Loikosara
Loikosara (Carex bicolor) on sarojen (Carex) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on matalakasvuinen ja kasvaa löyhinä mättäinä. Sen varret ovat noin 20 cm pitkiä sekä aluksi pystyjä, mutta ajan myötä maanmyötäisemmiksi painuvia. Loikosaran lehdet ovat vaaleanvihreitä, kapeita, sileitä ja hentoja sekä myös vartta lyhyempiä. Loikosaralla on suikertava juurakko.[2]
| Loikosara | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
| Suku: | Sarat Carex |
| Laji: | bicolor |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Carex bicolor |
|
| Katso myös | |
Loikosara on yhtäläistähkäinen saralaji, ja sen kukinnossa on kahdesta neljään pientä ja pyöreähköä tähkää. Yleisesti ottaen tähkät ovat puhtaasti emikukallisia, mutta ylimmässä tähkässä on tähkän tyvellä hedekukkia ja yläosassa emikukkia. Emikukat ovat kaksiluottisia. Tähkäsuomut ovat munanmuotoisia sekä yleisväritykseltään mustia ja niissä on vaaleanvihreä keskisuoni. Pullakot ovat pyöreitä ja vaaleita sekä suuodattomia. Tähkien tukilehdistä ylimmät ovat yleensä huomaamattoman kokoisia, mutta alimman tähkän tukilehti on tavallisesti koko tähkistön pituinen.[2]
Loikosaraa tavataan harvinaisena Pohjoismaissa lähinnä Skandien vuoriston alueella ja sitä ei toistaiseksi ole tavattu Suomessa. Loikosara kasvaa kosteilla ja kalkkipitoisilla paikoilla hiekka- tai sorapohjaisessa maassa tunturiseuduilla, kuten puronvarsilla, sorapohjaisissa luhdissa sekä vuotomailla. Alavemmilla alueilla loikosara saattaa kasvaa myös ajoittain tulvivilla jokien rannoilla.[2]
Lars Levi Laestadius keräsi lajin ensimmäistä kertaa vuonna 1821, ja lajin löytö julkaistiin seuraavana vuonna 1822. Muutamia Laestadiuksen 1821 keräämiä näytteitä on talletettuna Ruotsin luonnontieteellisen museon, Naturhistoriska riksmuseetin kokoelmiin.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Lansdown, R.V.: Carex bicolor IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.7.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d Den virtuella floran: Brokstarr (Carex bicolor) Den virtuella floran. 2011. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 22.7.2017. (ruotsiksi)