Muurlan kirkonkylä

Muurlan kirkonkylä on taajama ja entisen Muurlan kunnan keskusta Salon kaupungissa Varsinais-Suomessa. Taajama sijaitsee Ylisjärven etelärannalla. Vuonna 2022 taajamassa asui 899 ihmistä.[1]

Muurlan kirkonkylä

Muurlan kirkonkylä

Koordinaatit: 60°20′58.8″N, 23°16′48.3″E

Valtio Suomi
Maakunta Varsinais-Suomi
Kunta Salo
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
Väkiluku (2022) 899
 – Väestötiheys 3,28 as./km²











Muurlan kirkonkylän läpi virtaa Ylisjärven laskujoki Muurlanjoki. Kirkonkylän taajama on syntynyt Muurlantien ja Kaukolantien risteysalueelle, jossa on Muurlan kirkko, nuorisotilaksi muutettu entinen kunnantalo sekä kirjasto. Muurlan kaikki palvelut olivat keskittyneet kirkonkylälle. Taajamassa toimivat Muurlan alakoulu, Muurlan Opisto, lähikauppa ja pubi. Taajaman liepeille on syntynyt pienteollisuutta.

Historia

muokkaa

Muurlan kirkonkylän taajama on syntynyt Muurlan kylään, jonka kantatilat Nikula ja Uotila yhä sijaitsevat taajaman etelälaidalla. Muurlan kylä on peräisin myöhäiskeskiajalta,[2] mutta kylän alueelta on löytynyt runsaasti esihistoriallisen ajan esinelöytöjä ja Muurlanjoen varrella on arveltu olleen pysyvää asutusta jo kivikaudella.[3] Kirkonkylän kallioisilla mäillä on useita pronssikautisia röykkiöhautoja.[4]

Muurlan kylä on kuulunut uudisasutuskylistä koostuvaan Muurlan läänin veropitäjään, mutta kirkollisesti Uskelaan. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Muurlan kylässä on ollut kolme tilaa. Kylän läpi kulkevan maantien varrelle rakennettiin kirkko vuonna 1741. Isojako toteutettiin vuonna 1780, jolloin kylän tilat olivat kaikki ratsutiloja. Kansakoulu rakennettiin vuonna 1889 Pyölin puolelle kylän kupeeseen. Kylään lohkottiin kaksi uuttaa maatilaa 1910-luvulla ja itsenäistyneitä torppia ja työväenasuntoja 1920- ja 1930-luvuilla. 1930-luvulla kylään perustettiin kansanopisto Muurlan Opisto. Muutenkin Muurlan kylä kasvoi ja sinne rakennettiin seurantaloja, uusi pappila, kauppoja ja pankkeja. Sotien jälkeen kylään asutettiin huomattavasti siirtoväkeä.[2]

1950-luvulla kirkonkylälle Ylisjärven rantaan rakennettiin kaupunkilaisten huviloita sekä vaatimattomampaa kesäasutusta. Kirkonkylän asemakaavan myötä naapurikylän Pyölin puolelle rakennettiin laaja omakotialue 1980-luvulla ja taajama-alue laajeni edelleen 1990-luvulla Muurlantien myötäisesti länteen Kistolan puolelle ja pohjoiseen Pyölin yli Rannan puolelle.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2024.[vanhentunut linkki]
  2. a b c Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti, Muurlan kulttuuriympäristö ja arvot, s. 37–46. Turun maakuntamuseo, 2005. Teoksen verkkoversio.
  3. Kuturmäki 2 Kulttuuriympäristön palveluikkuna: Museovirasto. Viitattu 5.3.2024.
  4. Koivumäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna: Museovirasto. Viitattu 5.3.2024.