Johannislundin lasitehdas

Johannislundin lasitehdas toimi Johannislundissa Kiikalassa Varsinais-Suomessa nykyisen Salon kaupungin alueella vuosina 1813–1960. Tehdas oli Nuutajärven ohella Suomen lasitehtaista pitkäikäisin.

Johannislundin lasitehdas Kiikalassa 1950.

Tehtaan työntekijöitä mahdollisesti 1940- tai 1950-luvulla.

Johannislundin lasitehtalla tehty vaarinkaljapullo.

Tehdas Hidoisenpyölin takamaalle

Tehdas perustettiin Kiikalan, Someron, ja Nummen pitäjien yhtymäkohdalla sijainneelle Hidoisenpyölin ulkoveromaalle, johon perniöläisellä Viipurin eli Frillan säterillä oli vanhastaan osuus, jonka Perniössä maata omistanut vänrikki Johan Berndt von Torcken hankki omistukseensa.

Lasitehtaalle sopivaksi paikan teki sijainti laajalla Kaskistonnummen harjualueella, jossa oli sopivaa kvartsihiekkaa ja runsaasti ennestään hyötykäyttämätöntä metsää. Matkaa Kiikalan kirkolle oli kuitenkin 10 kilometriä, ja ensiksi piti rakentaa tie. Työntekijöitä perustetussa tehtaassa oli alaikäiset mukaan lukien noin 50. Tuotteina olivat aluksi pullot, apteekkilasi ja yksinkertainen talouslasi.

von Torckenilta tehtaan osti sen isännöitsijänä aiemmin toiminut Jean Lignell, joka oli tehtaan omistaja vuosina 1819–1830. Lignellin aikana tehtaan tuotannossa ei tapahtunut suuria muutoksia.

Inkereen lasitehtaan yhteydessä 1833–1865

Lignellin jouduttua konkurssiin omistajana oli esittelijäsihteeri, teologian tohtori Henrik Reinhold Bäck vuosina 1830–1833 kunnes tehtaan osti Perttelin Inkereen lasitehtaan ja kartanon omistajaksi vain kaksi vuotta aiemmin tullut Magnus Leonard Alftan. Alftanin aikana tehtaan tuotanto jatkui hyvin entisenlaisena ja pääatuotteena olivat pullot Alftanin keskittyessä pääasiassa Inkereen kartanon hoitoon. Vuosina 1851-1859 Alftan vuokrasi tehtaan ensin lasinpuhaltajamestari Lars Viktor Sundvallille ja tämän liikekumppanille Alex Grönvallille ja sitten lasinpuhaltajamestari Alexander Fallerille. Vuokraajien aikana tuotanto enemmän kuin kaksinkertaistui.

Magnus Leonard Alftanin kuoltua vuonna 1859 tehtaan peri hänen leskensä Sophie Alftan, joka aloitti välittömästi laajat uudistyöt ostamalla maanviljelystilan ja lisää metsää tehtaan läheisyydestä, rakentamalla uudelleen suuren osan tehtaasta ja hankkimalla ammattimiehiä ulkomailta. Päätuotteeksi Johannislundissa tuli nyt ikkunalasi. Väritön ikkunalasi vaati kuitenkin kalliita tuontiraaka-aineita, ja vuonna 1865 tehdasrakennus paloi. Se rakennettiin uudelleen, mutta taloudelliset vaikeudet olivat liian suuret ja Sofie Alftan anoi konkurssia.

Uudelleen ensimmäisellä omistajasuvulla 1870–1892

Vuonna 1869 tehtaan osti sen päävelkoja varatuomari Henrik Gustav Snellman, jonka kuoltua omistajaksi tuli vuonna 1870 ensimmäisen omistajan pojanpoika Karl Wilhelm von Torcken. Vuonna 1875 von Torcken myi puolet tehtaasta von Alftanien pojalle Alfons Alftanille, joka vuonna 1866 oli hankkinut omistukseensa Ariman lasitehtaan Pusulassa. Tämä yhtiökumppanuus kesti vain vuoteen 1879, minkä jälkeen von Torcken lunasti koko tehtaan itselleen. Päätuotteiksi tulivat von Torckenin aikana jälleen pullot, mutta vuonna 1892 myös von Torcken päätyi konkurssiin. Vuonna 1893 omistajana oli hetken Axel E. Boijer ja hänen jälkeensä 1893–1895 maakauppias Fritj. Leopold Strömberg von Torckenin toimiessa isännöitsijänä. Strömbergiltä tehtaan osti kokenut lasiteollisuusmies Anders Nordstedt.

Silvénien aika 1898–1960

Vuonna 1897 tehtaan kirjanpitäjäksi palkattiin Herman Silvén, joka sai tehtaan tuotannon kaksinkertaistettua heti ensimmäisenä toimintavuonnaan. Silvén osti Johannislundin vuonna 1898 yhdessä porilaisen kauppiaan Aksel Karlssonin kanssa, joka myi osuutensa Silvénille 1901. Herman Silvénin kuoltua 1913 tehtaan johdossa jatkoi hänen leskensä Anna Silvén. Konekantaa uudistettiin 1930-luvulla hankkimalla pullojen tuotantoon puoliautomaattikoneita ja rakentamalla uusi hytti. Vuonna 1943 toimitusjohtajaksi tuli Anna ja Herman Silvénin poika Bjarne Silvén, ja tehdas jatkoi toimintaansa valmistaen lähes pelkästään olut- ja virvoitusjuomapulloja. Kokoautomaattipullokoneita ei kuitenkaan enää hankittu, ja Anna Silvénin kuoltua vuonna 1958 Karhulan ja Iittalan lasitehtaat omistanut A. Ahlström Oy ja Riihimäen Lasi Oy ostivat vanhanaikaiseksi käyneen tehtaan vuonna 1959 ja lopettivat sen vuonna 1960.

Yhdyskunta lasitehtaan jälkeen

Pääartikkeli: Johannislund

Tehtaan lopettamisen jälkeen kartanon maat vuokrattiin pois. Nykyään tehtaan entiset työntekijöiden asunnot ovat vuokralla entisten työntekijöiden ja heidän jälkeläistensä kesäasuntoina ja kartanossa asuu Anna Silvénin tyttärentytär Ritva Liisa Lakkonen perheineen.

Tehtaan yhteydessä toimi Johannislundin kansakoulu vuosina 1910–1960 ja tehtaan ollessa toiminnassa myös oma kauppa. Johannislundin koulupiiri käsitti Hidoisenpyölin ulkoveromaalla sijainneen vireisen tehdasalueen ohella viereisen Säräjärven kylän sekä Kiikalan puoleisten lähikylien Saaren ja Yltäkylän takamaita Varesjärven ja Varesjoen suunnassa Johannislundista etelään, missä toisena pitkän historian omanneena teollisuuslaitoksena toimi Varesjoen saha vuodesta 1751 aina 1900-luvun loppuvuosikymmenille asti.

Vuonna 2009 Johannislundin lasitehtaan alue nimettiin yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Alueen vanhimpia rakennuksia ovat hirsiset asuinrakennukset Yli- ja Alipykninki 1860-luvulta sekä kartanon päärakennus 1870-luvulta. Lisäksi alueella on useita arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelemia rakennuksia 1930-luvulta, ennen vuotta 1911 rakennettu koulu ja työväenrakennus noin vuodelta 1890.

Kulttuuriset viittaukset

Johannislundin teollisuusmiljöötä on kuvannut maalauksissaan kuvataiteilija Oskari Paatela, jonka veli, arkkitehti Toivo Paatela suunnitteli lasitehtaan rakennuksia. Lisäksi Paatela maalasi muotokuvia myös tehtaan omistajaperheen jäsenistä.

Kirjailija Kaari Utrio kertoo käyttäneensä Johasnnislundin lasitehtaan miljöötä esikuvana romaanissaan Vaitelias perillinen (2009) kuvaamalleen kuvitteelliselle lasiruukille, joka sijaitsee niin ikään kuvitteellisessa "Nummijärven" pitäjässä "Pusulan ja Kiikalan välissä" lounaisessa Suomessa.

Kiikalan kotiseutumuseossa Kiikalassa on esillä Johannislundin lasitehtaan tuotteita. Kesällä 2013 siellä järjestettiin tehtaan perustamisen 200-vuotismuiston johdosta tehtaan historiaa esittelevä näyttely. Vuonna 2009 ilmestyi Kiikala-seuran julkaisemana tehtaan historiasta kertova Matti Sjöbergin kirja Pruuki.

Lähteet

• Hertzen, Erik von: Kiikalan historiallinen aika. Teoksessa: Kiikalan historia. Kiikala: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8.

Aiheesta muualla

• Annala, Vilho: Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan. II osa. Kehitys vuoden 1809 jälkeen. Toinen nide, s. 521-548. Helsinki: Suomen lasiteollisuusliitto, 1948.
• Annala, Vilho: Johannislundin lasitehtaan historia. Salo 1950.
• Sjöberg, Matti: Pruuki. Kiikala: Kiikala-seura, 2009. ISBN 978-952-92-5727-0.
• Kartta: Johannislundin lasitehtaan alue Museovirasto. Viitattu 31.1.2010.