Osmankäämit
Osmankäämit (Typha) on noin 30 lajia käsittävä kasvisuku osmankäämikasvien heimossa[2]. Sen lajit esiintyvät kosteissa paikoissa. Lajit kasvavat kaikissa maapallon ilmastovyöhykkeissä tropiikista viileään. Suomessa esiintyy kaksi lajia: leveäosmankäämi (Typha latifolia) ja kapeaosmankäämi (Typha angustifolia).
| Osmankäämit | |
|---|---|
 Leveäosmankäämi (Typha latifolia) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Osmankäämikasvit Typhaceae |
| Suku: |
Osmankäämit Typha L.[1] |
| Katso myös | |
Lajeja ja risteymiä
muokkaa- Typha angustifolia – kapeaosmankäämi eli kapealehtiosmankäämi
- Typha domingensis – etelänosmankäämi
- Typha latifolia – leveäosmankäämi eli leveälehtiosmankäämi
- Typha laxmannii – siro-osmankäämi
- Typha minima – pikkuosmankäämi
- Typha orientalis – vaskiosmankäämi
- Typha shuttleworthii
- Typha × glauca – iso-osmankäämi (leveä- ja kapeaosmankäämin risteymä)
Käyttö
muokkaaLeveä- ja kapeaosmankäämiä käytetään koristekasveina lammikoiden rannoilla ja kuivakukka-asetelmissa. Lisäksi osmankäämien mehevästä juurakosta on tehty hätäleipää.[3] Toisen maailmansodan aikana Saksan Passauhun perustettiin tehdas valmistamaan osmankäämien juurakosta ns. Typha-jauhoa.[4] Australiassa sikäläisen osmankäämilajin nuoria versoja on syöty myös salaattina, ja juurakoista on punottu narua. Osmankäämi tuntuu villaiselta.[5]
Muuta
muokkaaOsmankäämi on kuvattuna entisen Kälviän kunnan vaakunassa.
Lähteet
muokkaa- ↑ ITIS (englanniksi)
- ↑ World Flora Online: Typha L. World Flora Online. Viitattu 1.7.2021. (englanniksi)
- ↑ Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella floran 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 9.7.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Toivo Rautavaara: Mihin kasvimme kelpaavat, s. 119. WSOY, 1976.
- ↑ Bulrush, Cumbungi Australian Government