Wiurilan kartano

kartano Salossa

Wiurilan kartano[1] on Salon kaupungin Halikossa sijaitseva aateliskartano.[2]

Wiurilan kartanon päärakennus. Arkkitehti Charles Bassi. Kuva Lauri Hollmén.
Wiurilan kartanon talousrakennuksia. Arkkitehti Carl Ludvig Engel. Kuva Satu-Maaria Mäkipuro.
Wiurilan kartanon talousrakennuksia. Arkkitehti Carl Ludvig Engel. Kuva Satu-Maaria Mäkipuro.
Wiurilan kartanon talousrakennuksia. Arkkitehti Carl Ludvig Engel. Kuva Satu-Maaria Mäkipuro.
Wiurila Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Historia muokkaa

Vanhimmat maininnat Wiurilan kartanosta ovat 1400-luvulta, jolloin sen omistajaksi mainitaan Magnus Johansson till Wiorela 1400-luvulla. Kartanon peri hänen tyttärensä Elseby, ja kartano periytyi äidiltä tyttärelle vuoteen 1787 saakka. Omistajasukuihin kuuluivat Fleming-, Mannersköld- ja Cronstedt-suvut.[3] Vuoden 1787 jälkeen kartanon ovat omistaneet Armfelt-, Standertskjöld- ja Aminoff-suvut.

Vapaaherra, kenraalimajuri Magnus Wilhelm Armfelt osti kartanon vuonna 1787.[4] Hänen nuorempi poikansa todellinen kamariherra, vapaaherra August Filip Armfelt peri Wiurilan ja Vuorentaan kartanot ja rakennutti Wiurilaan uuden päärakennuksen.[4] Seuraava kartanonherra oli August Philipin poika kreivi Magnus Reinhold Armfelt, joka rakennutti kartanon talouskeskuksen.[4] Wiurilassa on ollut 1800-luvulla oma saha ja tiilitehdas ja kartanossa on toiminut 1800-luvun loppupuolelle saakka olutpanimo sekä viinatehdas. Kartano oli lähes täysin omavarainen. Magnus Reinholdin pojan kamariherra, kreivi August Magnus Gustaf Armfeltin aikana Wiurilan kartanoon kuului noin 48 000 hehtaaria maata, tosin osa siitä Karjalassa Hiitolan pitäjässä.[1][4] Kartanoalueen pinta-ala on nykyisin noin 150 hehtaaria.[1]

Wiurilan kartanon viimeinen kreivi oli Carl August Reinhold Lars Armfelt.[4] Hänen tyttärentyttärestään Anna Louise Standertskjöld-Brüninghausista tuli kartanon omistaja vuonna 1951.[4][5] Myöhemmin kartano siirtyi hänen tyttärelleen Anne Marie Aminoffille.[4][6] Alexander Aminoff on kartanon tuleva isäntä.[7]

Nykyisin kartanon yhteydessä toimii vaunumuseo, puoti, juhlasali, ravintola, hotelli ja vuokra-asuntoja.[3] Alueella on myös golfkenttä sekä ratsastuskoulu. Ruotsin prinssi Carl Philipin designtoimisto ja suomalainen muotoiluyritys suunnittelivat Wiurila Chair -tuolit ravintolatilaan vuonna 2022.[8]

Kartanossa järjestetään Wiurilan kesä -taidetapahtuma.[9]

Rakennushistoria muokkaa

Wiurilan päärakennus oli pitkään puinen. Uusklassista tyylisuuntaa edustavan kivisen päärakennuksen on suunnitellut August Philip Armfeltin tilauksesta italialainen arkkitehti Charles Bassi, ja se valmistui 1810-luvulla.[10][11][12] Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1806 turkulaisen muurarimestari Johan Sundstenin johdolla, ja rakennus valmistui 1811.[13] Kartanon talouskeskuksen suunnitteli Carl Ludvig Engel, ja se valmistui vuosina 1835–1845.[1][14] Museovirasto on määritellyt Wiurilan kartanon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[15]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Wiurilan kartano wiurilankartano.fi.
  2. Wiurilan kartanon tarina - Noblesse oblige, aateluus velvoittaa | Yle Areena – podcastit areena.yle.fi. Viitattu 5.10.2023.
  3. a b Anna Lisa otti 21-vuotiaana keskiaikaisen kartanon hoitaakseen – tilinteon hetki koitti 1967: ”Silloin minuun lensi perkele” Ilta-Sanomat. 3.11.2018. Viitattu 5.10.2023.
  4. a b c d e f g Wiurilan kartanon perintö – vanhaa eurooppalaisuutta ja uutta yrittäjyyttä Varsinais-Suomessa yle.fi. 12.8.2019. Viitattu 5.10.2023.
  5. Minna Filppu: Uutuuskirja kertoo Wiurilan kartanon Anna Lisa Brüninghausin värikkäästä elämästä SSS.fi. 27.10.2018. Viitattu 5.10.2023.
  6. Anne-Marie Aminoff kuvailee rantojen umpeenkasvua surulliseksi kehitykseksi. Nyt hän iloitsee lehmistä, joita katselee mielellään, kuten monet muutkin alueella vierailevat. SSS.fi. 10.7.2020. Viitattu 5.10.2023.
  7. Talvikki Salin: Tuleva Wiurilan isäntä Alexander Aminoff kuuli ylennyksestään kertausharjoituksessa – Salon seudulle tuli 26 ylennystä SSS.fi. 4.6.2023. Viitattu 5.10.2023.
  8. Muotoilu | Suomalainen designyritys sai kuninkaallista apua – Ruotsin prinssi Carl Philipin kädenjälki näkyy uudessa tuolissa Helsingin Sanomat. 25.3.2022. Viitattu 4.2.2024.
  9. Wiurilan kesässä juhlavuonna nelisenkymmentä taiteilijaa – turkulainen Erika Adamsson toteuttaa näyttelyyn maalauksia kartanon albumikuvien pohjalta ts.fi. 9.3.2023. Viitattu 5.10.2023.
  10. Halikon kunnan verkkosivut halikko.fi. Arkistoitu 2.5.2009. Viitattu 1.8.2009.
  11. Elämää Wiurilan kartanossa - Antiikki & Design antiikkidesign.fi. 14.12.2015. Viitattu 5.10.2023.
  12. "En ovanligt vacker pojke" blev Finlands första utbildade arkitekt, men vem känner längre Charles Bassi? svenska.yle.fi. Viitattu 8.1.2024. (ruotsiksi)
  13. C. J. Gardberg: Kivestä ja puusta. Otava, 2002. ISBN 951-1-17423-1.
  14. Kartanokeitoksia Wiurilassa yle.fi. 20.1.2010. Viitattu 5.10.2023.
  15. Viurilan kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Montonen, Pia Maria: Wiurilan Anna Lisa : arkea ja juhlaa Armfeltien kotikartanossa. Kartanon emännän Anna Louise Standertskjöld-Brüninghausin muistelmat. Tammi, 2018. ISBN 978-951-31-9507-6.

Aiheesta muualla muokkaa