Wikipedia

Suomen koronavirusepidemiaa ennustavat mallit

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Tuoreimmat tiedot joulukuulta 2020

Suomen koronavirusepidemiaa ennustavat mallit ovat lähinnä ennusteita koronaan sairastuvien, kuolevien ja sairaalaan joutuvien tulevasta määrästä Suomessa. THL on julkaissut näitä maaliskuun 2020 lopulta lähtien. Koska malleissa on monia oletuksia, ne ovat herättäneet kiistelyä ja kritiikkiä.

Yleensä kriitikot ovat pitäneet niitä liian optimistisina taudin vakavuuden suhteen[1][2][3][4]. Toisaalta tauti ei myöskään keväällä 2020 levinnyt niin laajalle kuin pessimistisimmät mallit väittivät[5]. Taudin kulun jarrutus onnistui ennakoitua paremmin, koska monet suomalaiset noudattivat rajoituksia hyvin. Ihmiskontaktit vähenivät neljäsosaan aiemmista.[6] Kriitikot arvostelivat kesäkuussa sitä, ettei THL:n mallin lähdekoodia ole julkaistu.[7] THL:n mukaan mallien matemaattinen rakenne ja taustaoletukset on jo julkistettu, joten lähdekoodin julkisuudella ei ole merkitystä.[8]

THL julkaisi joulukuussa kolme mahdollisuutta epidemian kehitykselle. Jarruuntuminen, hallittu ja hallitsematon kasvu. Näistä viimeisessä tehohoitopaikat loppuvat. Se myös haittaa taloutta eniten.

Helmikuussa THL julkaisi malleja, joiden mukaan muuntovirus leviäisi voimakkaasti väestössä. Maaliskuussa herätti laajaa keskustelua THL:n eksponentti-ennuste, jonka mukaan huhtikuussa vois olla jopa yli 10 000 tartuntaa päivässä. Monet asiantuntijat pitivät tätä pelkkänä laskuharjoituksena, jossa rajoituksia ei otettu huomioon.

THL:n ensimmäiset ennusteet muokkaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut ennusteita siitä, miten moni sairastuu ja/tai kuolee koronavirukseen.

Hallituksen mukaan lievimmässä skenaariossa 20 prosenttia suomalaisista sairastuisi, 4 300–11 000 ihmistä joutuisi sairaalahoitoon, joista 1 100–2 700 vaatisi tehohoitoa ja 540–1 080 suomalaista kuolisi tautiin. Todennäköisimmässä, eli keskivertoskenaariossa 40 prosenttia väestöstä saisi tartunnan, 8 640–21 600 joutuisi sairaalahoitoon, joista tehohoitoa vaatisi 2 160–5 400 ja 1 080–2 160 kuolisi. Pahimmassa skenaariossa 60 prosenttia väestöstä saisi tartunnan, 3 240 000 sairastuisi, 12 960–32 400 joutuisi sairaalahoitoon, joista 3 240–8 100 vaatisi tehohoitoa ja 1 620–3 240 kuolisi.[9]

Ennusteet perustuvat tietokonemallinnuksiin.[9] THL:n luvut perustuvat osin dataan ja osin oletuksiin. Ennusteet perustetaan lukuihin, joissa sairaanhoitoa tarvitsisi 0,4 prosenttia tai 1 prosentti tartunnoista, tehohoitoa 25 prosenttia sairaanhoitoa tarvinneista ja kuolemantapauksia olisi 0,05 prosenttia tai 0,1 prosenttia tartunnan saaneista.[9] Hallituksen mukaan todennäköisesti 35 prosenttia väestöstä sairastuu koronavirukseen.[10][11] Hallituksen mukaan sairaalaan joutuneista kolmasosa päätyy tehohoitoon.[12]

THL:n 25. maaliskuuta julkaistun ennusteen mukaan 11 300 tarvitsee sairaalahoitoa ja 3 600 tehohoitoa Suomessa. THL:llä on kaksi mahdollista skenaariota: toisessa yksi ihminen tartuttaa 1,6 muuta ja toisessa 1,8 muuta. Todennäköisempi on, että yksi ihminen tartuttaa 1,6 muuta. Tällöin 40 prosenttia suomalaisista saa tartunnan elokuuhun mennessä. Sairaalassa olisi epidemiahuipun aikana yhtä aikaa yli 900, ja tehohoidossa 280. Yhteensä sairaalaan tällöin joutuisi 8 640–21 600 ihmistä. Synkemmän mallin mukaan, jossa yksi ihminen tartuttaa 1,8 muuta sairaalaan joutuisi 15 500 ja tehohoitoa tarvitsisi 5 000. Enimmillään tehohoitoa tarvitsisi 500 potilasta.[13] Suomessa on noin 300 raskasta tehohoitopaikkaa, ja 200 hengitysavusteista paikkaa.

Ihmiskontaktien rajoituksilla hidastetaan viruksen leviämistä, jolloin vähemmän ihmisiä on sairaana samaan aikaan, mutta epidemia pitenee.[14][15][13] THL:n mukaan koronaviruksen epidemiahuippu ajoittunee aikaisintaan toukokuun puoliväliin.[16] Hallituksen 12. maaliskuuta antaman arvion mukaan ensimmäisessä aallossa tartunnan saisi 35 prosenttia.[11] THL:n mukaan toinen aalto on todennäköinen, jos vain 40 prosenttia kansasta saisi viruksen. Ilman rajoitustoimia THL:n mukaan tartunnan saisi 65 prosenttia.[15][14]

25. maaliskuuta uutisoitiin THL:n aikaisempien laskemien olevan uusien tietojen perusteella liian optimistisia, ja että arviot Suomen koronatilanteesta olivat merkittävästi synkentyneet. Aikaisempiin arvioihin ei ehtinyt mukaan se arvio, että Suomeen oli saapunut hiihtolomaviikoilla maailmalta noin 200 000 henkilöä, joista osa oli ollut riskialueilla, kuten Italiassa. Suomeen saapuneita ei oltu ohjattu tiukasti kotikaranteeniin, vaan monen tulijan väitetään tulleen maahan ilman riittäviä ohjeita tai vaatimuksia noudattaa karanteenia.[17] Uusi arvio perustui THL:n ja Turun yliopiston yhdessä tekemään mallinnukseen, jota päivitetään jatkuvasti. THL:n johtaja Mika Salmisen mukaan keskeisin syy arvion nostamiselle on Italian epidemiasta saadut uudet tiedot viruksen tarttumisesta ihmisestä ihmiseen, jossa keskeistä on arvio koronaviruksen korkeammasta tarttuvuusluvusta. Mallinnuksessa tai arviossa koronaviruksen tarttuvuudesta ulkomailla olevien tai ulkomailta jo Suomeen palanneiden suomalaisten määrällä ei ollut mitään roolia.[13]

THL:n varhaisten ennusteiden kritiikki muokkaa

THL:n ennustetta on kritisoitu liian myönteisiksi ja esitettyjä sairaalatarve- ja kuolleisuusprosentteja liian alhaisiksi. THL:n uudempi malli olettaa taudin kuolleisuusriskiksi 0,2 prosenttia.[18] Arvostetun Imperial Collegen tekemä tutkimus arvioi taas, että koronatartunnan saaneista kuolee keskimäärin 0,9 prosenttia ja The Lancetissa julkistettu tutkimus 0,6 prosenttia.[19]

Jos todennäköisimpien ennusteiden mukaisesti 40 prosenttia suomalaisista saisi tartunnan, kuolisi THL:n vanhan ennusteen mukaan Suomessa 2 200 ja uudemman ennusteen mukaan 4 400. Alempi luku on lähellä voimakasta influenssaepidemiaa.[19]

Mutta jos käytetään Imperial Collegen julkaistun tutkimuksen arviota eli 0,9 prosenttia, Suomessa kuolisi 19 800 henkilöä. Lancetin mukaisella 0,6 prosentilla kuolisi 13 200. THL ennustaa että sairaalaan joutuisi rajoitusten jälkeisestä perusuusiutumisluvusta riippuen 11 000 tai 15 500, mutta Imperial Collegen arvioiden mukaan 4,4 prosenttia tartunnan saaneista vaatii sairaalahoitoa, mikä tarkoittaisi Suomessa 99 800 sairaanhoitoon joutunutta potilasta.[19]

Oulun yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Petri Lehenkarin tekemien laskelmien mukaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin voi kuolla pahimmassa tapauksessa jopa 70 000. Tämän arvion mukaan tauti leviäisi 60–70 prosenttiin väestöstä, kun kokonaiskuolleisuus olisi 1–3 prosenttia. Epidemia kestäisi 3–6 kuukautta. Todennäköisempi ennuste on Lehenkarin mukaan kuitenkin 10 000–20 000 kuollutta, jos kuolleisuus olisi 1–2 prosenttia.[20]

Ennusteet vaihtelevat, koska viruksen leviämiskyvystä ei ole varmaa tietoa, eikä myöskään sen aiheuttamasta sairastavuudesta ja rajoitustoimien vaikutuksesta.[19]

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) 13. huhtikuuta julkaiseman tiedotteen mukaan THL:n 25. maaliskuuta laatima matalamman tason sairaalahoidon tarpeen arvio oli ennustanut hyvin seuraavan 20 vuorokauden toteutuneen potilasvirran.[21]

Aalto-yliopiston ennuste maaliskuussa muokkaa

Aalto-yliopiston tutkijoiden tekemä ennuste[22] perustui sekä tietoihin muiden maiden epidemioista että muihin tutkimuksiin. Siinä oletettiin, että sairaalahoitoon joutuisi 15 prosenttia taudin saaneista, mikä on paljon korkeampi luku kuin THL:n ennusteessa. 27. maaliskuuta 2020 julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, että jos tartuntamäärien kasvuvauhti ei hidastu, tehohoitopaikat olisivat täyttyneet muutaman viikon sisällä, toisin sanoen huhtikuun puolivälin jälkeen. Ennusteen mukaan 3. huhtikuuta olisi tehohoidossa ollut 39–159 ihmistä. Tuolloin oli teho-osastolla koronaviruksen takia 79 ihmistä.[23]

Ennusteen mukaan 10. huhtikuuta Suomen sairaaloissa olisi ollut 386–2 303 koronaviruspotilasta. Heistä tehohoidossa olisi olisi ollut 101–719 potilasta. THL:n ennusteen luvut olivat lähempänä Aalto-yliopiston ennusteen alempaa rajaa kuin ylempää.[24]

Tutkija arvioi, että tutkimuksen julkaisuajan tietojen perusteella Suomen sairaanhoitojärjestelmä selviäisi koronaepidemiasta, jos rajoituksia noudatettaisiin tarkasti.[25] Ennusteen tekijät totesivat jälkeenpäin olevansa huojentuneita, kun toteutuneet potilasmäärät jäivät jo 10. huhtikuuta ennusteen alarajojen alapuolelle ja yhteen yhdeksäsosaan ennusteen ylärajoista.[26]

Cubic Analyticsin koronasimulaatio muokkaa

Cubic Analytics julkaisi internetissä normaalijakaumaan pohjautuvan koronamallinnuksen, jonka syöttöarvoja voi jossain määrin muutella. Mallilla voi laskea jopa kunnan tarkkuudella sairastuvien, sairaalaan joutuvien ja tehohoitoon joutuvien määriä[27].

HUS:n malli muokkaa

Uudenmaan alueen sairaanhoitopiirin HUS:n malleissa väitetiin, että koronavirustautia sairastavien määrä kasvaa huhtikuun. tasaisella vauhdilla.

Pahimmassa mallinnuksessa tehohoitopaikkoja olisi pitänyt järjestää lisää tautitapausten kasvaessa kiihtyvällä vauhdilla. HUS oli varautunut lisäämään tehohoitopaikkoja 220:een.[28]. Lisäpaikkoja ei kuitenkaan tarvittu, sillä kasvu taittui jo huhtikuussa. Sama malli ennusti vuodehoitopaikkojen tarpeen kasvavan hieman toukokuun puoliväliin mennessä ja tehohoidon tarpeen pysyvän keskimääräisessä tapauksessa vakiona. Pahassa tapauksessa molemmat olisivat kääntyneet nousuun. Todellisuudessa nämä jatkoivat laskuaan[29].

REINA-malli muokkaa

Vertaisarvioimattomassa artikkelissa suomalainen tutkijaryhmä esittää tietokonemallin, jolla pyritään laskemaan rajoitustoimien vaikutusta epidemian kulkuun. Nykyisten rajoitusten oletetaan rajoittavan ihmisten kontakteja noin 50 prosenttia. REINA-mallissa ennustetaan, että vähentämällä lähikontakteja 30 prosenttia Uudellamaalla sairastuisi noin 600 000 henkilöä. Tällöin kuolisi noin yhden prosentin kuolleisuudella 6 000 henkeä.[30][31][32] Nykyisillä rajoituksella malli ennustaa Uudellemaalle 172 kuollutta.[33]

Hetemäen raportti muokkaa

Hetemäen raportin mukaan Suomi oli onnistunut toukokuun alkuun asti koronavirustorjunnassa erinomaisesti. Kuolleita ja sairaalaan joutuneita oli vähän. Tämä on rajoitusten ansiota. Mutta rajoitukset aiheuttivat myös suurta haittaa. Sulkujen hinta oli talouden supistuminen. Lukuisia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia rajoitusten aiheuttamia haittoja ilmeni. Esimerkiksi liikunnan väheneminen ja kiireettömien terveyskeskuskäyntien siirtyminen luo terveysriskejä ja kuolemia.[34][35]

Raportin mukaan tautia ei kyetä Suomessa tukahduttamaan kohtuullisin toimin. Vaikka taudin tukahduttaminen onnistuisikin, se palaisi helposti ulkomailta.

Hetemäen raportin perusajatus on se, että rajoitusten asteittainen vapauttaminen levittää tautia. Ihmisiä sairastuu ja kuolee, mutta sopivalla tavalla rajoituksia purkamalla tehohoitopaikkoja olisi kyllin niitä tarvitseville. Tehohoidon pitäisi vielä riittää, jos perusuusiutumisluku on 1,6–1,8[36].

Jos epidemia riistäytyy hallinnasta, rajoituksia kiristetään.[37]

Kriitikoiden mielestä raportti perustuu moniin oletuksiin, joten se ei ole täsmällinen. Näiden kriitikoiden mukaan uusi toimintamalli ei ole hybridistrategia. Pikemminkin se olisi eräänlainen Ruotsin mallin muunnos. Ruotsissahan rajoitukset ovat vähäisiä, ja tauti on levinnyt laajalle. Siellä on ollut paljon kuolemia ja sairaaloissa tehdään ylitöitä. Kriitikoiden mukaan epidemiaa pitäisi pyrkiä tukahduttamaan tehokkaammin, eikä sallia sen edetä.[37][38][39]

Tohtori Tuomas Aivelo arvosteli kesäkuussa 2020 sitä, että THL:n käyttämän mallin lähdekoodi ei ole avoin. THL vetoaa siihen, että lähdekoodi piti patentoida ja se on sen vuoksi salassa pidettävä.[40]. Lisäksi malli THL:n tietoylijohtaja Pekka Rissasen mukaan on osin keskeneräinen ja taustaoletukskset ja mallin matemamaattiset perusteet ovat jo julkaistu.[8][41]

Syksyn 2020 ennusteita muokkaa

Epidemia.fi-sivusto ennusti 20. lokakuuta, että 12. marraskuuta 2020 koronaviruksen takia olisi sairaalassa 257 ja marraskuun lopussa 800 potilasta.[42][43]

Valtioneuvoston virkamiestyöryhmän skenaariot joulukuussa 2020 muokkaa

Valtioneuvoston virkamiestyöryhmä esitti joulukuussa 2020 kolme vaihtoehtoisiin oletuksiin pohjautuvaa käsikirjoitusta epidemian etenemisestä.

Kolme mahdollisuutta epidemian etenemiselle:

1) Taudin leviäminen jarruuntuu voimakkaasti. Epidemiaan kohdistetaan kaksi rajoitusiskua. Tällöin tartuntamäärät kyllä pyrkisivät kasvamaan, mutta maalis-huhtikuussa olisi vain 50 teholla ja 250 sairaalassa.[44]

2) Tauti leviää hallitusti niin kuin Tanskassa syksyllä 2020. Kasvu 20% viikossa.[45] Epidemia leviäisi hallitusti marraskuun vauhdilla.Tällöin sairaalaan joutuisi enimmillään 1 400, teholle 200.[46] Havaittuja tapauksia olisi huipussa 5 000 päivässä, mutta tosiasiassa 16 000 per päivä.

3) Koronavirus leviää hallitsemattomasti Espanjan tapaan syksyllä 2020. Kasvu yli 30-50% viikossa.[45]Tehohoitoa tarvitsisi maalis-huhtikuussa 500, sairaalassa olisi noin 3 000.Tautihuipussa koronaan sairastuisi havaitusti jopa 9 000 per päivä, todellisuudessa noin 40 000 päivässä.[47]

Epidemian oletetaan hiipuvan kesään mennessä rokotusten ja vuodenaikavaihtelujen takia.[48][49]

THL:n muuntoviruksesta esittämät mallinnukset muokkaa

THL esitteli helmikuussa malleja, joiden mukaan muuntovirukset voisivat yhdessä vanhan viruskannan kanssa tartuttaa vähintään 17000, jopa

52000 päivässä. Tartuntahuipun saavuttaminen veisi kuukausia.[50]

THL:n maaliskuussa esittämät skenaariot muokkaa

THL julkaisi maaliskuussa kolme skenaariota, jotka ennustivat koronan nopeaa leviämistä huhtikuussa 2021.

Malleissa THL arvioi R-luvun välille 1,15-1,35. Ne lähtivät siitä, että 5. maaliskuuta oli 750 tartuntaa päivässä. [51][52]

  • R 1,15: 4. huhtikuuta 1409 tartuntaa, 19. huhtikuuta 2638 tartuntaa
  • R 1,25: 4. huhtikuuta 2861 tartuntaa, 19. huhtikuuta 5588 tartuntaa
  • R 1,35: 4. huhtikuuta 3363 tartuntaa, 19. huhtikuuta 11170 tartuntaa

Niiden mukaan 18. huhtikuuta olisi ainakin 2600, jopa yli 11000 tartuntaa päivässä. Skenaarioissa ei otettu huomioon rajoitusten vaikutuksia. Ne perustuivat jatkuvaan eksponentiaaliseen kasvuun. Mallien mukaan R pysyy koko ajan samana. Ylimmän mallin mukaan Suomessa olisi huhtikuussa koronaa enemmän kuin Ruotsin tautihuipussa.[53]

Tuomas Aivelon mukaan mallit perustuvat oletukseen, että virus leviää koko ajan samaa vauhtia kuin 5. maaliskuuta päivän aikoihin.[51]

Aivelo arvioi, että huhtikuun 2021 tartuntaluvut huhtikuussa voisivat olla välillä 1000-2000 tartuntaa päivässä.[54] Hänen mukaansa maaliskuun rajoitukset hillitsevät pandemiaa.[55] Perjantaina julkaistiin puolestaan valtioneuvoston kanslian muistiossa toinen arvio. Sen mukaan ainoastaan HUS:in alueella olisi sairaaloissa ennen pääsiäistä 300-400 koronaviruspotilasta.[56]

THL:n maaliskuun lopussa esittämät skenaariot muokkaa

THL esitti ulkonaliikkumisrajoitusten perusteeksi neljä skenaariota[57][58] Ne kuvaavat taudin etenemistä HUS:in alueella.[59]

  1. Osasta rajoituksia luovutaan, helmikuun rajoitukset: Maalis-kesäkuussa 99 000 saa koronan, sairaalaan 4000, tehohoitoon 540. 290 kuolee. Jopa 1200 -1300 tapausta päivässä toukokuun puolivälissä, jolloin epidemiahuippu.
  2. Maaliskuun lopun rajoitukset: Maalis-kesäkuussa 71600 saa koronan, sairaalaan 3000, teholle yli 400. 226 kuolee. Vapun tienoille tautihuippu: 800 tapausta, 35 vuorokaudessa sairaalaan, viisi vuorokaudessa teholle. Epidemia hiipuisi kesä-heinäkuussa sairastamisen luoman immuniteetin, rokotusten ja kesän takia.
  3. Kolmen viikon liikkumisrajoitukset: Maalis-kesäkuussa 61000 tapausta. Sairaalaan 2500, teholle 343. 189 kuolee. Rajoitukset pudottaisivat HUS:n alueen päivittäisiä tartuntoja väliaikaisesti 600:sta 400:aan.
  4. Kuuden viikon liikkumisrajoitukset: Maalis-kesäkuussa alle 43 000 tartuntaa. Sairaalaan yli 1900, teholle 250. 151 kuolee.


Aiheesta muualla muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Helsingin yliopiston tautiekologi arvostelee: THL:n kuolleisuusluvut yltiöpositiivisia vanhempien ikäluokkien kohdalla – "Uusi epidemiamalli ei näe hoivakotien vanhuksia lainkaan" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 27.5.2020.
  2. ↑ Analyysi: Onko koronavirus sittenkin vaarallisempi kuin Suomessa aluksi kuviteltiin? Yle Uutiset. Viitattu 27.5.2020.
  3. ↑ Kasperi Summanen: HS: THL:n mukaan korona tappaa kuin kausi-influenssa verkkouutiset.fi. 19.3.2020. Viitattu 27.5.2020.
  4. ↑ Yksi epidemiologi ja viisi matemaatikkoa tuottavat nyt Suomen tärkeintä tietoa – “Olemme saaneet risuja, että ennusteemme ovat liian ruusuisia” Yle Uutiset. Viitattu 27.5.2020.
  5. ↑ THL arvioi vähintään miljoonan suomalaisen sairastavan koronan heinäkuuhun mennessä – nyt tartuntoja on 7000 ja tutkija kritisoi: "Ennusteita tulisi päivittää realistisemmaksi" mtvuutiset.fi. 9.6.2020. Viitattu 9.6.2020.
  6. ↑ Koronavirus | Koronatoimet purivat Suomessa paremmin kuin THL osasi odottaa – ”Yksi oppi meille on katsoa naapurimaata Ruotsia”, sanoo Mika Salminen Helsingin Sanomat. 16.6.2020. Viitattu 16.6.2020.
  7. ↑ Elisa Hyvärinen: THL salaa yhä koronamallien taustoja – tutkija ihmeissään verkkouutiset.fi. 16.6.2020. Viitattu 22.6.2020.
  8. ↑ a b Kasperi Summanen: THL puolustautuu: Laatu ei saa jäädä avoimuuden jalkoihin verkkouutiset.fi. 29.6.2020. Viitattu 29.6.2020.
  9. ↑ a b c Suomen arviot: Korona vie tulevina viikkoina tuhansia suomalaisia sairaalaan Yle Uutiset. Viitattu 17.3.2020.
  10. ↑ Neljä kysymystä kansliapäällikölle: Kuinka moni suomalainen sairastuu? Voinko mennä ryhmäliikuntatunnille tai oopperaan? Yle Uutiset. Viitattu 12.3.2020.
  11. ↑ a b Yli 500 ihmisen tilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka, hallitus varautuu taudin leviämiseen lisätalousarviolla Yle Uutiset. Viitattu 12.3.2020.
  12. ↑ A-studio: Hallituksen tiedotustilaisuus Yle Areena. 25.3.2020. Yle. Viitattu 25.3.2020.
  13. ↑ a b c Arvio koronaepidemiasta muuttui vakavammaksi – THL:n ennuste: Noin 11 300 ihmistä tarvitsee sairaalahoitoa ja 3 600 tehohoitoa Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2020.
  14. ↑ a b Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Ennusteita erilaisten hidastamistoimien vaikutuksesta koronavirustartuntoihin Suomessa. THL.fi, 18.3.2020. Artikkelin verkkoversio.
  15. ↑ a b THL ennustaa: Koulujen sulkeminen hidastaa koronan leviämistä – tehohoito riittää paremmin ja se pelastaa työikäisiä Yle Uutiset. Viitattu 18.3.2020.
  16. ↑ Italiassa korona­virukseen on kuollut nyt enemmän ihmisiä kuin Kiinassa – Nuorin Husissa teho­hoidossa oleva potilas on alle 40-vuotias hs.fi. 19.3.2020. web.archive.org. Arkistoitu 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  17. ↑ Paavo Teittinen: HS:n tiedot Säätytalon kokouksesta: 200 000 ulkomailta tulevaa suomalaista yllätti viranomaiset, arviot koronaviruksesta synkentyneet merkittävästi Helsingin Sanomat. 25.3.2020. Viitattu 25.3.2020.
  18. ↑ Koronavirus | Suomi nosti arviota koronaviruskuolleisuudesta 0,2 prosenttiin – Islannin ja Tanskan kokemukset viittaavat samaan suuruusluokkaan Helsingin Sanomat. 16.4.2020. Viitattu 16.4.2020.
  19. ↑ a b c d Yksi epidemiologi ja viisi matemaatikkoa tuottavat nyt Suomen tärkeintä tietoa – “Olemme saaneet risuja, että ennusteemme ovat liian ruusuisia” Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  20. ↑ Elisa Hyvärinen: Ylilääkärin ennuste: Koronaan voi kuolla 70000 suomalaista verkkouutiset.fi. 4.8.2020. Viitattu 8.4.2020.
  21. ↑ Hus: Potilasvirrat ”yllättävänkin yhtenevät” THL:n matalamman ennusteen kanssa iltalehti.fi. 13.4.2020. Viitattu 26.4.2020.
  22. ↑ Tuoreet laskelmat Kiinasta laittoivat kuolinennusteet uusiksi – näin korona kohtelee eri ikäisiä Ilta Sanomat. 1.4.2020. Viitattu 1.4.2020.
  23. ↑ Aalto-yliopiston tutkija näkee Suomen koronaluvuissa käänteen parempaan: ”Tämä on valtavan hyvä asia” Ilta Sanomat. 5.4.2020. Viitattu 5.4.2020.
  24. ↑ Professori epäilee THL:n koronaennustetta HS:ssa: Jos olemme väärässä, hinta voi olla tosi iso Ilta Sanomat. 28.3.2020. Viitattu 28.3.2020.
  25. ↑ Uusi laskelma Aalto-yliopiston tutkijoilta: Husin tehohoitopaikat voivat täyttyä jo lähiviikkoina, jos ihmiset eivät noudata rajoituksia Helsingin Sanomat. 27.3.2020. Viitattu 27.3.2020.
  26. ↑ Aalto-yliopiston tutkijat yllättyivät, miten hyvin rajoitukset toimivat – Vaara ei kuitenkaan ole ohitse, apulais­professori painottaa Helsingin Sanomat. 15.4.2020. Viitattu 26.4.2020.
  27. ↑ Jani Kärnä-Cubiq Analytics: Cubiq Analytics - Koronasimulaatio korona.cubiq.fi. Arkistoitu 30.4.2020. Viitattu 27.5.2020. (englanniksi)
  28. ↑ HUS - Mallinnuksia hyödynnetään koronapotilaiden hoitoon varautumisessa www.hus.fi. Viitattu 9.6.2020.
  29. ↑ HUS - HUS ennustemalli: potilaspaikat riittävät nykyisillä rajoituksilla www.hus.fi. Arkistoitu 9.6.2020. Viitattu 9.6.2020.
  30. ↑ Jos Suomi ei pysäytä koronavirusta, suomalaistutkijoiden uusi epidemiamalli ennustaa synkkää loppuvuotta: "Tauti ryöstäytyy käsistä" Yle Uutiset. Viitattu 19.4.2020.
  31. ↑ REINA — Realistic Epidemic Model for COVID-19 korona.kausal.tech. Arkistoitu 16.4.2020. Viitattu 19.4.2020.
  32. ↑ Jouni T. Tuomisto, Juha Yrjölä, Mikko Kolehmainen, Juhani Bonsdorff, Jami Pekkanen, Tero Tikkanen: An agent-based epidemic model REINA for COVID-19 to identify destructive policies. medRxiv, 17.4.2020, s. 2020.04.09.20047498. doi:10.1101/2020.04.09.20047498. Artikkelin verkkoversio. en
  33. ↑ Suomalaistutkijoiden epidemiamalli varoittaa: jos rajoitukset loppuvat, koronatilanne voi räjähtää Ilta Sanomat. 17.4.2020. Viitattu 19.4.2020.
  34. ↑ Rajoitusten purkamisen taustalla oleva 80-sivuinen Hetemäen raportti julkistettiin – siitä selviää, että normaalielämään palataan luultavimmin vasta ensi vuonna Yle Uutiset. Viitattu 7.5.2020.
  35. ↑ Exit-ja jälleenrakennustyöryhmä: Koronakriisin vaikutukset ja suunnitelma epidemian hallinnan hybridistrategiaksi : Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän 1. vaiheen raportti julkaisut.valtioneuvosto.fi. 4.5.2020. Viitattu 7.5.2020.
  36. ↑ Koronavirus | Koronavirus onnistuttiin ehkä pysäyttämään Suomessa niin hyvin, että epidemia onkin vasta edessä – grafiikat näyttävät, millaisia seurauksia sillä voi olla Helsingin Sanomat. 12.5.2020. Viitattu 13.5.2020.
  37. ↑ a b 46 tutkijan ja asiantuntijan avoin kirje haastaa Suomen hallituksen linjan: Korona tukahdutettava Ilta Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 7.5.2020.
  38. ↑ Juha-Pekka Tikka: 46 asiantuntijaa vetoaa: Ei hidastaminen, vaan tukahduttaminen verkkouutiset.fi. 5.7.2020. Viitattu 7.5.2020.
  39. ↑ ”Tätä tietoa ja kokemusta ei saa sivuuttaa”: Tutkijat ja asiantuntijat haastoivat hallituksen koronalinjan – lue koko avoin kirje Ilta Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 7.5.2020.
  40. ↑ Elisa Hyvärinen: THL salaa yhä koronamallien taustoja – tutkija ihmeissään verkkouutiset.fi. 16.6.2020. Viitattu 16.6.2020.
  41. ↑ Avoimuus on THL:n tutkimuksen lähtökohta, mutta laatu ei saa jäädä sen jalkoihin THL-blogi. 29.6.2020. Viitattu 29.6.2020.
  42. ↑ Suomen COVID-19 epidemian seurantaraportti 20. lokakuuta 2020 Epidemia.fi. Viitattu 21.10.2020. (englanniksi)
  43. ↑ Siina Ekberg: Synkkä kuva: Sairaalassa olevien koronapotilaiden määrä kasvaa jyrkästi verkkouutiset.fi. 21.10.2020. Viitattu 21.10.2020.
  44. ↑ Tässä 3 koronaskenaariota rautalangasta väännettynä – seuraako Suomi Tanskan vai Espanjan tietä? Ilta-Sanomat. 10.12.2020. Viitattu 10.12.2020.
  45. ↑ a b Kolme erilaista skenaariota koronan etenemisestä: parhaimmillaan ensi vuoden lopussa ollaan jo lähellä "normaalia" www.iltalehti.fi. Viitattu 16.12.2020.
  46. ↑ Koronavirus | Jos kesästä asti jatkunut kasvuvauhti ei taitu, maaliskuun alussa tartuntoja tulee päivittäin 5 000, kertoo THL:n skenaario Helsingin Sanomat. 16.12.2020. Viitattu 16.12.2020.
  47. ↑ Tällainen on THL:n esittelemä koronan kauhuskenaario – professori: Tehohoidon kantokyky olisi katastrofaalisessa tilanteessa Ilta-Sanomat. 16.12.2020. Viitattu 16.12.2020.
  48. ↑ Voimakkaat rajoitukset voivat vaikuttaa työllisyyteen ensi vuonna – jos rajoituksissa myöhästytään, kasvaa julkinen velka enemmän Yle Uutiset. Viitattu 10.12.2020.
  49. ↑ https://vm.fi/documents/10616/0/VN_2020_Covid19_skenaariot.pdf/c82d65aa-f0cf-8d8e-987c-b408bf733fd0/VN_2020_Covid19_skenaariot.pdf?t=1607586913049 Covid-19 epidemian kehittyminen Suomessa Lyhyen aikavälin skenaarioita varautumista varten Helsinki 2020
  50. ↑ Edessä voi olla kova kevät – THL esitteli eri skenaarioita, miten virusmuunnos leviää Suomessa Ilta-Sanomat. 9.2.2021. Viitattu 7.3.2021.
  51. ↑ a b Koronavirus | Asiantuntijat eivät usko, että THL:n synkkä mallinnus epidemian kasvusta toteutuu – ”Harmillista, että luvut nousivat niin merkittävään asemaan” Helsingin Sanomat. 7.3.2021. Viitattu 7.3.2021.
  52. ↑ Näin THL selittää hurjaa koronaennustetta www.iltalehti.fi. Viitattu 9.3.2021.
  53. ↑ https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007844756.html THL:n luvut jopa 11 000 päivittäisestä tartunnasta vaikuttivat kunta­vaalien siirtämiseen – Pääjohtaja Tervahauta: ”Oikea elämä on erilaista kuin kompuutteriin syötetty matematiikka” Onni Niemi HS, Tapio Pellinen STT 6.3. 11:44 | Päivitetty 6.3. 20:14
  54. ↑ Koronavirus | Asiantuntijat eivät usko, että THL:n synkkä mallinnus epidemian kasvusta toteutuu – ”Harmillista, että luvut nousivat niin merkittävään asemaan” Helsingin Sanomat. 7.3.2021. Viitattu 7.3.2021.
  55. ↑ Asiantuntija: THL:n hirvein skenaario tuskin toteutuu – vaatisi ennennäkemättömän käsistä lähdön Ilta-Sanomat. 7.3.2021. Viitattu 7.3.2021.
  56. ↑ Koronavirus | Hallituksen muistio paljastaa skenaariot: Husin sairaaloissa voi olla pääsiäisen alla 300–400 koronaviruspotilasta Helsingin Sanomat. 5.3.2021. Viitattu 7.3.2021.
  57. ↑ THL:n arvio: Vapun yli kestävät liikkumisrajoitukset voivat säästää kymmeniä ihmishenkiä – päätösten taustalla ovat nämä neljä skenaariota Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2021.
  58. ↑ Koronavirus | Grafiikat näyttävät, miten Suomen tartuntatilanne on kehittynyt verrattuna THL:n mallinnuksiin ja kuinka epidemia voisi edetä Helsingin Sanomat. 28.3.2021. Viitattu 28.3.2021.
  59. ↑ Näillä madonluvuilla THL ja Hus perustelevat liikkumisrajoituksia – katso kolme skenaariota Ilta-Sanomat. 25.3.2021. Viitattu 25.3.2021.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_koronavirusepidemiaa_ennustavat_mallit&oldid=21739596”