Hiisi (Pertteli)
Hiisi on kyläkeskus, postinumeroalue (25370 Pertteli) ja historiallinen kylä Perttelissä Salossa. Hiisi sijaitsee Perttelin pohjoisosassa Uskelanjoen yläjuoksulla, missä joen etelärannalla on Ison-Hiiden kylä ja joen pohjoisrannalla sijaitsevat Vähän-Hiiden ja Nokka-Hiiden kylät. Lähikyliä Perttelissä ovat joen eteläpuolella Inkere ja Patala etelässä ja joen pohjoispuolella Vihmalo lännessä ja Pitkäkoski ja Haali idässä.[1]
Historia muokkaa
Perimätieto kertoo Hiiden olevan Perttelin vanhin kylä, mutta tosiasiassa se on Perttelin kylistä nuorimpia, mitä todistaa sen kuuluminen historiallisesti niin sanottuihin ruotsalaisen oikeuden kyliin yhdessä Uskelan suurpitäjän takamaakylien kanssa. Keskiaikainen Hiiden kylä on myöhemmin jakautunut kolmeksi kyläksi, Isoksihiideksi, Vähäksihiideksi ja Nokkahiideksi eli Härkähiideksi, jotka nykyään muodostavat kukin oman kylänsä.[2] Sana hiisi tarkoittaa historiantutkija Aulis Ojan mukaan uhrilehtoa[2] ja samaan tulokseen on tullut myös kielitieilijä Mauno Koski.[3] Kulttuurihistorioitsija Veikko Litzenin mukaan Hiisi-nimet kertoisivat muinaisen pitäjäyhteisön hajoamisesta kristilliseen ja ei-kristilliseen yhteisöön kristinuskon vakiintumisen aikoihin.[4]
Hiiden kautta kulkee historiallinen Hiidentie, jonka alkuosan Uskelan ja Perttelin välillä Museovirasto on määritellyt yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[5]
Palvelut muokkaa
Hiidessä toimii peruskoulun luokkien 1–6 opetusta antava Hiiden koulu.[6]
Liikenne muokkaa
Tärkeimpiä liikenneväyliä alueella ovat Uskelanjoen etelärantaa seuraileva, Perttelin kirkolta tuleva ja Rekijoen suuntaan jatkuva yhdystie 2403 eli Isohiidentie sekä joen pohjoisrantaa noudatteleva, Perttelin kirkolta Vihmalon kautta tuleva Vähähiidentie. Näitä yhdistää Hiiden kyläkeskuksen luona Uskelanjoen ylittävä Illinkoskentie, ja Hiiden koulun luona Vähähiidentiestä erkanee Pitkäkosken ja Haalin suuntaan Uskelanjoen pohjoisrantaa noudatteleva Rekijoentie. Hiiden kyläkeskuksesta pohjoiseen kantatielle 52 johtavat Nokkahiidentie ja Isovuorentie ja Kiikalasta Kuusjoelle liikennettä välittävälle Yhdystielle 2405 eli Kärkeläntielle Ihamäentie.[7] Historiallisen Hiidentien osuuksia ovat Vähähiidentie Hiiteen asti ja siitä eteenpäin Rekijoentie Haalin suuntaan.[8]
Lähteet muokkaa
- ↑ Maastokartta. Peruskartta 1:20 000. 2023 03 Iso-Hiisi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1999.
- ↑ a b Oja, Aulis: Perttelin historia. [Pertteli]: Perttelin kunta ja seurakunta, 1958.
- ↑ Koski, Mauno: Itämerensuomalaisten kielten hiisi-sanue: Semanttinen tutkimus: 1. Väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita, osa 5. Turku: Turun yliopisto, 1967.
- ↑ Litzen, Veikko: Om socknen. Historisk tidskrift för Finland, 1977, 62. vsk, s. 331–335. (ruotsiksi)
- ↑ Perttelin kirkkomaisema ja Hiidentie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Hiiden koulu Salon kaupunki. Arkistoitu 3.4.2012. Viitattu 8.7.2012.
- ↑ Kartat ja reitit Eniro. Arkistoitu 22.7.2012. Viitattu 8.7.2012.
- ↑ Kalpa, Arto & Ikonen, Iiro: Hiidentien maisemanhoitosuunnitelma. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen moniste 9. Turku: Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2005. ISBN 951-614-067-X (PDF), ISBN 951-614-066-1 (nid.). Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 10.7.2012).