Haistila
Haistila on kylä Ulvilan kaupungissa Satakunnassa. Se sijaitsee Valtatie 2:n tuntumassa noin kaksi kilometriä kaupungin keskustaajamasta Friitalasta Helsinkiin päin. Pientaloista koostuva asutus on levinnyt lähinnä nauhamaisesti parin kilometrin matkalle Ulvilasta Nakkilan johtavan maantien varrelle. Haistila on yksi Ulvilan vanhimmista kylistä, sen asutus lienee syntynyt jo 1200-luvulla. Asiakirjoissa siitä käytetään myös nimiä Haustila ja Häystilä.[1] Myös Kokemäellä on Haistila-niminen kylä, joten on mahdollista, että Ulvilan Haistilan alkuperäinen asutus on peräisin sieltä.[2]
| Haistila | |
|---|---|
 Haistilan lauttaranta vuonna 1907 Signe Branderin kuvaamana. |
|
| Kaupunki | Ulvila |
| Koordinaatit | |
| Postinumero(t) | 28400 |
Historia muokkaa
Haistilan lauttaranta muokkaa
Haistilan lauttaranta on ikivanha Kokemäenjoen ylityspaikka. Se on ollut käytössä jo keskiajalta lähtien, jolloin se oli osa Ulvilasta Turkuun johtanutta Huovintietä. Haistilassa kulki myös Turusta lähtenyt Pohjanlahden rantatie. Porin kohdalla se kiersi Ulvilan kautta, kun Kokemäenjoen luodot eivät vielä tarjonneet mahdollisuutta jokisuiston ylittämiseen Porissa.[3]
Joen ylitys pohjoispuolelle Ravaniin hoidettiin alun perin ilmeisesti veneillä. Ensimmäinen lautta Haistilaan saatiin tiettävästi 1640-luvulla. Suurikokoinen lautta oli oman pitäjän asukkaille ilmainen, vieraspaikkakuntalaisilta perittiin ylityksestä maksua kolme kupariäyriä hevosta ja ihmistä kohden. Haistilan lautalla oli erittäin suuri merkitys, se oli aina 1700-luvun alkupuolelle saakka seudun ainoa joen ylityspaikka. Yläjuoksulle mentäessä seuraava oli vasta 30 kilometrin päässä Kokemäellä. Viimeinen lautta Haistilaan saatiin 1940-luvulla, jolloin valmistui puinen yhdeksän tonnia kantava lossi. Se poistui käytöstä Friitalan sillan rakentamisen myötä vuonna 1953.[4] Nykyään Haistilan lauttaranta on suosittu virkistyskalastuspaikka.
Krimin sodan aikana vuonna 1854 Haistilaan tuotiin suojaan Porissa ja Reposaarella Venäjän laivastolle rakennettuja tykkiveneitä, joita Pohjanlahden rannikolla purjehtinut brittiläis-ranskalainen laivasto uhkasi. Myös alusten varustelu viimeisteltiin Haistilassa niiden suunnittelijan amiraali Johan Eberhard von Schantzin valvonnassa. Brittilaivaston saapuessa Poriin elokuussa 1855, purjehdittiin siipirataslaiva Sovinto ja kaikki muut kaupungin alukset Haistilaan turvaan.[5]
Haistilan taistelu muokkaa
Haistilan taistelu oli Suomen sodan aikainen, 17. maaliskuuta vuonna 1808 sattunut pieni kahakka. Siinä Poria kohti vetäytyvät Turun läänin jalkaväkirykmentin ja Hämeen rykmentin jälkijoukot kohtasivat kenraali Bagrationin johtaman venäläisen 21. divisioonan etujoukot.[6]
Tiilitehdas muokkaa
1800-luvun lopulla kaksi tanskalaista liikemiestä perusti Haistilaan lyhytaikaiseksi jääneen tiilitehtaan. Se rakennettiin kuitenkin liian lähelle Kokemäenjoen rantatörmää, jonka sortuessa tehdas upposi jokeen. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta tehtaan koneet jouduttiin myöhemmin nostamaan joesta sukeltajien avulla.[7][8]
Rautatieasema muokkaa
Haistilassa sijaitsee vuosina 1895–1973 toiminnassa ollut rautatieasema. Asemarakennus on nykyään asuntona. Haistilan rautatieasema oli aikoinaan tärkeä tavara-asema. Ennen Mäntyluodon radan valmistumista satamaan menevä rahti purettiin Haistilassa lotjiin ja kuljetettiin jokea pitkin Mäntyluodon satamaan.[9]
Koulu muokkaa
Haistilassa on ollut koulu, joka on nykyään lakkautettu.[9]
Lähteet muokkaa
- ↑ Avellan, Niilo J.: ”Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II: Haistila”, Satakunta - Kotiseutututkimuksia III, s. 160–161. Toinen painos. Satakuntalainen osakunta, 1928. Näköisversio verkossa (pdf) (viitattu 24.9.2014).
- ↑ Historical roots of Uotila in Ulvila region leabright.wordpress.com. 28. syyskuuta 2008. Viitattu 28.5.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ Häyrynen, Maunu & Lähteenmäki, Mikael (toim.): Pohjanlahden rantatie – Ratsupolusta rannikon matkailutieksi, s. 35. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja 15. Pori: Turun yliopisto, 2009. ISBN 978-951-29-3950-3 (painettu) ISBN 978-951-29-3993-0 (verkkojulkaisu). Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.11.2009). [vanhentunut linkki]
- ↑ Kokemäenjoen aalloilla ja rannoilla, s.83 Satakuntaliitto. Viitattu 28.5.2012.
- ↑ Auvinen, Eero: Krimin sota, Venäjä ja suomalaiset, s. 235, 240. Turku: Turun yliopisto, 2015. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Taistelut Suomen Sodassa vuosina 1808 ja 1809 elisanet.fi. Viitattu 28.5.2012.
- ↑ Kokemäenjoki, ikiaikainen kulkuväylä mediapinta.fi. Viitattu 28.5.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ Teollisuustyön jäljillä/Ulasoorin tiilitehdas Satakunnan Museo. Viitattu 28.5.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Haistilan rautatiepysäkki Jukka Joutsi. Viitattu 28.5.2012.
