Ylisjärvi (Salo)

Ylisjärvi on Varsinais-Suomessa Salossa Muurlan kirkonkylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön.

Ylisjärvi
Valtiot	Suomi
Paikkakunta	Salo ja Salo
Koordinaatit	60°21′58″N, 23°16′37″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki	Muurlanjoki
Järvinumero	24.043.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	23,8 m
Rantaviiva	9,102 km
Pinta-ala	1,75194 km²
Tilavuus	0,00364504 km³
Keskisyvyys	2,08 m
Suurin syvyys	4,27 m
Saaria	ei saaria
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Maantietoa

Järven pinta-ala on 175 hehtaaria eli 1,8 neliökilometriä. Se on 3,5 kilometriä pitkä ja 1,0 kilometriä leveä. Järven eteläpuoliskosta työntyy länteen Tresvikinlahti, joka on puoli kilometriä leveä. Siksi järven leveydeksi voisi ilmoittaa myös vain 700 metriä. Järvi on muodostunut kaakkoispään kirkonkylän läpi kulkevan harjun patoamana. Järven laskujoki on siellä puhkaissut itselleen uoman harjun läpi. Järven ympäristö on alavaa viljelyaluetta, jota täplittää kallioiset ja metsäiset mäet. Järvelle näistä mäistä näkyvät koillisrannan Koskimäki, länsirannan Isoahonmäki ja erityisesti Rapakallio, sekä eteläosassa lantinen Haukkamäki ja itäinen Koivumäki. Järvi on täysin saareton.

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 3,6 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0036 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 2,1 metriä ja suurin syvyys on 4,3 metriä. Syvin kohta sijaitsee itärannassa Kovaskallion edustalla.

Järven rantaviivan pituus on 9,1 kilometriä ja sen rannat ovat pääasiassa peltomaata tai taajama-aluetta. Joissakin kohdissa rantaan ulottuu metsää. Muurlan kirkonkylä sijaitsee järven eteläosassa. Kirkko näkyy järvelle ja taajama levittäytyy etelä- ja kaakkoisrannoille asti. Järven ympärillä sijaitsee joitakin kyliä tai kulmakuntia. Niitä ovat lounaassa Kistolanpaltta, luoteessa Yltjärvi, koillisessa Ruotsala ja Koski ja idässä Ranta ja Pyöli. Asutus on viljelytiloja ja haja-asutusta. Rannoille on rakennettu lähes 50 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet ympäristön suuremmilta teiltä. Järven pohjoispään kiertää seututie 110 ja siitä 800 metriä pohjoiseen valtatie 1. Järven itärantaa kiertää kirkonkylän läpi kulkeva yhdystie 1861.

Luontoarvoja

Vedenlaatu

Järven vesi on runsasravinteista ja savesta sameaa. Sen näkösyvyys on vain 0,5–0,9 metriä. Haja-asutus ja viljely on aiheuttanut järven rehevöitymisen. Veden ravinteet ovat sakkautuneet vuosikymmenten ajan sedimenteiksi järven pohjalle. Vaikka ympäristön kuormitus on tasaisesti vähentynyt, kumpuaa järven pohjasta ravinteita takaisin veteen ja mahdollistaa runsaan leväkasvuston. Levän hapentuotanto on niin voimakasta, että happipitoisuudet ylittävät veden liuotuskyvyn ja vesi jää ylikylläiseen tilaan. Tämä on etenkin kaloille huono asia. Ylikylläisyys ulottuu järven matalissa osissa pohjaan asti. Talvella tilanne on päinvastainen. Levän yhteyttäminen laantuu ja jääkannen alla syntyykin happipitoisuuden vähenemistä ja pohjan lähellä on toisinaan happikatoa, sillä pohjasta kumpuavat ravinteet kuluttavat happea koko talven.

Ekosysteemien ravintotaloudessa fosfori näyttelee tärkeintä osaa. Vedelaadun seurannassa vuosina 1970–2015 on saatu seuraavanlaisia tuloksia. Veden fosforipitoisuus on talvellakin rehevöityneen järvien tason yläpuolella ja se saattaa silloin saavuttaa arvon 100 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l). Kesän arvot yleensä nousevat tästä ja saavuttavat toisinaan 200 μg/l ja harvoin jopa 300 μg/l. Typpipitoisuudet eivät vaihtele vuodenajoittain näin selkeästi. Ne pysyvät yleensä välillä 500–2000 μg/l välillä. Molemmat arvot viittaavat ylirehevöityneen järven tilaan.

Ekosysteemin tila

Runsaiden ravinteiden ansiosta vesikasvillisuus on järvellä runsasta. Rannoilla viihtyvät ilmaversoiset kasvit kuten osmankäämi, järviruoko, järvikaisla, kurjenmiekka, myrkkykeiso, terttualpi, rantakukka ja monet sarat. Avovedessä kelluvat ulpukka ja muutama vitalaji. Tärkein kasvikuntaan kuuluva ryhmä on levät ja sinibakteerit. Järven kalakantaan kuuluu rehevän järven lajistoa, mikä on yleensä särkipainotteinen. Näitä ovat särki, sorva, lahna ja pasuri. Petokaloja ovat ahven, kiiski, kuha ja hauki. Järven lahdissa ja kasvustossa viihtyvät eri sammakkolajit ja rupikonna. Myös kyykäärme, sisilisko ja vaskitsa viihtyvät siellä myös.

Tavallisimmat vesilinnut ovat telkkä, sinisorsa ja tavi. Palavia lajeja ovat laulujoutsen, silkkiuikku, mutta lokkilinnut karttavat järveä vielä. Rantametsiköissä laulavat satakieli ja kultarinta. Piisami on järveltä hiljattain kadonnut , mutta saukko taas sinne ilmaantunut.

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Kiskonjoen–Perniönjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 24) Perniönjoen alueella (24.04), jonka Ylisjärven alueeseen (24.043) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 23,8 metriä mpy.

Järveen on johdettu alle 20 lyhyttä pelto-ojaa. Järvi saa pääosan vedestään Ruotsalanjokea myöten. Joen eri osia kutsutaan myös nimillä Koskenjoki ja Kurkijoki. Sen laskukohdassa on lampimainen laajentuma. Ylisjärven alueella on vain yksi järvi, joka laskee Ylisjärveen. Se on Lammenjärvi, joka laskee siihen lännestä Tresviikinlahteen Myllyojaa myöten. Järvien vedenpintojen korkeusero on 30 metriä.

Järven laskujoki lähtee järven eteläpäästä. Se on Muurlanjoki eli myös Karhujoki, joka muuttuu alempana Perniönjoen nimiseksi. Siihen yhtyy matkalla esimerkiksi Astejoki ja Kiskonjoki ennen joen laskua Itämeren Suomenlahteen Krailanselkällä.