Säräjärvi
Säräjärvi[1] on kylä Kiikalassa Salossa Varsinais-Suomen maakunnassa. Kylä sijaitsee sille nimensä antaneen Säräjärven rannalla Kiikalan Johannislundin kulmakunnalla, Lohjan, aiemmin Nummen, rajalla. Sen historiallisia rajanaapureita ovat olleet lännessä Kiikalan Hidoisenpyöli (vuodesta 1963 vir. Lasikylä) ja idässä Nummen Leppäkorpi.[2]
Historia
muokkaaHistorialtaan Säräjärvi on eräs Varsinais-Suomen maakunnan vajaasta neljästäkymmenestä keskiajalla muodostuneesta autiopyölistä eli ulkoveromaasta, jotka olivat varsinaisista kylistä erillisiä, asumattomia mutta silti verolle pantuja maakappaleita. Ainakin osa niistä on saattanut syntyä keskiajan uudisasutuskaudella syntyneitten uudisasutusten autioituessa.[3][4]
Autiopyölinä nykyisen Säräjärven kylän alue tunnettiin nimillä Haitonpyöli tai Säräkoskenmaa. 1500-luvun alussa sen omisti Kiikalan Saaren kylä, sittemmin se kuului Kiikalan Rekijoen kylän Perttulin talolle, ja 1600-luvulla siellä ollutta myllynpaikkaa vuokrasivat myös Someron Kaskiston ja Suojoen kylien asukkaat. Historialtaan samanlainen autiopyöli oli myös Säräkoskenmaahan lännessä rajoittunut Hidoisenpyöli, jonka omistuksesta eri aikoina olivat käräjöineet useat lähiseudun kylät sekä eräät Perniössä sijainneet kartanot.[5]
Asutus alueella sai alkunsa, kun Säräkoskenmaan ulkoveromaalle vuonna 1757 syntyi Säräjärven torppa, joka kuului Kiikalan Saarenkylän Mikolan talolle. Vuonna 1826 Säräjärvestä tuli verollepantu uudistalo, joka luettiin Nummen Leppäkorven kylään. Vuonna 1858 Säräjärvi erotettiin Leppäkorvesta yksinäistaloksi ja tuli taas kuulumaan Kiikalaan.[6] 1860-luvun puolivälissä Säräjärven eli Särämäen yksinäistalon osti viereiselle Hidoisenpyölin ulkoveromaalle vuonna 1813 perustettu Johannislundin lasitehdas, jolla oli käyttöä etenkin talon viljelyksille yhdyskunnan ruokahuollon turvaamiseksi.[7]
Kun Johannislundin lasitehdas vuonna 1960 lopetettiin[8], muodostettiin pian tämän jälkeen vuonna 1963 varsinaisesta tehdasalueesta Hidoisenpyölin ja Säräjärven kylissä uusi Johannislund-niminen maarekisterikylä[9][10][11]. Tämän seurauksena aiemman Säräjärven kylän historiallisesta alueesta pääosa tuli kuulumaan muodostettuun Johannislund-nimiseen yksinäistaloon, ja vain pieni osa kylän historiallisesta alueesta jäi kuulumaan jäljelle jääneeseen Säräjärvi-nimiseen maarekisterikylään.[2][11]
Lähteet
muokkaa- Hertzen, Erik von: Kiikalan historiallinen aika. (Teoksessa: Kiikalan historia) Kiikala: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8
Viitteet
muokkaa- ↑ Korhonen, Ritva: Alastarolla Ylistarossa. Suomen asutusnimet ja niiden taivutus, s. 457. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990. ISBN 951-9475-72-9 .
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2023 09 Johannislund. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1965. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 17.1.2014)
- ↑ von Hertzen 1987: s. 77–78, 176.
- ↑ Haggrén, Georg, Aki Pihlman & Henrik Jansson: Snappertunan Kullåkerrsbacken. Unohtunut tutkimuskohde unohdetulla alueella. Muinaistutkija, 2003, nro 3, s. 15. Suomen arkeologinen seura. artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.1.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ von Hertzen 1987: s. 176–177.
- ↑ von Hertzen 1987: s. 161, 176.
- ↑ von Hertzen 1987: s. 299.
- ↑ von Hertzen 1987: s. 523.
- ↑ Johannislund Yks. (jpg) (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 17.1.2014.
- ↑ Seräjärvi Yks. (jpg) (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 17.1.2014.
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2023 09 Johannislund. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1991. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 17.1.2014)
