Koronaviruspandemian ennusteet ja mallit

Koronaviruspandemian ennusteet ja mallit ovat eri tavoin laadittuja koronavirustautiepidemian tulevaisuutta kuvaavia kehitysarvioita. Mallinnuksia tarvitaan tautia vastaan vastatoimien suunnittelussa: sairaanhoidon mitoitus, rajoitukset. Mallintajia yleensä kiinnostaa taudin saaneiden määrä, kuolleiden määrä, sairaalapaikkojen ja tehohoidon tarve. Mutta yhtä hyvin epidemian mallintajat voivat pyrkiä selvittämään epidemian tai sen uhan aiheuttamia taloudellisia, yhteiskunnallisia, poliittisia ja/tai sosiaalisia vaikutuksia. Koronavirusepidemian ennuste voi olla yksinkertainen laskema. Mutta se on useammin tietokonemalli. Tietokonemalli itse saattaa olla suljettu tai olla kaikkien saatavilla internetissä. Mallin luotettavuus riippuu useista tekijöistä. Mallintajien työtä vaikeuttaa se, että monia koronaviruksen epideemisiä ominaisuuksia ei tunneta tarkoin.

Suomessa ennustemallien tuloksia on julkaissut THL. Nämä ovat herättäneet kiistelyä.

SuomessaMuokkaa

THL julkaisi maaliskuussa kaksi normaalijakaumaan pohjautuvaa mallinnusta. Malleissa oletettiin koronaviruksen leviämisen käyttäytyvän influenssaepidemian tavoin. Mallien pohjaoletuksena oli alussa hyvin pieni, influenssaa lähellä oleva kuolleisuus. Mallit ennustivat Suomeen noin 500 – 4 000 kuollutta ja tuhansia sairaalakäyntejä koronan takia. Aalto-yliopisto julkaisi oman ennusteensa, jonka alaraja oli lähellä THL:n ennusteen alarajaa. Onneksi kävi niin, että huhtikuussa tehohoitopotilaiden määrä alitti Aalto-yliopiston ennusteen. Osin THL:ään kytköksissä oleva riippumaton tutkijaryhmä julkaisi REINA-mallin, joka rajoituksista ja muista vastatoimista riippuen ennusti satoja-kymmeniätuhansia koronavirukseen kuolleita. Mallin mukaan rajoitusten höllääminen aiheuttaisi taudin riistäytymisen käsistä. Ainakin toukokuussa nämäkin mallit arvioivat koronavirustilanteen yläkanttiin. Hetemäen raportin mukana julkaistiin mallinnuksia koronaepidemian uusista aalloista. Ne näyttivät, että ilman rajoituksia tehohoitopaikat loppusivat. Toisaalta tehohoito saattasi juuri ja juuri riittää, jos epidemia saataisiin painettua niin, että yksi tartuttaa 1.6–1.8 muuta. Näidenkin mallien oletukset sairaalaan joutuvien ja kuolleiden määristä ovat kriitikoiden mielestä hyvin kyseenalaisia.

UlkomaillaMuokkaa

Usein siteerataan Imperial Collegen laskelmaa, jonka mukaan koronaan kuolisi 0.6 %. Kuolleisuus lienee 1,5–2 kertaa tätä suurempi. Tunnetuin maailman kaikki maat kattava ulkomainen koronaepidemiaa ennustava malli lienee amerikkalainen IHME-malli. Sen ennusteita pidetään yleisesti liian positiivisena.

Aiheesta muuallaMuokkaa