Wiurilan kartano
Wiurilan kartano[1] on Salon kaupungin Halikossa sijaitseva kartano.
HistoriaMuokkaa
Vanhimmat maininnat Wiurilan kartanosta ovat 1400-luvulta, jolloin sen omistajaksi mainitaan Magnus Johansson till Wiorela 1400-luvulla. Kartanon peri hänen tyttärensä Elseby, ja kartano periytyi äidiltä tyttärelle vuoteen 1787 saakka. Tuolloin kartanon osti vapaaherra, kenraalimajuri Magnus Wilhelm Armfelt. Hänen nuorempi poikansa August Filip Armfelt peri Wiurilan ja Vuorentaan kartanot ja rakennutti Wiurilaan uuden päärakennuksen. Seuraava kartanonherra oli August Philipin poika Magnus Reinhold Armfelt, joka rakennutti kartanon talouskeskuksen. Wiurilassa on ollut 1800-luvulla oma saha ja tiilitehdas ja kartanossa on toiminut 1800-luvun loppupuolelle saakka olutpanimo sekä viinatehdas. Kartano oli lähes täysin omavarainen. Magnus Reinholdin pojan August Magnus Gustaf Armfeltin aikana Wiurilan kartanoon kuului noin 48 000 hehtaaria maata, tosin osa siitä Karjalassa Hiitolan pitäjässä.[1]
Wiurilan kartanon viimeinen kreivi oli Carl August Reinhold Lars Armfelt. Hänen tyttärentyttärestään Anna Louise Standertskjöld-Brüninghausista tuli kartanon omistaja vuonna 1951. Myöhemmin kartano siirtyi hänen tyttärelleen Anne Marie Aminoffille. Nykyisin kartanon yhteydessä toimii museo, ravintola sekä hostelli. Alueella on myös golfkenttä sekä ratsastuskoulu. Kartanoalueen pinta-ala on nykyisin noin 150 hehtaaria.[1]
RakennushistoriaMuokkaa
Wiurilan päärakennus oli pitkään puinen. Uusklassista tyylisuuntaa edustavan kivisen päärakennuksen on suunnitellut August Philip Armfeltin tilauksesta italialainen Carlos Bassi, ja se valmistui 1810-luvulla.[2] Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1806 turkulaisen muurarimestari Johan Sundstenin johdolla, ja rakennus valmistui 1811.[3] Kartanon talouskeskuksen suunnitteli C. L. Engel, ja se valmistui vuosina 1835–1845.[1] Museovirasto on määritellyt Wiurilan kartanon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[4]
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c d Wiurilan kartano wiurilankartano.fi.
- ↑ Halikon kunnan verkkosivut halikko.fi. Arkistoitu 2.5.2009. Viitattu 1.8.2009.
- ↑ C. J. Gardberg: Kivestä ja puusta. Otava, 2002. ISBN 951-1-17423-1.
- ↑ Viurilan kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
KirjallisuuttaMuokkaa
- Montonen, Pia Maria: Wiurilan Anna Lisa : arkea ja juhlaa Armfeltien kotikartanossa. Kartanon emännän Anna Louise Standertskjöld-Brüninghausin muistelmat. Tammi, 2018. ISBN 978-951-31-9507-6.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Wiurilan kartanon tarina, toim. Sini Sovijärvi, Yle Radio 1, audio 43 min
- Kartanokeitoksia Wiurilassa[vanhentunut linkki]
- Anna Lisa otti 21-vuotiaana keskiaikaisen kartanon hoitaakseen. Ilta-Sanomat 3.11.2018