Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kysy vapaasti!

Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 30 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Synnytysosasto

Millä Keski-Suomen paikkakunnilla Jyväskylän lisäksi on synnytyslaitos? Keuruulla? 193.210.204.118 20. tammikuuta 2025 kello 16.40 (EET)

Ei missään muualla. Iivarius (keskustelu) 20. tammikuuta 2025 kello 16.45 (EET)

Tyttövanki

Käsittääkseni nuoria naisvankeja on Suomessa todella vähän. Ei kai siis ole tyttövankilaa (nuorisonaisvankilaa).

Onko Keravan nuorisovankilassa tyttöosasto?

Sijoitetaanko Hämeenlinnan naisvankilaan todella nuoriakin naisvankeja? Onko siellä heitä varten joitakin erityisjärjestelyjä, joilla pyritään pitämään erillään joistakin varttuneemmista Suomen kaikkein pahimmista naisrikollisista? 193.210.200.226 30. tammikuuta 2025 kello 05.34 (EET)

rikosseuraamuslaitoksella on 2020 julkaisu liipaten aihetta: [[1]]. Quote= " Naisvankeusvankeja on sijoitettuna tällä hetkellä yhdeksään eri laitokseen. Laitokset ovat Hämeenlinnan, Turun, Pyhäselän, Oulun, Satakunnan vankilan Köyliön osaston ja Vaasan suljetut vankilat sekä Vanajan, Kestilän sekä Laukaan avovankilat. Näistä ainoastaan Hämeenlinnan ja Vanajan vankilat ovat tarkoitettu pelkästään naisvangeille. Muissa vankiloissa mies- ja naisvangit sijoitetaan saman laitoksen eri asunto-osastoille. " /quote Sjmantyl (keskustelu) 30. tammikuuta 2025 kello 14.45 (EET)

Keravan nuorisovankila on lakkautettu jo aikoja sitten eikä rakennustakaan enää ole. Nykyään Keravalla on vain aikuisille tarkoitettu avovankila. Ainakin alaikäisiä poikia on pidetty Vantaan vankilassa omalla osastollaan, en tiedä, sijoitetaanko sinne myös tyttövankeja. JVP20 (keskustelu) 6. helmikuuta 2025 kello 16.52 (EET)

Pimeä tila

Ei ollut keskustelua keskustelukanavasta "Kahvihuone (kysy vapaasti)", siirretty kanavan keskustelusta tänne varsinaiselle kanavalle --Aulis Eskola (keskustelu) 8. helmikuuta 2025 kello 11.35 (EET)

Puhelimessani on valittavana moodi: "Pimeä tila" jolloin asiat ovat nähtävissä kuten muutenkin mutta ilman turhaa valosaastetta ja akun kulutusta.

-Eikö Wikipediassakin voisi olla sama toiminto? --Aguilus (keskustelu) 8. helmikuuta 2025 kello 05.39 (EET)

Asetukset -> Ulkoasu -> Vektori (2022), tallenna asetukset ja sen jälkeen voi oikeasta reunasta valita Tumman. --Linkkerpar^keskustelu 8. helmikuuta 2025 kello 05.52 (EET)

Tämä on hyvä esimerkki ihmisen keskittymiskyvyn rajallisuudesta. Testasin vinkkiäsi ja kiitos siitä mutta palasin hyvin pian totuttuun. Suomessa ei varmaan ole yhtään kirjastoa jonka netti näyttäisi tuon tumman. --Aguilus (keskustelu) 8. helmikuuta 2025 kello 06.03 (EET)

Tylsyys

-tästäkin aiheesta artikkeli jonka keskustelusivulla ei ollut keskustelusivua viiteentoistavuoteen artikkelin perustamisesta alkaen. -Noh sitten minä sen alulle laitoin mutta lisää keskustelua toivoisin koska aihepiiri vaikuttanee niin paljon ihmisten käyttäytymiseen. --Aguilus (keskustelu) 10. helmikuuta 2025 kello 17.09 (EET)

Artikkelien keskustelusivuilla ei ole kylläkään tarkoitus jutustella artikkelin aiheesta, vaan etsiä täydennyksiä ja korjauksia artikkeliin... Aulis Eskola (keskustelu) 10. helmikuuta 2025 kello 17.19 (EET)

Poistin luomasi keskustelusivun Keskustelu:Tylsyys, koska kommenttisi siellä ei vaikuttanut liittyvän artikkelin kehittämiseen. --Brewster239^(K·M) 10. helmikuuta 2025 kello 17.54 (EET)

--Ok. ottamatta kantaa tähän keskusteluun niin intuitiivisesti ajatellen juolahti mieleen että jotkut fiksut voisivat käydä läpi nämä artikkkelit: Usko ja Uskomus että olisiko parantamisen varaa?. --Aguilus (keskustelu) 10. helmikuuta 2025 kello 22.05 (EET)

Mitä sokea näkee?

Löysin arkistojen kätköistä aiheeseen liittyvän keskustelun.

Tuohon päätöskommentissa viitattuun filosofisuuteen voisin todeta, että asialla on kuitenkin käytännöllinenkin puolensa. Eräs tuntemani näkönsä aikuisena menettänyt henkilö nimittäin kertoi olettaneensa aikaisemmin, että sokea ”näkee” silmillään (kuten pilkkopimeässä oleva näkevä henkilökin) mustaa, mutta sokeuduttuaan havainneensa, että ainakin hänellä ”aistimus" vastaakin harmaata väriä. Itse, lääketieteellistä koulutusta saamattomana, arvelisin tällaisen kokemuksen johtuvan pikemminkin aivojen reaktiosta muuttuneeseen tilanteeseen kuin mistään silmähermojen tai muutenkaan silmien toimintaan suoranaisesti liittyvästä.

Toki osa sokeista myös sanoo kokevansa ulkoisen ärsytyksen seurauksena jonkinlaisia valoa tai väriä muistuttavia välähdyksiä, minkä saavuttaakseen – lähinnä varhaislapsuudessaan, ennen kuin ymmärtävät toiminnan mahdollista vahingollisuutta – he saattavat painella tai puristella silmiään. --2001:14BB:118:A21F:0:0:1F3A:5B01 23. helmikuuta 2025 kello 14.00 (EET)

On olemassa myös niin sanottu sokeanäkö. JVP20 (keskustelu) 23. helmikuuta 2025 kello 14.27 (EET)

Erikoinen ilmiö. Lieneekö kyseessä jonkinlainen parapsykologinen kyky vai onko tällaisilla henkilöillä ehkä tuntoaisti herkistynyt niin pitkälle, että kykenee koskettamatta erottamaan lähellä olevia kappaleita esimerkiksi vähäisenkin lämpösäteilyn tai ilmavirran avulla. Hiukan erikoisemmalta kuitenkin tuntuisi ajatus, että lähes sokea henkilö voisi silmillään kokea näköaistimuksia sitä itse tiedostamatta. --2001:14BB:118:A21F:0:0:1F3A:5B01 23. helmikuuta 2025 kello 17.38 (EET)

Yle areenassa on mm. Sokea näkee toisin. Mutta käsittääkseni se, että henkilö olisi täysin sokea, ilman mitään näköaistimuksia, on aika harvinaista ja tyypillisempää on että näkökyky on eri tavoilla heikentynyt siihen pisteeseen asti ettei pysty liikkumaan tuntemattomassa paikassa näköaistin avulla jolloin henkilön katsotaan olevan sokea. Tästä huolimatta henkilöt voivat yhä nähdä esimerkiksi kirkkauksien eroja tai liikeen. --Zache (keskustelu) 23. helmikuuta 2025 kello 15.10 (EET)

On kai itsestään selvää, että henkilö, jolla on vielä näköaistin toimintakykyä vähänkin jäljellä, voi sitä silloin rajoitteen puitteissa käyttää aistimiseen riippumatta aistivamman kategorisesta määritelmästä. Aikaisemmin mainitun henkilön kohdalla en tosin tiedä, oliko hänen kohtaamansa sokeus verifioitu sataprosenttiseksi vai ei, --2001:14BB:118:A21F:0:0:1F3A:5B01 23. helmikuuta 2025 kello 17.38 (EET)

Norinteri

Lapissa toim aikoinaan yhtiö Norinter. Muistaako kukaan oliko tämä rajakauppaa hoitava yhtö ? 2001:99A:811:AE00:4040:3E11:7E6D:13A5 28. helmikuuta 2025 kello 12.16 (EET) (kysymys siirretty sivulta Keskustelu:Suomenkielinen Wikipedia tänne. --Anr (keskustelu) 28. helmikuuta 2025 kello 12.44 (EET))

Rajakauppayhtiö-nimitystä käytetty ainakin 1980-luvun Helsingin Sanomissa. Muun muassa 12.10.1985 HS uutisoi kuinka Norinter aikoo tuoda Ulko-Mongoliasta 80 000 riekkoa. --Anr (keskustelu) 28. helmikuuta 2025 kello 12.50 (EET)

Jussi Murikan selviytymisen syy Häjyt 2 elokuvassa

Häjyt 2 elokuvassa paljastettiin, että Jussi Murikka, jonka ensimmäisessä elokuvassa oletettiin hukkuneen Kauhavanjokeen olikin elossa ja eleili ulkomailla huumeidenvälittäjän palveluksessa. Vaikka elokuvassa ei paljastettu, kuinka hän selvisi, niin annettujen vihjeiden perusteella on oletettavaa, että Heikki Grönberg, joka oli kahlinnut Murikan käsiraudoilla auton takaosaan lopulta heitti hänelle avaimet ennen tämän hukkumista ja auton uppoamista ja valehteli Antille Jussin kuolleen vierailtua tämän luona vankilassa. Heikki oletettavasti eleili yhä Helsingissä vaimonsa (ja lastensa) kanssa, vaikka häntä ei mainittu lainkaan jatko-osassa. Vai mitä mieltä te olette? Auttoiko Heikki lopulta Jussin pakoon ulkomaille salaa viimeisenä hyvänä tekonaan hänelle? 86.115.103.210 2. maaliskuuta 2025 kello 09.49 (EET)

Olisivat edes yrittäneet olla vesittämättä ensimmäistä elokuvaa. Nyt yksi suomalaisen elokuvan parhaista kohtauksista muuttui kertaheitolla turhanpäiväiseksi.--MAQuire (keskustelu) 2. maaliskuuta 2025 kello 12.32 (EET)

Tulittaminen on aina varmempi tapa kuin vesittäminen. --Lax (keskustelu) 2. maaliskuuta 2025 kello 12.47 (EET)

Rauhoittuminen

-Miten rentoutua nykyaikana jos ei pääse johonkin metikkoon retkijakkaran kanssa? -Mikäli käyttää tekniikkaa niin näytönsäästäjät ovat ilmeisesi jonkinlaista lohtua tähän tarpeeseen.

-Itse tein näytönsäästäjän joka on todellisuudessa pelkkä musta ruutu jonka voi avata selaimessa.

-Kaipaisin keskustelua aiheesta. --Aguilus (keskustelu) 2. maaliskuuta 2025 kello 21.12 (EET)

-siis vaihteeksi. Selainta käyttäneenä siellä on sitten niitä sivuja kirjanmerkeissä (jos niitä laittelee) tarjolla mutta jos tykkää surffailla ja rentoutua niin itse ainakin koen että joskus tyhjäkin on parempi kuin jokin --Aguilus (keskustelu) 2. maaliskuuta 2025 kello 21.59 (EET)

-Laput silmille. --Aguilus (keskustelu) 30. maaliskuuta 2025 kello 00.38 (EET)

Mistä linkit puolueohjelmiin?

Onko wikipediassa tai jossain virastossa linkkejä kaikkien töhdellisten puolueiden puolueohjelmiin? -- Cimon Avaro 4. maaliskuuta 2025 kello 20.35 (EET)

Etsitkö tälläistä? --Osmo Lundell moi 4. maaliskuuta 2025 kello 20.38 (EET)

Juurikin. Erinomaista. -- Cimon Avaro 5. maaliskuuta 2025 kello 23.21 (EET)

Ilo olla avuksi. --Osmo Lundell moi 5. maaliskuuta 2025 kello 23.30 (EET)

Henkilömiinan määritelmä

_{Siirretty sivulta Keskustelu:Ottawan sopimus. Samoasambia ✎ 12. maaliskuuta 2025 kello 08.03 (EET)}

Yritän selvitellä, mikä lasketaan sopimuksessa henkilömiinaksi. Elikkä onko miina räjähde, joka haudataan maahan (tai upotetaan veteen) vai onko myös ansalangalla laukeava räjähde miina? Copilotin mukaan "...sopimuksessa henkilömiina (jalkaväkimiina) määritellään räjähteeksi, joka on suunniteltu laukeamaan ihmisen läsnäolon, liikkeen tai kosketuksen seurauksena".

Tekoäly oli kuitenkin lukenut vain määritelmän ensimmäisen pykälän, mutta toisessa lukee: "Mine" means a munition designed to be placed under, on or near the ground or other surface area and to be exploded by the presence, proximity or contact of a person or a vehicle.

Tämän perusteella esim. puuhun kiinnitettävä räjähde ei ole kielletty, koska se ei ole maan alla tai lähellä maanpintaa. Vai mikä on "near the ground"?

Sen sijaan maanpinnan läheisyydessä tai maan alla oleva ajoneuvojen tuhoamiseen tarkoitettava miina on kielletty. Jos panssarivaunu on "vechile", on myös panssarimiinat kielletty. Ehkä on tarkoitettu henkilönkuljetusajoneuvoja á la Pasi? Vai mitä lie?

Ehkä joku asiasta minua enemmän kiinnostunut haluaa selvitellä asiaa? Itse hämmennyin vain lisää.

Mutta näin totaalisena maallikkona voisin vaikka lähettää sähköpostia armeijalle ja kertoa, että puihin ja sen sellaisiin saa räjähteitä edelleen kiinnittää, mikä sopii hyvin Suomen maastoon. Kunhan keksii sanalle "near" sopivan määritelmän, voi ansalankoja laittaa myös vaikka mihin varpuihin, kaisloihin tai vaikka ruohonkorsiin. Sen sijaan "vechileitä" vastaan suunnatut miinat pitää heti hävittää. 85.23.105.245 12. maaliskuuta 2025 kello 07.56 (EET)

Älä luota Ai sloppiin. Teksti löytyy täältä: https://geneva-s3.unoda.org/static-unoda-site/pages/templates/anti-personnel-landmines-convention/APLC%2BEnglish.pdf Sivulta 3 Quote = "1. "Anti-personnel mine" means a mine designed to be exploded by the presence, proximity or contact of a person and that will incapacitate, injure or kill one or more persons" /quote. Laukaisutavalla ei ole merkitystä. Sjmantyl (keskustelu) 12. maaliskuuta 2025 kello 12.11 (EET)

How are You

Mitä toi tarkoittaa ja miten tohon pitää vastata? "How do You do" oli kouluaikanani kerrottuna kuulemma Päivää ja siihen kuuluu vastata samalla tavalla. Mitä tarkoittaa brittienglannisa "How are You" ja miten siihen olisi vastattava? --Höyhens (keskustelu) 14. maaliskuuta 2025 kello 01.58 (EET)

Sehän ei ole varsinainen kysymys, johon pitäisi vastata monisanaisesti, vaan osa tervehdysrituaalia. Joku on näköjään tehnyt ihan tutkimusta aiheesta, ja yleisin vastaustyyli brittienglannissa näyttäisi olevan vain ”Fine” tai ”I’m fine”, mutta halutessaan siihen voi liittää kiitoksen tai vastakysymyksen. Responses to the Greeting ‘How Are You?’ in Britain and America. Data ei tosin ole ihan tuoretta. Eräs yhdysvaltalainen tuttuni vastasi aina ”Hanging on”, mutta siinä oli kuulemma riskinä, että toiset eivät ymmärtäneet vitsiä vaan luulivat vastaajan olevan suunnilleen itsemurhan partaalla. --Silvonen (keskustelu) 14. maaliskuuta 2025 kello 05.45 (EET)

Liittyen "mitä kuuluu" -kysymykseen olen joskus harrastanut sosiaalisia eksperimenttejä. Olenkin kertonut parilla lauseella jotain puolihenkilökohtaista viimeaikaisesta elämänkulustani. Välillä juttu on tökännyt täysin, mutta joskus on syntynyt avoin hyvä kohtaaminen :) Aulis Eskola (keskustelu) 14. maaliskuuta 2025 kello 23.36 (EET)

Lappajärven koulut

Onko Lappajärvellä kouluja enää vain kirkonkylässä? 109.240.32.97 14. maaliskuuta 2025 kello 23.12 (EET)

Siltä näyttää, Lappajärven yhteiskoulu tässä.-- Htm (keskustelu) 14. maaliskuuta 2025 kello 23.17 (EET)

Mersu/Tesla

Kun moottoritien alun liikennevaloista lähtee Isohko Mersu ja Tesla kiihdytyskilpaan, jää Mersu melkein lähtökuoppiin kun Tesla on jo kaukana. Monenko kilometrin sähköt Teslassa kuluu kun "kaasu" painetaan pohjaan? Mersusta en tiedä oliko se sähkö- vai bensa-auto. --abc10 (keskustelu) 17. maaliskuuta 2025 kello 12.15 (EET)

Vääntömomentin määrää, eli lähdön räjähtävyyttä säätää Tessun tietokone, joka riippuu mm. akuston varauksesta ja lämpötilasta. Energiankuluun vaikuttaa myös malli ja renkaan tyyppi ja koko jne. Mulla oli liisattu Y vielä vuosi takaperin ajossa, joten puhtaalla näppituntumalla ja nopealla päässälaskulla tuollainen polkaisu johonkin 70kmh vie 0.2kwh, eli jonkun 2-3% akusta, eli pari kolme kilometriä. Mutta sen jälkeen yleensä virtaa kerätään hieman talteen jos esimerkiksi moottoritieltä ramppiin noustessa ja valoihin pysähtyessä kerätään virtaa vähän taksisin. --Osmo Lundell moro 17. maaliskuuta 2025 kello 13.04 (EET)

Lieneekö tuo edes paljon. En osaa sanoa auton mallia, mutta se oli perinteisen henkilöauton näköinen, ei näitä yleisempiä koppakuoraisen mallisia. Jäi kuva että Mersun oli tarkoitus kiihdyttää Teslan ohi ja eteen oikeanpuoleiselle kaistalle, mutta kuten usein näkee, "minun ohi et kyllä mene" valtasi Teslan kuskin mielen. Kiireiset miehet ovat kiireisiä, ja heille sattuu. Perässäni nuuhki kerran puskuria joku kiireinen, ja kun väistin, meni seuraavan perään. Jossain vaiheessa myöhemmin havahduin siihen että sama auto oli nokka vasten keskikaidetta. Mitä lienee tapahtunut. Nykyisessä autossani mittari kertoo bensan kulutuksen, ja se on selvästi hillinnyt omaa menoani. --abc10 (keskustelu) 17. maaliskuuta 2025 kello 13.21 (EET)

Kulutus riippuu monesta tekijästä autossa ja olosuhteissa: miten paljon energiaa menee hukan teille huonon hyötysuhteen ja suoranaisen sudittelun takia. Jos pysytään hyvällä hyötysuhteella (mikä on sangen mahdollista sähköautoilla) eikä energiaa käytetä ihan "renkaiden kuumentamiseen", ripakka (ei äärimmäinen) kiihdytys on energian kulutuksen ja liikenteen sujuvuudenkin kannalta ihan hyvä. Kokonaiskulutushan ruuhka-aikana liikenteessä pyörivissä autoissa yhteensä usein nousee juuri siksi, että seisotaan moottorit käyden odottamassa, kun vihreiden aikaan ei saada siirrettyä runsaasti autoja pois risteyksestä jatkamaan matkaa. Sähköautot eivät kuluta seisoessaan (paitsi talvella lämmitykseen), monet uudetkin bensamoottorit jäävät talvella tyhjäkäynnille ja työntävät siksi energiaa harakoille.

Jos taas käytetään autoa huonolla hyötysuhteella ja suditellaankin, energian kulutus voi olla tupla tai varmaan enemmänkin verrattuna maltillisen reippaaseen liikkeelle lähtöön, joka on energiaoptimi verrattuna edettyyn matkaan. Suurimmilla tehoillaan auto kuin autolla hyötysuhde tuppaa kärsimään. Sähköautolla akun häviöt kasvavat (ja akku ikääntyykin rajusta kuormittelusta).

Bensa-autolla pitkiä matkoja ei kannata körötellä energian kulutuksen kannalta ajateltuna, jos liikenneturvallisuus reippaamman ajon sallii. Tyypillisesti noin 80km/h on optiminopeus energian kulutuksen kannalta. Sähköautoilla energiankulutus käyrä matkaa kohden on aika erilainen: niillä kannattaisi ajaa vain noin 40km/h, jos katsotaan yksistään energiakulutusta suhteessa edettyy matkaan. [2] [3]

Sähköautoissa on lähtökiihdytyksessä yleisesti ottaen huima vääntömomentti ja siten kiihtyvyys. Veto on myös tasaisen jatkuvaa.

Siis kohtuus kaikessa pätenee tässä(kin)... Aulis Eskola (keskustelu) 17. maaliskuuta 2025 kello 17.43 (EET)

Tekstitysten puuttuminen DVD elokuvista

Miksi joidenkin uusimpien elokuvien DVD versioissa ei ole lainkaan suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä tekstityksiä vaan pelkästään englantilaiset tekstitykset, mutta saman elokuvan Blu-Ray versiossa taas on tekstitykset lähes kaikilla peruskielillä? Mistä kannattaa tilata DVDt, joissa on varmuudella suomenkieliset tekstitykset, kun esim. CDONissa lukee joidenkin elokuvien kohdalla ej svensk text? Kruununoksa (keskustelu) 25. maaliskuuta 2025 kello 11.52 (EET)

Arvaan, että tekstitys maksaa ja vie aikaa. Se varmaankin riittää syyksi. Sjmantyl (keskustelu) 27. maaliskuuta 2025 kello 12.56 (EET)

Suomalaisen elokuvakaupan valikoimassa vaikuttaa olevan hyvin kattavasti suomitekstit. Nopealla otannalla ei osunut yhtään sellaista, jossa ei olisi ollut. Tämä ei ole mainos, eikä minulla ole kokemusta tuolta ostamisesta tai muutenkaan sen suuremmin tietoa koko yrityksestä. Kannattaa varmasti tuotetiedoista varmistaa, että on halutut tekstitykset, ostipa mistä tahansa. --Farma3110 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2025 kello 14.53 (EET)

Voiko sitten jälkikäteen johonkin DVD:hen, jossa ei ole suomeksi tekstityksiä asentaa ne itse tietokoneen kautta esim. tästä osoitteesta [4], josta näyttäisi saavan tekstitykset suomeksi Saw X elokuvan DVD versioon.--193.210.194.42 5. huhtikuuta 2025 kello 08.32 (EEST)

Jos käyttää VLCtä niin siinä pystyy liittämään ulkoisen tekstin kun katsoo dvd:tä, mutta noissa eivät ajastukset aina stemmaa ja silloin ne joutuu erikseen ajastamaan, mihin on omat ohjelmat. Siihen ainakin ennen löytyi netistä joku ohje, mutta siitä on pitkä aika kun olen tuollaisia laittanut niin en muista millä ohjelmilla sen saa tehtyä, eikä minun tiedoistani ole paljon apua kun käytän linuxia. Aina se ajastus ei onnistu. Ainakin tuolta löytyy joku ohe Tekstityksen ajastaminen. --Linkkerpar^keskustelu 5. huhtikuuta 2025 kello 09.32 (EEST)

Hotel Golden Dome Iisalmessa

Onko kullattukupolinen sipulitornillinen hotelli Iisalmessa ollut jonkun sortin hengellinen tila ennen hotellielämäänsä, vai onko se vain kirkkomaisine seinämaalauksineen ja kupolineen feikki-kirkollinen? -- Cimon Avaro 28. maaliskuuta 2025 kello 07.02 (EET)

Rakennuksen rakennutti Iisalmen ortodoksinen seurakunta ja se valmistui 1989. Rakennus on toiminut evakkokeskuksena sekä karjalais-ortodoksisen kulttuurin kohtaamispaikkana. Aulis Eskola (keskustelu) 28. maaliskuuta 2025 kello 07.42 (EET)

Sopineisikohan siitä esittää artikkelitoiveen listaan aiemman kirkollisen nimen muodossa, johon sitten voitaisiin lisätä tietona että kirkko on nykyisin hotellikäytössä ja laittaa uudelleenohjauksen hotellinimestä, vai pitäisikö artikkelitoive olla itse hotelli-artikkelille jossa mainittaisiin että on aiemmin ollut ortodoksinen kirkkorakennus, ja vanhasta kirkkorakennuksen nimestä sitten uudelleenohjaus hotelliin? -- Cimon Avaro 28. maaliskuuta 2025 kello 08.05 (EET)

En tiedä, että olisi suoranaisesti kirkko ollut. Kunnollisia lähteitä pitäs löytää, jotta vois edes alottaa artikkelin. Edeltävä oli vain poimintaa satunnaisnettikohinasta... Aulis Eskola (keskustelu) 28. maaliskuuta 2025 kello 08.14 (EET)

Rakennuspa onkin tunnettu alkuajoiltaan nimellä "Evakkokeskus": [5] [6] --Aulis Eskola (keskustelu) 28. maaliskuuta 2025 kello 08.19 (EET)

Voitais tehä artikkeli Iisalmen evakkokeskus, kirjoittaa siihen myös Hotel Golden Dome:sta. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. huhtikuuta 2025 kello 15.47 (EEST)

Pakkosuomi ruotsinkielisissä kansakouluissa

Oliko Suomen ruotsink. kansakouluissa suomi pakollinen aine? 46.132.73.102 5. huhtikuuta 2025 kello 23.54 (EEST) (edit otsikko--Htm (keskustelu) 6. huhtikuuta 2025 kello 00.03 (EEST))

Ei, kuten ei myöskään ruotsi suomenkielisissä kansakouluissa. --Qwerty12302 (kesk | muok) 6. huhtikuuta 2025 kello 02.59 (EEST)

Onko pinta-ala vai väkiluku ensisijainen? Miksi?

Jos vertaillaan kaupunkien ja valtioiden kokoja, on selvästi eri tulkinta, viitataanko pinta-alaan vai väkilukuun. Kaupungeissa lähes poikkeuksetta viitataan väkilukuun:

• "Helsinki on suurempi kuin Rovaniemi."

Mikä pitää paikkansa väkiluvussa, vaikka Rovaniemellä on huomattavasti enemmän pinta-alaa näistä kahdesta. Kukaan ei juurikaan kyseenalaista yllä olevaa väitettä.
Sen sijaan valtioissa ei olekaan samanlaista yksimielisyyttä tulkinnasta. Laitetaan alas väite:

• "Tshekki on suurempi kuin Suomi."

Jälleen pitää väkiluvun osalta paikkansa, mutta pinta-alasta näkee heti, että Suomella on huomattavasti suurempi pinta-ala. Tässä kohtaa ihmiset tuntuvat jakautuvat neljään leiriin:

1. Osa hyväksyy väitteen olettaenkin, että puhutaan Tshekin ja Suomen väkiluvusta.
2. Osa protestoi väitettä ja kyseenalaistaa olettaen, että puhutaan niiden pinta-alasta.
3. Osa olettaa edelleen, että puhutaan pinta-alasta, mutta saattaa kommentoida, että "ei tajunnutkaan Tshekin olevan niin suuri", mutta ei Tshekki olekaan niin suuri.
4. Osa varmistaa tälleen: "Puhutaanko siis pinta-alasta vai väkiluvusta?", eli ns. varmistajat.

Mistä tämä tulkinnan eriävyys johtuu valtioiden osalta? Itselleni on selvää, että molemmissa tapauksissa viittaan aina väkilukuun, niin kaupunkien kuin valtioidenkin osalta, ellen ilmaise toisin. Mutta lieneekö joissakin tapauksissa tarpeen mainita erikseen, puhuuko pinta-alasta vai väkiluvusta?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 6. huhtikuuta 2025 kello 14.42 (EEST)

Syytä aina kirjoittaa "väkiluvultaan suurempi" tai "pinta-alaltaan suurempi", jos tämä ei selvästi tule esiin edeltävästä tekstistä. Aulis Eskola (keskustelu) 13. huhtikuuta 2025 kello 17.36 (EEST)

Kaupungin sanakirjamääritelmä on "asutuskeskus". Valtio ja maa mielletään sanakirjassakin enemmän alueeksi, johon kuuluu muutakin kuin sen asukkaat. Siksi kai nuo ensisijaisuudet. Savir (keskustelu) 13. huhtikuuta 2025 kello 18.17 (EEST)

Porkkalan vuokra

Paljonko ne porkkalalaiset, jotka joutuivat vuokraamaan maitaan ja kiinteistöjään pakolla Neuvostoliitolle, saivat sitä pakkovuokraa yhteensä? 109.240.97.76 6. huhtikuuta 2025 kello 15.26 (EEST)

Neuvostoliitto maksoi vuokraa Suomen valtiolle, kuten artikkelista Porkkalan vuokra-alue näkee. Omaisuutensa menettäneille maksoi Suomen valtio "toisen korvauslain" (Asetuskokokoelma 5.5.1945/390 ‘Toinen korvauslaki’, § 9) perusteella korvausta, joka määriteltiin 31.12.1944 hintatason mukaan, eli korvaus oli yksilöllinen. (Lähde, s. 34). Kun Porkkala palautettiin, korvaus jouduttiin maksamaan takaisin sikäli kuin kiinteistön juridinen omistaja halusi maansa takaisin [7]. Muuan perheemme tuttavaperhe ei kuulemani mukaan halunnut, sillä heillä oli jo uusi elämä rakennettuna toisaalle. --Abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2025 kello 18.13 (EEST)

Suomessa eduskuntavaalikauden pidennys

Milloin Suomessa eduskuntavaalikausi pidennettiin kolmivuotisesta nelivuotiseksi? 46.132.76.56 7. huhtikuuta 2025 kello 14.14 (EEST)

Lukaisepa vaikka täältä. Toisessa kappaleessa kerrotaan. Makevonlake (keskustelu) 7. huhtikuuta 2025 kello 19.48 (EEST)

Ajatusrikos Suomen lainsäädännössä, jollain synonyymillä eli muulla sanalla ilmaistuna?

En tiedä onko fi Wikipediassa tai jossain muussa Wikissä artikkelia aiheesta:

https://www.minilex.fi/a/t%C3%B6rke%C3%A4n-henkeen-tai-terveyteen-kohdistuvan-rikoksen-valmistelu

"Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmisteluun syyllistyisi henkilö, joka henkirikoksen tai törkeän pahoinpitelyn tekemistä varten pitää hallussaan ampuma- tai teräasetta tai muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä taikka välinettä, joka soveltuu erityisesti käytettäväksi välineenä rikoksessa, sopii toisen kanssa tai laatii yksityiskohtaisen suunnitelman jonkin mainitun rikoksen tekemisestä taikka palkkaa, käskee tai muuten yllyttää toista mainitun rikoksen tekemiseen taikka lupautuu tai tarjoutuu tekemään sen".

"Yksityiskohtaisen suunnitelman laatiminen" kuulostaa lähes ajatusrikokselta.

Onko lainsäädännössä muita vastaavia rikoksia, että jos poliisille menee kertomaan ajatelleensa (yksityiskohtaisesti) jotain rikossuunnitelmaan viittaavaa, voi saada tuomion pelkästä rikoksen teon haaveilusta?

Tärkeä kysymys, koska jos verrataan asiaa vaikka itsemurhaan: tosi moni ajattelee itsemurhaa, mutta huomattavasti harvempi ihminen yrittää itsemurhaa. Se että ihminen suunnittelee jotain radikaalia, siitä on usein pitkä matka toteutukseen.

91.159.188.36 13. huhtikuuta 2025 kello 16.22 (EEST)

Siirsin tämän sivulta Keskustelu:Ajatusrikos tänne, koska asia ei varsinaisesti liity artikkelin kehittämiseen. Samoasambia ✎ 13. huhtikuuta 2025 kello 16.51 (EEST)

Suunnitelman laatiminen ei tarkoita ajattelemista. Kielitoimiston sanakirjan mukaan laatia tarkoittaa "tehdä, valmistaa vars. kirjallisesti" ym. eli kyllä sen suunnitelman pitää olla kirjoitettuna ylös. Savir (keskustelu) 13. huhtikuuta 2025 kello 16.59 (EEST)

Lain esitöistä tai oikeuskäytännöstä voisi selvittää, mitä yksityiskohtaiselta suunnitelmalta edellytetään. Oletan, että se ei riitä, että suunnitelma on vain ajatuksia. Kyseinen lakihan aikoinaan herätti keskustelua ja sitä pidettiin ainakin silloiseen lainsäädäntöön nähden poikkeuksellisena. JVP20 (keskustelu) 13. huhtikuuta 2025 kello 17.27 (EEST)

Kostomurhan seuraukset kristinuskossa

Miten kristinuskossa suhtaudutaan kostotarkoituksessa suoritettuun murhaan? Esim henkilö X murhaa henkilön Y ja henkilö Z päättää kostaa Y:n kuoleman murhaamalla X:än niin eikö siinä tavallaan Z aiheuta sitä, että Y kuoli turhaan ja hänen sielunsa on tavallaan myyty paholaiselle ja näin ollen kaikki kolme tahoa X, Y ja Z joutuvat kuolemanjälkeiseen kadotukseen? 46.132.80.217 19. huhtikuuta 2025 kello 20.43 (EEST)

Pöytyän seurakunnalla on kysy papilta sivu jonne voi esittää teologisia kysymyksiä. Noin maallikkona sanoisin, että Y ei joudu muiden tekojen seurauksena kadotukseen.

• https://www.poytyanseurakunta.fi/tutki-uskoa/kysy-papilta

--Zache (keskustelu) 19. huhtikuuta 2025 kello 20.49 (EEST)

Kristinuskossa on yleensä pidetty kaikkia tappamisen muotoja yhtä lailla vakavina synteinä. Toki kristinuskossa uskotaan, että kuka tahansa voi taustastaan huolimatta saada syntinsä anteeksi, jos hän elinaikanaan kääntyy kristityksi ja pyytää syntejään anteeksi. Jos Raamattua on uskominen, ainoastaan Pyhän Hengen pilkkaa ei voi saada anteeksti. Toisaalta pitää muistaa, ettei ole mitään yhtä totuutta siitä, mitä kristinusko jostain asiasta opettaa. Tämä korostuu kysymyksesi kaltaisissa kovin teoreettisissa kysymyksissä. JVP20 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2025 kello 20.53 (EEST)

Koiran rotu

Minkä rotuinen koira on kuvassa? 193.210.202.244 19. huhtikuuta 2025 kello 21.36 (EEST)

Oisko Kanadanpaimenkoira? --Osmo Lundell moro 20. huhtikuuta 2025 kello 02.55 (EEST)

Kysymyksiä Paavista

1. Kun Paavi kuolee, niin joudutaanko hänen käyttämänsä kultainen sormus, jossa on nykyisen Paavin kuva tuhottava samalla tavalla, kuin Enkelit ja Demonit elokuvassa, jonka jälkeen uudelle Paaville valetaan uusi sormus uudella kasvokuvalla vai onko kyseinen tapa täysin fiktiota?

2. Onko Paavi Celestianus V historian ainoa Paavi, joka on todistetusti murhattu virkakautensa aikana?

3. Mikä on ollut historian nopein konklaavi, jossa uusi Paavi on valittu?

4. Onko totta, että ainoa henkilö, jolle Paavi tunnustaa tekemänsä synnit virkakautensa aikana on kerran viikossa Vatikaanissa vierailevalle jesuiittapapille?

5. Onko Vatikaanin kirkon lakien vastaista, jos Paavi haluaa vieraillessaan ulkomailla syödä hienossa ravintolassa ei-uskonnollista ruokaa tai juoda ruokajuomana viiniä tai olutta?

6. Onko milloin viimeksi Paavi käyttänyt arvonimeä Markus tai Luukas? Kruununoksa (keskustelu) 29. huhtikuuta 2025 kello 18.33 (EEST)

1. Ihan totta on; ks. esim. Kalastajansormus.
2. en:List of popes who died violently#Murdered popes
3. Lokakuun 1503 konklaavissa paavi Julius II valittiin ensimmäisellä äänestyskierroksella.
4. Riippuu paavista.
5. Tuskin. Mitä edes olisi katolisessa kontekstissa uskonnollinen/ei-uskonnollinen ruoka?
6. Pyhä Markus vuonna 336. Luukas-nimistä paavia ei ole ollut. Kyseessä ei ole arvonimi vaan paavin valitsema hallitsijanimi.

Mainittakoon myös vielä, että sana ’paavi’ kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. --Qwerty12302 (kesk | muok) 29. huhtikuuta 2025 kello 18.48 (EEST)

Paavin sormus tuhotaan myös silloin, kun paavi eroaa tehtävästään esimerkiksi terveydentilansa takia, kuten kun Benedictus XVI erosi [8].-- Htm (keskustelu) 2. toukokuuta 2025 kello 00.19 (EEST)

Taittuneen kasvin oikeamishakuisuus ylemmästä nivelestä

Missä suomenkielisessä wikipediassa kerrotaan ilmiöstä jossa taittuneen kasvin taitekohtaa ylempi nivel ryhtyy kasvamaan siten kieroon että sen yläpuolella oleva kasvinosa kurottaa taas ylöspäin, ja jos ei missään, missä wikipedian ulkopuolella sitten. En oikein keksi osuvia hakusanoja hakukoneisiin, ehkä täällä joku on kekseliäämpi tai tuntee kasvibiologista termistöä paremmin... -- Cimon Avaro 1. toukokuuta 2025 kello 16.51 (EEST)

En tiedä osuuko ihan täysin tuohon taitekohtaan, mutta ainakin täällä Encyclopædia Britannicassa on vähän avattu kasvin taipumusta kasvaa ylöspäin tai valoa kohti. Suomeksi ainakin termit gravitropismi, geotropismi ja fototropismi liittyvät kasvin ulkoisten vaikutteiden mukaiseen kasvusuuntaan. Enwikissä myös gravitropismista artikkeli. --Farma3110 (keskustelu) 1. toukokuuta 2025 kello 23.40 (EEST)

Toimiiko tuollainen aistiminen siis esimerkiksi laonneen heinän nivelessä? -- Cimon Avaro 2. toukokuuta 2025 kello 02.55 (EEST)

[9] Aulis Eskola (keskustelu) 2. toukokuuta 2025 kello 00.01 (EEST)

Joo, siis noin alussa, mutta kun on jo isompi kasvi joka jostain syystä taittuu, kuten esimerkiksi tallattu heinä tai muuten laonnut. -- Cimon Avaro 2. toukokuuta 2025 kello 02.55 (EEST)

Oulun aluehistoria

Haluan tehdä tämän ( https://m.youtube.com/watch?v=PpqZm9R_Wpw&pp=ygUgZmlubGFuZCBoaXN0b3J5IGVtcGVyb3J0aWdldHN0c3I%3D ) tyyppisen videon Oulun aluehistoriasta kymmenen vuoden välein 1605-2025, eli perustamisesta nykypäivään muttei välttämättä kaupunginosien rajoja näkyvissä koska se olisi vaikeaa. Mutta mistä voin löytää tietoja ja vanhoja karttoja joiden avulla tehdä, koska Oulun sivuilla on ehkä 3 karttaa 200 vuoden takaa joista ei ole apua. Vai onko pakko alkaa lukemaan kirjoja. Ne jotka tekevät noita videoita valtioista löytää tiedot helposti netistä, mutta jostain suomen kaupungista ei tietenkään löydy mitään Mustakahvi (keskustelu) 3. toukokuuta 2025 kello 21.31 (EEST)

Täältä löytyy ainakin joitakin "yleiskarttoja" [10] Aulis Eskola (keskustelu) 3. toukokuuta 2025 kello 22.44 (EEST)

Jumalan siunausta. Todellä hyvä ja selvä sivusto Mustakahvi (keskustelu) 3. toukokuuta 2025 kello 23.56 (EEST)

Kiitoksia myös karttamateriaalien yleiseen käyttöön vapauttajille :) --Aulis Eskola (keskustelu) 4. toukokuuta 2025 kello 20.40 (EEST)

Nanna ja Rauni sarjakuva

Minä vuosina Karvinen-lehdessä esitettiin tuota Nanna ja Rauni sarjakuvaa ja mikä oli sarjakuvan englanninkielinen nimi? 46.132.72.87 5. toukokuuta 2025 kello 09.28 (EEST)

Muistelisin, että Suomessa julkaistuissa Karvinen-lehdissä sitä esitettiin vuodesta 1998 tai 99 ainakin vuoteen 2001 saakka, kunnes sen tilalle tuli Citykoira Simo. Kyseisen sarjakuvan englanninkielistä nimeä tai kuka sen on alunperin keksinyt tai piirtänyt en tiedä.--Kruununoksa (keskustelu) 10. toukokuuta 2025 kello 09.37 (EEST)

Venytys musiikissa

Mikä on musiikkitermi sille että yhtä säveltä täysin rytmin ulkopuolelta venytetään? Aluksi luulin että olisi ollut rubaton heiniä, mutta se otetaankin toiselta säveleltä pois. Siis esimerkiksi laulaessa "I will always love YOUUUUUUUUUUUUUUUUUU". -- Cimon Avaro 6. toukokuuta 2025 kello 21.56 (EEST)

En oikein ymmärrä mitä tarkoitat tuolla "täysin rytmin ulkopuolelta". Esimerkkinä antamasi ”I Will Always Love You” on käsittääkseni lähinnä helvetin pitkä melisma – ei yksi sävel vaan useita säveliä yhdellä tavulla – joka kuitenkin noudattaa pääpiirteissään kappaleen rytmiä. Kotivalo (keskustelu) 13. toukokuuta 2025 kello 22.28 (EEST)

Eli termi löytyy. Kiitos. -- Cimon Avaro 13. toukokuuta 2025 kello 22.44 (EEST)

Itseasiassa artikkelin perusteella kun seuraa linkkejä, tarkemmin hakemaani vastaava olisikin korusävel. -- Cimon Avaro 13. toukokuuta 2025 kello 22.48 (EEST)

En tiedä ovatko nuo sama vai eri asia, vai onko jompikumpi toisen yläkäsite, varsinkaan kun artikkelit Melisma ja Koristelu (musiikki) eivät oikein kohtaa toisiaan. Kotivalo (keskustelu) 13. toukokuuta 2025 kello 23.00 (EEST)

Pirkanmaa

Kenen Pirkan tai minkä Pirkan mukaan on nimetty Pirkanmaa, joksi suuri osa Hämettä on muutettu ja johon on liitetty satakuntalaisiakin pitäjiä? 193.210.192.238 9. toukokuuta 2025 kello 14.58 (EEST)

Pirkanmaan nimi juontuu Pirkkalasta, jonka etymologiasta voi lukea lisää a.o. artikkelista. --Qwerty12302 (kesk | muok) 9. toukokuuta 2025 kello 15.06 (EEST)

https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-tai-minka-pirkan-mukaan Aulis Eskola (keskustelu) 9. toukokuuta 2025 kello 15.16 (EEST)

Pirkanmaan aluettahan vastaa lähinnä historiallinen Ylä-Satakunta. Ongelmat Hämeen ja Ylä-Satakunnan rajojen vedossa alkoivat jo 1775 Kustaa III:n siirtäessä Uudanmaan ja Hämeen läänin sekä Turun ja Porin läänin rajan kulkemaan Näsijärven, Tammerkosken ja Pyhäjärven kautta ja jakoi samalla useamman pitäjän kahteen eri lääniin. Kustaan erhe korjattiin osaksi 1870, kun Hämeen lääniin siirrettiin Tampere ja pääosa viidestä muusta pitäjästä. Ilman siirtoa suunnitellun rautatien Tampereen rautatieasema ei olisi sijainnut Tampereella, vaan kosken toisella puolella, Messukylässä, toisessa läänissä. Tampereen kasvaessa lisää ympäryskuntia on valunut Tampereen kanssa samaan lääniin (viimeiset vuonna 1993). Läänit lakkautettiin 1997 ja maakunnat perustettiin 1994. Eli oikeastaan tuo hämäläinen Pirkanmaa oli pieni 200 vuoden pätkä vuosina 1775-1997. Gopase+f (keskustelu) 15. toukokuuta 2025 kello 10.18 (EEST)

"Kotimainen" kotimaista?

Joskus telkkarissa joku haastateltava elintarvikealan nainen kertoi, että ei ilmaus kotimainen meetvursti tarkoita, että se liha olisi kotimaista vaan kyse on vastaavasta ilmaisusta kuin ranskanleipä. Tietenkään nuo eivät OIKEASTI rinnastu, koska ranskanleipä on vain vakiintunut tuotteeseen itsessään viittaava ilmaus, pelkkä metafora. Mutta ovatko kotimainen meetvursti -nimellä olevat meetvurstit kotimaista lihaa silloin, kun meetvurstipakkauksessa on hyvää Suomesta -merkki? Vai onko sekin merkki vain kuvaannollinen, joka rinnastuisi Ranskan lippuun joka painettaisiin meetvurstipakkaukseen? 46.132.64.220 14. toukokuuta 2025 kello 00.39 (EEST)

Hyvää Suomesta -tuote on vähintään 75% Suomesta ja esim. lihan tapauksessa 100% Suomesta. [11] Aulis Eskola (keskustelu) 15. toukokuuta 2025 kello 15.40 (EEST)

Venäläinen meetvursti on ainakin ollut jo pari vuotta jostain muualta kuin Venäjältä.--MAQuire (keskustelu) 15. toukokuuta 2025 kello 21.15 (EEST)

Sanoisin 70 vuotta, pitemmälle en voi muistaa. Se kai tarkoittaa että siinä voi olla valkosipulia. Meetvursti on venäjäksi салями (salami).--Höyhens (keskustelu) 15. toukokuuta 2025 kello 21.52 (EEST)

Kaartin synnyt

Miten Kaarti aivan alussa syntyi? -- Cimon Avaro 15. toukokuuta 2025 kello 03.55 (EEST)

Mikä kaarti, kaarteja on kovin monenlaisia? Aulis Eskola (keskustelu) 15. toukokuuta 2025 kello 22.52 (EEST)

Se jossa ovat esim. Kaartin hautausmaalle Ruoholahdessa pannut palvelleet. -- Cimon Avaro 15. toukokuuta 2025 kello 23.24 (EEST)

Eikö tää kerro tarpeeksi Suomen_kaarti#Historia? Aulis Eskola (keskustelu) 16. toukokuuta 2025 kello 22.39 (EEST)

2G suljetaan aikaisintaan 2029 lopulla Manner-Suomessa, mutta tuskin mikään operaattori jatkaa oleellisesti pidempään?

1) Wikipedia kertoo nyt: "Ahvenanmaan Ålcom on alkanut poistaa 2G-verkkoa käytöstä. Myös Ruotsi ja Norja ovat päättäneet sulkea 2G-verkon vuoteen 2025 mennessä." Onko Ahvenanmaalla muita operaattoreita, ja jos on, milloin ne sulkevat 2G-verkon?

1.2) Telia Sverige sulkee 2G-verkon vasta 31.12.2027: "När det gäller 2G-nätet har vi beslutat att skjuta upp stängningen till slutet av 2027. Detta för att göra övergången till 4G och 5G så smidig som möjligt för så många som möjligt, då 2G-nätet är det gamla nät som flest saker (t.ex. larm eller bilar) är uppkopplade mot." [12] Syynä mm. se että Toyotassa ei välttämättä ole 4G-tukea: [13]

2) Manner-Suomen 2G-aikataulu.

"26. helmikuuta 2024 Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen 900 ja 1800 MHz:n taajuuslupaehtojen välitarkastelun perusteella koskien 2G-verkkoa. Operaattoreiden on jatkettava MaanLaajuisten 2G-verkkojen ylläpitoa vuoden 2029 loppuun. Verkon sulkemisesta on ilmoitettava vuosi etukäteen Traficomille" [14] Teksteistä voi rivien välistä päätellä, että ainakaan Telia Suomi ja Telia Viro ei jatka enää 2030 vuoden puolella 2G-verkon ylläpitoa, mutta jatkavatko dna tai Elisa?

3) Muut Euroopan maat. Vironkin Telia jatkaa 2029 loppuun asti 2G-verkon ylläpitoa?

4) Miksi Valtioneuvosto Suomessa, ja Viron valtio, toimivat hitaammin kuin Ruotsi ja Norja? Ficom jo 2023 patisti luopumaan 2G:stä: [15]

5) Jos on laite joka tukee 4G tai 5G, miten paljon se käyttä Manner-Suomessa 2G-verkkoa, jos 2G verkon käyttö ei ole asetuksista estetty? Toimiko esim. iPhone, iPad, Apple Watch tai Android-puhelin luotettavammin ja virtaasäästävämmin, jos 2G:n kytkee puhelimen asetuksista pois?

176.72.81.117 16. toukokuuta 2025 kello 15.26 (EEST)

Tämä keskustelu on siirretty sivulta Keskustelu:2G

Ei liittynyt artikkelin kehittämiseen, joten siirsin tänne. Poistin myös ylimääräisiä rivinvaihtoja. Samoasambia ✎ 16. toukokuuta 2025 kello 21.52 (EEST)