Pullosara
Pullosara (Carex rostrata) on sarakasvien heimoon kuuluva monivuotinen tuulipölytteinen kasvilaji.
| Pullosara | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
| Suku: | Sarat Carex |
| Laji: | rostrata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Carex rostrata |
|
| Katso myös | |
UlkonäköMuokkaa
Pullosara kasvaa 25–100 cm korkeaksi ja kasvaa monenlaisilla kosteilla paikoilla, kuten rannoilla ja soilla. Pullosaran lehdet ovat tummanvihreitä ja 3–4 mm leveitä. Pullosaran kukinnossa on kahdenlaisia tähkiä: ruskehtavia, hoikkia hedetähkiä, joissa sijaitsevat hedekukat, ja kellanvihreitä, pulleita emitähkiä, joissa sijaitsevat emikukat. Hedetähkiä kehittyy aivan kasvin latvaan 2-4 kappaletta. Emitähkät, joita on niin ikään 2-4 kappaletta, sijaitsevat hedetähkien alapuolella. Kypsä emitähkä hajoaa helposti joukoksi kellertäviä pullakoita. Pullakot kapenevat jyrkästi ja muistuttavat muodoltaan viinipulloa.[2][3] Pullosara muistuttaa paljolti luhtasaraa, mutta pullosaran pullakot kapenevat kärjestä jyrkemmin kuin luhtasaralla.
Pullosara levittäytyy suikertavan juurakkonsa avulla mätästen muodostamiksi saraikoiksi. Laajoja kasvustoja kutsutaan suursaroiksi. Ne erottuvat ympäristöstään sinertävän harmaina alueina.[3]
ElinympäristöMuokkaa
Pullosara viihtyy järvien ja lampien rannoilla tai matalassa vedessä sekä karunpuoleisilla nevoilla.[3]
LevinneisyysMuokkaa
Pullosara on yleinen koko Suomessa. Pullosara on monimuotoinen, ja se voi risteytyä lähilajiensa kanssa.
LähteetMuokkaa
- ↑ Akhani, H. & Zehzad, B.: Carex rostrata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.11.2016. (englanniksi)
- ↑ Mossberg B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 796. (suom. S. Vuokko & H. Väre). Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ a b c Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 166-167. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0.