Hajala
Hajala on kylä ja kyläkeskus Salon Halikossa lähellä Paimion rajaa. Kylä on muodostanut useiden muiden kylien kanssa Hajalan taajaman. Tämän maatalousvaltaisen kylän läpi kulkevat rautatie ja Kuninkaantie. Kylän pohjoispuolella kulkee moottoritie E18, josta on liittymä nro 12 Hajalaan. Kylän itäosaa halkoo Purilanjoki. Kylässä on oma koulu, urheilukenttä, pururata, uimapaikka Myllytyry (myllypato, vanha myllylampi), päiväkoti sekä nuorille oma nuorisotila Kerhola.
Pitkäportaassa sijaitsee 1700-luvulta peräisin oleva Fredrik Strömbergin perustama Trömperin kestikievari, joka toimii nykyisin osana Salon historiallista museota[1]. Kesäisin kestikievarimuseo on avoinna tilauksesta.
Vuonna 2020 Hajala valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi.[2]
Historiaa muokkaa
Hajalan taajama alkoi kasvaa ja kehittyä 1900-luvun alussa Halikon keskustaksi. Kylään rakennettiin paljon omakotitaloja. Toiminnallinen osuustoiminta virisi kylässä välittömästi osuustoimintalain voimaantulon jälkeen. Asutus sijoittui Kuninkaantien varrelle etenkin kylän länsiosaan.
Hajalan kylän kultakautta olivat 1940–1970-luvut. Vuonna 1960 Hajalan rautatieasema lakkautettiin ja vähitellen rautavalimo (Rauman valu), meijeri, kylän kaupat, pankki ja posti myös lopetettiin. Hajalaan (Saarimäen kylään) perustettiin vuonna 1909 koulu, joka on edelleen toiminnassa alakouluna (Hajalan koulu). Kylän talousalueella Ruskan kylässä oli myös Ruskan koulu (Pyhäloukkaan kansakoulu), joka toimi vuoteen 1971 asti (nykyisin yksityiskotina). Kylässä oli aikoinaan myös Työväentalo, joka purettiin 60-luvulla, sekä talkoilla rakennettu seurojentalo Vuorela (Osakeyhtiö Hajalan Vuorela), joka on nykyisin yksityiskotina.
Hajalan kyläyhdistys on perustettu 22.1.2006 Hajalan kylätoimikunnan tilalle.
Entinen Halikon kunnan lakkauttama vanhainkoti (Kunnalliskoti, nykyisin Vire-koti) on saanut uusia asukkaita uusien omistajien myötä. Alueella on vanha Hajalan Kartanon puinen päärakennus. Salon kaupunginhallitus päätti sittemmin myydä kartanon päärakennuksen yksityiselle yritykselle 20 000 eurolla[3].
Kylään on rakennettu viime aikoina myös uusia omakotitaloja.
Kaavoitus ja yhdyskuntatekniikka muokkaa
70-luvun "sofy"-projektin tuloksena kylään laadittiin kyläsuunnitelma ja kyläkaava, joka ei kuitenkaan koskaan saanut lainvoimaa. Halikon kunta käynnisti uuden kaavatyön Hajalassa vuonna 2005. Uusi karttatyön vaatima ilmakuvaus suoritettiin keväällä 2006. Kuntaliitoksen vuoksi kaavoitus jäi kesken. Vuonna 2011 kylä pääsi osalliseksi toiminnallisen kyläsuunnittelun ja kyläkaavoituksen projektiin (Salon seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma eli KOKO).
Hajalaa on kaavailtu paikallisjunaliikenteen yhdeksi pysäkiksi raideosuuden Turku–Salo varrella. Pysäkki olisi sääsuojalla varustettu pysähdyslaituri, joka olisi varustettu infotaululla, valaisimilla sekä pyörä- ja autopysäköintialueella.
Hajalassa on Salon läntisin moottoritieliittymä.
Vesihuolto muokkaa
Kylässä on yksi kunnallinen vesilaitos, joka tuottaa puhdasta vettä muutamalle kymmenelle yksityistaloudelle.
Kylän taloudet ottavat pääsääntöisesti vetensä porakaivoista. Jätevesijärjestelmät ovat kaikki kiinteistökohtaisia.
Kunnallisen vesihuollon rakentaminen aloitetaan loppukesästä 2015. Hanketta vie eteenpäin Hajalan vesiosuuskunta (Arkistoitu – Internet Archive).
Osuustoiminta muokkaa
Kylään alkoi 1900-luvulla kehittyä paljon palveluita, ja hajalalaiset hyödynsivät ensimmäisten joukossa vuonna 1901 voimaan tullutta osuustoimintalakia. Kylään perustettiin Hajalan osuuskauppa 1903, Hajalan osuusmeijeri 1905 ja Osuuskassa 1926. Jälkimmäinen kehittyi Hajalan osuuspankiksi.
Meijeritoiminta jatkui vuoteen 1960 asti, jolloin se liitettiin Salon seudun osuusmeijeriin. Osuuskauppa laajeni ensin Vartsalaan ja Kokkilaan. Osuuskauppa liitettiin myöhemmin Salon seudun osuuskauppaan. Myös Osuuspankki liitettiin Saloon suurempaan osuuskuntaan. Halikon kirkonkylän kehittyessä palvelut alkoivat siirtyä sinne, eikä Hajalassa nykyään enää ole yksityisiä palveluja.
Halikon suojeluskunta muokkaa
Halikon Suojeluskunnan perustava kokous pidettiin Saarimäen kansakoululla elokuussa 1917. Kokous oli kutsuttu koolle Maataloustuottajain yhdistyksen perustamista varten. Kokous valitsi ensimmäiseksi päälliköksi Toivo Niemisen (myöh. Louko).
Lähteet muokkaa
- ↑ Trömperin kestikievari (PDF) Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU. Arkistoitu 3.7.2018. Viitattu 3.7.2018.
- ↑ Varsinaissuomalainen Kylä 2020 Salon kaupunki. Viitattu 28.11.2020.
- ↑ Minna Filppu: Maakuntakiinteistöt ostaa Hajalan kartanon vanhan päärakennuksen. Savon seudun sanomat, 15.10.2013, nro 282, s. 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.4.2020.
Aiheesta muualla muokkaa