Avaa päävalikko

SijaintiMuokkaa

Kylä sijaitsee 110-tien varrella, noin 6 kilometriä Suomusjärveltä länteen ja sen pohjoispuolitse kulkee valtatie 1.[3] Kruusilan lähimmät naapurikylät ovat Kiikalan Pirilä idässä ja Kiikalan Rasvala lännessä.[4][5] Pohjoisessa Kruusilan kylän alue rajoittuu Kiikalan Peltolan ja luoteessa Perttelin Pöytiön, Romsilan ja Toramäen kyliin. [6][7]

NimiMuokkaa

Kylän nimen Kruusila on arveltu johtuvan joko Paimion Kruusilan kylän nimestä tai henkilönnimestä Kruse tai Kruus.[8] Yhdessä Kiikalan kolmesta eteläisimmästä kylästä Kruusilasta, Pirilästä ja Rasvalasta on historiallisesti käytetty nimitystä Kuutti-Kiikala.[9] 1900-luvulla samoista kolmesta kylästä koulupiirinä ja muun muassa postitoimipaikan, pankin ja meijerin vaikutusalueena on käytetty eri yhteyksissä joko nimeä Kruusila [2][10] tai Hirsjärvi [11][12].

Luonnonympäristö ja maisemaMuokkaa

Suhteessa luonnonympäristöön kylä sijaitsee Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön kuuluvan Kiskon Hirsijärven pohjoispäässä, lähellä Kiikalan Omenojärvestä Kiskon Hirsijärveen laskevan Huitinjoen suuta.[3] Kylän alueelle ulottuu osittain Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön kuuluva Pernjärvi ja sen alueelle jäävät kokonaan myös samaan vesistöön kuuluvat Kyynäräjärvi ja Laihajärvi.[4]

Rakennettuna ympäristönä Kruusilan kylä muodostaa kauniin kulttuurimaiseman, joka sisältyi Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisesten ympäristöjen luetteloon 1993[13], mutta ei enää saman luettelon tarkistetuun versioon 2009.

HistoriaaMuokkaa

Varhaisin kirjallinen maininta Kruusilan kylästä on vuodelta 1478. Kylän taloja olivat vuonna 1540 Aro, Jäppi ja Pormestari. Vuonna 1750 Arosta erotettiin Suutari, joka vuonna 1935 liitettiin Jäppiin.[8][14] Taloista Jäppi, Aro ja Pormestari sijaitsevat edelleen paikoilla, joilla ne olivat jo isonjaon ajankohtana vuonna 1782.[3][15]

Kiskon kunnan kanssa yhteinen Hirsjärven kansakoulu perustettiin vuonna 1902.[11] Koulu oli toiminnassa vielä vuonna 1980.[16]

Vuodesta 1929 1960-luvulle Kruusilassa toimi Kruusilan osuusmeijeri.[10] Sittemin meijerikiinteistössä toimi Pienviljelijöiden lomakotisäätiön omistama pienviljelijöiden lomakoti kunnes kiinteistö vuonna 1988 tuli yhteisöasumis- ja majatalokäyttöön.[17]

Kruusilaa ja sen naapurikyliä palveli vuodesta 1917 Kiikalan Hirsjärven Osuuskassa, joka 1960-luvulla liittyi Suomusjärven Osuuskassaan ja toimi vielä 1980-luvulla sen sivukonttorina.[12]

1980- ja 1990-lukujen taitteessa Kruusilan kyläkeskuksessa toimineet koulu, kauppa, pankki ja posti lopettivat toimintansa.[17] Palveluista ainakin kauppa ja posti sijaitsivat Rasvalan kylän puolella, koulu ja meijeri Kruusilan kylässä ja seurantalo Pirilän kylän puolella.[5][4]

PalveluitaMuokkaa

Kruusilassa on toiminut vuodesta 1988 aiemmin pienviljelijöiden lomakotina olleessa entisessä meijerikiinteistössä yhteisöasumista majoitus- ja tilavuokraustoimintaan yhdistävä Ystävyyden Majatalo.[18][19][17]

LähteetMuokkaa

  • von Hertzen, Erik: Kiikalan historiallinen aika. Teoksessa: Kiikalan historia. Kiikala: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8.

ViitteetMuokkaa

  1. Korhonen, Ritva: Alastarolla Ylistarossa. Suomen asutusnimet ja niiden taivutus. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990. ISBN 951-9475-72-9.
  2. a b Postinumerohaun tulos Posti. Viitattu 25.6.2015.
  3. a b c Kruusila Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.6.2015.
  4. a b c Peruskartta. 2023 05 Laperla. Maanmittaushallitus, 1964. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 24.6.2015)
  5. a b Peruskartta. 2023 02 Muurla. Maanmittaushallitus, 1964. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 24.6.2015)
  6. Peruskartta. 2023 03 Iso-Hiisi. Maanmittaushallitus, 1964. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 24.6.2015)
  7. Peruskartta. 2023 06 Kiikala. Maanmittaushallitus, 1965. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 24.6.2015)
  8. a b von Hertzen 1987: 74.
  9. von Hertzen 1987: 131.
  10. a b von Hertzen 1987: 527.
  11. a b von Hertzen 1987: 574-577.
  12. a b von Hertzen 1987: 539.
  13. Kiikala. Kruusilan kylä ja kulttuurimaisema Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.. 1993. Museovirasto. Viitattu 7.7.2015.
  14. von Hertzen 1987: 747.
  15. Karttalinkki Vanha karttapalvelu. Lounaispaikka. Viitattu 25.6.2015.
  16. von Hertzen 1987: 667.
  17. a b c Nylund, Daniel: Majatalon historiaa Ystävyyden Majatalo. Viitattu 25.6.2015.
  18. Malmberg, Lari: Uskonnollisen perheen pojasta tuli hippi, jonka majatalossa saa asua ilmaiseksi. Helsingin Sanomat, 21.11.2014. Artikkelin verkkoversio Viitattu 25.6.2015.
  19. Majatalosta Ystävyyden majatalo. Viitattu 25.6.2015.