Tuohittu
Tuohittu on kylä Perniössä Salossa. Kylä sijaitsee Perniön pohjoislaidalla Naarjärven pohjois- ja länsipuolella. Vuonna 2017 Tuohitun postinumeroalueella asui 112 ihmistä[2]. Postinumeroalueeseen kuuluvat Tuohitun lisäksi naapurikylät Nokoinen ja Kumionpää.[3]
| Tuohittu | |
|---|---|
 Tuohittu etelästä kuvattuna. Vasemmalla kylänmäki ja oikealla reunustalla Kavanniemennummi. |
|
  Tuohittu |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Varsinais-Suomi |
| Kunta | Salo |
| Entinen kunta | Perniö |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| Postinumero | 25160 TUOHITTU[1] |
Maantiede muokkaa
Tuohitun kyläalue ulottuu lännestä Tuohitunnummen harjulta Asteljoen latvahaaroille ja Kavanniemennummen yli Naarjärvelle rajoittuen idässä Nairassuohon. Tuohittu ja sen naapurikylät Nokoinen pohjoispuolella ja Kumionpää eteläpuolella muodostavat varsin yhtenäisen kokonaisuuden, ja esimerkiksi Nokoisten ja Tuohitun kantatilat sijaitsevat samalla kylänmäellä. Tuohitun asutus sijoittuu kolmeen eri osaan: Kylänmäelle, Tuohitunnummen eteläreunalle ja Naarjärven kulmakuntaan.[4][5]
Kylänmäki sijaitsee Tuohitunnummen ja Myllyojan välisellä peltoaukealla. Isot maatilat talousrakennuksineen sijaitsevat mäellä tiiviissä kokonaisuudessa. Mäellä on myös saha. Tuohitunnummi on osa kolmatta Salpausselkää, ja sen eteläreunaa pitkin kulkee yhdystie. Tietä myötäilee asutusketju myös molempien naapurikylien puolella. Kylän entiset palvelut ovat sijainneet tien varrella. Naarjärven kulmakunta koostuu entisestä torppariasutuksesta sekä kesäasutuksesta. Alueella sijaitsee myös seurakunnan leirikeskus Naarila.[4][6]
Suuri drumliinimuodostuma Kavanniemennummi erottaa Naarjärven kulmakunnan muusta Tuohitusta. Kavanniemennummi on lähinnä metsien peittämää, ja sen päällä on ojitettuja rämealueita.[7]
Historia muokkaa
Tuohittu on ollut asutettuna kivikaudella. Naarjärven rannalta on löytynyt asuinpaikka, jonka löydöt edustavat Suomusjärven kulttuuria. Alueen asutus on seurannut rannikon vetäytymistä ensin pronssikaudella Asteljoen laaksoon ja sieltä myöhemmin Perniönjoen laaksoon, jolloin Tuohitun ympäristö on jäänyt takamaiksi.[4]
Asutus on palannut asteittain Tuohittuun vasta historiallisella ajalla. Tuohittu on myöhäiskeskiaikainen uudisasutuskylä, josta myöhemmin Nokoinen on irtaantunut omaksi kyläkseen. Sekä Tuohittu että Nokoinen mainitaan vuoden 1540 maakirjassa. Kylät ovat muodostaneet yhteisen jakokunnan. Kylän tilat ovat päätyneet 1600-luvulla Gyllenhjerta-aatelissuvulle. Isoviha autioitti kaksi tilaa, jotka palasivat veronmaksukykyisiksi 1720-luvulla. Isojako toteutettiin vuonna 1784. Naarjärven torpparialue syntyi 1800-luvun aikana.[4]
Torpat itsenäistyivät 1920- ja 1930-luvuilla. Myös Tuohitunnummelle alkoi syntyä meijerin ja sahan työntekijöiden asutusta. Naarjärven Alhaisten torppa muutettiin täyshoitolaksi 1930-luvulla ja myöhemmin seurakunnan leirikeskukseksi. Tuohittuun perustettiin vuonna 1912 kansakoulu, joka jatkoi toimintaansa alakouluna vuoteen 1978 asti. Kylässä on ollut myös posti ja kaksi kauppaa. Toinen kauppa lopetti toimintansa sotien aikana, toinen jatkoi 1990-luvulle, jolloin myös postikin lakkautettiin. Naarjärven rannalle alettiin lohkoa tontteja kesäasutukselle 1950- ja 1960-luvuilla.[4]
Palvelut muokkaa
Tuohitussa vaikuttaa kylätoimintaa aktiivisesti ylläpitävä Tuohitun kyläyhdistys. Yhdistys omistaa entisen Tuohitun koulun, nykyisen Tuohikodon, josta on tullut kyläläisten kokoontumispaikka.[8] Kylässä toimivat Tuohitun vesiosuuskunta ja Kaukolan-Tuohitun-Ylikulman jätevesiosuuskunta, jotka ylläpitävät alueen vesi- ja jätevesijärjestelmiä.[9]
Muut palvelut ovat pitkälti poistuneet kylältä. Kylän läpi kulkee Perniön asemanseudun ja Muurlan välinen yhdystie 1862 eli Raja-ahteentie, joka risteää kylän pohjoispuolella Saloon vievän seututien 110 kanssa.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ Postinumerohaku Posti. Viitattu 23.10.2019.
- ↑ Asukasrakenne 2017 postinumeroalueittain Tilastokeskus. Viitattu 20.10.2019. [vanhentunut linkki]
- ↑ Salon karttapalvelu (Postinumeroalueet) Salon kaupunki. Viitattu 20.10.2019.
- ↑ a b c d e Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti, Perniön kulttuuriympäristö ja arvot, s. 123–127. Turun maakuntamuseo, 2005. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2021 10. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1964. Kartan verkkoversio (jpg) (viitattu 7.10.2019)
- ↑ a b Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 7.10.2019.
- ↑ MOR-Y02-020: Kavaniemennummi (Salo) (pdf) Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.10.2019.
- ↑ Kyläyhdistys ja sen toiminta Tuohitun kyläyhdistys. Viitattu 20.10.2019.
- ↑ Salo - Tuohittu SKT Suomi. Arkistoitu 20.10.2019. Viitattu 20.10.2019.
