Vuorisara
Vuorisara[2] (Carex montana) on patjamaisia kasvustoja muodostava, Euroopassa kasvava sarakasvi. Suomesta laji on löydetty viimeksi 1800-luvulla.
| Vuorisara | |
|---|---|
_IMG_7730.JPG) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Hävinnyt |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Yksisirkkaiset Monocotyledoneae |
| Kladi: | Commelinids |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
| Alaheimo: | Cyperoideae |
| Tribus: | Cariceae[1] |
| Suku: | Sarat Carex |
| Laji: | montana |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Carex montana |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
muokkaa
Vuorisara on mätästävä, lyhytrönsyinen ja kasvaa 5–30 cm korkeaksi. Sen varret ovat usein alaskaartuvia ja varsien tyvitupet tavallisesti viininpunaisia, myöhemmin säikeiksi hajoavia. Harmahtavanvihreät lehdet ovat 2 mm leveitä ja varren pituisia. Kuolleet lehdet säilyvät pitkään vaaleaksi kulottuneina. Alimman tähkän tukilehti on kalvomainen ja tupeton. Hedetähkä on tavallisesti perätön. Emitähkiä on 1–3 kappaletta ja ne ovat soikeita, 6–15 mm pitkiä ja lähekkäin. Tähkäsuomut ovat tylpähköjä, tummanpunaruskeita, vain kapealti kalvolaitaisia ja kärkiosaltaan risalaitaisia. Pullakot ovat vihertävänruskeita, kapean päärynänmuotoisia, suonettomia ja tiheään lyhytkarvaisia, Pullakoiden suuodat ovat lyhyitä. Vuorisara kukkii kesäkuussa.[3]
Vuorisara muistuttaa läheisesti kanervisaraa (C. ericetorum) ja virnasaraa (C. pilulifera).[3][4]
Levinneisyys
muokkaaVuorisaraa tavataan Pyreneiltä itään läpi Keski- ja Itä-Euroopan Keski-Venäjälle saakka. Etelässä levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Italiaan ja Balkanin niemimaalle, pohjoisessa Britteinsaarille, Tanskaan, Etelä-Ruotsiin ja Baltiaan. Lisäksi Tyynenmeren rannikolla Mantšuriassa kasvaa lajin toista muunnosta: C. montana var. manshuriensis.[5] Suomessa vuorisaran tiedetään kasvaneen 1850-luvulla Ahvenanmaalla ainakin Hammarlandissa.[4] Epävarmoja havaintoja on myös Turusta, viimeisin vuodelta 1883.[3]
Elinympäristö
muokkaaVuorisara kasvaa kuivilla rinneniityillä, metsänreunoissa ja valoisissa lehtometsissä.[3][4]
Lähteet
muokkaa- Kettunen, Taina: Vuorisara. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 104.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
muokkaa- ↑ Stevens, P. F.: Cyperaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 4.4.2021.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Vuorisara – Carex montana Laji.fi. Viitattu 4.4.2021.
- ↑ a b c d Retkeilykasvio 1998, s. 567.
- ↑ a b c Kettunen 1997, s. 104.
- ↑ Den virtuella floran: Lundstarr (ruotsiksi) Viitattu 27.9.2010.