Avaa päävalikko

Kaninkola on halikkolainen kylä, jonka alue on kolmessa erillisessä osassa. Kaninkolan pääalue sijaitsee Kokkilantien ja Kaninkolantien risteyksessä. Toinen suurempi kyläalue tunnetaan Syrjänkulmana ja se sijaitsee Halikonlahden rannalla Vartsalan pohjoispuolella.[1]

HistoriaMuokkaa

Kaninkola on kuulunut suomalaisen vero-oikeuden piiriin, joten se on perustettu jo viimeistään varhaiskeskiajalla. Ensimmäinen maininta Kaninkolasta on vuodelta 1352, jolloin asiakirjojen mukaan kirkko on ottanut haltuun suuren niittyalueen Kaninkolasta. Kyseessä lienee alueen kristillistämistoimi, sillä alueella sijaitsi pakanallinen kalmisto- ja uhripaikka. Niitty palautettiin kaninkolalaisille oikeuden päätöksellä 1625, mutta käytännössä omistusoikeudet olivat sekavat vielä pitkään.[1] Kristillistämistoimista saattaa kertoa kylän nimikin. Tutkija Johanna Halosen mukaan nimi Kanikola olisi johdannainen kaniikista.[2]

Kaninkolan kantatilojen määrä on vaihdellut rajusti. Kylässä oli 1560-luvulla seitsemän kantatilaa, joiden määrä väheni myöhemmin kahteen. Tilat Mäikkä ja Knaapi jaettiin isojaon yhteydessä kahtia, jolloin kantatilojen määrä tuplaantui. 1800-luvun kirkonkirjoissa on mainittu vielä uudempia kantatiloja.[1] Torppia kylässä ei ole ollut montakaan, mutta suurin torppa Paavola on muodostanut hetkellisesti oman kylänkin. Kylän vuokratilat ja torpat itsenäistyivät 1920-luvulla.

Vartsala ja Syrjänkulma ovat olleet vahvaa punaista aluetta, sillä alueella oli saha-, meijeri- ja telakkateollisuutta. Syrjänkulmassa sijaitseekin edelleen työväentalo.

MaantiedeMuokkaa

Pääasiassa Kaninkolan maasto on korkeita metsäisiä mäkiä, joiden väliin jää peltoalueita.[1] Syrjänkulman Pirunvuori on Halikon korkeimpia kohtia. Syrjänkulman eteläosa on alavaa aluetta, jonka keskellä sijaitsee kaisilikkoinen vesijättömaan ympäröimä Kaijanlammi. Purilanjoki sivuaa Syrjänkulmaa.[3] Kaninkolan pääalueella saa alkunsa syvässä uomassa kulkeva Tytynoja, joka toimii rajana Kaninkolan ja Immalan välillä.

Kaninkolan asutus sijaitsee pääalueella Paavolanmäen päällä ja Kokkilantien varressa. Syrjänkulman omakotitaloasutus myötäilee teiden varsia ja on kasvanut yhteen Vartsalan kanssa.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Halikon kulttuuriympäristö ja arvot, s. 63–65. Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti. Turun maakuntamuseo, 2005.
  2. Talvikki Salin: Miksi Suomi on täynnä Katinhäntiä?. Salon Seudun Sanomat, 5.8.2018, nro 215.
  3. Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 21.8.2018.