Sarat
sarakasvisuku
Sarat (Carex) on sarakasvien (Cyperaceae) heimon runsaslukuisin suku. Siihen arvellaan kuuluvan tuhannesta jopa kahteen tuhanteen lajia.[2]
| Sarat | |
|---|---|
.jpg) Piukkasaran (Carex elata) kukinto. Ylemmät tähkät ovat hedekukallisia, alemmat emikukallisia. Valkoiset osat ovat emikukkien luotteja. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
| Suku: |
Sarat Carex L. |
| Synonyymit | |
 Sarojen levinneisyys. |
|
| Katso myös | |
Sarat ovat levittäytyneet koko maailmaan, mutta tyypillisesti lajit viihtyvät lauhkean ja kylmän vyöhykkeen soilla, kosteilla niityillä ja rannoilla.[3]
Tuntomerkit
muokkaaSarojen varret ovat haarattomia ja useimmiten kolmikulmaisia, mikä erottaa ne heinistä. Sarojen kukinnot voivat olla tiiviitä tähkiä tai erilaisia kerrannaiskukintoja. Kukat ovat rakenteeltaan varsin yksinkertaisia ja ne sijaitsevat tähkäsuomujen peitossa. Emikukkaa ympäröivää esilehteä sanotaan pullakoksi, joka monilla lajeilla muistuttaa muodoltaan pulloa. Pullakon muoto ja emikukan luottien lukumäärä (kaksi tai kolme) ovat tärkeitä tuntomerkkejä lajien tunnistuksessa. Sarojen siemen eli hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä pähkylä.[4] Pullakoissa voi loisia pullakkonokien (Anthracoidea) suvun nokisieniä.
Hede- ja emikukat voivat sijaita samoissa tähkäkukinnoissa (yhtäläistähkäiset ja useimmat yksitähkäiset lajit), saman kasviyksilön eri tähkäkukinnoissa (erilaistähkäiset lajit) tai eri kasviyksilöissä (kaksikotiset lajit).[4]
Systematiikka
muokkaaSuomessa tavattavat saralajit on jaettu kolmeen alasukuun: Carex, Psyllophora ja Vignea. Jako perustaa lähinnä kukintojen rakenteeseen. Useimmat sarat, varsinkin lähisukuiset lajit, risteytyvät helposti keskenään. Monet risteymät ovat martoja eli hedelmättömiä, mutta joissain tapauksissa risteymät voivat olla myös hedelmällisiä, jolloin takaisinristeytymisen vuoksi syntyy vaikeasti tulkittavia lajiryhmiä. Suomessa esimerkiksi keltasara (Carex flava) muodostaa lähilajeineen tällaisen lajiryhmän ("keltasararyhmä"), jossa tulkinnasta riippuen on viisi tai paljon enemmän lajeja.[4] Saroja tutkivaa tieteenalaa sanotaan caricologiaksi.
Lajeja
muokkaaSaroihin kuuluu maailmanlaajuisesti noin 2060 lajia.[1] Suomessa havaittuja lajeja on Suomen putkilokasvien luettelon mukaan yhteensä sata.[5]
Lajit Suomessa
muokkaaSuomessa tavattavat saralajit, -alalajit ja -muunnokset:[6][5][4]
- aapasara – Carex rotundata
- allinsara – Carex concolor (aiemmin tundravesisara Carex aquatilis subsp. stans)[5][7]
- hajasara – Carex remota
- hakarasara – Carex spicata
- hapsisara – Carex capillaris
- lettohapsisara – Carex capillaris subsp. capillaris
- harjusara eli harjusormisara – Carex pallidula (aiemmin Carex pallens[8])
- harmaasara – Carex canescens
- harsusara – Carex rariflora
- hentosara – Carex disperma
- hernesara – Carex viridula
- lettohernesara eli pikkunokkasara – Carex viridula var. bergrothii
- rantahernesara eli hernesara – Carex viridula var. viridula
- sirohernesara – Carex viridula var. pulchella
- hetesara – Carex acutiformis
- hietikkosara – Carex arenaria
- hirssisara – Carex panicea
- hostinsara – Carex hostiana
- idänsara – Carex praecox
- itämerensara – Carex extensa
- jalkasara – Carex pediformis
- rinnejalkasara – Carex pediformis subsp. rhizodes
- jokapaikansara – Carex nigra
- jouhisara – Carex lasiocarpa
- juurtosara – Carex chordorrhiza
- jänönsara – Carex leporina (aiemmin Carex ovalis)
- kahtaissara – Carex disticha
- kaislasara – Carex rhynchophysa
- kalliosara – Carex rupestris
- kalvassara – Carex pallescens
- kanervisara – Carex ericetorum
- karttusara (eli nuijasara p.p.) – Carex buxbaumii
- karvasara – Carex hirta
- keltasara – Carex flava
- kerosara (eli kirjosara) – Carex norvegica
- ketunsara – Carex vulpina
- kevätsara – Carex caryophyllea
- kiiltosara – Carex saxatilis
- kirppusara – Carex pulicaris
- korpisara – Carex loliacea
- kurmitsansara – Carex × grahamii (aiemmin Carex stenolepis)
- kuusamonsarake – Carex simpliciuscula (aiemmin Kobresia simpliciuscula)
- lapinsara – Carex lapponica
- lehtosara – Carex sylvatica[9]
- lettonuppisara eli nuppisara – Carex capitata
- lettosara – Carex heleonastes
- liereäsara – Carex diandra
- luhtasara – Carex vesicaria
- lähdesara – Carex paniculata
- euroopanlähdesara – Carex paniculata subsp. paniculata
- mattosara – Carex brizoides[5]
- merisara – Carex mackenziei
- mustasara – Carex atrata
- mutasara – Carex limosa
- mykerösara – Carex bohemica
- mätässara – Carex cespitosa
- nokisara – Carex fuliginosa
- napanokisara – Carex fuliginosa subsp. misandra
- nokkasara – Carex lepidocarpa
- etelännokkasara – Carex lepidocarpa subsp. lepidocarpa
- kuusamonnokkasara – Carex lepidocarpa subsp. jemtlandica
- pallosara – Carex globularis
- patukkasara – Carex hartmaniorum (aiemmin Carex hartmanii)
- pitkäpääsara – Carex elongata
- piukkasara – Carex elata
- idänpiukkasara – Carex elata subsp. omskiana
- lännenpiukkasara – Carex elata subsp. elata
- polkusara – Carex brunnescens
- kangaspolkusara – Carex brunnescens var. brunnescens
- korpipolkusara – Carex brunnescens var. laetior
- pullosara – Carex rostrata
- rahkasara – Carex pauciflora
- revonsara – Carex otrubae
- riekonsara – Carex lachenalii
- riippasara – Carex paupercula (aiemmin Carex magellanica subsp. irrigua)
- ripsisara – Carex pilosa[5][10]
- ristasara eli lännenhernesara – Carex demissa
- lännenristasara – Carex demissa subsp. demissa
- ruissara – Carex secalina[5][11]
- räpyläsara – Carex ornithopoda
- röyhysara – Carex appropinquata
- saamenmaansara – Carex × saamica
- somersara – Carex glareosa
- sopulinsara – Carex macloviana
- sormisara – Carex digitata
- soukkasara – Carex parallela
- sukassara – Carex microglochin
- suolasara – Carex recta (aiemmin Carex halophila)
- sysisara – Carex atrofusca
- taigasara – Carex media (aiemmin siperiankirjosara – Carex norvegica subsp. inferalpina)
- tundrasara – Carex holostoma
- tunturinuppisara – Carex arctogena
- tunturisara – Carex bigelowii
- amerikantunturisara – Carex bigelowii subsp. bigelowii[7]
- euroopantunturisara – Carex bigelowii subsp. dacica
- tunturisarake – Carex myosuroides (aiemmin Kobresia myosuroides)
- tuppisara – Carex vaginata
- tähtisara – Carex echinata
- törrösara – Carex muricata
- unkarinsara – Carex melanostachya
- vaaleasara – Carex livida
- vahasara – Carex flacca
- vankkasara – Carex riparia
- varstasara – Carex pseudocyperus
- varvassara – Carex glacialis
- velttosara – Carex laxa
- vesisara – Carex aquatilis
- taigavesisara – Carex aquatilis subsp. aquatilis
- vienansara – Carex atherodes
- vihnesara – Carex paleacea
- viiltosara – Carex acuta
- viitasara – Carex tenuiflora
- virnasara – Carex pilulifera
- vuomasara – Carex adelostoma (aiemmin lapinnuijasara – Carex buxbaumii subsp. mutica)
- välisara – Carex distans
- äimäsara – Carex dioica
Lajit muissa Pohjoismaissa
muokkaaPohjoismaissa tavattavia saralajeja ja -alalajeja, joita Suomessa ei nykyisin tavata:[12][13][14]
- alaskansara – Carex stylosa
- amerikanniittysara – Carex praticola
- dyynisara – Carex trinervis
- grönlanninsara – Carex scirpoidea
- huippuvuortensara – Carex amblyorhyncha
- intiaanisara – Carex intumescens
- islanninsara – Carex lyngbyei
- jäkkisara – Carex nardina
- kaartojäkkisara – Carex nardina subsp. nardina
- oikojäkkisara – Carex nardina subsp. hepburnii
- jäämerensara – Carex subspathacea
- kanadansara – Carex tribuloides
- karhunsara – Carex ursina
- käyräsara – Carex maritima (Suomesta hävinnyt[6])
- laidunsara – Carex pairaei (eli laiduntörrösara – Carex muricata subsp. pairae)
- loikosara – Carex bicolor
- lumimaasara – Carex rufina
- napahapsisara – Carex capillaris subsp. fuscidula
- nukkasara – Carex tomentosa
- nummisara – Carex binervis
- nuokkusara – Carex pendula
- pyökkisara – Carex strigosa
- ruijansara – Carex salina
- sojosara – Carex divulsa (mahdollisesti esiintynyt myös Suomessa[6])
- vihersojosara eli pitkäsara – Carex divulsa subsp. leersii
- sorjasara eli sirosara – Carex krausei
- tylppösara – Carex obtusata
- täpläsara – Carex punctata
- ventosara – Carex straminea
- vuonosara – Carex vacillans
- vuorisara – Carex montana (Suomesta hävinnyt[6])
- öölanninsara – Carex ligerica tai Carex colchica[15]
Lajeja muualla maailmassa
muokkaaMuualla maailmassa luonnonvaraisia saralajeja ja -alalajeja:[16][14][5]
- azoriensara – Carex hochstetterana
- azorienvirnasara – Carex pilulifera subsp. azorica
- falklandinsara – Carex trifida
- harjassara – Carex davalliana
- harmosojosara – Carex divulsa subsp. divulsa
- hiekkasara – Carex physodes
- häntäsara – Carex crinita
- japaninsara – Carex morrowii
- jyväsara – Carex distachya
- kaartosara – Carex curvula
- kanariansara – Carex canariensis
- katvesara eli idänvarjosara – Carex siderosticta
- keniantähkäsara – Carex monostachya
- kimmelsara – Carex lurida
- kultasara eli aarresara – Carex aurea
- kuparisara – Carex buchananii
- madeiransara – Carex lowei
- makaronesianristasara – Carex demissa subsp. cedercreutzii
- neulasara – Carex lupulina
- okasara – Carex folliculata
- oshimasara – Carex oshimensis
- palmusara – Carex muskingumensis
- piikkinuijasara – Carex grayi
- pronssisara – Carex comans
- puumansara – Carex vulpinoidea
- rassisara – Carex retrorsa
- rihmasara – Carex eburnea
- roikkosara – Carex debilis
- rotkosara – Carex vulcani
- ruostesara – Carex ferruginea
- ruskosara – Carex flagellifera
- ruwenzorinsara – Carex runssoroensis
- siperiantunturisara – Carex bigelowii subsp. arctisibirica
- sirosara – Carex brunnea
- sonomansara – Carex albida
- taitansara – Carex castanostachya
- teneriffanlähdesara – Carex paniculata subsp. calderae
- teneriffansara – Carex perraudieriana
- varjosara – Carex plantaginea
- vaskisara – Carex tenuiculmis
- Carex duriuscula
Lähteet
muokkaa- Den virtuella floran: Starrar (Carex) 25.11.2005. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 20.5.2007. (ruotsiksi)
- Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Govaerts, R. et al.: Carex L. Plants of the World Online. 2023. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 29.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Anthony Darrouzet-Nardi: Systematics of the genus Carex anthony.darrouzet-nardi.net. 5.5.2003. Viitattu 20.5.2007. (englanniksi)
- ↑ Leinonen, Matti, Nyberg, Teuvo & Veistola, Simo: Koulun biologia: Metsät ja suot, s. 134–135. Otava, 2007.
- ↑ a b c d Retkeilykasvio 1998, s. 542–576.
- ↑ a b c d e f g Suomen Lajitietokeskus: Sarat (Carex) Laji.fi. Viitattu 29.12.2023.
- ↑ a b c d Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 36–40.)
- ↑ a b Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2023. Suomen putkilokasvien luettelo. Lisäyksiä ja muutoksia perusteluineen 4. Lutukka 39:2. (s. 137–138.)
- ↑ Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:109–116.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2015: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Lehtosara Carex sylvatica) 2016. Helsinki: Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 21.1.2017.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2015: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Carex pilosa) 2016. Helsinki: Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 21.1.2017.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2015: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Carex secalina) 2016. Helsinki: Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 21.1.2017.
- ↑ Den virtuella floran: Förteckning över svenska starrarter. Viitattu 11.3.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 784–819. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
- ↑ a b Finto: Kassu: Carex Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Finto. Viitattu 24.1.2017.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Öölanninsara (Carex colchica) Viitattu 5.12.2020.
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia Carex-suvun lajeista Markku Savelan sivuilla
- ITIS: Carex (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Carex (englanniksi)
- Flora of North America: Carex (englanniksi)
- Flora of China: Carex (englanniksi)