid-19 olla välitön kuolemansyy eli se, johon potilas kuolee, niin THL:n ohjeistuksen perusteella voi olla. Tällöin henkilö kuolee viruksen aiheuttamaan yleisinfektioon. --PtG (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 17.46 (EEST)
Ja sen jälkimmäisen pitää olla tietynlaisessa syy-yhteydessä edelliseen. Olen kuullut ettei vanhuuteenkaan saa enää kuolla vaikka se oli aikoinaan ihan hyväksyttävää. --Höyhens (keskustelu) 4. toukokuuta 2020 kello 19.15 (EEST)
Kuolema johtuu komplikaatioista ja viime kädessä esimerkiksi tukehtumisesta. Immuunijärjestelmän aiheuttamat tulehdusreaktiot kerryttävät nestettä keuhkorakkuloiden rajapinnoille ja vaurioittavat muutenkin keuhkokudosta aiheuttaen niiden arpeutumista (fibroosi). Neste ja vauriot estävät hiilidioksidin poistumista kehosta ja hapen päätymistä kehoon. Seuraus: tukehdut ja saat lopulta hapenpuutteesta aivovaurion. Hiilididoksidin ylimäärä myös happamoi kudoksia (asidoosi), joka ei ole hyväksi (useita syitä, ei jaksa luetella). Kuvausta keuhkojen patologiasta on mm. täällä ja täällä. Vaihtoehtoisesti immuunijärjestelmän hyökkäys aiheuttaa voimakkaan verenmyrkytykseksi kutsutun reaktion, jossa immuunijärjestelmän sytokiinit saavat mm. verisuonet laajenemaan. Sytokiinien vapautuminen voi ruokkia itseään aiheuttaen ns. sytokiinimyrskyn. Verenpaine voi verenmyrkytyksessä/sytokiinimyrskyssä laskea vaarallisesti aiheuttaen verenkiertovajauksen eli verenkiertoshokin. Tällöin aivot ja muut elimet eivät saa tarpeeksi happea ja vaurioituvat aiheuttaen kuoleman. Immuunireaktio voi vaihtoehtoisesti aiheuttaa vaurioita myös rajatummin tiettyihin kudoksiin, kuten munuaisiin. Munuaisten lakatessa toimimasta henkilö kuolee ilman dialyysiä mm. siksi, että joitakin elektrolyyttejä kertyy kehoon liian vähän, joitakin liikaa ja eri aineenvaihdunnan haitalliset kuona-aineet eivät poistu kehosta kunnolla. Virus toki tuhoaa tartuttamiaan soluja pakottaessaan ne monistamaan uusia viruksia, mutta pääpiru on ymmärtääkseni ainakin yleensä sairastuneen liian aggressiivinen immuunijärjestelmä. Immuunikatoa potevilla asia taitanee olla päinvastoin. En tosin ole lääkäri tms. lääketieteen spesialisti. 5-HT2AR (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 20.58 (EEST)

NumerojuttuMuokkaa

Onko olemassa yhtään lukua, joka voidaan jakaa kahteen tai useampaan numero-osaan niin, että niiden osien summa tai tulo on tämä kyseinen luku itse? Esimerkiksi jos laskun 15+213 vastaus olisi 15 213. Monessa kertolaskussa tämä tulee melko lähelle, esimerkiksi 25*999=24 975, mutta ennen kuin päästään lukuihin, joiden kaksi ensimmäistä numeroa ovat 2 ja 5, kertojasta tulee kolminumeroinen ja tämä ei onnistu. Myös, jos esimerkiksi sana kolmekymmentäyksi kirjoitettaisiin numeroin 301, sillion se tapahtuisi, koska 30+1=31. Mutta kun ei tapahdu. Onko siis tällaisia tapauksia? --40bus (keskustelu) 24. huhtikuuta 2020 kello 16.31 (EEST)

Jos oikeanpuoleisessa osassa on esim. 3 numeroa, niin se on arvoltaan enintään 999. Joten vasen*oikea on enintään 999*vasen. Kuitenkin koko luku on ainakin 1000*vasen, koska siinä on vasemman osan jälkeen vielä 3 numeroa. Osien tulo on siis väkisin pienempi kuin koko luku (koska 999<1000). Näet sen hyvin omasta esimerkkitapauksestasi: 25*999 ei vielä riitä olemaan 25000=25*1000, saati sitten 25999, ja samoin käy vaikka vaihdat vasemman osan joksikin muuksi. (Olettaen, että luvussa ei käytetä ylimääräisiä etunollia; muutenhan voitaisiin jakaa vaikka 0000 = 0*000.) Pienellä päättelyllä huomaat, että sama on vastassa millä tahansa oikean osan pituudella (esim. 4-numeroinen osa on enintään 9999). Yhteenlaskun tapaus jätetään harjoitustehtäväksi. --Jmk (keskustelu) 24. huhtikuuta 2020 kello 16.48 (EEST)
Ei se yhteenlaskullakaan ole mahdollista. Oletetaan että on luku n jonka etuosa on a ja takaosa b. Takaosassa on c numeroa. Tällöin n=a*10c+b. Mutta jos etu- ja takaosat lasketaan sellaisenaan yhteen siitä tulee a+b joka on väkisin tuota pienempi aina kun c>0. JIP (keskustelu) 26. huhtikuuta 2020 kello 20.55 (EEST)
Lukujärjestelmässä jonka kantaluku on -2 (negatiivinen binäärikanta): 110=1+1+0. Samoin kannassa -3: 120-3=1-3+2-3+0 ja -10: 190-10=1-10+9-10+0. Tälläinen jako taitaa löytyä jokaisessa negatiivikantaisessa järjestelmässä, koska nolla tulee aina mukaan samoin kuin näissä esimerkeissä? jni (k) 27. huhtikuuta 2020 kello 13.08 (EEST)
Hyvin bongattu. Tosiaan lausumattomana oletuksena oli kymmenjärjestelmä. Lukujahan voi toki esittää monin tavoin. Roomalaisissa numeroissa yhteenlaskuominaisuus toteutuu useinkin: III=II+I ja XVI=X+VI. – Ja jos lähdetään knoppitehtävätyyliin kyseenalaistamaan lausumattomia oletuksia, kysymyksessähän ei rajoitettu sitä, miten luvun esitysmuotoa pilkotaan osiin. Voihan arabialaisen tai roomalaisen ykkösen (ilman pääteviivoja) katkaista keskeltä kahtia ja saada kaksi lyhyempää ykköstä, joiden tulo on yksi. --Jmk (keskustelu) 27. huhtikuuta 2020 kello 14.45 (EEST)

Juha SipilästäMuokkaa

Onko Juha Sipilällä lapsia? 109.240.244.186 28. huhtikuuta 2020 kello 09.43 (EEST)

Juha Sipilä. --Linkkerpar 28. huhtikuuta 2020 kello 09.51 (EEST)

MysteerikuvaMuokkaa

Tiedättekö, mistä tämä kuva on otettu?

--40bus (keskustelu) 29. huhtikuuta 2020 kello 19.18 (EEST)

En tiedä. Sen sijaan tiedän, että se on tallennettu tänne ilman mitään tietoa käyttöoikeudesta tai lähteestä, ja lähtee siksi poistoon mikäli tietoja ei täydennetä. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 29. huhtikuuta 2020 kello 19.21 (EEST)
Onko tälle kuvalle muuten suunnitelmissa mitään järjellistä käyttöä? Wikipedia kun ei ole keskustelupalsta, johon ladataan satunnaisia kuvia vain siksi että voitaisiin jutella niistä mukavia. Jos tämä on kuvan ainoa käyttötarkoitus, sen voi poistaa tarpeettomana tiedostona. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 29. huhtikuuta 2020 kello 19.23 (EEST)
40bus tietää, joten tämä ei edes ole mikään oikea kysymys. Kuten Lentokonefani sanoi, kuvassa ei ole mitään tekijänoikeustietoja. Ainoa tilanne, missä tuollainen on anteeksiannettava virhe, on se, että valokuva on tallentajan itse ottama tai että kaikki tekijänoikeudet kuuluvat tallentajalle. Silloin ei ole syntynyt tekijänoikeuden loukkausta, koska omia oikeuksiaan ei voi itse loukata. Näin ollen, ja koska oletamme tietenkin hyvää tahtoa, valokuva on 40bus:n itse ottama. Silloin hän myös itse tietää, mitä se esittää. Silloin hänellä ei ole tarvetta kysyä muilta apua johonkin pulmaan. Toisin sanoen oli kädessä sitten vihta tahi vasta, niin kumpikin on aivan väärä, koska nyt ei olla saunassa vaan kusessa. --Pxos (keskustelu) 29. huhtikuuta 2020 kello 19.25 (EEST)
Luultavasti tuo on jostain kirjasta, joten se on syytä poistaa. --Höyhens (keskustelu) 29. huhtikuuta 2020 kello 22.01 (EEST)

Muovin ja kumin "eläminen"?Muokkaa

Sattuipa minulle kerran seuraavasti: Stereolaitteeni kaukosäätimen paristoista loppui virta. Otin paristopesän kannen pois paikoiltaan, vaihdoin vanhat paristot uusiin ja ryhdyin sovittelemaan kantta takaisin paristopesän suuaukolle. Kansi oli tavanomaista mallia eli siinä oli ulokkeet, jotka saadaan sijoitettua napsauttamalla koloihin, jotka ovat kaukosäätimen kuoressa patteripesän aukon reunoilla. Sekä kannen irrottaminen että paikalleen saattaminen perustuvat siis jotenkin muovin joustamiseen. Kuitenkin minulle kävi niin, etten saanut kantta napsahtamaan enää mitenkään paikoilleen. Ikään kuin kansi olisi muuttanut muotoaan tai kokoaan. Lopulta sain kannen aseteltua jotenkuten paikoilleen maalarinteippivirityksen avulla.

Toisella kerralla pääsin todistamaan seuraavaa: Asentaja poisti sähköhöylästä, hiomakoneesta tai muusta vastaavasta korjattavana olleesta sähköisestä työkalusta pehmeästä kumista valmistetun I-kirjaimen mallisen tiivisteen oloisen osan (ei siis mikään tiivisterengas). Kun se oli ollut hetken pöydällä, ryhtyi asentaja laittamaan sitä paikoilleen. Kuminen osa osoittautui kuitenkin useammalla millillä liian pitkäksi, joten siitä piti leikata pala pois ennen kuin se saatiin takaisin sopivan mittaisena paikoilleen. Kumi vaikutti siis venyneen melko paljon melko lyhyessä ajassa.

Mistä ilmiöistä näissä tapauksessa oli oikein kyse? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 2. toukokuuta 2020 kello 22.30 (EEST)

Taikuudesta? ---raid5 (keskustelu) 2. toukokuuta 2020 kello 23.27 (EEST)
No ei kai sentään, mutta nämä ovat sellaisia aineita, jotka ovat jossain olomuodossa hieman kiteisempiä tai vastaavasti amorfisempia kuin joissain toisissa, ja tähän vaikuttaa lämpötila, laitteen ikä, kosteusolot ym. seikat. Minun kalsarieni kuminauhalle kävi tässä samoin. --Höyhens (keskustelu) 2. toukokuuta 2020 kello 23.35 (EEST)
Paristojen turpoaminen kaukosäätimessä ja tarkemmin määrittelemättömän työkalun aiheuttama kumiin kohdistuva, venyttävä mekaaninen rasitus. Jos kyseinen tiivisteen oloinen osa ei olisi venyvää sorttia on mahdollista että se menisi työkalua käytettäessä rikki siinä määrin että lakkaisi toimimasta mitä sen tarkoitukseen tulee tai vaihtoehtoisesti kyseinen kumilaatu valittiin tuotantokustannusten pienentämiseksi, minkä voinee vielä laskea kumin elämisen löysän määritelmän piiriin kuuluvaksi.--Franskie (keskustelu) 24. toukokuuta 2020 kello 14.01 (EEST)

Raaden vai Raateen?Muokkaa

Kaikkihan tietävät Espoon Keilaniemessä sijaitsevan tornitalon joka toimi aikoinaan Nesteen pääkonttorina. Nesteen entinen pääjohtaja Uolevi Raade on vaikuttanut sen lempinimeen, mutta onko se "Raaden hammas" vai "Raateen hammas"? Google löytää molempia muotoja, joskus jopa samalla sivulla yhtä aikaa. JIP (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 02.41 (EEST)

Aikalaiset puhuivat Raaden hampaasta, kuten muistokirjoituksesa [6]. Nykyään Kotus esittää tuota kaamealta kuulostavaa Raateen hammasta.[7]--Htm (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 04.18 (EEST)
Kumpaa sitten kannattaa käyttää Wikipediassa? JIP (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 05.14 (EEST)
Mutta siinäkin sanotaan, että toista muotoa voi käyttää harkinnan mukaan.--Urjanhai (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 08.11 (EEST)
Eurajoella on kyläkunta nimeltä Maade. Siitä Kotus kirjassa "Alastarolla, Ylistarossa" antaa taivutusohjeen "Maadella".--Urjanhai (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 08.11 (EEST)
Kun en ole syntyperäinen lounaismurteiden puhuja, niin en tunne tuota nimityyppiä. Maallikona epäilen, voidaanko sen taivutukseen edes käyttää mallina sanaa "vaade". Samalla suunnalla on myös paikannimi Ihode, jolle annetaan taivutusohje "Ihodessa". Nämä ovat ei-lounaismurteiselle (vaikka sitten naapurimurteen puhujalle) täyttä mystiikkaa.--Urjanhai (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 08.17 (EEST)
Naantalissa on joku katu nimetty saman henkilön mukaan ja muistelisin, että siinä nimi taipuu muodossa "Raaden". Joo: se on "Uolevi Raaden katu".--Urjanhai (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 07.59 (EEST)
Raaden on ihan selvä asia, mutta tuo katujuttu on toinen kysymys. Protestoin penskana kun piti asua Eino Leinonkadulla. Sanoin ettei kadulla voi olla etu- ja sukunimeä. Mutta jos se on käytäntö, tuon pitäisi olla Uolevi Raadenkatu. --Höyhens (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 14.04 (EEST)
Eino Leinon katu. Kielitoimisto --85.76.109.227 3. toukokuuta 2020 kello 14.40 (EEST)
Kyllä se pitää olla Aleksis Kiven katu ja Eino Leinon katu. On olemassa todellinen henkilö nimeltä Antti Alasentie. Se on ainoa tapaus, jossa tuollainen oikeinkirjoitus on oikea.--Urjanhai (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 15.06 (EEST)
Nonih. Ja minä sain taas kerran turhaan piiskaa kun en uskonut vanhempia. --Höyhens (keskustelu) 4. toukokuuta 2020 kello 12.04 (EEST)
Mielestäni ero Raaden/Raateen riippuu siitä, mitä alkuperää sukunimi on. Jos se on vierasperäinen, saksalaiselta kalskahtava Raade, se taipuu Raaden, mutta jos se on suomalainen, esim. sanaan raataa tai raato liittyvä sana, se taipuu Raateen. --Vyörykkä (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 15.30 (EEST)
Englanninkielisen Wikipedian artikkelissa en:Uolevi Raade puhutaan Raateen hampaasta mutta artikkelissa en:Accountor Tower puhutaan Raaden hampaasta. Jompi kumpi pitää korjata, mutta kumpi? JIP (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 16.50 (EEST)
Ehkä vieläkin on voimassa ohje, jonka mukaa oudot nimet taivutetaan, kuten nimenhaltija sen tekee. Onko tietoa, kuinka Uolevi Raade itse taivutti nimensä? Veikkaan aikalaistapaa ”Raaden”, sillä mistäpä he sen muualta olisivat keksineet. Minun ääneni siis d-muodolle. Paj. (keskustelu) 4. toukokuuta 2020 kello 08.16 (EEST)
Raaden hammas taitaa olla lähinnä rakennuksen historiallinen liikanimi, joka oli relevantti silloin, kun Uolevi Raade oli Nesteen johdossa. Tuskin taloa enää sillä nimellä kutsutaan. Tuntuisi anakronistiselta korjata menneisyyteen kuuluva liikanimi vastaamaan nykyistä kielenhuollon ohjetta, jos siihen aikaan henkilön nimeä oli tapana taivuttaa Raaden. --Risukarhi (keskustelu) 9. toukokuuta 2020 kello 00.44 (EEST)

JalkapallokohtaamisetMuokkaa

Milloin seuraavat maat ovat viimeksi kohdanneet aikuisten miesten jalkapallossa?

  • Irlanti ja Islanti
  • Pohjois-Korea ja Etelä-Korea
  • Japani ja Englanti
  • Belgia ja Kolumbia

--40bus (keskustelu) 4. toukokuuta 2020 kello 17.48 (EEST)

  • 28.3.2017 IRL-ISL 0-1 ystävyysottelu
  • 15.10.2019 PRK-KOR 0-0 MM-karsinta
  • 30.5.2010 JPN-ENG 1-2 ystävyysottelu
  • 14.11.2013 BEL-COL 0-2 ystävyysottelu
Lähde englanninkielinen Wikipedia. 01miki10 (keskustelu) 4. toukokuuta 2020 kello 18.21 (EEST)

Taisteluni-kirjaMuokkaa

Onko totta, että jos lainaa Suomessa kunnallisesta kirjastosta Adolf Hitlerin kirjan Taisteluni, menee siitä ilmoitus Supolle? Eräs ope sanoi, että taitaa siitä mennä. Hän sanoi, että ei se niin mene, että kun joku sen on lainannut niin kohta hänelle soittaa Supo-mies ja kysyy, minkä takia hän on sen kirjan lainannut, mutta jos sen lainannut ihminen syyllistyy rikokseen, jonka arvellaan olevan natsiaatteen inspiroima, saatetaan tuota Supolle mennyttä tietoa käyttää viitteenä siihen, että jotakin tällaista taustaa henkilöllä on. 109.240.159.248 6. toukokuuta 2020 kello 06.09 (EEST)

Ei siitä mitään tietoa mene. Korkeintaan jos poliisi kysyy jälkeenpäin kirjastosta, mutta tuskin kysytään. --Höyhens (keskustelu) 6. toukokuuta 2020 kello 12.25 (EEST)
Korjaus. Tapahtumatiedot kerätään automaattisesti jatkojalostukseen tapauksissa, jotka täyttävät määritellyt kriteerit. Seurantaan pääsee myös muilla toimilla, ei rajoitu lukuharrastukseen. --178.255.153.169 4. kesäkuuta 2020 kello 12.58 (EEST)
Korjaan korjaajaa: mitään tietoa kirjastoista ei mene automaattisesti minnekään kirjaston ulkopuolelle. Kerta kaikkiaan näin. Kirjastot eivät myöskään voi tallentaa henkilöiden lainaushistoriaa; vaikka osassa verkkokirjastoja henkilö itse voi valita tallentavansa historiansa. Iivarius (keskustelu) 4. kesäkuuta 2020 kello 13.38 (EEST)
Kuten Iivarius. Kekkosen aikaan tietyt kirjat oli tiskin alla eli varastossa ja niitä sai vain valikoidut ihmiset, tosin syy ei ollut Kekkonen, mutta se täsmentää ajankohtaa. Nykyisin kunnalliset kirjastot eivät kerää kirjoista ja lainaajista muuhun kuin omiin tarkoituksiinsa eli tilastointiin, mutta ei yksittäisistä lainaajista. Turha pelotella.--85.76.146.191 4. kesäkuuta 2020 kello 13.41 (EEST)
Kävin peruskoulua Kekkosen aikaan ja usein koulun jälkeen poikkesin kunnallisessa kirjastossa. Siellä ainakin tässä kotipaikkakuntani kirjastossa oli Hitlerin taisteluni ihan avohyllyssä lainattavana. Siihen aikaan lainaus hoitui vielä manuaalisesti niin, että kirjan taskussa oli kirjaston hyllyssä kortti, johon merkittiin käsin kunkin kirjan lainanneen lainaajanumero, ja kirjaa lainatessa tilalle vaihdettiin toinen kortti, johon merkittiin leimasimella palautuspäivä. Kun kirja palautettiin, niin kirjastonhoitajan pöydällä olevasta kortistosta otettiin se kirjan oma kortti takaisin. Käyttäjä:Iivarius ehkä osaisi kertoa, onko nuo vanhat kortit arkistoitu, mutta voisin hyvin olettaa että myöhempään sähköiseen systeemiin sirtyessä ne vain on yksinkertaisesti hävitetty. Onko tuo sama Hitlerin kirja nyt vielä samassa kirjastossa ja onko se avohyllyssä vai varastossa, olisi kiinnostava käydä tsekkaamassa, mutta kun niin paljon uudempaakin kirjalllisuutta on varastossa, niin luulen, että se on joko varastossa tai poistettu.--Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 11.24 (EEST)
Ei tarvitse mennä kirjastoon. Useimpien kirjastojen kirjatiedot ovat nykyisin finna.fi-tietokannasta (ei esim. Helmet.fi), ja kirjan kohdalla on tieto, jos se on varastossa. Kirjaston sivulta löytyy mihin ketjuun se kuuluu, esimerkiksi Alavuden kirjasto on Eepos-kirjasto. Siellä tulee haulla tieto, että Taisteluni on varastossa, monissa muissa Eepos-kirjastoissa se on hyllytavaraa ja lainattavissa tällä hetkelläkin[8] paitsi kriittinen editio, josta on tilauksiakin. --85.76.18.6 6. kesäkuuta 2020 kello 12.23 (EEST)
Totta, näinhän tuota tulee käytettyä omaakin kunnallista kirjastoa päivittäin. --Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 12.59 (EEST)
Meillä on muuten artikkeli Jatkosodan jälkeinen kirjasensuuri Suomessa. Sen mukaan kirjastot joutuivat pitämään poliittisesti arveluttavia kirjoja (Taisteluni mukaan luettuna) varastossa ja lukukiellossa vuosina 1944–1958, minkä jälkeen niiden rajoitettu käyttö sallittiin, mutta niitä säilytettiin edelleen erillään muista kirjoista. Voi olla, että jossain myöhemmässä vaiheessa jotkut kirjastot ovat palauttaneet niitä avohyllyihinkin. --Risukarhi (keskustelu) 7. kesäkuuta 2020 kello 18.32 (EEST)
Ylen toimittajakin kiinnostui asiasta ja tutkivan journalismin tuloksen voi lukea tästä. Yhteenvetona: Voit lainata Hitleriä aivan rauhassa eikä tieto päädy kenellekään ulkopuoliselle. Se mikä jutussa ihmetyttää on sähkökirjat: Koska e-aineisto saadaan kirjastolle kaupallisen tarjoajan kautta, sopimukset antavat niille mahdollisuuksia pöyhiä lainatietojakin. Jotain suoramarkkinointia voi siis tulla asiakkaalle sitäkin kautta. Sen sijaan tiedon luovuttaminen kolmansille osapuolille on Sarmelan mukaan pystytty kieltämään. Eli älä lainaa Hitleriä e-kirjana (ei sitä sellaisena kai vielä olekaan). Lainaajan kannalta kolmas osapuoli on kaupallinen tarjoaja, mutta tuossa mahdollisesti tarkoitetaan jotain itse asiassa neljättä osapuolta, jolle tietoja ei anneta. --85.76.108.1 6. kesäkuuta 2020 kello 11.07 (EEST)
Höyhens: Poliisikaan ei saa tietoja pelkästään kysymällä. Voi ehkä saada, jos on vakava rikosepäily (uunimurha), niin yksilöimällä pyynnön ehkä voi saada, mutta ehkä ei. Suojelupoliisin lonkerot taas on joskus aika ihmeelliset, mutta ei sielläkään ole kiinnostusta matti meikäläisen lainaustiedoista. --85.76.108.1 6. kesäkuuta 2020 kello 11.23 (EEST)
Korjataan sen verran että poliisikaan ei saa tehdä sellaisia kysymyksiä ilman erityistä perustetta, jonka taisit jo edellä suunnilleen mainita. Eri asia on tekeekö kuka ja mitä kysymyksiä ja onko kansalaisella velvollisuutta vastata poliisin EDIT tai jonkun muun tekemään kysymykseen ja jos niin missä tilanteessa. --Höyhens (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 23.19 (EEST)
Asiahan ratkeaa helposti kokeilemalla. Lainaa kirja ja viikon kulutua kirjastolle ja Supolle GDPR 15 artiklan mukainen tietopyyntö. Arvaan, että ei ei mene. Sjmantyl (keskustelu) 24. kesäkuuta 2020 kello 09.49 (EEST)
Paitsi että GDPR ei yllä Supon tietoihin asti. --Juleston (keskustelu) 24. kesäkuuta 2020 kello 15.42 (EEST)
No näinpä näyttää olevan (https://www.supo.fi/tietoa_suposta/tietoa_sivustosta) Tietosuojavaltuutettu lienee parampi kohde sitten. (jos ei ole parempaa tekemistä elämällään.) 193.166.253.149 25. kesäkuuta 2020 kello 13.30 (EEST)

äänikortti+ohjelmistoMuokkaa

olisiko tietoa ,yksinkertainen äänikortti,usb-väylään, ohjelmisto 3-raitaa pitäisi saada talteen.koneessa ei ole tehoa liikaan ,amd ryzeni ja pari kampaa muistia.jotain vinkkiä +perustelua win 10 , –Kommentin jätti 83.146.198.241 (keskustelu) 7. toukokuuta 2020 kello 22.50

Miksei varsijousella saa metsästää Suomessa?Muokkaa

Miksei varsijousella saa metsästää Suomessa, mutta kaari/taljajousella saa, jos sen jännitysvoima on vähintään 180 newtonia? Kokemuksen perusteella sanon että varsijouset ovat yleisesti ottaen paljon tarkempia kuin kaari/taljajouset, joten niillä on pienempi riski osua hieman hutiin ylimääräistä kärsimystä aiheuttaen. Käytännössä varsijouset ovat siis parempia tai vähintään yhtäläisiä. Tässä on looginen ristiriita, jossa voi olla joku järkiperuste, jota en näe. Relevanttia lakitekstiä: yhteenveto, "metsästyksessä on yleisesti kielletty... varsijousi tai sitä vastaava jousiase" ja riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain sellaista jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia. Ja juu, joissain muissa maissa metsästys varsijousella on sallittu, mutta näistä maista ei nyt ole puhe. 5-HT2AR (keskustelu) 8. toukokuuta 2020 kello 03.53 (EEST)

Lisään vielä että Suomessa ei ole mitään rajoituksia varsijousien tai muiden jousiaseiden omistamisen suhteen. Ainakin täysi-ikäinen voi ostaa niin monta jousta kuin on varaa, eikä lupia tarvita. Lupaperusteinen asia ei siis voi olla. 5-HT2AR (keskustelu) 8. toukokuuta 2020 kello 04.02 (EEST)

Hallituksen esityksen 157/2012 perusteluista käy ilmi, että koska varsijousi on lähes äänetön, sitä pelättäisiin käytettävän salametsästyksessä. Tässä kohtaa Suomen lainsäädäntö on mukautettu EU:n direktiiviin. -Ochs (keskustelu) 8. toukokuuta 2020 kello 23.47 (EEST)
Kokonaisuudessaan linkittämässäsi esityksessä näemmä lukee: "Direktiivejä säädettäessä kieltoa on perusteltu sillä, että varsijousta käytettäisiin salametsästyksessä, koska se on erittäin tehokas ja samalla kuitenkin lähes äänetön. Lisäksi valvonnan näkökulmasta olisi ongelmallista, jos varsijousen käyttäminen olisi mahdollista vain joidenkin nisäkkäiden metsästyksessä." Ymmärtääkseni lainauksessa viitattu direktiivi on 92/43/ETY, joka on siis tämä. Perusteluita tässä direktiivissä ei varsijousikiellolle kerrota, joten täytyy tukeutua tuohon finlexiin litatun kolmiosaisen perusteen kanssa (osat 1-3). (1 osa) Varsijouset ovat tehokkaampia (ja tarkempia), joten niillä voi ampua kauempaa. Ampumaetäisyys voi huippulaatuisella varsijousella olla enintään noin 100 metriä ja kaari/taljajousella noin 25 metriä. Itseni on hankala uskoa että tuo noin 75 metrin ero keskellä metsää helpottaisi merkittävästi salametsästystä. Kaari/taljajousella toki tuon 25 m etäisyyden saavuttaminen vaatii paljon harjoittelua. Varsijousella lähes amatöörikin pystyy jo useisiin kymmeniin metreihin. Toisaalta, tarkkuus on hyvä asia, jolloin ylimääräistä kärsimystä aiheuttava pelkkä haavoittaminen on epätodennäköisempää. (2 osa) Myös kaari/taljajouset ovat likimain äänettömiä. (3 osa) Jälkimmäinen peruste on outo. Tarkoitetaankohan tällä liian tehokkaita varsijousia, joilla ei voi metsästää kuin jotain isoja kiellettyjä eläimiä, kuten hirviä, ilman että nuoli lentää hirveä pienemmän kohteen läpi ja uppoaa maahan, jatkaa matkaa osuen potentiaalisesti johonkin henkilöön tms.? Jotenkin ristiriitaisia perusteita kaiken kaikkiaan, äänettömyys ei edes ole peruste ja tulee sellainen olo, ettei tuossa finlexin lainauksessa olleet kaikki kieltopäätöksessä huomioidut perusteet. En toisaalta itse metsästä, joten samapa tuo. 5-HT2AR (keskustelu) 9. toukokuuta 2020 kello 01.12 (EEST)

Tunnista Suomen vaikuttajatMuokkaa

Tunnistamispelin ensimmäinen kierros on jäänyt Commonsissa vähälle huomiolle, ja tunnistamattomia naamoja on siellä vielä iso liuta, joten toin toisen kierroksen tänne. Jotkut henkilöistä saattavat olla epämerkittäviä, mutta heidätkin olisi kiva tunnistaa. Merkittävistä naamoista voisi mahdollisesti saada kuvia artikkeleihin, jos niissä ei ole jo.

Jos kuvassa ei ole tarkennusta, niin haetaan kuvan "päähenkilöä". Palkinnoksi kisasta saa kunniaa. -kyykaarme (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 13.34 (EEST) Lisäsin tunnistettuihin maininnat tai artikkelit. -kyykaarme (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 17.41 (EEST)

Numero yhdeksän on hauska. Se on joku valtioneuvoston rivijäsen ja ympäristöministeriön päällikkö. Kahdeksikkomies on hänen kollegansa, mutta eri ministeriössä. --Pxos (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 13.54 (EEST)
2 Olli Lindqvist, Yle, Heta Hassinen, STT. Nimet on Commonsissa kuvan nimilistalla, niin Googlen kuvahaku auttaa, jos ei muuten tunne. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 14.23 (EEST)
9 Kun edellinen tunnistaja ei tiennyt nimeä, kerrottakoon että kyseessä on ympäristöministeri Krista Mikkonen. Jos ei muuten tunne, niin ministereillä on korvakorut tunnistamisen helpottamiseksi (paitsi miehillä). --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 14.26 (EEST)
Kyllä minä nimen tiesin, mutta en viitsinyt sitä Abc10:lle kertoa. Tunnistanhan minä myös 4b:n, joka on Jaana Husu-Kallio. --Pxos (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 15.00 (EEST)
8 Ville Skinnari. Nämä tulee tipoittain, kun voi tulle muuten päällekkäisiä. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 14.31 (EEST)
3 Ilta-Sanomien Jari Tourunen. Ei käytä kraivelia. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 14.40 (EEST)
IS:n mies on Mika Lehto.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 17.00 (EEST)
Voi olla, koska on politiikantoimittaja. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 17.17 (EEST)
Voi olla ABC, että puhut jotakin Itä-Suomen murretta tai sinulla on heikko näkö. Kuvassa olevalla miehellä on kraiveli. --95.175.104.44 10. toukokuuta 2020 kello 18.38 (EEST)
4a Jari Leppä --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 14.43 (EEST)
6 Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Nina Vaskunlahti. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 14.55 (EEST)
7 Taidmuseo Kumun johtaja Kadi Polli. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 15.00 (EEST)
11 Valtiosihteeri Matti Anttonen. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 15.04 (EEST)
16 Kansliapäällikkö Jari Gustafsson. Loput jää muille. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 15.33 (EEST)
15 Hannu Hoskonen (kesk)--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 10.06 (EEST)
12 Pia Lohikoski (vas)--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 10.18 (EEST)
10 Miika Huttunen (Slush)--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 10.54 (EEST)

SuurlähetystötMuokkaa

Voiko jonkun valtion ylimmän tason hallintoalueella (kuten esim. osavaltiolla) olla suurlähetystö? Esimerkiksi jos vaikkapa Kalifornialla olisi suurlähetystö jossain muualla Yhdysvalloissa ta jossain toisessa valtiossa? --40bus (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 08.08 (EEST)

No tässä on kaksi eri kysymystä. Ensinnäkin se, mikä on yleensä diplomaattisen edustuston (artikkeli en-wikissä, koska meillä ei ole) nimitys ja diplomaattinen taso. Kaikki eivät ole "suurlähetystöjä" vaan ennen oli lähetystöjä, konsulaatteja ja muita edustajia. Voisi siis puhua tarvittaessa vaikka pienlähetystöstä. Toinen kysymys on valtion suvereniteetti ja osavaltion tai läänin suhde liittovaltioon tai varsinaiseen valtioon. Ulkopolitiikka kuuluu yleensä aina korkeimman tason hallintoyksikölle (Yhdysvallat, Saksan liittovaltio, Suomen tasavalta) eikä niin muodoin vaikkapa Uudenmaan maakunnalla ole oikeutta harjoittaa omaa yksityistä ulko- tai maansisäpolitiikkaa. Valtio ei siis sallisi sitä, että Satakunta perustaisi pienlähetystön Etelä-Koreaan ja pyrkisi ajamaan omia etujaan Etelä-Koreassa Suomen valtion ohi. Tätä kun miettii, pääsee eteenpäin elämässä, vaikka Wikipediassa ei pääsisikään. --Pxos (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 22.33 (EEST)
Kolmas asia on se, että rauhanomaiseen diplomatiaan tarvitaan aina molemmat osapuolet. Jos nyt leikittäisiin, että Calisota perustaisi pienlähetystön ajamaan etujaan, niin Suomi voisi aina kieltäytyä neuvottelemasta ulkopoliittisista kysymyksistä jonkin yksittäisen osavaltion kanssa Yhdysvaltain liittovaltion ohi. Vaikka jokin murto-osavaltio perustaisi omia lähetystöjään ympäri maailmaa, niin niitä ei otettaisi lainkaan vakavasti taikka jossain valtiossa niiden toiminta kiellettäisiin "ulkomaisina agentteina". Lisäksi on selvää, että Kalifornian osavaltion toiminta olisi todennäköisesti lainvastaista heti alkuun, koska se olisi vastoin Yhdysvaltain perustuslakia. --Pxos (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 23.05 (EEST)
Ystävyyskaupunkijärjestelmä on hyvää pientason ulkopolitiikkaa. Ehkäpä osavaltiot voisivat solmia maansisäisiä ystävyysosavaltiosopimuksia. --Abc10 (keskustelu) 13. toukokuuta 2020 kello 08.44 (EEST)

Tom CollinsMuokkaa

Ajattelin sekoittaa itse itselleni Tom Collinsin. Mutta miten se tehdään? Enkkuwikin artikkelin mukaan siihen tulee:

  • Old Tom Giniä. Sitä nyt saa mistä tahansa Alkosta.
  • Tuoretta sitruunamehua. Myydäänkö sitä ruokakaupoissa vai ostanko sitruunoita ja puristan niistä itse mehua?
  • Sokerisiirappia. Mitä tämä oikein edes tarkoittaa?
  • Hiilihapotettua vettä. Kai tähän käy kivennäisvesi tai ihan tavallinen vesi.

Kai tällä selviää? JIP (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 01.50 (EEST)

Tuo sokerisiirappi on sokerista ja vedestä tehty. Joskus kun tein kotiviiniä tein tuollaista kun piti saada sokeri ja sitruunahappo liukenemaan veteen. Keitin vettä ja kun se kiehui niin kaadoin sinne kilon sokeria ja samaan aikaan hämmentelin sitä niin että sokeri liukeni veteen ja aina entisen liuettua seuraava kilo ;). Veteen saa uskomattoman määrän liukenemaan sokeria kun samaan aikaan kuumentaa ja hämmentä sitä. Muistelen että niissä viininteko-ohjeissa varoitettiin olemaan antamatta sen kiehua sen jälkeen kun sokeri on sotkettu sekaan. Tulos on paksua lientä joka valuu hitaasti. Kotiviiniä tehdessä se sotketaan isomapaan vielä uudestaan vesimäärään ja siinä tarkoitus on vain saada sokeri liukenemaan veteen nopeammin ja paremmin. Tuolla on ohjeita paukkuihin tarkoitetun sokerisiirapin tekemiseen [9], [10], [11]. Noissa kahdessa viimeisessä on eri suhteet sokerista. Luulisin että tuo tilavuusmitoilla 1:1 on oikea veden ja sokerin määrä. Tuollaiseen on kai säilötty hedelmiäkin. --Linkkerpar 15. toukokuuta 2020 kello 02.46 (EEST)
Sitruunamehua myydään ainakin isommissa kaupoissa, löysin sitä pari vuotta sitten naapurikaupungin yhdestä C-marketista. Italialaista, ainakin n. 0,5 l pullossa ja sitten oli noin 1 dl pakkaus. Katso hedelmämehu- tai premium-hedelmämehu hyllyistä. Itse puristetun luulisi kelpaavan yhtä hyvin.--Htm (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 03.24 (EEST)

JalkapallotuloksetMuokkaa

Onko olemassa joitain tunnettuja jalkapallo-otteluita, joissa molemmat osapuolet ovat tehneet vähintään 7 maalia, ottelun lopputulos on ollut 7-7, 8-8, 9-9 tai 10-10 tai molemmat osapuolet ovat tehneet vähintään 10 maalia? --40bus (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 15.29 (EEST)

Tarkoittanet ilman rankkarikisaa? --Höyhens (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 19.14 (EEST)
Kyllä tarkoitan. --40bus (keskustelu) 18. toukokuuta 2020 kello 08.18 (EEST)

Suomen tienumerointijärjestelmä ja EU-numerointiMuokkaa

Onko EU:lla jotain tunnistenumerointia joka pitäisi sisällään esimerkiksi seututiet? Eli yritän siis kysyä onko jotain kansainvälistä tunnistenumerointia Suomen tienumerointijärjestelmän tunnusnumeroille. --Zache (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 10.50 (EEST)

Korona-varis ja kohtaamistodennäköisyysMuokkaa

Olen todennäköisyyslaskennassa todennäköisesti melko onneton, mutta rupesin maalaisjärjellä saamaan aikaan virhepäätelmiä tai sattumalta oikeaan osuneita arvauksia. Leikitään, että jokaisella ihmisellä on kodin seinien sisältä poistuessaan riippumatta asiointimatkan kohteesta, matkalla kohtaamistaan muista ihmisistä taikka kotoa poissa olemisen kestosta aina täsmälleen yhden prosentin todennäköisyys kohdata korona-varis (Kummelista tuttu "Terrrve, kaveri!" -tyyppi). Vastaavasti jokainen ulkonaliikkumiskerta tuottaa aina 99 %:ssa tapauksista variksettoman piipahduksen. Otetaan mukaan kaksi kohdehenkilöä. Ensimmäinen on Erkki Erakko, joka käy kerran viikossa kaupassa, kerran kuukaudessa erikseen apteekissa ja viisi kertaa vuodessa yleisessä saunassa eli tekee vuoden aikana 69 matkaa ulko-ovensa toiselle puolelle. Toinen on Pentti Päiväkävelijä, joka käy joka arkipäivä töissä tai kaupassa ja pyhäpäivinä kirkossa. Hän siis poistuu kotoaan 365 kertaa vuodessa. Jos lasketaan komplementtitapauksen todennäköisyys, saamme Erkille tuloksen  69 ≈ 0,50 ja Pentille tuloksen  365 ≈ 0,026.

Jos erkkejä ja penttejä otetaan tarpeeksi, niin voidaanko tästä suurin piirtein sanoa, että Erkki Erakko kohtaa koronavariksen noin 50 %:n todennäköisyydellä vuoden aikana kun taas Pentti Päivämies törmää varikseen vuoden aikana peräti noin 97 %:n todennäköisyydellä? Toisin sanoen vaikka aiemmin päivittäin ulkona käynyt Pentti muuttuisikin Erkiksi ja kävisi ulkona enää vain noin kerran viikossa, niin tosiaan puolet tällaisista eristäytyjistä silti kohtaisi variksen vuoden aikana? Toisaalta jos koronavarikset saataisiin hävitettyä yhtenä tuomiopäivänä niin, että kahden vuoden kuluttua ensiesiintymisestä jokainen varis katoaisi kuin taikaiskusta, niin kahden vuoden aikana (vaikkapa nyt 1.3.2020–28.2.2022) noin neljäsosa (25 %) Erkeistä ei milloinkaan kohtaisi varista asiointimatkoillaan, kun taas Penteistä variksen kohtaisivat käytännössä kaikki (yli 99,9 %) tehtyään noin 730 matkaa kodin ulkopuolelle.

--Pxos (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 11.45 (EEST)

Jatkoa ylläolevaan. Kun kukaan ei ehtinyt vastata, harhaoppisuutta voi jatkaa. Oletetaan, että nuo yllä mainitut mies-ihmiset asuvat 2000:n asukkaan kylässä (Ikäloppula). Puolet asukkaista on erakkoja (1000 erkkiä) ja puolet päivittäiskävelijöitä (1000 penttiä). Leikitään sitten vielä, että korona-varis on vaarallinen otus. Useimmiten se vain härnää ja kiusaa, mutta joka kymmenes ensikohtaaminen päättyy siihen, että varis puree mieheltä pään irti. Kun siis erkki tai pentti kohtaa variksen, niin 10 %:ssa treffeistä miehen kokonaismatka päättyy siihen. Leikitään myös, että koronavariksen toimintatapa ei riipu kohteen ominaisuuksista vaan se kohtelee kaikkia samalla tavalla. Voidaanko siis todennäköisesti laskea, oikein tai väärin, että vuoden kuluttua Erkki Eristäytyjällä on vain puolet pienempi todennäköisyys selvitä hengissä kuin Pentti Päivämiehellä? Jos siis Ikäloppulassa asuu 1000 Erkki Erakkoa, jotka vuoden kuluttua varisten saapumisesta ovat 50 %:n tod.näk:llä tavanneet sellaisen asiointimatkallaan ja lisäksi 90 %:n tod.näk:llä selvinneet ensikohtaamisesta hengissä, niin laskennallisesti vuoden kuluttua tarkastelujaksomme alusta tuhannesta Erkistä on elossa noin 950 (koska Ikäloppulan asukkaat ovat muuten kuolemattomia ja heidät saa hengiltä vain puremalla heidän päänsä irti). Penteistä taas melkein kaikki kohtaavat variksen, ja heilläkin on sama selviämistodennäköisyys, joten noin 97 Pentiltä lähtee pää irti vuoden aikana, ja Penttejä on vuoden kuluttua jäljellä noin 903. Toisin sanoen jos ikämies vaihtaa päiväkävelynsä siihen, että käy vain noin kerran viikossa kodin ulkopuolella eli toisin sanoen vähentää ulkona liikkumistaan alle viidesosaan (69 : 365 ≈ 19 %) "normaalista", niin hänen todennäköisyytensä menettää päänsä tulevan vuoden aikana on vain 50 % pienempi kuin niiden, jotka jatkavat kodin ulkopuolista elämää kuin ennenkin? Ajatteluni on varmaankin alkeellista ja väärää, mutta tällaista se maalaisjärjen käyttö yleensä on: argumentit vakuuttavat vähintään sen, joka kulloinkin on äänessä. --Pxos (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 13.38 (EEST)

Huomasin tämän äärimmäisen mielenkiiintoisen pohdinnan mutta on kevät enkä ajattele tätä loppuun asti. Mutta jos merkitsemme matematiikkaan liittymättömän mutta logiikkaan liittyvän olettamuksen A on tosi ja samalla tavoin olettamuksen B on tosi, voidaan matemaattisilla keinoilla joihin on annettu ennakkoehdot tehdä johtopäätöksiä. Koronavariksen kohdalla vain on niin että me emme tunne kaikkia muuttujia. En tsekannut mielenkiintoista asettamustasi, mutta tämä ns. terve järki sanoo että yritetään päästä pienimmällä pahalla. Pahan käsite on tietenkin asia erikseen. Se ei sekään ole itsestään selvästi sama kuin kuolleisuuden minimointi. Jopa näennäisesti aina niin yhtenäinen ns. lääkärimafia heittelee vaihtelevansuuruisia arvioita. Ainakaan kuolleisuuden koronavariksen paskaan tai nokintaan liittyvän kuolleisuuden minimointi. Sitäpaitsi mulla on jo näppis lahnanspermassa etten taida jatkaa tänä yönä. --Höyhens (keskustelu) 20. toukokuuta 2020 kello 02.47 (EEST)
Hommaan saa lisää jenkaa olemalla olettamatta, että variksenkohtaamistodennäköisyys pysyy koko ajan samana. Aluksi vaikka jos lisäisi oletuksia, että osa variksen kohtaamisista muuttaisi kohdanneen itsensä joksikin aikaa varikseksi tai että jompaankumpaan ryhmään kuuluvan henkilön ulkoilufrekvenssin muutos muuttaisi kohtaamistodennäköisyyksiä tai että variksen kohdanneen mutta päänsä säilyttäneen henkilön päätetapahtumariski olisi insidentin jälkeen jonkin aikaa korkeampi tai matalampi tai että olisi olemassa paitsi erilaisia variksia myös harakoita. Myös kuolemattomuusolettaman muutos tekisi laskusta moniulotteisemman.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 20. toukokuuta 2020 kello 15.11 (EEST)

Lahnan kiveksetMuokkaa

Lahna alkaa kutea täällä ja vaikka tiedän että sen mäti on ainakin keitettynä hyvää, niin onko sen maiti sellaista että kannattaa ottaa talteen? --Höyhens (keskustelu) 20. toukokuuta 2020 kello 02.15 (EEST)

Kyllä sitä näiden mukaan syödään ja kehutaankin [12], [13] itse jätän sen väliin niin kuin pässin kiveksetkin ;). --Linkkerpar 20. toukokuuta 2020 kello 02.37 (EEST)
Pitääpäs testata seuraavan kerran.. --Höyhens (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 10.41 (EEST)

Saako kevytyrittäjä ottaa käteismaksua?Muokkaa

Olen kevytyrittäjänä Ukko.fi:n kautta sovitellulla päivärahalla. Minulla ei ole Y-tunnusta enkä ole hakenut poliisilta rahankeräyslupaa. Liikevaihto on alle 10000 euroa tilikaudessa. Asiakas haluaa maksaa käteisellä, tilisiirrolla tai Mobilepaylla, ja lupaa kirjoittaa tiedot tulorekisteriin. Ilmoitan käteismaksut vuoden lopussa verottajalle. Rikonko mitään lakia, jos otan maksun vastaan? Menetänkö sovitellun päivärahan, jos teen työn ilman palkkaa, mutta otan palkkion? Kuittia ei kai tarvitse kirjoittaa pienellä liikevaihdolla. --85.76.109.173 20. toukokuuta 2020 kello 11.18 (EEST)

Kannattaa kysyä verottajalta. --Zache (keskustelu) 20. toukokuuta 2020 kello 13.14 (EEST)
Kysyin. Verottajan mukaan tästä ei pitäisi tulla ongelmia ainakaan verottajan kanssa. --85.76.109.173 20. toukokuuta 2020 kello 15.14 (EEST)
Hmm. Ongelmia voi näköjään tulla sovitellun päivärahan kanssa, jos Kela pyytää palkkiolaskelmaa ja asiakas ei kirjoita tällaista. --85.76.109.173 26. toukokuuta 2020 kello 13.57 (EEST)

Keksityt suomalaiset keksijätMuokkaa

Kun nykyään avaa youtuben kuunnellakseen musiikikappaleita, niin joka kappaleen alussa on ostoskanava-tyyppinen mainos, jossa esitellään joku mullistava keksintö jonka on keksinyt joku nimeltään suomalainen keksijä (esim. hammaslääkäri Luukas Jormalainen, tai atk-nörtit Jukka Kilpi ja Daavid Styrman, jos oikein muistan jne.). Videot ja tuotteet ovat tieteenkin kansainvälisiä ja nimet sen perusteella aivan ilmeisesti tekaistuja. Onko tästä ilmiöstä jossain mahdollisesti tarkempaa esittelyä? Vai meneekö se samaa sarjaan, missä kryptovaluutalla rikastumista mainostavat vuoron perään Stephen Hawking, Antti Herlin ja Peter Franzén?--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2020 kello 15.59 (EEST)

Eiköhän tämä ole vain perinteistä huijausta. Kyseinen artikkeli kyllä kaipaisi kohennusta... --Aulis Eskola (keskustelu) 22. toukokuuta 2020 kello 16.58 (EEST)
Mitä huijaukseen tulee, niin jostain urheilukaupasta (irl, offline, ei online) ostin juuri hiljan ehkä kymmenellä eurolla kaksi karabiinihakaa, joissa luki komeasti: "not for climbing purposes" ja käytin niitä muuhun kuin kiipeilyyn. Toinen kesti päivän, toinen kaksi viikkoa. Olisi kai kuulunut lukea: "not for any purposes". Menin sitten retkeilykauppaan, josta sain samanlaisen kunnollisen hintaan 6,90 euroa, ja se näyttää toimivan hyvin, koska mekanismi on kestävä. Käytännössähän tämä kyllä on huijausta, koska kukaan ei viitsi kymmenestä eurosta nostaa prosessia. Ilmeisesti koko tuotteen olemassaolo perustuu siihen, että vaikka jokainen erehtyisi ostamaan tuotteen vain kerran, niin silti myynti on riittävä. Toisaalta taas sen kunnolisen valmistaminen tuskin on sen kallimpaa, niin miksi ei saman tien valmisteta kunnolisia?--Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 11.38 (EEST)
Huvittavaa on liima, joka on kuin liimaa, mutta ei olekaan liimaa, koska se on kestävämpää kuin liima. Verkonlaajenninta myydän ihmevempaimena, joka estää Internet-palveluntarjoajaa jakamasta huonompaa nettiä kuin mitä oikeasti pitäisi. Tästä on jotain vanhempia artikkeleitakin netissä, eli ei ilmeisesti mikään tämän vuoden uutushuijaus (tai ehkä suomeksi on). Kieli on surkeata, mikä viittaa käännöskoneeseen, mutta toisaalta mukana on myös kirjoitusvirheitä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 23. toukokuuta 2020 kello 12.43 (EEST)
Meille koulussa historiantunnilla siteerattiin jotain Molièren tekopyhyydestä kertovaa näytelmää: "Syntiä ei oo synti, mi tehdään salaa". Onko nyt niin, että rikos ei ole rikos, joka tehdään netissä hakukoneiden, googlen, facebookin tai youtuben kautta? --Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 13.33 (EEST)
Tein vielä lisähavaintoja kun kun yritin säätää kuulokkeiden asennusta ja piti sitä varten kokeilla kuulokkeita youtubella: sekä mullistavalla keksinnöllä wifi-yhteyden nopeuden lisäämiseksi että mullistavalla uudella dronella on kummallakin jopa kahdet eri keksijät, wifin nopeuttimen ovat keksineet identtisillä tavoilla kahdet eri suomalaiset nörttikaverukset, ja uuden mullistavan dronen keksi sekä suomalainen Luca Viljamaa että tästä riippumatta joku kehitysmaan teini. Kuitenkin jos klikkaa mainoksessa olevaa linkkiä, siellä keksijän nimi odotetusti onkin anglosaksinen (kehitysmaateinin videon linkkiä en tsekannut). Lisäksi useimpiin keksintöihin tuntuu liittyvän salaliittoteoria. Jos tätä tutkisi, niin se olisi kai jotain digitaalista etnografiaa.--Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 08.57 (EEST)
Tässä on kyseessä yleinen Internetin roskaantuminen -ilmiö, vähän kuin valtamerien täyttyminen muovista. Melkein yhteismaan ongelma vaikka verkon komponentit toki ovat suurelta osin yksityisomistuksessa. Koska roskan lykkääminen nettiin on hyvin halpaa, tuloksena on huijausten mainostamisia, järjettömiä klikkiotsikoita oikeiden uutisten sijaan ("Company X gained 2 %, what you need to know"), roskapostia, valeuutisia, seurantaevästeitä ja wikien täyttymistä roskalla. jni (k) 28. toukokuuta 2020 kello 08.59 (EEST)
Jni puhuu kovaa asiaa, mutta kryptovaluutasta voisi kyllä olla enemmän kriittistä mielipidettä ihan senkin vuoksi, että sen pitäisi sopia valuutan määritelmään ja toisaalta laajempiin konteksteihin kuten eriarvoisuus, josta ei näy olevan edes artikkelia. --Höyhens (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 16.54 (EEST)
Tässähän on kaksi eri asiaa: kryptovaluutta kokeiluna, jossa on vakavasti otettaviakin toimijoita mukana, ja rikolliset huijarit, jotka lupaa kysymättä tekevät tunnettujen kansalaisten identiteettivarkauksia, eikä koira perään hauku. Jos joku meistä laittaisi jonkun muun henkilön kuvan lehteen maksettuun ilmoitukseem ilman lupaa, niin äkkiä luulisi jonkun viranomaisen koputtelevan ovella, mutta nuo kansainväliset huijarit ovat näköjään kaiken kontrollin ulkopuolella. - Samalla kun vaikkapa psoriasliiton sivut lukitaan alle aikayksikön, jos taustakuvassa esiintyy uimapukuinen henkilö peittävässä uimapuvussa neutraalissa assiayhteydessä, joka suoraan liittyy liiton toiminnan tarkoitukseen. --Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 17.05 (EEST)

Veturi maantieajossa?Muokkaa

Miten perinteinen junan veturi - esimerkiksi tuttu suomalainen dieselkäyttöinen Dv12 - selviäisi maantiellä kulkemisesta? Kääntyviä pyöriähän vetureissa ei käsittääkseni ole, mutta nehän saisi periaatteessa veturiin asennettua. Minkälaisen haitan tai jopa esteen veturin kulkemiselle muodostaisivat maanteiden korkeuserot? Radathan on tehty siten, ettei korkeuseroja juurikaan ole, mutta maanteillä ylä- ja alamäkiä on sen sijaan on enemmän tai vähemmän. Entä kulkisiko veturi asfaltilla kunnolla omilla teräspyörillään vai olisivatko kumipyörät tiellä liikkumiseen sopivammat? Entä miten hyvin veturi jaksaisi vetää perässään junanvaunuja maantiellä kulkiessaan? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.15 (EEST)

Tähän on jo ratkaisu keksitty: Maantiejuna. Eli pistetään tavallisen kuorma-auton perään vain useampi perävaunu peräkkäin, niin rahti kulkee joutuisasti. Näitä käytetään Wikipedian mukaan Australian, Yhdysvaltojen ja Länsi-Kanadan harvaan asutuilla, pinnanmuodoiltaan tasaisilla alueilla.--Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.39 (EEST)
Tosin en-interwikin mukaan ne eivät aina ole välttämättä suomalaisia rekkoja pidempiä, mutta jopa 53-metrisiä mainitaan.--Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.44 (EEST)
Mites meidän maantiet selviää vetureiden painoista? Voisi kuvitella, että tiet on ajateltu pienemmille akselipainoille mitä veturit on. Ausseissa yms se ei ole ongelma, koska yleensä ne on erikoisteitä joilla noi maantiejunat ajelee. --Zache (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.55 (EEST)
Riipuu veturista, mutta dv12 painaa WP:n mukaan maksimissaan 69 tonnia ja pituutta sillä on 14 m. Neljäakselinen taitaa olla. 17,5 tonnia tulee akselipainoksi. Tossa [14] on asetus, josta kiinnostuneet laskenevat, olisiko se maantiekelpoinen kokonaispainonsa ja akselipainojensa suhteen. Auton ja perävaunun/vaunujen muodostaman yhdistelmän max massa on ilmeisesti nykyään 72 tonnia ja akseleita pitää olla liki 10.--Htm (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 22.39 (EEST)
Renkaiden pitäisi olla varmaan kohtalaisen leveät, että saataisiin kylliksi pitoa ja paino jakautuisi. Ehkä joku betonijyrä-tyylinen ratkaisu toimisi? --Prospero One (keskustelu) 27. toukokuuta 2020 kello 00.34 (EEST)
Asfaltti on niin pehmeää että veturin omat pyörät uppoaisivat siihen kuin suohon. Kumirenkailla taas ei olisi mikään ongelma jos vaan laitetaan oikeanlaiset renkaat. Verrattuna esim. raskaimpiin kumipyörillä kulkeviin kaivostyökoneisiin veturi painaa vain murto-osan. --Juleston (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 13.22 (EEST)

Entä mitenkäs maantien tai junaradan korkeuserot vaikuttaisivat veturin ja mahdollisesti sen vetämien vaunujen kulkuun? Jaksaisiko veturi/juna nousta ylämäkiä? Entä alamäissä kulkeminen? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 20.44 (EEST)

Rautateillä korkeuserot ovat hyvin pieniä. Sitä varten mm. sveitsissä on paljon tunneleita. Rataosuuksilla, joilla on korkeuseroja, on joku oma junatyyppinsä, jonka nimeä en nyt saa päähäni. Maantiejunatkin toimivat vain tasaisilla alueilla. Konginkankaan linja-autoturma kertoo miksi.--Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 20.55 (EEST)
Se vuoristoisten alueiden ratatyyppi oli hammasrata. Olen joskus Sveitsissä sellaisella matkustanutkin. Kun saavutaan hammasrataosuudelle, niin junan ääni muuttuu. Mantiellehän sitä(kään) ei onnistu rakentaa. Vastaavastihan maantiet (tai pienet yksityistiet yhtä lailla) menevät serpentiiniä. Niilläkään veturi ei pääse eteenpäin vaan alittaa vuoret tunnelissa.--Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 21.04 (EEST)

Australialainen sääennustajaMuokkaa

Kuka oli se australialainen sääennustaja, joka nimesi pyörremyrskyjä inhoamiensa poliitikkojen mukaan ja käytti sanontoja, jotka suomeksi toisinaan on esitetty muodoissa "poukkoilee päämäärättä" ja "aiheuttaa kovia kärsimyksiä"? 109.240.255.8 28. toukokuuta 2020 kello 08.08 (EEST)

^Oletko sinä Nenoniel? --95.175.104.66 28. toukokuuta 2020 kello 19.13 (EEST)

SäteilysuojistaMuokkaa

Tässä toivottavasti lauantaina onnistuvan SpaceX-laukaisun tiimoilta esitän sarjan kysymyksiä. Tuli keskusteltua aiheesta eräällä serverillä ja jäi vaivaamaan:

Lämmittelyksi:
1. miksi 10 cm paksu lasiruutu on läpinäkyvä, mutta 1 mm paksu metallilevy ei?

Sitten:
2. Miten yleispätevä on yleisesti levinnyt ajatus, että mitä tiheämmästä aineesta suoja on, sitä paremmin se vaimentaa säteilyä?

Ja viimeiseksi:
NASAn mukaan[15] miehitetyllä Mars-lennolla, jolla poistutaan Maan magnetosfääristä, matkustajien huolena ovat sekä auringosta tulevat hiukkaset, että ulkoavaruudesta tuleva niin sanottu kosminen säteily. Molemmat koostuvat pääasiassa protoneista, mutta Auringosta tulevat ovat NASAn mukaan niin vähäenergisiä, että avaruusaluksen normaali metallikuori pysäyttää ne. Kosminen säteily sen sijaan on paljon voimakkaampaa protonien energian ollessa 1 000 teraelektronivolttia tai enemmän - monisatakertaisesti sen, mitä protonit saavat energiaa Sveitsin LHC:ssa. Nyt, Goddardin säteilyasiantuntija sanoo, että paras tapa pysäyttää hiukkassäteily on asettaa tielle samankokoinen (massainen*?) hiukkanen, eli Neutroni. Niitä löytyy irallisina ytiminä aineista, jotka sisältävät vetyä, kuten tavallisesta PE-muovista. Mutta:

3. Eikö tämä valinta riipu mitenkään kohti tulevan hiukkasen energiasta? Muovissa piileskelevällä neutronilla on pelkkä lepomassa, mutta kohti tulevalla protonilla liikemassa on paljon suurempi. --J. Sketter (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 20.22 (EEST)

kohta 1. https://physics.stackexchange.com/questions/7437/why-is-glass-transparent Lyhyesti, silikaatti ei absorboi valon aallonpituuden (energian) säteilyä. Absorbtio on aallonpituuden funktio. Siksi lasi suojaa paremmin UV alueen säteilyltä kuin näkyvän.
Kohta 2. https://en.wikipedia.org/wiki/Radiation_protection#Electromagnetic_radiation Riippuu säteilyn energiasta, mutta korkea energisssä ydinten 'tiheyden' kasvaessa todennäköisyys kasvaa. Sjmantyl (keskustelu) 15. kesäkuuta 2020 kello 13.05 (EEST)

Wikipedian valikot heiluvatMuokkaa

Mistähän mahtaa johtua, että Wikipedian artikkelisivujen ylävalikot ovat alkaneet heilumaan (ainakin omalla koneellani)? Eli sanat muokkaa, muokkaa wikitekstiä ja historia heiluvat jatkuvasti vasemmalta oikealle, mikä on mielestäni hyvin häiritsevää.46.132.111.52 30. toukokuuta 2020 kello 15.56 (EEST)

Taitaapa olla tuo: phab:T71729. Stryn (keskustelu) 4. kesäkuuta 2020 kello 19.32 (EEST)

Ilman virallista Y-tunnusta laskuttaminen ja kuittilaki?Muokkaa

Sanotaan, että työtön ihminen tekee tekee ns. "yritystoimintaa" siten, että ei käytä laskutuspalvelua, vaan ottaa maksut käteisellä tai tilisiirrolla, maksaa verot ja kirjoittaa kuitin, jossa ei ole PRH:n tai verottajan antamaa Y-runnusta. Asiakkaat tekevät tulorekisteri-ilmoituksen ja maksavat eläke- yms. maksut.

1. Tekeekö yrittäjä rikoksen, kun kuitissa ei ole Y-tunnusta?

2. Eikö Y-tunnus ole viranomaisen antama tunnus, ja koska viranomainen antaa henkilötunnuksen, voiko kuittiin kirjoittaa yrittäjän henkilötunnuksen Y-tunnuksen asemesta?

3. Vai kuinka suuret sanktiot työtön saa, jos koettaa kiertää Y-tunnusta henkilötunnuksella? --85.76.102.108 5. kesäkuuta 2020 kello 00.02 (EEST)

Jos asiakas maksaa vielä kaikki työnantajamaksutkin, niin mikä ero tuolla olisi "oikeaan" palkan maksamiseen? Tämän ja aiempien kysymysten perusteella ilmeisesti tavoitteena on työn tekeminen ilman, että sillä on vaikutusta työttömyyskorvauksen määrään. Millään laillisella keplottelulla se ei kuitenkaan ole mahdollista, työkkäri kyllä laskee kaikki tulot samalla tavalla tuloiksi riippumatta siitä onko työ tehty Y-tunnuksella, henkilötunnuksella vai kirjastokortin numerolla. Enkä usko että moni asiakas on halukas lähtemään tuollaiseen vetkuiluun mukaan, kyllä he joko haluavat laskun tai sitten maksavat normaalia palkkaa. Suosittelen vahvasti että teet nyt päätöksen haluatko olla yrittäjä vai jatkatko työttömyyskorvauksen nostamista etkä yritä poimia rusinoita molemmista pullista. Aloittavana yrittäjänä saat starttirahaa joka kattaa jonkin aikaa ainakin osan työttömyyskorvauksen menetyksestä. --Juleston (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 09.44 (EEST)
Ei sillä olekaan eroa palkan maksamisee. Haluaisin van optimoida liiketoimintaani siten, että en käytä rahojani laskutuspalvelun kuluihin, vaan säästän niissä. Yrittäjyyttä mietin, mutta TE-toimisto saattaisi katkaista sovitellun päivärahan, jos hankkisin virallisen Y-tunnuksen. Toki tulot vaikuttavat työttömyyskorvauksen määrään, ja menetän nytkin puolet yli 300 euroa kuussa ylittävältä osalta. Tässä ei ole mitään ongelmaa, hyväksyn sen. Kyse on vain siitä, että mikä olisi edullisin laillinen tapa laskuttaa. Kuulin väitteen, että PRH:n tai verottajan antaman Y-tunnnuksen voisi korvata henkilötunnuksella tai syntymäajalla, mutta en ole löytänyt luotettavaa lähdettä asialle. Ja liiketoimitaideani on niin pientä, että on järkevintä pysytellä sovitellulla päivärahalla. --85.76.102.108 5. kesäkuuta 2020 kello 10.15 (EEST)
Niin kauan kuin ei selkeitä faktalinkkejä tule, niin kannattaa kai yrittää kaivella tietoa joku nettihauilla tai jostain kansalaisneuvontapalveluista. Tällainen näkyy olevan: https://www.kansalaisneuvonta.fi/fi-FI . Muistaakseni tuolla tai jossain muualla on maksutonta neuvontaa aloitteleville yrittäjille. Sieltä saa ainakin puolueettomampaa tietoa. --Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 13.31 (EEST)
Kannattaa myös miettiä asiakaskokemusta. Asiakas on helppoutta rakastava olento. Ennen hän tykkäsi maksaa käteisellä ja nykyään hän tykkää etätöistä ja lähimaksamisesta. Jos asiakkalle kerrotaan, että hänen pitää kirjautua itse johonkin kummalliseen Työn teettäjä eli Palkan maksaja -rekisteriin, maksaa kaikki sosiaaliset maksut ja pari epäsosiaalistakin lisämaksua, minkä lisäksi verottaja voi koska tahansa seuraavien viiden vuoden aikana pyytää palkan maksaneelta ihmiseltä lisäselvityksiä ja mahdollisesti luokitella ihmisen harmaan talouden tukipylvääksi, niin ei siinä kauan pärjää sellaisten kilpailijoiden kanssa, joiden palvelut voi maksaa muutamassa minuutissa kortilla tai laskulla. Niin sanottu tilaajavastuu lisääntyy koko ajan eli vaikkapa yksittäisten kotitalouksien pitää huolehtia itse siitä, että työntekijöiden pasmat eivät ole sekaisin. Mitä vaikeampaa ja vaarallisempaa palkanmaksusta tehdään kadunmiehelle tai talonmiehelle, sitä pienempi osa asiakkaista haluaa itse joutua "henkilökohtaisiin haasteisiin" (en utmaning eller stämning) toisten ihmisten ongelmista. --Pxos (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 11.03 (EEST)
En edelleenkään ymmärrä mikä koko pyörityksen pointti on. Jos asiakas maksaa korvauksen tavalla, joka ei eroa mitenkään tavallisesta palkanmaksusta, niin silloin se on tavallista työntekijän palkkaa eikä yrittäjyyttä. Asiakas eli työnantaja maksaa silloin palkanmaksusta koituvat kulut eikä sinun tarvitse tehdä laskua, ilmoitat vain tekemäsi tunnit työnantajan kanssa sovitulla tavalla. --Juleston (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 12.13 (EEST)

Metso Outotec ja NelesMuokkaa

Terve. Onko Metso Outotec teknologia-alan pörssiyhtiö ja Neles prosessiteollisuusalan pörssiyhtiö sitten, kun Metso ja Outotec yhdistyvät ja Metso jakautuu kahtia? Haluaisin saada varmuuden, jotta voisin sitten päivittää artikkelit oikealla tavalla.

Käydään tämä keskustelu täällä kahvihuoneessa. Please. --Bau98 (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 21.16 (EEST) edit --Bau98 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2020 kello 03.24 (EEST)

Keskustelua ei käyty täällä eli siellä eli Sekalaista-osastossa, vaan siirsin sen tänne Kysy vapaasti -osastoon äsken. Ole hyvä eli please. --Pxos (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 10.26 (EEST)
Metso Outotec taitaa olla teknologia-alan ja Neles prosessiteollisuusalan, jos olen oikein ymmärtänyt. Jonkun täytyy päivittää artikkelit ja minä aion tehdä sen aikanaan, jos kerkeän. --Bau98 (keskustelu) 9. kesäkuuta 2020 kello 00.55 (EEST)

Sotamies henkilökohtaisena sotilasarvonaMuokkaa

Puolustusvoimissa alimman sotilasarvon yleisnimitys on edelleen sotamies. Aiemmin myös monilla yksittäisillä sotamiehillä oli henkilökohtaisena sotilasarvonaan sotamies. Näin ei kuitenkaan ole ollut enää aikoihin. Milloin sotamies-nimikkeen antamisesta yksittäisille henkilöille on luovuttu? Nimike on korvattu ainakin joissain tapauksissa jääkärillä.

Käsittääkseni edelleen yksittäisen sotilashenkilön sotilasarvona voi olla autosotamies tai lentosotamies. Voisiko olla niin, että pelkkä sotamies on koettu yksittäisen henkilön arvonimikkeenä liian sotaisaksi, mutta nimikkeet autosotamies ja lentosotamies vähemmän sotaisiksi ja siten paremmin hyväksyttäviksi nimikkeiden auto- tai lento-alkuosan aikaansaaman "pehmennyksen" peusteella?

Ruotsissa oli aikoinaan maan puolustuslaitoksen nimenä Krigsmakten eli Sotavoimat. Vuodenvaihteessa 1974/1975 nimeksi muutettiin vähemmän sotaisa Försvarsmakten eli Puolustusvoimat. Lieneekö tällä nimenvaihdoksella ollut vaikutusta siihen, ettei Suomessa anneta yksittäisille henkilöille enää henkilökohtaiseksi sotilasarvoksi sotamiestä? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 15. kesäkuuta 2020 kello 13.36 (EEST)

jaa-a? Ainakin puollustusvoimien sivujen (https://puolustusvoimat.fi/sotilasarvot) mukaan 'sotamies' on miehistön sotilas arvo. Quote ' Alin sotilasarvo on sotamies (Maa- ja Ilmavoimat) tai matruusi (Merivoimat). Sotamiehestä voidaan käyttää puolustushaara- tai aselajikohtaista arvoa, esimerkiksi tykkimies tai jääkäri. /quote Sjmantyl (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 09.58 (EEST)
Tämä taisi lähteeseen perustuen ratkaista ongelman: sotilasarvo sotamies/matruusi on sama ja olemassa, mutta siitä voidaan käyttää eri puolustushaaroissa eri nimitystä. Silloin kysymys oikeastaan asettuu, että milloin näitä aselajikohtaisia nimityksiä on alettu käyttää. Ainakin niitä käytettiin jo 1980-luvun alkupuolella, ja liekkö täällä sitä vanhempia käyttäjiä paljoa olemassakaan, jotka voisivat muistaa aikoja sitä ennen? Varmaan jotain lähteitä on tällekin.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 10.49 (EEST)
1950-luvun sotilasfarsseja kai voisi katsoa, mutta kun sekin perinne katkesi, niin sitä ei pysty seuraamaan pidemmälle. Saadaan siis omalla uudella tutkimuksella haarukka välille 1950-luku - 1980-luku. Mutta varmasti jokin lähde on.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 10.52 (EEST)
Iso tietosanakirja vuodelta 1937 kertoo, että ”Sotamies, sotavoiman alin arvoaste. S.-koulutus jakaantuu tav. alokkaiden, nuorempien sekä vanhempien s:ten koulutuskausiin, joiden pituudet eri maissa vaihtelevat. Erikoisaselajista, joukko-osastosta jne. riippuen s:tä sanotaan tykkimieheksi, lento-s:ksi, pioneeriksi, kaartilaiseksi, jääkäriksi jne.” --Svallis (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 11.56 (EEST)
Hesarin aikakoneen haku on vähän kömpelö, mutta sillä löytyi vielä vuodelta 1966 artikkeli, jossa alokkaista tulee sotamiehiä. 1980-luvulla kaikki tavalliset jalkaväen sotilaat olivat tosiaan jo jääkäreitä. Jääkäri-artikkelista löytyy hieman lisätietoa, muttei vuosilukuja. --Silvonen (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 14.52 (EEST)

Kansallissymbolien käyttö ääriliikkeissä SuomessaMuokkaa

Onko Suomessa käytetty joskus jotakin kansallissymbolia (kuten esimerkiksi karhu, kielo, laulujoutsen) ääriliikettä edustavan järjestön tms. logossa (kuten esimerkiksi uusnatsien tai kansallismielisten)? Mitä noita esimerkiksi on?--176.93.177.29 26. kesäkuuta 2020 kello 11.46 (EEST)

Artikkelissa Lapuan liike näkyy liikkeen logo, jossa esiintyy karhu.--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2020 kello 12.04 (EEST)
Ja IKL. Muutos 2011 käytti laulujoutsenta.--MAQuire (keskustelu) 27. kesäkuuta 2020 kello 03.11 (EEST)

TVn runkomoduuliMuokkaa

TV korjaaja sanoi että runkomoduuli on rikki ja sitä ei kannata korjata. Ei löydy googlesta. Mikä se sellainen runkomoduuli on? 176.72.111.164 27. kesäkuuta 2020 kello 16.06 (EEST)