Koronaviruspandemia 2019–2020

Wuhanista alkanut viruspandemia
Tämä artikkeli käsittelee vuosien 2019–2020 koronaviruspandemiaa. Pandemian aiheuttanutta virusta käsittelee artikkeli SARS-CoV-2 ja viruksen aiheuttamaa tautia käsittelee artikkeli COVID-19.

Koronaviruspandemia 2019–2020 on joulukuussa 2019 kiinalaisesta Wuhanin kaupungista alkanut pandemia.[2] Sen aiheuttaa uusi koronavirus SARS-CoV-2, joka aiheuttaa COVID-19-nimistä tautia. COVID-19 on määritelty Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.[3]

Koronaviruspandemia 2019–2020
Varmennetut tautitapaukset maittain suhteessa väestöön   yli 1 000 per milj. hlö.   500–1 000 per milj. hlö.   200–500 per milj. hlö.   50–200 per milj. hlö.   >0–50 per milj. hlö.   Ei vahvistettuja tapauksia / tiedot puuttuvat
Varmennetut tautitapaukset maittain suhteessa väestöön
  yli 1 000 per milj. hlö.
  500–1 000 per milj. hlö.
  200–500 per milj. hlö.
  50–200 per milj. hlö.
  >0–50 per milj. hlö.
  Ei vahvistettuja tapauksia / tiedot puuttuvat
Yleistä
Virus SARS-CoV-2
Tauti COVID-19
Ensimmäinen tapaus
Aika 1.12.2019 (vahvistetusti)
Paikka Wuhan, Hubei, Kiina
Tapaukset
Vahvistetut 10 154 984[1] (29.6.2020 klo 13.04)
Parantuneet 2 824 7221[1]
Kuolleet 477 807[1]

Maailman terveysjärjestö WHO julisti epidemian pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020.[4]

Viruksen uskottiin leviävän suurimpaan osaan maailman väestöstä.[5][6]

30. kesäkuuta 2020 mennessä tartunta oli vahvistettu yli 10 miljoonalla ihmisellä. Viruksen aiheuttamaan sairauteen oli kuollut ainakin 500 000. Taudista oli parantunut arviolta 5.7 miljoonaa.[7]

Suomessa oli 22. kesäkuuta 2020 mennessä vahvistettu 7144 tartuntaa ja 327 kuolemaa.[8] Arviolta 6 400 oli parantunut.[9] Tartuntojen todellinen määrä lienee suurempi.[10][11]

Länsimaat olivat varautuneet huonosti pandemiaan.[12] Monet Itä-Aasian maat reagoivat pandemiaan melko nopeasti, koska niillä oli kokemusta SARS- ja MERS-epidemioista. Useiden länsimaiden toiminta taudin leviämisen hidastamiseksi oli alussa vitkuttelevaa ja horjuvaa.[13][14] Pandemia näkyi monien maiden terveydenhuollossa potilaiden suurina määrinä ja suojatarvikkeiden ja hengityskoneiden puutteena, mikä on lisänyt kuolleisuutta.[15][16] Monien maiden terveydenhuolto ylikuormittui.[17][18]

Maaliskuussa koronaviruspandemian takia tehtiin useissa maissa sulkutoimia, joilla maiden hallitukset pyrkivät hidastamaan taudin etenemistä.[19][20] Kouluja, urheilukilpailuja, ravintoloita ja joukkokokouksia suljettiin ja maiden rajoille, sekä maiden sisälle asetettiin kulkukieltoja,[21] ja ihmisiä joutui työttömiksi.[22] Monin paikoin ihmiset välttivät kaupungeissa turhaa kaduilla liikkumista.[23] Jotkut pyrkivät siirtymään pandemiaa pakoon maaseudulle tai muualle eristyksiin.[24][25] Taudin leviämisriskiä kohtaan oli piittaamattomuutta. Maaliskuussa sulkutoimien takia yhteiskuntien talous supistui suuresti, joten sulkuja vastustettiin joissain maissa.[26][27]

Huhti-toukokuussa epidemia näytti monin paikoin hiipuvan.[28][29] Tilanne oli monissa maissa silti paha.[30][31] Uusia tautiaaltoja ennustettiin.[32][33]. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tauti alkoi levitä taas voimakkaammin, ja uusia tartuntaryppäitä oli monissa maissa.[34]

Sulkutoimet haittasivat valtioiden taloutta,[35] minkä vuoksi monet maat pyrkivät avaamaan yhteiskuntiaan ainakin osittain taudin voimakkaan leviämisen uhasta huolimatta.[36][37] Sulkujen avaamisten uskottiin johtavan epidemioiden pahenemisiin.[38]

Maailmanlaajuisesti katsoen pandemia paheni kesäkuussa 2020.

KoronavirusMuokkaa

Pääartikkeli: SARS-CoV-2

SARS-CoV-2 tunnetaan myös aiemmilla nimillä 2019-nCo-virus (lyhenne 2019-nCoV, eng. 2019-novel Coronavirus, "2019 uusi koronavirus").

SARS-CoV-2 on seitsemäs tunnettu ihmiseen tarttuva koronavirus. Muita ovat olleet SARSin aiheuttaja SARS-CoV ja MERSin aiheuttaja MERS-CoV sekä HCoV-OC43, HCoV-229E, HKU-NL63 ja HCoV-HKU1.[2]

TautikuolleisuusMuokkaa

Tautiin ei ole lääkettä tai rokotetta. Kiinan testattujen tapausten mukaan noin 80 prosenttia sairaustapauksista on lieviä. COVID-19 kehittää noin 14 prosentissa tapauksista vakavia keuhko-oireita ja noin viidessä prosentissa kriittisen tilan.[39][40] Toisaalta esimerkiksi Italiassa 16 prosenttia sairaalaan otetuista COVID-19-potilaista on vaatinut tehohoitoa.[41] Sairaus on vaarallisin iäkkäille ja pitkäaikaissairaille, mutta voi aiheuttaa vakavia oireita tai kuoleman nuorille aikuisillekin.[42][43]

Wuhanissa tapauskuolleisuus oli maaliskuun alun julkaisun mukaan 3,6 prosenttia.[44] Italiassa testattujen tapauskuolleisuus oli maaliskuun lopulla noin 9 prosenttia,[45] mutta nousi sairauden kulun edetessä jo 12 prosenttiin (5. huhtikuuta 2020),[46] kun testattujen osuus väestöstä pysyi vielä suppeana. Nämä lukemat perustuvat raakatietoon, jossa on mukana vain testatut tapaukset.

WHO:n 19. maaliskuuta antaman arvion mukaan kuolleisuus koronavirukseen on noin 0,3–1,0 prosenttia. Imperial Collegen mukaan kuolleisuus on keskimäärin 0,9 prosenttia, ollen välillä 0,4–1,4 prosenttia.[47] The Lancet-lehdessä julkaistu tutkimus väittää Kiinan tautikuolleisuuden olleen vain 0,66 prosenttia.

Etelä-Koreassa on noin yhden prosentin kuolleisuus.[48] Kuolleisuus voi olla huomattavasti keskiarvoja korkeampi tai matalampi riippuen hoidon laadusta, iästä, muista sairauksista, sairastumisalueesta ja muista tekijöistä.[49] Niinpä tapauskuolleisuus oli ennen maaliskuun puoliväliä ikäryhmästä riippuen yleensä välillä 0,2–14,8 prosenttia.[50] Italian kansanterveyslaitoksen huhtikuun 5. päivänä raportin mukaan laboratoriovarmennettujen, ikäryhmän 80–89-vuotiaat sairastuneiden Covid-19 -taudin tapauskuolleisuus oli kivunnut jo yli 30 prosentin.[46]

TapahtumahistoriaMuokkaa

LevinneisyysMuokkaa

Vahvistetut COVID-19 -tapaukset maailmalla n · k · m
Valtiot ja alueet[a] Tapaukset [b] Kuolleet [c] Parantuneet[d]
189 6 530 067 386 392 2 820 488
  Yhdysvallat[e] 1 851 520 107 175 479 258
  Brasilia 584 016 32 548 238 617
  Venäjä 440 538 5 376 204 197
  Yhdistynyt kuningaskunta[f] 281 270 39 811 1 212
  Espanja 240 326 27 128 150 376
  Italia 233 836 33 601 160 938
  Intia 217 965 6 091 104 242
  Ranska[g] 188 802 29 024 69 573
  Saksa 184 427 8 611 167 749
  Peru 178 914 4 894 72 319
  Turkki 166 422 4 609 130 852
  Iran 160 696 8 012 125 206
  Chile 113 628 1 275 21 605
  Meksiko 101 238 11 729 72 680
  Kanada 94 641 7 579 51 506
  Saudi-Arabia 91 182 579 68 159
  Pakistan 91 182 1 770 30 128
  Kiina[h] 84 165 4 638 79 407
  Qatar 62 160 45 37 542
  Belgia 58 767 9 548 16 048
  Bangladesh 57 563 781 12 161
  Alankomaat[i] 46 939 5 996 180
  Valko-Venäjä 45 116 248 20 171
  Ecuador 40 966 3 486 20 019
  Ruotsi 40 803 4 542 4 074
  Etelä-Afrikka 37 525 792 19 682
  Singapore 36 922 24 23 582
  Arabiemiirikunnat 36 359 270 19 153
  Kolumbia 33 466 1 099 12 319
  Portugali 33 261 1 447 20 079
  Sveitsi 30 913 1 921 28 600
  Kuwait 29 359 230 15 750
  Indonesia 28 818 1 721 8 892
  Egypti 28 615 1 088 7 350
  Ukraina 25 981 755 11 468
  Irlanti 25 111 1 659 22 698
  Puola 24 826 1 117 12 227
  Filippiinit 20 382 984 4 248
  Romania 19 907 1 299 13 919
  Argentiina 19 268 583 5 896
  Dominikaaninen tasavalta 18 040 516 11 224
  Afganistan 17 891 299 1 541
  Israel 17 429 291 14 993
  Japani 16 907 907 14 702
  Itävalta 16 805 670 15 717
  Panama 14 609 357 9 519
  Oman 14 316 67 3 451
  Bahrain 12 815 20 7 410
  Kazakstan 12 067 48 6 240
  Tanska[j] 11 971 580 10 750
  Bolivia 11 638 400 1 507
  Etelä-Korea 11 629 273 10 499
  Serbia 11 523 245 6 852
  Armenia 11 221 176 3 468
  Nigeria 11 166 315 3 329
  Algeria 9 733 673 6 218
  Tšekki 9 441 324 6 752
  Moldova 8 795 314 5 009
  Ghana 8 548 38 3 132
  Norja 8 477 237 8 138
  Malesia 8 247 115 6 559
  Irak 8 168 256 4 095
  Marokko 7 967 207 7 160
  Australia 7 240 102 6 664
  Suomi 6 911 321 5 500
  Kamerun 6 585 200 3 676
  Azerbaidžan 6 260 76 3 665
  Guatemala 5 760 143 929
  Honduras 5 690 234 617
  Sudan 5 499 314 1 711
  Tadžikistan 4 191 48 2 347
  Luxemburg 4 024 110 3 861
  Unkari 3 954 539 2 205
  Djibouti 3 935 26 1 636
  Guinea 3 933 23 2 332
  Senegal 3 932 45 2 063
  Uzbekistan 3 874 16 3 018
  Kongon dem. tasavalta 3 644 78 495
  Norsunluurannikko 3 110 35 1 530
  Thaimaa 3 101 58 2 968
  Kreikka 2 937 179 1 374
  Gabon 2 902 20 801
  El Salvador 2 781 51 1 208
  Haiti 2 640 50 24
  Bulgaria 2 585 147 1 322
  Bosnia ja Hertsegovina 2 551 157 1 939
  Pohjois-Makedonia 2 492 145 1 605
    Nepal 2 300 9 278
  Kroatia 2 246 103 2 095
  Kenia 2 216 74 553
  Somalia 2 146 79 406
  Kuuba 2 107 83 1 830
  Venezuela 1 952 20 334
  Kirgisia 1 899 20 1 292
  Viro 1 890 69 1 663
  Malediivit 1 850 7 644
  Islanti 1 806 10 1 794
  Sri Lanka 1 781 11 839
  Liettua 1 687 71 1 273
  Slovakia 1 526 28 1 376
  Uusi-Seelanti 1 504 22 1 481
  Etiopia 1 486 17 246
  Slovenia 1 477 109 1 358
  Mali 1 386 79 228
  Guinea-Bissau 1 339 8 53
  Päiväntasaajan Guinea 1 306 12 200
  Libanon 1 256 27 724
  Albania 1 197 33 898
  Keski-Afrikan tasavalta 1 173 4 23
  Costa Rica 1 157 10 685
  Kosovo 1 142 30 871
  Nicaragua 1 118 46 370
  Sambia 1 089 7 912
  Tunisia 1 087 49 968
  Latvia 1 082 25 760
  Paraguay 1 070 11 511
  Etelä-Sudan 994 10 6
  Niger 961 65 857
  Kypros 958 17 790
  Sierra Leone 909 47 491
  Madagaskar 908 6 195
  Burkina Faso 884 53 753
  Andorra 851 51 735
  Uruguay 828 23 698
  Tšad 820 66 590
  Georgia 801 13 644
  Jordania 757 9 561
  Mauritania 745 34 57
  M/S Diamond Princess[k] 712 13 651
  San Marino 674 42 391
  Malta 622 9 562
  Kongon tasavalta 611 20 179
  Jamaika 591 10 361
  Uganda 522 0 82
  Tansania 509 21 183
  São Tomé ja Príncipe 485 12 68
  Kap Verde 477 5 238
  Palestiina 463 3 377
  Togo 452 13 236
  Taiwan 443 7 428
  Jemen 419 95 17
  Ruanda 397 2 271
  Malawi 369 4 51
  Mauritius 335 10 322
  Vietnam 328 0 302
  Montenegro 324 9 315
  Liberia 316 28 169
  Mosambik 316 2 109
  Swazimaa 295 3 201
  Benin 244 3 148
  Myanmar 233 6 145
  Zimbabwe 222 4 29
  Libya 196 5 52
  Mongolia 186 0 65
  Guyana 153 12 70
  Brunei 141 2 138
  Komorit 132 2 27
  Kambodža 125 0 123
  Syyria 123 6 53
  Trinidad ja Tobago 117 8 108
  Bahama 102 11 55
  Monaco 99 4 90
  Barbados 92 7 81
  Angola 86 4 18
  Liechtenstein 82 1 55
  Suriname 74 1 9
  Burundi 63 1 33
  Bhutan 47 0 9
  Botswana 40 1 23
  Eritrea 39 0 39
  Antigua ja Barbuda 26 3 20
  Gambia 26 1 20
  St. Vincent ja Grenadiinit 26 0 15
  Namibia 25 0 16
  Itä-Timor 25 0 24
  Grenada 23 0 18
  Laos 19 0 18
  Belize 18 2 16
  Dominica 18 0 16
  Fidži 18 0 15
  Saint Lucia 18 0 18
  Saint Kitts ja Nevis 15 0 15
  Vatikaanivaltio 12 0 2
  Seychellit 11 0 11
  M/S Zaandam 9 2 0
  Länsi-Sahara 9 1 6
  Papua-Uusi-Guinea 8 0 8
  Lesotho 4 0 2
Lähde: Johns Hopkins University
Päivitetty 4.6.2020 kello 14.39
  Ei enää aktiivisia tapauksia. Ei välttämättä tarkoita taudin selättämäistä, vaan että kaikki tilastoidut sairastuneet ovat joko parantuneet tai kuolleet.
Huomiot
  1. Alue, jossa tapaus diagnosoitiin. Kansallisuus ja alue, jossa tartunta on saatu voi olla eri.
  2. Vain kokein varmistetut tartunnat, todellinen määrä on todennäköisesti suurempi. Eri maissa on erilaiset mahdollisuudet ja kriteerit päästä testeihin, joten luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia.
  3. Lukema todellisuudessa todennäkäisesti suurempi. Eri maissa tilastointi on erilaista, eivätkä kaikki viruksen aiheuttamat kuolemat välttämättä päädy tilastoihin.
  4. "0" merkitsee että tietoa ei ole, ei sitä etteikö parantumisia olisi. Kaikki maat eivät pidä kirjaa parantuneista samalla tavalla, joten luku ei vastaa todellista lukua, vaan on vain suuntaa-antava
  5. Sisältää Puerto Ricon.
  6. Sisältää kaikki merentakaiset alueet.
  7. Sisältää kaikki merentakaiset alueet.
  8. Sisältää manner-Kiinan lisäksi Hongkongin ja Macaon; Taiwan on ilmoitettu erikseen.
  9. Sisältää kaikki merentakaiset alueet.
  10. Sisältää Grönlannin ja Färsaaret.
  11. Diamond Princess -risteilijä oli Japanin hallituksen vastuulla. Japanin hallituksen virallisiin lukuihin aluksen tapauksia ei olla laskettu.
 
Uuden koronaviruksen levinneisyys:
  yli 1 000 vahvistettua tapausta
  100–999 vahvistettua tapausta
  10–99 vahvistettua tapausta
  1–9 vahvistettua tapausta

EnnusteetMuokkaa

THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane sanoi 11. helmikuuta, että kaikenlaisilla kauhuskenaarioilla spekulointi on turhaa. Hänen mukaansa asiantuntijoita työllistää epidemian ohella ”infodemia”, erityisesti sosiaalisessa mediassa kiertävät villit analyysit taudin luonteesta.lähde?

Koronaviruksen uskottiin kiertävän maapallolla siihen asti, kunnes laumasuoja on saavutetu. Tämä tapahtuisi sairastamisen ja/tai mahdollisesti tulevan rokotteen kautta.

Toukokuun puolivälissä ennustettiin kolme vaihtoehtoa: Koronavirustapausten määrä kasvaa huomattavasti sulkujen avaamisten takia, epidemiat synnyttävät pienempiä aaltoja tai jatkavat pienemmällä teholla.

SuomessaMuokkaa

Suomessa oli 22. kesäkuuta 2020 mennessä vahvistettu 7144 koronavirustartuntaa ja 327 koronakuolemaa[9].

KiinassaMuokkaa

Koronaviruspandemia sai alkunsa Kiinasta. Virus alkoi levitä maassa joskus loka-marraskuussa 2019. Ensimmäinen varmistettu potilas oli töissä Wuhanin villieläintorilla[51]. Kiinan viranomaiset syyttivät koronaviruksesta varoittanutta lääkäriä alussa "huhujen levittämisestä". Sama lääkäri kuoli koronavirukseen[52]. Kiina viivytteli viikkoja sulkutoimien aloittamisessa.[53] Tammi-helmikuussa maan terveysviranomaiset julistivat

Wuhanin ja muita kaupunkeja karanteeniin.[54] Wuhanin sairaalat ylikuormittuivat ja täyttyivät. Monet sairaat jäivät ilman hoitoa.[55] Uusia sairaaloita rakennettiin kiireellä[56]. Koronavirus tappoi tammi-helmikuussa kaupungissa tuhansia, ehkä jopa kymmeniä tuhansia[57]. Monilla muillakin Kiinan alueila esiintyi koronavirustautia.

Kiinan epidemia heikkeni maalis-huhtikuussa. Toukokuun lopussa se oli käytännössä ohi. Mutta uusia tautiryppäitä nousi ajoittain[58]. Kesäkuussa koronavirusta oli Pekingissä.[59]

ItaliassaMuokkaa

Koronaviruspandemia 2019–2020 on ollut Italiassa Euroopan pahimpia. Ensimmäiset varmistetut tartunnat Italiassa todettiin 31. tammikuuta 2020.[60] Tehoohoitopaikat loppuivat Pohjois-italiassa pahimmilla tautialueilla, ja kuolleisuus oli suurta.

EspanjassaMuokkaa

Espanjan koronaviruspandemia alkoi hieman myöhemmin kuin Italiassa. Sielläkin rajoitusten alkamista viivyteltiin.

Tämä johti tappavaan kevään tautiaaltoon, joka kuitenkin hiipui tiukkojen rajoitusten ansiosta.

RanskassaMuokkaa

Ranska joutui julistamaan koronavirusken takia ulkonaliikkumiskiellon 16. maaliskuuta 2020. Virus tappoi maassa noin 30000

ihmistä.tilanen oli pahin mm Pariisissa ja maan itäosissa. Tautiaalto alkoi hiipua huhti-toukokuussa.

Yhdistyneessä kuningaskunnassaMuokkaa

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kehittyi myös suuri tautiaalto kevään 2020 aikana. Kesäkuun alussa maassa oli kuollut 40 000 henkilöä koronavirukseen. Luku oli Euroopan suurin. Maa helpotti joitain rajoituksia kesäkuussa. Tautiaallto oli heikkenemässä.

SaksassaMuokkaa

Koronavirus levisi melko alussa Saksassa. Alussa virusta oli eniten maan etelä- ja länsiosissa.

Saksassa kuoleisuus on ollut muita suuria Länsi-Euroopan maita pienempi runsaan testauksen tiukkojen karnteenien ja hyvän tervydenhuoltojärjestelmän ansiosta.

YhdysvalloissaMuokkaa

Toukokuun puolivälissä Yhdysvalloissa oli lähes 1 400 000 testein vahvistettua tapausta ja melkein 80000 tautiin kuollutta.[61] New Yorkissa oli paha tautiepidemia maalis-huhtikuussa 2020.[62] Tällöin noin 14 000–18 000 kaupungin asukasta kuoli. Sairaalat täyttyivät äärirajoilleen. Maassa määrättiin monia sulkuja, joilla pyrittiin estämään taudin leviämistä. Presidentti Donald Trump vastusti sulkuja, koska ne haittasivat maan taloutta. Vaikka tautiaalto oli yhä voimakas, Trump purki sulkuja toukokuussa 2020. Uusia tautiaaltoja nousi monissa asavaltioiossa kesäkuussa, ja esimerkiksi Arizonan tehohoitopaikat uhkasivat loppua.lähde?

VenäjälläMuokkaa

Venäjällä oli paha koronavirusepidemia maalis-toukokuussa 2020. Satoja tuhansia on sairastunut ja tuhansia kuollut. Hallitus sulki työpaikkoja maalis-huhtikuussa. Toukokuussa maa pyrki avaamaan taloutta uudelleen. Kesäkuussa Moskovan tautiaalto oli jo hiipumassa, mutta koronavirus levisi voimakkaasti muualla maassa.lähde?

MaailmallaMuokkaa

Pandemia keskittyi huhtikuussa Eurooppaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Keski- ja Etelä-Amerikan tautitapausten suhteellinen osuus nousi toukokuussa. Brasiliassa kuoli kesäkuun puoliväliin mennessä 40 000 koronavirukseen. Euroopassa muun muassa Ruotsin ja Venäjän epidemiat jatkoivat voimakkaina.

30.6. 2020 maailmassa oli yli 10 miljoonaa koronavirustartuntaa. Niihin oli kuollut ainakin 500 000 ihmistä.[63]

Toimenpiteitä eri maissaMuokkaa

Useimmat maailman maat pyrkivät rajoitustoimenpitein varsinkin helmi-toukokuussa 2020 hillitsemään koronaviruksen leviämistä. Liikkeitä ja julkisia tiloja suljettiin, kokoontumisia ja ihmisten liikkumisia rajoitettiin.

LäpinäkyvyysMuokkaa

Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan lähinnä viranomisten koronaviruksesta antamien tietojen tarkkuutta ja todenperäisyyttä. Etenkin länsimaat ovat epäilleet Kiinan, Iranin ja Venäjän vähättelevän tietoisesti kuolin- ja sairastumislukuja.

Taloudelliset vaikutuksetMuokkaa

Koronaviruksen torjuntatoimet kurittivat useimpien epidemiamaiden taloutta monin tavoin. Vastaavaa ei ollut nähty sitten suurten lamakausien. Monilla aloilla liikevaihto laski, tuli lomautuksia, työttömyyttä ja konkursseja. Vuonna 2020 talous supistui monissa maissa. Valtiot pyrkivät erilaisin avaamistoimin elvyttämään jo huhti-toukokuussa maiden kutistuvia talouksia.

Vaikutus urheilutapahtumiinMuokkaa

Lähes kaikki suuret urheilutapahtumat peruutettiin koronaviruksen takia.

Koronavirukseen kuolleita henkilöitäMuokkaa

Poliittiset vaikutuksetMuokkaa

Koronaviruskriisi on Financial Timesin mukaan lisännyt vallanpitäjien kansansuosiota useimmissa maissa. Maailman kymmenen suurimman demokratian johtajien kannatus on kriisin aikana maaliskuun 2020 loppuun mennessä kasvanut keskimäärin yhdeksällä prosentilla. Eniten on kasvanut Ison-Britannian pääministeri Boris Johnsonin suosio, joka nousi vuoden 2020 alusta maaliskuun loppuun 25 prosenttiyksiköllä. Myös esimerkiksi Donald Trumpin, Angela Merkelin ja Emmanuel Macronin kansansuosio on kasvanut kriisin aikana.[64]

YmpäristövaikutuksetMuokkaa

Pandemian vuoksi asetettujen rajoitusten vaikutuksesta maailman kasvihuonekaasupäästöt vähenivät jyrkästi. Koko maailman päivittäisten hiilidioksidipäästöjen taso laski arviolta 17 prosenttia edellisvuoden tasoon verrattuna. Sektoreittain eriteltynä lentoliikenteen päästöt pienenivät 60 prosenttia; maa- ja merikuljetusten päästöt 36 prosenttia; energiasektorilla 7,4 prosenttia; teollisuustuotannossa sekä julkisella sektorilla noin 20 prosenttia. Sen sijaan asumisen päästöt lisääntyivät 2,8 prosenttia, koska ihmiset eristäytyivät koteihinsa. Riippuen siitä, miten kauan rajoitukset kestävät, vuoden 2020 hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärä supistuu koronakriisin vaikutuksesta noin 4–7 prosenttia. Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuun 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi päästöjen olisi kuitenkin supistuttava noin kahdeksan prosenttia vuosittain aina vuoteen 2030 saakka.[65][66]

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan maailman CO2-päästöt supistuvat pandemian vuoksi 2,6 Gt eli lähes kahdeksan prosenttia vuodesta 2019 ja palaavat kymmenen vuotta aiemmin ohitetulle 30,6 gigatonnin vuositasolle. Tämä vähennys on kaikkien aikojen suurin ja kuusinkertainen verrattuna vuoden 2009 ennätykseen, jolloin päästöt laskivat 0,4 Gt maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutuksesta.[67] IEA kuitenkin huomauttaa, että kriisin jälkeinen rebound-ilmiö saattaa olla vaikutuksiltaan suurempi kuin päästöjen vähenemä, mikäli talouden uudelleenkäynnistämiseen tähtääviä investointeja ei suunnata puhtaaseen energiaan[68].

Nälänhädän uhkaMuokkaa

Maailman ruokaohjelman johtaja David Beasley varoitti, että koronakriisin vaikutuksesta nälästä kärsivien ihmisten määrä saattaa kasvaa 135 miljoonasta yli 250 miljoonaan. Nälänhätä uhkaa erityisesti Jemeniä, Kongon demokraattista tasavaltaa, Afganistania, Venezuelaa, Etiopiaa, Etelä-Sudania, Sudania, Syyriaa, Nigeriaa ja Haitia. Beasleyn mukaan maailmaa uhkaa suurin humanitaarinen katastrofi Toisen maailmansodan jälkeen.[69]

Salaliittoteoriat ja valeuutisetMuokkaa

Korinaviruspandemiaan liittyy useita salaliittoteorioita. Internetissä liikkuu runsaasti virheellistä tietoa, valeuutisia sekä useita salaliittoteorioita uuteen koronavirukseen liittyen. Lisäksi verkossa leviää videoita, joissa sinänsä tosiin uutisiin perustuen tai aitoa kuvamateriaalia käyttäen luodaan virusepidemiasta liioiteltua kuvaa. Monissa videoissa aito materiaali, harhaanjohtavasti rajatut videopätkät ja täysin eri tapauksia kuvaavat videot sekoittuvat toisiinsa.[70]

Koronavirusrokotteen kehittelyMuokkaa

Pääartikkeli: Koronavirusrokote

Koronavirukseen ei ole toimivaa, kokeiltua rokotetta. Jo huhtikuussa 2020 oli tiedossa lupaavia rokoteaihioita. Rokotteen kehityksen aikataulua pyrittiin nopeuttamaan vakavan pandemian takia. Vuonna 2020 ei ollut varmaa, onnistutaanko rokote kehittämään. Mahdollisten rokotteiden uskottiin valmistuvan jakeluun joskus vuosina 2021–2022.

Koronaviruslääkkeiden kehittelyMuokkaa

Koronavirustautia vastaan on kokeiltu joitain viruslääkkeitä, kortikosteroideja ja veriplasman vasta-aineita. Kortikosteroideilla on ollut jonkin verran kuolleisuutta vähentävää vaikutusta. Tautia kohtalaisesti hoitatvia tai ennaltaehkäiseviä lääkkeitä ei tällä hetkellä ole.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c COVID-19 Map Johns Hopkins University. Viitattu 11.4.2020. (englanniksi)
  2. a b JF Chan et al: Genomic characterization of the 2019 novel human-pathogenic coronavirus isolated from a patient with atypical pneumonia after visiting Wuhan. Emerging Microbes & Infections, 2020, 9. vsk, nro 1, s. 221–236. PubMed:31987001. doi:10.1080/22221751.2020.1719902. ISSN 2222-1751. Artikkelin verkkoversio.
  3. Koronaviruksen aiheuttama tauti nostettiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon – viruksesta voi tulla uusi kausi-influenssa, sanoo THL:n johtaja Helsingin Sanomat. 13.2.2020. Viitattu 13.2.2020.
  4. WHO: Koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi Yle Uutiset. Viitattu 11.3.2020.
  5. MTV UUTISET- KAUPPALEHTI: WHO:n asiantuntija lyö pöytään karun arvion: Jopa 5,2 miljardia ihmistä voi sairastua koronavirukseen – kuolleiden määrä nousisi kymmeniin miljooniin mtvuutiset.fi. 14.2.2020. Viitattu 16.2.2020.
  6. Koronavirus | WHO:n johtaja julisti koronaviruksen pandemiaksi Helsingin Sanomat. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  7. Coronavirus Update (Live): 10,412,421 Cases and 508,228 Deaths from COVID-19 Virus Pandemic - Worldometer www.worldometers.info. Viitattu 30.6.2020. (englanniksi)
  8. THL: Suomessa yksi uusi koronakuolema – katso kuntakohtainen tartuntatilanne Ilta-Sanomat. 22.6.2020. Viitattu 22.6.2020.
  9. a b https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta THL Tilannekatsaus koronaviruksesta Ma 22.6.2020 klo 14.00
  10. Lue uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta Yle Uutiset.
  11. Tilannekatsaus koronaviruksesta – Infektiotaudit ja rokotukset – THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 21.3.2020.
  12. Richard Horton: The British government knew a deadly virus was coming, but failed to prepare | Richard Horton The Guardian. 9.4.2020. Viitattu 9.4.2020. (englanniksi)
  13. Koronavirus | Yhdysvalloissa on nyt eniten koronavirustartuntoja maailmassa – Miten maa luisui virhe kerrallaan tähän pisteeseen? Helsingin Sanomat. 27.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  14. Miten koronaepidemiaa hidastetaan? Näin Aasia onnistui ja Yhdysvallat ja Eurooppa mokasivat Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  15. Tutkijat kauhuissaan New Yorkin hätäratkaisusta: hengityskone jaetaan kahden koronapotilaan kesken Ilta Sanomat. 1.4.2020. Viitattu 1.4.2020.
  16. Kasperi Summanen: Huoli suojavarusteista jatkuu – ”hallitus, mikä on totuus?” verkkouutiset.fi. 4.1.2020. Viitattu 1.4.2020.
  17. Italia | Terveydenhuoltojärjestelmä uhkaa romahtaa Italiassa: ”Kuin kysyisi, mitä voi tehdä, jos atomipommi räjähtää” Helsingin Sanomat. 14.3.2020. Viitattu 7.4.2020.
  18. Koronavirus | Espanja on matkalla kohti Italian tartunta- ja kuolinmääriä, sairastuneista yli 10 prosenttia on terveydenhuollon ammattilaisia: ”Pahin tilanne tulee kahden viikon sisällä” Helsingin Sanomat. 22.3.2020. Viitattu 7.4.2020.
  19. Ministeriön muistio paljastaa: virus leviää myös pikkukunnissa – katso maakuntasi tarkemmat koronatiedot Ilta Sanomat. 31.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  20. Yhdysvallat | Trump luopui tavoitteestaan avata Yhdysvallat pääsiäiseksi – ”Olen nähnyt asioita, joita en ole nähnyt koskaan ennen”, hän sanoi Helsingin Sanomat. 30.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  21. Uusimaa on nyt suljettu – näin se tapahtui, katso kuvat Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  22. Työttömyys voi räjähtää käsiin koronan takia – TEMin tutkimusjohtaja: Vuositasolla jopa 70 000 työtöntä lisää Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  23. Korona pysäytti Suomen yhdessä yössä – kuvat paljastavat, miten Helsinki autioitui hetkessä www.iltalehti.fi. Viitattu 1.4.2020.
  24. Pohjoiseen mökille koronavirusta pakoon? – Utsjoen kunnanlääkäri kehottaa jäämään kotiin: "Olemme pulassa, jos kunnan ihmismäärä tuplaantuu" Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  25. Koronavirus aiheutti Intiassa suunnattoman kansanvaelluksen ulos kaupungeista Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  26. Jyrki Palo: Espanja syöksyi koronan myötä talouskatastrofiin – mutta euromaat eivät ole nyt samassa veneessä Uusi Suomi. Viitattu 1.4.2020.
  27. Kasperi Summanen: Ruotsi on koronan koekaniini – erottuu luvuissa verkkouutiset.fi. 31.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  28. Koronavirus: Italiassa vähiten uusia tartuntoja kahteen kuukauteen Helsingin Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  29. Tanska availee pikku hiljaa yhteiskuntaa koronan jäljiltä Ilta Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  30. Venäjän koronatartuntojen määrä jatkaa nopeaa kasvuaan Ilta Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  31. Yhdysvalloissa ilmoitettiin yli 2 400 uudesta koronakuolemasta Ilta Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  32. Asiantuntija uudesta koronastrategiasta: Suomi on lähtenyt Ruotsin tielle Ilta Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  33. Ruotsin kiistelty koronajohtaja Tegnell kritisoi Suomen taktiikkaa: Suomi ei valmis toiseen aaltoon syksyllä Ilta Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  34. Roosa Pienihäkkinen: Koronavirus: Tilanne vaikeutuu monissa USA:n osavaltioissa – Saksassakin uusi tartuntapiikki Uusi Suomi. Viitattu 30.6.2020.
  35. Australia julkaisi kolmivaiheisen suunnitelman koronarajoitusten purkamiseksi Ilta Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  36. Elisa Hyvärinen: Donald Trump: En saa unta ajatellessani uhreja verkkouutiset.fi. 5.6.2020. Viitattu 9.5.2020.
  37. Kirjeenvaihtajan kommentti: Trump on päättänyt, että talouden pelastamiseksi voidaan uhrata kymmeniätuhansia amerikkalaisia Ilta Sanomat. 5.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  38. Italiassa saattaa muhia ”aikapommi” – Milanossa väki tungeksii jo kaupungilla: ”Huolestuneena odotan, miten käy parin viikon kuluttua” Ilta Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  39. Ricki Lewis, PhD: The Wuhan Coronavirus Inspires a Look Back at the Discovery of Viruses blogs.plos.org. Viitattu 5.3.2020. (englanniksi)
  40. https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/situation-reports/20200301-sitrep-41-covid-19.pdf?sfvrsn=6768306d_2 Coronavirus disease 2019 (COVID-19) Situation Report –41 WHO 10AM CET 01 March 2020
  41. Giacomo Grasselli, Antonio Pesenti, Maurizio Cecconi: Critical Care Utilization for the COVID-19 Outbreak in Lombardy, Italy: Early Experience and Forecast During an Emergency Response. JAMA, 13.3.2020. doi:10.1001/jama.2020.4031. Artikkelin verkkoversio. en
  42. Kasperi Summanen: Hälyttävä koronaraportti: Joka viides sairaalaan joutuva on nuori aikuinen verkkouutiset.fi. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  43. Juha-Pekka Tikka: Korona vienyt parikymppisiä terveitä teholle verkkouutiset.fi. 18.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  44. Chaolong Wang, Li Liu, Xingjie Hao, Huan Guo, Qi Wang, Jiao Huang: Evolving Epidemiology and Impact of Non-pharmaceutical Interventions on the Outbreak of Coronavirus Disease 2019 in Wuhan, China. medRxiv, 6.3.2020, s. 2020.03.03.20030593. doi:10.1101/2020.03.03.20030593. Artikkelin verkkoversio. en
  45. Integrated surveillance of COVID-19 in Italy (pdf) 26.3.2020. Istituto Superiore di Sanità, iss.it. Viitattu 6.4.2020. (englanniksi)
  46. a b Integrated surveillance of COVID-19 in Italy (pdf) 5.4.2020. Istituto Superiore di Sanità, iss.it. Viitattu 6.4.2020. (englanniksi)
  47. Elisa Hyvärinen: Varoitus Suomen koronaluvuista: Saatettu aliarvioida verkkouutiset.fi. 23.3.2020. Viitattu 23.3.2020.
  48. Template:2019–20 coronavirus pandemic data/South Korea medical cases. Wikipedia, 23.3.2020. Artikkelin verkkoversio. en
  49. Tiede | Kuoleeko koronavirukseen kolme, kuusi vai puoli prosenttia tartunnan saaneista? Italiassa kuolleiden keski-ikä on yli 80 vuotta Helsingin Sanomat. 10.3.2020. Viitattu 10.3.2020.
  50. Rosie Perper, Business Insider: WHO Says The Coronavirus Global Death Rate Is 3.4%, Higher Than Earlier Figures ScienceAlert. Viitattu 11.3.2020.
  51. Koronaepidemian lähde löytyy kiinalaistorien "tautihautomosta" – ympäristöjärjestöt ovat varoittaneet villieläinkaupan riskeistä pitkään ts.fi. 24.1.2020. Viitattu 14.6.2020.
  52. Kiinalaiset raivostuivat koronaviruksesta varoittaneen lääkärin kuolemasta: ”Wuhanin hallinto on anteeksipyynnön velkaa” Helsingin Sanomat. 6.2.2020. Viitattu 14.6.2020.
  53. Koronavirus | Kuinka kaikki alkoikaan? Kiina otti harha-askeleita jo koronaviruskriisin alkuvaiheissa Helsingin Sanomat. 23.3.2020. Viitattu 14.6.2020.
  54. Koronaviruksen takia eristetyssä Wuhanissa vallitsee "sotatila" – Varapääministeri: "Rintamakarkurit naulitaan historiallisen häpeän pylvääseen" Yle Uutiset. Viitattu 14.6.2020.
  55. Juha-Pekka Tikka: Koronan saaneet yskivät verta – muuntuuko virus? verkkouutiset.fi. 26.1.2020. Viitattu 14.6.2020.
  56. Kiina rakensi koronasairaalan kahdeksassa päivässä, toinen valmistuu ensi viikolla – katso videot pikavauhtia pystytetyistä parantoloista Yle Uutiset. Viitattu 14.6.2020.
  57. Kiina | Uurnia on enemmän kuin piti, ja krematoriot olivat täydessä käytössä ainakin kuukauden – Tappoiko koronavirus Wuhanissa jopa 16 kertaa enemmän ihmisiä kuin Kiina kertoo? Helsingin Sanomat. 16.4.2020. Viitattu 14.6.2020.
  58. Koronan riski on pieni uidessa ja jäätelökioskille jonottaessa – muista silti nämä viisi asiaa rannalla Yle Uutiset. Viitattu 13.6.2020.
  59. Koronavirus | Pekingissä huomattiin uusi koronatartuntojen rypäs – virusta havaittiin tuontilohen käsittelyyn tarkoitetuilla leikkuulaudoilla Helsingin Sanomat. 13.6.2020. Viitattu 14.6.2020.
  60. Italy reports two confirmed cases of coronavirus 31.1.2020. Aa.com. Viitattu (englanniksi).
  61. United States Coronavirus: 1,385,893 Cases and 81,796 Deaths - Worldometer www.worldometers.info. Viitattu 12.5.2020. (englanniksi)
  62. Jeanna Bryner-Live Science Editor-in-Chief 15 April 2020: Why are so many people dying of COVID-19 in New York City? livescience.com. Viitattu 12.5.2020. (englanniksi)
  63. Koronavirustartuntoja on maailmanlaajuisesti jo yli 10 miljoonaa Yle Uutiset. Viitattu 30.6.2020.
  64. Kiran Stacey, Jim Pickard: Coronavirus pandemic boosts popularity of Trump and Johnson Financial Times. 31.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  65. Ilmastotutkimus | Pandemian aiheuttamat rajoitukset vähensivät päästöjä selvästi koko maailmassa – vain asumisen päästöt lisääntyivät Helsingin Sanomat. 19.5.2020. Viitattu 20.5.2020.
  66. Corinne Le Quéré, Robert B. Jackson, Matthew W. Jones, Adam J. P. Smith, Sam Abernethy, Robbie M. Andrew: Temporary reduction in daily global CO 2 emissions during the COVID-19 forced confinement. Nature Climate Change, 19.5.2020, s. 1–7. doi:10.1038/s41558-020-0797-x. ISSN 1758-6798. Artikkelin verkkoversio. en
  67. Global energy and CO2 emissions in 2020 – Global Energy Review 2020 – Analysis IEA. Viitattu 22.5.2020. (englanniksi)
  68. Global Energy Review 2020 – Analysis IEA. Viitattu 22.5.2020. (englanniksi)
  69. World risks 'biblical' famines due to pandemic - UN BBC News. 21.4.2020. Viitattu 20.5.2020. (englanniksi)
  70. Koronavirus sai netin pelonlietsojat ja salaliittoteoreetikot liikkeelle Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa