Pohjanmaan maanjäristys 1626
Pohjanmaan maanjäristys oli Pohjanmaalla vuonna 1626 tapahtunut maanjäristys, jonka voimakkuus oli välillä 4–5 Richterin asteikolla. Maanjäristyksen päivämääräksi on kirjattu 22. kesäkuuta 1626, ja se on tuntunut nykyisten Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueilla. Järistystä pidetään Suomen historian tuhoisimpana, koska se on ainoa, joka on aiheuttanut merkittävää vahinkoa julkiselle rakennukselle.
Vuoden 1626 maanjäristys on mitä todennäköisimmin merkittävin aineellisia vahinkoja aiheuttanut tämäntyyppinen tapahtuma Suomen historiassa. Se muistetaan siitä, että Paltamon pitäjän kirkko Kainuun Paltaniemellä tuhoutui järistyksessä niin pahoin, että tilalle täytyi myöhemmin rakentaa uusi kirkko. Nykyinen Paltaniemen kuvakirkko lähellä Oulujärven rantaa on puolestaan rakennettu tämän seuraavan kirkon tilalle. Paltamon vanhan kirkon kohtalo on siis Suomen oloissa sangen erikoislaatuinen.
Maanjäristys aiheutti todennäköisesti Pohjanmaan ja Kainuun alueella muutakin vahinkoa, mutta näistä ei ole juuri tarkempaa tietoa. Väitetään kuitenkin Iin pitäjässä Perämeren rannikolla erään kokonaisen niemen jääneen veden alle saman maanliikunnan seurauksena.
Tämä myös Paltamon maanjäristyksenä tunnettu maanjäristys tapahtui siis kesäpäivänseisauksen aikaan 22. kesäkuuta 1626. Vain viikkoa myöhemmin, 30. kesäkuuta 1626, tapahtui puolestaan Napolissa suuri maanjäristys, jonka sanotaan vaatineen 10 000 kuolonuhria. Se on tähän mennessä viimeisin suuri järistys tuliperäisellä Napolin seudulla. On mahdollista, että näiden välillä on ollut jokin yhteys siinä mielessä, että Välimeren alueen mannerlaattojen liikunnot, jotka aiheuttivat Napolin maanjäristyksen, olisivat jo tätä ennen aiheuttaneet jännityksiä myös Pohjois-Euroopassa, jotka olisivat sitten purkautuneet Pohjanmaan järistyksessä.
Vaikka ennen seismografien tai edes tarkkojen muistiinpanojen aikaa tapahtuneiden järistysten voimakkuutta on vaikeaa tietää kovin tarkasti, on todennäköinen arvio Pohjanmaan järistyksen voimakkuudesta noin 4,6 Richterin asteikolla. Täten se kuuluu kymmenen voimakkaimman Suomessa vuoden 1500 jälkeen tapahtuneen järistyksen joukkoon. Voimakkuudessa tämä järistys jää siten selvästi jälkeen Perämeren maanjäristyksestä 1882. Perämerellä tuon vuoden kesäkuussa sattuneista kahdesta suuresta järistyksestä jälkimmäinen on Suomen tunnetun historian voimakkain, hieman yli 5 Richterin asteikolla, mutta Perämeren järistykset eivät aiheuttaneet merkittäviä tuhoja.
Fennoskandian alueella ei tapahdu suuria maanjäristyksiä, ja järistykset voimakkuudeltaan yli 4 Richterin asteikolla ovat harvinaisia. Tämän kokoluokan tapahtuma kestää vain noin kymmenen sekuntia eikä tavallisesti aiheuta juurikaan vahinkoja. Nämä pienehköt järistykset ovat pääasiassa seurausta Atlantin keskiselänteen aiheuttamista jännityksistä, harvemmin muista syistä kuten maankohoamisesta. Suomessa maan tärähtely on yleisintä pohjoisessa.