Wikipedia

Koronaviruspandemia Kiinassa

Vuoden 2020 koronaviruspandemia lähti liikkeelle Kiinasta vuoden 2019 lopulla. Pandemian aiheuttanut koronavirus SARS-CoV-2 havaittiin ensimmäisen kerran 11 miljoonan asukkaan Wuhanin kaupungissa joulukuussa 2019. Sieltä se levisi ensin muualle Kiinaan ja kehittyi lopulta maailmanlaajuiseksi pandemiaksi.

Koronaviruspandemia Kiinassa
Vahvistetut tapaukset 100 000 asukasta kohden provinsseittain
Vahvistetut tapaukset 100 000 asukasta kohden provinsseittain
Yleistä
Virus SARS-CoV-2
Tauti COVID-19
Ensimmäinen tapaus
Aika 1.12.2019
Paikka Wuhan, Hubei
Tapaukset
Vahvistetut 90 746[1]
Parantuneet 85 810[1]
Kuolleet 4 636[1]

Tiedot päivitetty viimeksi 8.5.2021.

SARS-CoV-2-koronaviruksen aiheuttama COVID-19-tauti aiheuttaa useimmiten vain lievähköjä flunssamaisia oireita. Joissain tapauksissa se saattaa johtaa keuhkokuumeeseen ja monielinvajaatoimintaan. Tapauskuolleisuus on WHO:n mukaan noin yksi prosentti, mutta se vaihtelee 0,2 prosentista 15 prosenttiin riippuen ikäryhmästä, perussairauksista ja hoidon laadusta.

Wuhanissa tauti levisi niin laajalle, että kymmeniätuhansia sairastui. Sairaalat ruuhkautuivat ja kuormittuivat yli. Tuhansia kuoli koronaan kaupungissa.

Ihmisiä kuoli hoidon puutteessa koteihinsa. Kaupunkiin rakennettiin helmikuussa nopeasti monia koronasairaaloita, jotka helpottivat tilannetta hieman.Tautia oli muuallakin maassa, mutta vähemmän. Kiina vastasi taudin leviämiseen ulkonaliikumiskielloin, talojen ja kaupunkien suluin, etsimällä sairastuneita ovelta-ovelle, maskipakoilla jne.

Ulkomailla epäiltiin, että Kiina vähätteli Wuhanissa koronaan kuolleiden määrää.[2] Kiinan ensimmäinen tautiaalto heikkeni huhtikuun alussa mennessä. Mutta uusia pieniä tautiryppäitä syntyi touko-kesäkuussa.

Kiina yritti maailman maista pisinpään kitkeä kaikki koronatartunnat pois tiukoin sulkutoimin. Korona pysyikin laajalti poissa vielä vuonna 2021, jolloin se levisi melko laajalle muualla. Mutta vuonna 2022 nopeasti leviävä omikron levisi aiempia muunnelmia enemmän myös Kiinassa sulkutoimista huolimatta. [3] Kiina höllensi rajoituksiaan joulukuun alussa 2022 merkittävästi. Näin se luopui nollapolitiikasta.[4]

Asiantuntijat ennustivat ainakin jopa miljoonia koronakuolemia.[5]

Tapahtumahistoria muokkaa

 
Klikkaa kuva isommaksi. Koronaviruspandemian 1. aalto Kiinassa. Käyrä, uudet tapaukset. Keltainen, sairaala. Punainen, kuolleet. Sininne, parantuneet. Jan, feb, mar, may: tammi helmi maalis huhti.

2019 muokkaa

Hubein maakunnassa alkoi esiintyä alkuperältään epäselvää keuhkokuumetta jo marraskuussa 2019, mutta taudin uskotaan lähteneen liikkeelle jo aiemmin.[6]

Ensimmäisen vahvistetun potilaan oireet alkoivat 1. joulukuuta 2019, vaikka South China Morning Post kertoi myöhemmin ensimmäisen tapauksen olleen mahdollisesti jo 17. marraskuuta 55-vuotiaalla hubeilaisella potilaalla. Sittemmin, 27. maaliskuuta 2020, uutisoitiin ensimmäisen tapauksen olleen todennäköisesti 1. joulukuuta sairastunut 57-vuotias nainen. Naisen testitulos on myöhemmin ollut Covid-positiivinen. Toisen arvion mukaan virus on saattanut levitä Wuhanissa jo lokakuussa.[7][8] Cambridgen yliopiston tutkijoiden arvion mukaan virus ei välttämättä olekaan peräisin Wuhanista, vaan Etelä-Kiinasta, ja että virus olisi siirtynyt ihmiseen jo 13. syyskuuta. South China Morning Postin mukaan taudin puhkeaminen ajoittuu 13. syyskuuta – 7. joulukuuta väliselle ajalle.[9]

Kiinan viranomaiset kertoivat alun perin ensimmäisen tartunnan ilmenneen 7. joulukuuta. Potilaalla ei ollut myöskään kytköstä Huananin ruokatoriin.[10] Joka tapauksessa Kiinan sosiaalisessa mediassa liikkui jo joulukuun puolivälistä lähtien huhuja mystisestä viruksesta, erityisesti lääketieteen ammattilaisten keskuudessa.[10]

Vuoden viimeisenä päivänä Kiinan kansantasavallan viranomaiset ilmoittivat Maailman terveysjärjestö WHO:n Kiinan toimistolle, että joulukuussa 2019 Hubein maakunnan Wuhanin kaupungissa oli ilmennyt useita vakavia keuhkokuumetapauksia, joiden syytä ei ollut aiemmin tunnistettu.[7] Wuhanin asukkaille sairastumisten kerrottiin johtuvan virusperäisestä keuhkokuumeesta, joka ei tartu ihmisten välillä.[10]

Tammikuu 2020 muokkaa

1. tammikuuta 2020 Yhdysvaltain terveysviranomaiset paikansivat kaloja ja äyriäisiä myyvän torin Wuhanissa mahdolliseksi tartuntalähteeksi. Tori suljettiin.[7] Kiinan valtiollinen uutistoimisto Xinhua väitti, että syynä on remontti.[10]

Kiinan viranomaiset peittelivät viikkoja tietojen julkistamista liikkeellä olevasta viruksesta.[11] Se pyrki hiljentämään nettikeskustelun aiheesta pidätyksin ja mustamaalaamalla lääkäreitä.[12][13]

Poliisi ilmoitti pidättäneensä Wuhanissa kahdeksan ihmistä keuhkokuumeeseen liittyvien "huhujen levittämisestä";[10] kahden päivän kuluttua myös koronaviruksesta varoittanut lääkäri Li Wenliang kutsuttiin kuulusteltavaksi.[14] Pian tilanteen vakavuus kuitenkin selvisi, kun havaittiin, että virus tarttuu myös ihmisestä toiseen.

9. tammikuuta ilmeni tiettävästi ensimmäinen kuolintapaus, kun 61-vuotias kroonista maksasairautta poteva mies kuoli koronavirukseen. Mies oli tartuntalähteeksi oletetun ruokatorin vakioasiakas.[15] Tuolloin tartuntojen määrä oli 41. Kiinan viranomaiset myönsivät kuitenkin vasta 20. tammikuuta, että virus tarttuu myös ihmisten välillä.[10][16] Kolmen päivän kuluttua koko Wuhanin kaupunki asetettiin karanteeniin.[7] Tammikuun lopussa Kiinassa oli vahvistettu 11 791 tartuntaa.

Helmikuu 2020 muokkaa

13. helmikuuta Kiinan viranomaiset muuttivat ilmoituskäytäntöä niin, että kiinisesti todetut tapaukset luokiteltiin vahvistetuiksi. Pelkästään Hubein maakunnassa tämä aiheutti 14 000 uutta tapausta. Muutos oli vastoin WHO:n ohjeita, ja se peruutettiin 20. helmikuuta takaisin WHO:n suosituksiin.

18. helmikuuta taudin leviämisnopeus alkoi hidastua, kun uusien päivässä todettujen tartuntojen lukumäärä laski alle kahdentuhannen. 26. helmikuuta tartuntamäärä laski alle tuhannen, ja WHO ilmoitti samana päivänä, että tartuntoja on enemmän Kiinan ulkopuolella kuin Kiinassa. Pian todettiin, että Kiinan ankarat eristystoimenpiteet ovat alkaneet purra ja että epidemia on mahdollista pysäyttää.

Maaliskuu 2020 muokkaa

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus totesi 9. maaliskuuta 2020 pidetyssä puheessaan, että yli 70 prosenttia Kiinan noin 80 000 sairastuneesta on parantunut. Tuona päivänä Kiinassa todettiin vain 45 uutta tartuntaa, mikä tieteellisen tutkimuksen mukaan johtui Kiinan ankarista eristystoimenpiteistä.

Koska moneen päivään ei oltu ilmoitettu uusia tartuntoja, kommunistisen puolueen politbyroo ilmoitti pandemian ohitetuksi. 24. maaliskuuta raportoitiin neljästä uudesta tapauksesta. 29. maaliskuuta ilmoitettiin yhteensä 31 uutta tartuntaa, joista kaikki yhtä lukuun ottamatta olivat ulkomailta. Ainoa maansisäinen tartunta oli Gansun maakunnassa. Pääministeri Li Keqiang varoitti 25. maaliskuuta paikallisia viranomaisia uusien tartuntojen peittelystä. Mahdollista toista aaltoa pelätään.

26. maaliskuuta Yhdysvallat ohitti Kiinan tartuntojen lukumäärässä. 28. maaliskuuta Kiina sulki rajansa ulkomaalaisilta estääkseen toisen aallon maahanpääsyn ja hidastaakseen taudin leviämistä maailmanlaajuisesti.

Huhtikuu 2020 muokkaa

Kiinan kansallinen terveysministeriö ilmoitti 1. huhtikuuta, että se sisällyttää jatkossa myös oireettomat tartunnan saaneiden kokonaismäärään vastoin aiempaa käytäntöä. Kyseisenä päivänä oli virallisen tiedon mukaan 1 367 oireetonta.

Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Hua Chunying suositteli 3. huhtikuuta, etteivät ulkomailla olevat kiinalaiset diplomaatit palaisi maahan ennen toukokuun puoliväliä. Samana päivänä vahvistettiin 19 uutta tartuntaa, joista kaikki yhtä lukuun ottamatta olivat ulkomailta. Tällä kertaa ainoa maansisäinen tartunta oli Hubein maakunnassa.

7. huhtikuuta ilmoitettiin, ettei kyseisenä päivänä ollut ilmennyt yhtäkään uutta koronaviruskuolemaa; kyseessä oli ensimmäinen kerta epidemian alkamisen jälkeen. Osalta Wuhanin asukkaista poistettiin matkustuskielto poistettiin seuraavana päivänä. Tuolloin oli virallisten tietojen mukaan diagnosoitu 81 740 tartuntaa ja tautiin oli kuollut 3 331 ihmistä.[17]

15. huhtikuuta Kiina oli tartuntatilastoissa seitsemäntenä Yhdysvaltain, Espanjan, Italian, Ranskan, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan jälkeen. Tuolloin maassa oli 82 295 tartuntaa, 3 342 kuollutta ja 77 816 parantunutta.[18]

Toukokuu 2020 muokkaa

Toukokuussa 2020 oli Kiinassa enää vain keskimäärin neljä uutta tartuntaa päivässä. Wuhanissa oli 12. toukokuuta ensi kertaa kuukauteen tartuntoja, kuusi kappaletta. Kaikki Wuhanin asukkaat oli määrä testata[19].

Kesäkuu 2020 muokkaa

Kesäkuussa uhkasi uusi tautiaalto Pekingiä. Tartunnat saivat alkunsa luultavasti suurelta Xinfadin tukkutorilta.[20][21] 28, kesäkuuta oli Pekingssä ja lähialueilla puoli miljoonaa ihmistä karanteenissa. Tuolloin kaupungissa oli 311 todettua koronatapausta[22]

Lokakuu 2020 muokkaa

Koronavirusta esiintyi enää ajoittain ja paikoin. Qingdaossa todettiin lokakuussa 12 koronatartuntaa, jolloin 10 miljoonaa testattiin. Kiinan bruttokansantuote kasvoi noin 5 prosentin vuosivauhtia.[23]

Aiemmat ennusteet muokkaa

Tutkijaryhmä arvioi The Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa, että vuoden 2020 huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa yhdessä Kiinan suurkaupungissa varmistuisi joka päivä 150 000 SARS-CoV-2 -tartuntaa. Ryhmä esitti kuitenkin, että arviot ovat ehkä liian pessimistisiä, koska ne perustuvat vain Wuhanin karanteenin onnistumiseen.[8] Taudin esiintyvyys väestössä olisi huhtikuussa 2020 noin 35 tapausta tuhatta ihmistä kohti. Leviämisnopeuden perusteella 6. helmikuuta tartunnan saaneiden määrän arvioitiin kaksinkertaistuvan 4–6 päivässä.[24] Epidemia on kuitenkin saatu hallintaan Kiinan osalta, ja ainoa uhka on lähinnä mahdollinen toinen aalto.

Rajoitustoimenpiteet muokkaa

Kiina kieltäytyi Maailman terveysjärjestön (WHO:n) avusta koronaviruksen taltuttamisessa helmikuun alussa.[25][26] Kiina on kehittänyt mobiilisovelluksen, jolla käyttäjät voivat seurata omaa koronavirusriskiään. Sovellus kertoo käyttäjille, ovatko he olleet lähellä henkilöä, jolla on todettu tai jolla epäillään koronavirustartuntaa.[27] Moni yhtiö laittoi työntekijänsä etätöihin karanteenin vuoksi.[28] Kiina massadesinfioi seteleitä, mutta sen hyödyt jäivät pieniksi, sillä valtaosa kiinalaisista on siirtynyt käyttämään mobiilimaksuja.[29]

760 miljoonan ihmisen liikkumista oli rajoitettu ympäri Kiinaa 16. helmikuuta. Rajoitukset koskivat noin puolta maan asukkaista. Koronakaranteenien tiukkuus vaihteli alueittain. Joissakin paikoissa ihmisten ei annettu poistua kotoaan ollenkaan, joissakin rajoitettiin lähinnä kaupungista lähtemistä. Jotkut kaupungit veivät kontrolloinnin äärimmäisyyksiin: esimerkiksi Hangzhoussa ihmisiä ei paikoin päästetty lähtemään kotoaan edes lääkäriin.[28]

 
Wuhanin asukkaita jonottamassa suusuojaimia paikallisen apteekin ulkopuolella.

Hubei muokkaa

23. tammikuuta 2020 kaikki Hubein maakunnan Wuhanin kaupungin juna- ja lentoyhteydet, samoin kuin linja-auto-, metro- ja lauttayhteydet katkaistiin. Kaupungin yhdeksää miljoonaa asukasta kiellettiin poistumasta kaupungista. Kirjastot, museot ja teatterit peruuttivat kaikki tapahtumansa ja esityksensä. Lisäksi 23. tammikuuta Wuhanin tärkeimmät tiet suljettiin ja ihmisiä määrättiin käyttämään rangaistuksen uhalla hengityssuojaimia julkisissa paikoissa, kuten kauppakeskuksissa.[30]

Wuhanissa olevia KFC- ja Pizza Hut -ravintoloita oltiin 25. tammikuuta sulkemassa koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi, samoin Hubein provinssin Starbucks-kahviloiden uutisoitiin pysyvän kiinni ainakin viikon ajan.[31]

Helmikuun alussa Kiinan viranomaisten kiersivät ovelta ovelle 11 miljoonan asukkaan Wuhanissa vieden asukkaita, joiden epäiltiin sairastuneen koronavirukseen väkisin karanteenileireille. Leirien olosuhteiden kerrottiin olevan huonot ja lääkehoidon mahdollisuudet heikot.[25] Wuhanin kriisisairaaloita suljettiin potilasmäärän vähyyden vuoksi. 10. maaliskuuta Hubein liikkumisrajoituksia löysennettiin niin, että mobiilisovelluksen avulla terveiksi vahvistetut ihmiset saavat matkustaa Hubein alueilla, joissa koronavirustartunnan riski on määritelty matalaksi tai keskiverroksi.[32]

Myöhemmin on vasta-aineista mitattu, että 11 miljoonan asukkaan Wuhanissa noin 500 000 sai koronaviruksen.Tämä on 4,4 prosenttia kaupungin väestöstä. Tartuntoja oli kymmenkertainen määrä ilmoitettuihin nähden.[33] Wuhanissa ilmoitettiin 16. huhtikuuta mennessä kuolleen 2 579. Mutta kiinalaisen Caixin-lehden mukaan Wuhanissa olisi ollut epidemian aikaan jopa 42 000 kuolemaa.[34]

Muualla Manner-Kiinassa muokkaa

Torstaina 23. tammikuuta 2020 eristettiin 70 kilometriä Wuhanin itäpuolella sijaitsevan 7,5 miljoonan asukkaan Huanggangin liikenneyhteydet. Wuhanin tavoin Ezhoussa suljettiin elokuvateatterit sekä nettikahvilat, ja päärautatieasema suljettiin 23. tammikuuta.

Pekingissä torstaina 23. tammikuuta tärkeimmät kiinalaiseen uuteenvuoteen kuuluvat tapahtumat suljettiin viikonlopuksi ja temppeleiden perinteiset vuosimessut peruutettiin kahdeksi viikoksi ja monia turistinähtävyyksiä suljettiin. Suunnitellut uudenvuoden tapahtumat peruutettiin 25. tammikuuta ja 8. helmikuuta väliseksi ajaksi.[35]

Kiinan viranomaiset määräsivät eristystoimenpiteet itsenäisesti, vaikka Maailman terveysjärjestö ei ollut pitänyt niitä tarpeellisina. WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus ilmaisi tyytyväisyytensä toimintaan, koska suuret ihmisjoukot ovat merkittävä riskitekijä.[36]

Kiina ilmoitti 25. tammikuuta lopettavansa ryhmämatkat ulkomaille ja maan sisällä.[37] Lisäksi Kiina määräsi tarkastuksia julkiseen liikenteeseen koko valtion alueelle viruksen takia. Koronavirusepäilyjä tarkastetaan junien, lentokoneiden ja bussien matkustajilta erityisillä tarkastuspisteillä. Kiina on myös laajentanut matkustusrajoituksia viiteen uuteen kaupunkiin koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Kaupunkien julkisen liikenteen yhteyksiä ja reittejä moottoriteille on suljettu. Kaikki maaliikenne Pekingistä oltiin katkaisemassa.[38]

Terveysviranomaiset edellyttävät, että kaikki Wuhaniin matkustaneet rekisteröityvät kunnallisilla terveysasemilla ja pysyttelevät kotonaan 14 päivän karanteenissa.[39]

Helmikuun alussa Kiinan viranomaiset kielsivät uhrien hautajaisten järjestämisen viruksen leviämisen estämiseksi. Virukseen kuolleet tulisi polttohaudata välittömästi lähellä kuolinpaikkaa. Lisäksi sairaaloiden jätevesien laskeminen eteenpäin ilman desinfiointia kiellettiin, koska kiinalaistutkijat ovat todenneet viruksen tarttuvan hengitystie-eritteiden lisäksi esimerkiksi oksennuksesta.[40]

Läpinäkyvyys muokkaa

21. tammikuuta kerrottiin viruksen ydinalueen sairaaloilta loppuneen varusteet ja henkilökunta kesken. Tämän vuoksi monet sairaalat eivät olleet kyenneet diagnosoimaan koronavirustapauksia tarkasti, ja ne olivat diagnosoineet monia koronavirustapauksia "vakavaksi keuhkokuumeeksi".[41] Monet, joilla oli viruksen taudinkuvaan sopivia oireita oli lähetetty kotiin sairaaloista pitkien jonotusaikojen ja ahtaiden olosuhteiden johdosta.[42] Tämän vuoksi tutkijat arvioivat todellisten tapausten määrän olevan 5–10 kertaa virallisesti todettua suurempi tammikuussa 2020.[43][42] Eräs tutkijaryhmä arvioi helmikuussa, että 19:stä tartunnan saaneesta vain yksi testattiin. Näiden ihmisten joukossa riski kuolla olisi lähes yksi viidestä.[44]

Kuukauden ajan joulukuun 8. päivästä 2019 17. tammikuuhun 2020, kaikki vahvistetut Manner-Kiinan tapaukset olivat Wuhanin kaupungista, vaikka samaan aikaan vahvistettuja tapauksia todettiin Japanissa ja Thaimaassa. Kiinalaisissa sosiaalisen median kanavissa vihjailtiin viranomaisten salailevan sairastuneiden todellisia lukumääriä. Virusta on leikkimielisesti kutsuttu "isänmaalliseksi", sillä se "tartuttaa muut maat, muttei omaamme (Kiinaa)".[45][46] Viranomaisten kovat otteet herättävät vastustusta monien kiinalaisten keskuudessa. Hallitusta arvostelevia viestejä on ilmestynyt sosiaaliseen mediaan, mutta viranomaiset ovat sensuroineet niitä huolellisesti.[25] Kiinalaisissa sosiaalisen median kanavissa julkaistiin lukuisia videoita sairaaloista, jotka on ylikuormitettu tuhansilla kuumeesta kärsivillä ihmisistä, ja ihmiset ovat kyseenalaistaneet Kiinan valtion antamia virallisia lukuja.[47] Suuri osa videoista on kuitenkin valheita.[48] Kiinalaisessa sosiaalisessa mediassa ihmeteltiin, miksi joka päivä raportoitujen uusien tartuntojen ja kuolleiden suhde on suunnilleen sama, hieman yli kaksi prosenttia. Virusta luonnehdittiin humoristisesti hyväksi matematiikassa.[49]

28. tammikuuta hongkongilaisten tutkijoiden Lancetissa julkaistun tutkimuksen avulla kävi ilmi, että SARS-CoV-2-tartuntoja oli havaittu aiemmin kuin Kiinan viranomaiset ovat kertoneet, eikä epidemia näytä olevan kytköksissä Huananin ruokatoriin Wuhanin kaupungissa yhtä tiiviisti, kuin Kiinan viranomaiset ovat antaneet ymmärtää. Lisäksi potilaat eivät ole niin suurelta osin iäkkäitä tai pitkäaikaissairaita kuin viranomaiset aluksi korostivat. On arvioitu, että virus on levinnyt Wuhanissa todellisuudessa paljon ennen joulukuuta, ehkä jo lokakuussa. Tutkimuksen mukaan tauti on tarttunut ihmisestä toiseen viimeistään tammikuun alkupäivinä, vaikka Kiina vahvisti näin tapahtuneen vasta 20. tammikuuta.[8]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan asiantuntijan Jussi Sanen mielestä kiinalaisten spekulaatiot siitä, että käärme olisi toiminut viruksen väli-isäntänä ennen sen siirtymistä ihmiseen ovat hyvä esimerkki siitä, miten epävarmojen tietojen perusteella on vedetty mutkia suoriksi. Hänen mukaansa tarkemmin katsottuna paljastuu, että siinä ei ole mitään perää – dataa on vähän ja siitä on tehty hyvin suoria johtopäätöksiä. Hän sanoi, että normaalissa tilanteessa tällaiset tutkimusmallit eivät ikinä menisi läpi tieteen teossa.[50]

Ensimmäisenä viruksesta julkisuudessa ilmoittanut lääkäri Li Wenliang joutui viranomaisten painostuksen kohteeksi.[51] Li jakoi joulukuussa sosiaalisessa mediassa varoituksia sars-viruksen kaltaisen viruksen leviämisestä. Poliisi vaati häntä allekirjoittamaan lausunnon, jonka mukaan varoittelut olisivat olleet "laitonta käytöstä".[52] Sankarilääkäriksi kiinalaisten keskuudessa noussut Li sairastui itse virukseen ja kuoli.[51] Kiinan keskushallinto myönsi 19.3. rankaisseensa lääkäriä aiheettomasti.[52]

Wuhanin paikallishallinnon viranomaiset olivat viikkojen ajan vähätelleet keskushallinnolle uhkaa, jonka uusi koronavirus aiheuttaa. Syy tietojen pimittämiseen oli halu olla pilaamatta juhlamieltä Hubein maakuntahallinnon seremonioissa vuoden alussa. Tammikuun alussa viranomaiset myös rajoittivat keskustelua aiheesta muun muassa pidättämällä ihmisiä, jotka olivat kirjoittaneet siitä sosiaaliseen mediaan, ja uhkailemalla aihetta käsitelleitä toimittajia.[8][53]

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Kiinan hallituksen reaktio koronavirukseen viivästyi, sillä se pyrki estämään tiedon leviämisen julkisuuteen eikä hoitanut tapausten raportointia asianmukaisesti. Järjestön mukaan Kiina oli ottanut kiinni taudista kertoneita ihmisiä ”juorunlevittäjinä”, sensuroinut aihepiiriä käsittelevää verkkokeskustelua sekä rajoittanut uutisointia mediassa. Järjestö syyttää Kiinan pyrkineen kritiikin hiljentämiseen sen sijaan, että se pyrkisi faktoin hiljentämään taudista leviävät valeet ja virheelliset tiedot. Muun muassa sairastuneiden perheiden pyyntöjä avun saamiseksi oli sensuroitu.[54] Tutkijat olivat arvioineet, että Hubein viranomaiset vähättelivät tammikuun alussa epidemian laajuutta. Hubein kommunistipuolueen johtaja myönsi helmikuussa, että viranomaiset pahensivat tilannetta, koska eivät määränneet aiemmin matkustusrajoituksia. Suomalaiset asiantuntijat olivat aikaisemmin kritisoineet Kiinan matkustusrajoituksia ja kokonaisten kaupunkien asettamista karanteeniin, kuvaillen niitä "ylilyönneiksi".[55]

Kiinan antamat luvut herättivät epäilyksiä vääristelystä, sillä Wuhanin kaupungissa miltei viisi prosenttia tartunnan saaneista oli kuollut, kun joissakin Kiinan maakunnissa ja yli 20 maassa kuolemantapauksia ei ollut yhtään. Esimerkiksi Itä-Kiinassa sijaitsevassa Zhejiangin maakunnassa oli 11. helmikuuta 2020 mennessä raportoitu yhteensä 1 117 tartuntaa, muttei yhtäkään kuolemaa. Guangdongin maakunnassa tartuntoja oli 1 177 ja kuolleita yksi. Erilaisille tartunta- ja kuolleisuusluvuille voi olla myös viattomia selityksiä. Viranomaisten uskotaan vääristelevän lukuja, sillä Kiinalla pimitti tietoja esimerkiksi 2000-luvun alun SARS-epidemian aikana, ja koska Kiina on autoritaria.[49]

10. helmikuuta Hubein maakunnassa kirjattiin lähes 6000 tartuntaa, mutta Kiinan viranomaiset ilmoittivat vain vähän yli puolet tästä.[56]

Tampereen yliopiston epidemiologian professori Anssi Auvisen mukaan oli "aika vahva oletus", että Kiinan antamat luvut olisivat kertoneet tautitilanteesta tarkasti. Auvisen mukaan lukujen puutteelle on myös viattomia syitä: kaikkia tapauksia ei oltu tunnistettu, tartuntojen rekisteröiminen ei ollut ajan tasalla ja esimerkiksi virustautiin kuolleiden kuolinsyyt oli ehkä merkitty väärin, vaikkapa keuhkokuumeeksi. Uusi virus aiheuttaa pahimmillaan tappavia hengitystieinfektioita monien muiden koronavirusten tavoin. Kiinan maakuntien välisiä kuolleisuuseroja voi Auvisen mukaan selittää esimerkiksi se, minkä ikäisessä väestössä virus on missäkin päin maata alkanut kiertää – virus on tappavin ja vaarallisin yli 60-vuotiaille.[49]

Luopuminen nollapolitiikasta muokkaa

Vuoden 2021 lopulla alkoi maailmalla levitä uusi koronaviruksen muunnelma, omikron.[57] Tästä kehittyi vuonna 2022 yhä vauhdikkaammin leviäviä muunnelmia.[58] Länsimaissa ja muualla hyvin suuri osa väestöstä sai koronaviruksen. Kiina jatkoi yhä nollapolitiikkaa, jota se toteutti laajoin testauksin, jäljittämisin, eristyksin ja suluin.[59][60] WHO piti Kiinan nollalinjaa kestämättömänä, koska uusi virusmoonnelma levisi niin nopeasti. Kiina ei pitänyt WHO:n pääjohtajan kommentista.[61]

Koronavirus alkoi Kiinassakin levitä rajoitusten ohi.[62] [63][64][3] Marraskuussa leviäminen oli ennätysnopeaa.[61]

Testauskapasiteettikin ylittyi. Jatkuvat rajoitukset ja se, että rajoitusten takia joskus kuoli ihmisiä, nosti marraskuussa kansan vihat ja suuria mielenoituksia Kiinassa.[65][66][67] Kiinan taloudessa oli rajoitusten takia ongelmia. [68]. Kiinalaiset rokotteet olivat länsimaisia huonompia, niitä ei oltu kehitetty edelleen, moni vanhus ei ollut rokotteita ottanut, vuode- ja tehohoitopaikkoja oli vähän[69][5]

Kiina luopui nollapolitiikasta höllentäen rajoituksia 1. joulukuuta 2022.[62] Vuotaaneen tarvion mukaan Kiinassa olisi ollut joulukuussa 2022 kolmen viikon aikana noin 250 mioljoonaa koronatartuntaa.[70] Virus levisi hallitsemattomasti. Sairaalat täyttyivät, krematorioiden lähellä oli ruuhkaa.[71]

Tammikuussa 2023 oli määrä lopettaa maahan saapuneiden testaus.[72]

8. tammikuuta 2022 sairaalat täyttyivät ja maan terveydenhuolto oli romahduspisteessä.[73][74] Kun krematoriotkin olivat täynnä, kiinalaiset polttivat vainajiaan kaduilla.[75]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c World / Countries / China worldometers.info. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Kylmäävä havainto: Italian hurjat koronakuolemaluvut saattavat olla vain murto-osa todellisuudesta – myös Kiinan tilastoista vahvoja epäilyksiä Ilta-Sanomat. 29.3.2020. Viitattu 28.6.2020.
  3. ↑ a b Jari Himanen: Uusi omikron-variantti leviää vauhdilla Kiinassa – WHO varoittaa koko maailmaa Uusi Suomi. Viitattu 10.12.2022.
  4. ↑ Kiina pehmensi äänensävyä koronaprotestien jälkeen – kaupungeissa puretaan nyt tiukkoja sulkuja Yle Uutiset. 1.12.2022. Viitattu 10.12.2022.
  5. ↑ a b Kiina | Sadat miljoonat saattavat saada tartunnan Kiinassa, ja se voi tietää miljoonia koronakuolemia Helsingin Sanomat. 15.12.2022. Viitattu 15.12.2022.
  6. ↑ Koronapandemian kamala vuosi on opettanut viruksesta paljon – mutta kaikki mysteerit eivät ehkä ratkea koskaan Ilta-Sanomat. 7.12.2020. Viitattu 8.12.2020.
  7. ↑ a b c d Kuinka vakava koronaviruksen aiheuttama tauti on? Tämä viruksesta tiedetään nyt Helsingin Sanomat. 28.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  8. ↑ a b c d Tutkijat selvittivät, miten yksi perhe sairastui koronavirukseen, ja tapaus kyseenalaistaa Kiinan version epidemian leviämisestä Helsingin Sanomat. 28.1.2020. Viitattu 28.1.2020.
  9. ↑ Brittitutkijat: Koronavirus on saattanut alkaa levitä Kiinassa jo syyskuussa www.msn.com. Viitattu 18.4.2020.
  10. ↑ a b c d e f Lääkäri kertoi näkemästään ja joutui allekirjoittamaan tunnustuksen – Näin Kiinan epäillään peitelleen koronavirusepidemiaa Helsingin Sanomat. 2.2.2020. Viitattu 2.2.2020.
  11. ↑ Kasperi Summanen: Näin kaikki alkoi: Kiinan salailu vapautti viruksen maailmalle verkkouutiset.fi. 19.3.2020. Viitattu 14.7.2020.
  12. ↑ Antti Kirkkala: Tutkija paljastaa: Näin Kiina pimitti virusta verkkouutiset.fi. 13.7.2020. Viitattu 14.7.2020.
  13. ↑ Järjestö ja media: Kiina pimittänyt tietoja koronaviruksen etenemisestä ja pidättänyt kymmeniä virustaudista verkossa kertoneita Helsingin Sanomat. 30.1.2020. Viitattu 14.7.2020.
  14. ↑ Kataja, Marika: Sankarilääkäri Li Wengliangia suitsutetaan Kiinassa: varoitti koronaviruksesta jo varhain, poliisi kolkutteli heti – ja sitten Li sairastui itse Yle uutiset. 5.2.2020. Viitattu 7.3.2020.
  15. ↑ Lisa Schnirring: China releases genetic data on new coronavirus, now deadly CIDRAP. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
  16. ↑ Kiinan viranomaiset: Mysteerivirus leviää sittenkin ihmisestä toiseen – WHO hätäkokoukseen Ilta-Sanomat. 20.1.2020. Viitattu 8.12.2020.
  17. ↑ Valoa tunnelin päässä: Kiinan koronakuolemat painuivat nollaan – tuhannet ihmiset tunkivat Wuhanista pois lähteviin juniin eristyksen päätyttyä mtvuutiset.fi. 7.4.2020. Viitattu 28.6.2020.
  18. ↑ Worldometers worldometers.info. Viitattu 15.4.2020. en
  19. ↑ Koronavirus | Kiinan Wuhanissa kuusi uutta tartuntaa, kaikki kaupungin 11 miljoonaa asukasta testataan Helsingin Sanomat. 12.5.2020. Viitattu 4.6.2020.
  20. ↑ Pekingissä suljettu yli 20 asuinaluetta uuden koronaryppään seurauksena – tartunnat lähtöisin "Aasian suurimmalta" tukkutorilta Yle Uutiset. Viitattu 28.6.2020.
  21. ↑ Koronavirus | Pekingissä huomattiin uusi koronatartuntojen rypäs – virusta havaittiin tuontilohen käsittelyyn tarkoitetuilla leikkuulaudoilla Helsingin Sanomat. 13.6.2020. Viitattu 28.6.2020.
  22. ↑ Kiina määrää liki puoli miljoonaa ihmistä tiukkaan karanteeniin koronatautirypästen takia Ilta-Sanomat. 28.6.2020. Viitattu 28.6.2020.
  23. ↑ Koronatilannetta pihtiotteessaan pitävän Kiinan talous kasvaa – maa kirii jo kohti pandemiaa edeltävää vauhtia Yle Uutiset. Viitattu 24.10.2020.
  24. ↑ Jauhiainen, Ilkka: Lancetissa julkaistu tutkimus: Koronavirustartuntoja yksin Wuhanissa jo jopa 150 000 – epidemiat uhkaavat levitä muiden maiden suurkaupunkeihin Mediuutiset. Viitattu 6.2.2020.
  25. ↑ a b c Koronaviruksen takia eristetyssä Wuhanissa vallitsee "sotatila" – Varapääministeri: "Rintamakarkurit naulitaan historiallisen häpeän pylvääseen" Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2020.
  26. ↑ Emma Graham-Harrison: Wuhan facing 'wartime conditions' as global coronavirus deaths reach 724 The Guardian. 8.2.2020. Viitattu 8.2.2020. (englanniksi)
  27. ↑ Kiina kehitti sovelluksen, jolla käyttäjät voivat seurata omaa koronavirusriskiään Yle Uutiset. Viitattu 12.2.2020.
  28. ↑ a b Kymmenen prosenttia maailman väestöstä on tällä hetkellä karanteenissa koronaviruksen takia Helsingin Sanomat. 16.2.2020. Viitattu 16.2.2020.
  29. ↑ MTV UUTISET- STT: Kiinassa koronavirukseen on kuollut jo yli 1 500 ihmistä – pankit alkoivat desinfioimaan seteleitä mtvuutiset.fi. 15.2.2020. Viitattu 16.2.2020.
  30. ↑ Pelko koronaviruksen leviämisestä tyhjensi apteekkien hyllyt Suomessakin – hengityssuojien hyöty on kuitenkin pieni MTV Uutiset. 27.1.2020. Viitattu 28.1.2020.
  31. ↑ Manninen, Tea: Koronaviruksen leviäminen kylvää pelkoa MTV Uutiset. 25.1.2020. Viitattu 25.1.2020.
  32. ↑ Lue uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta Yle Uutiset.
  33. ↑ Kiina | Tutkimus: Noin 500 000 ihmistä saattoi sairastaa covid-19-taudin Kiinan Wuhanissa Helsingin Sanomat. 30.12.2020. Viitattu 30.12.2020.
  34. ↑ HS: Koronakuolemien määrä Kiinan Wuhanissa voi olla 16 kertaa suurempi kuin virallisesti on ilmoitettu – vainajia jopa 42 000 mtvuutiset.fi. 16.4.2020. Viitattu 30.12.2020.
  35. ↑ Beijing city cancels major public events including Chinese New Year temple fairs due to coronavirus outbreak RT International. Viitattu 3.2.2020. (englanniksi)
  36. ↑ WHO kehuu Kiinan toimia koronaviruksen hoidossa – Suomalaiset Kiina-asiantuntijat: Nuoleskelun makua, joskus kerrotaan selviä valheita Yle Uutiset. Viitattu 3.2.2020.
  37. ↑ Kiina keskeyttää ryhmämatkat ulkomaille: Kärsijöinä voivat olla erityisesti Lappi ja Finnair Helsingin Sanomat. 25.1.2020. Viitattu 25.1.2020.
  38. ↑ Manninen, Tea: Suomalaisasiantuntija HS:lle: uudet tiedot muuttavat koronaviruksen riskiarviota – "Kyse on kohtuullisen vakavasta taudista" MTV Uutiset. 25.1.2020. Viitattu 25.1.2020.
  39. ↑ Näin Kiina rajoittaa koronaviruksen leviämistä: kaupunkeja eristetty, ryhmämatkat jäihin ulkomailla Yle Uutiset. Viitattu 11.2.2020.
  40. ↑ Uhreille ei saa järjestää hautajaisia ja heidät pitäisi polttohaudata välittömästi – Kiina asettaa uusia rajoitteita koronavirusepidemian pysäyttämiseksi Helsingin Sanomat. 2.2.2020. Viitattu 2.2.2020.
  41. ↑ Lily Kuo, Lillian Yang: Coronavirus: Chinese hospitals not testing patients, say relatives The Guardian. 21.1.2020. Viitattu 25.1.2020. (englanniksi)
  42. ↑ a b Chris Buckley: Fear of Virus Ruins the ‘Happiest Day’ for Millions of Chinese The New York Times. 24.1.2020. Viitattu 25.1.2020. (englanniksi)
  43. ↑ News / Wuhan Coronavirus Imperial College London. Viitattu 25.1.2020. (englanniksi)
  44. ↑ MTV UUTISET- KAUPPALEHTI: WHO:n asiantuntija lyö pöytään karun arvion: Jopa 5,2 miljardia ihmistä voi sairastua koronavirukseen – kuolleiden määrä nousisi kymmeniin miljooniin mtvuutiset.fi. 14.2.2020. Viitattu 16.2.2020.
  45. ↑ Li, Jane: Chinese people are using “Chernobyl” to channel their anger about the coronavirus outbreak Quartz. 27.1.2020. Viitattu 29.1.2020. (englanniksi)
  46. ↑ Miyake, Kuni: What goes up must come down The Japan Times. 27.1.2020. Viitattu 29.1.2020. (englanniksi)
  47. ↑ Thomson, Billie: Hospital in China flooded with patients amid coronavirus outbreak Daily Mail Online. 23.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  48. ↑ Koronavirus sai netin pelonlietsojat ja salaliittoteoreetikot liikkeelle Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2020.
  49. ↑ a b c Miksi kukaan ei ole kuollut koronavirukseen Zhejiangissa, jossa on yli tuhat tartuntaa? Kiinan luvut herättävät kysymyksiä ja epäilyksiä vääristelystä Helsingin Sanomat. 11.2.2020. Viitattu 11.2.2020.
  50. ↑ Suomalaisasiantuntija pitää koronaviruksen tarttumista itämisaikana epätodennäköisenä Yle Uutiset. 26.1.2020. Viitattu 26.1.2020.
  51. ↑ a b Inka Haukka: Lähteet BBC:lle: Kiinan hallitus puuttui uutiseen sankarilääkärin kuolemasta, jonka jälkeen media muutti raportointiaan Ylen uutiset. 7.2.2019. Viitattu 7.2.2020.
  52. ↑ a b Päivittyvä seuranta | Italiassa koronavirukseen on kuollut nyt enemmän ihmisiä kuin Kiinassa – Nuorin HUSissa tehohoidossa oleva potilas on alle 40-vuotias Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  53. ↑ Yle haastatteli maailmankuulua kirjailijaa, Fang Fangia, joka raportoi koronaeristyksestä ja jonka Kiina haluaa vaientaa – "Nimeäni ei saa mainita, minusta ei saa kirjoittaa" Yle, 2021
  54. ↑ Ville Eklund: Järjestö: Kiina ottanut kiinni koronaviruksesta varoittaneita ja sensuroinut tietoja taudista mtvuutiset.fi. 30.1.2020. Viitattu 31.1.2020.
  55. ↑ Kiina pani koronaviruksen vuoksi miljoonia ihmisiä saarroksiin – asiantuntijat pitävät kokonaisten kaupunkien eristämisiä ylilyönteinä Yle Uutiset. Viitattu 11.2.2020.
  56. ↑ CNN: Kiina pimitti ja vääristeli koronalukuja alkuvuodesta – kuolleita todellisuudessa kaksinkertainen määrä mtvuutiset.fi. 1.12.2020. Viitattu 1.12.2020.
  57. ↑ Koronaviruksen uusi omikron-munnos leviää maailmalla – Tanska epäilee kahta tartuntaa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 15.12.2022.
  58. ↑ Jari Himanen: Kiinasta kantautuu huolestuttavia uutisia – koronaviruksen uusi omikron-variantti leviää läpi maakuntien Mediuutiset. Viitattu 15.12.2022.
  59. ↑ Koronavirus | Kiina ei ole rokottanut vanhuksiaan kunnolla, joten koronasulut jatkuvat – Monet vanhukset kertoivat HS:lle, että heitä on kehotettu olemaan ottamatta rokotetta Helsingin Sanomat. 13.5.2022. Viitattu 15.12.2022.
  60. ↑ Kiinan koronatartuntakeskittymässä Hubeissa rajoituksia poistetaan, mutta maa pelkää ulkomailta saapuvaa toista korona-aaltoa Keskisuomalainen. 24.3.2020. Viitattu 15.12.2022.
  61. ↑ a b WHO:n pääjohtaja luonnehti Kiinan koronan nollatoleranssilinjaa kestämättömäksi – Kiina sensuroi kommentit sosiaalisen median kanaviltaan Aamuposti. 11.5.2022. Viitattu 15.12.2022.
  62. ↑ a b Kiina | WHO:n johtaja: Kiina luopui nollapolitiikasta, koska se ei enää tepsinyt koronavirukseen Helsingin Sanomat. 15.12.2022. Viitattu 15.12.2022.
  63. ↑ Emma Farge: China's COVID spike not due to lifting of restrictions, WHO director says Reuters. 15.12.2022. Viitattu 15.12.2022. (englanniksi)
  64. ↑ Päivittyvä seuranta: Italian 81-vuotiaalla presidentillä koronatartunta oopperaillan jälkeen Yle Uutiset. 21.5.2021. Viitattu 15.12.2022.
  65. ↑ Analyysi: Kiinalaiset liikehtivät nyt ennennäkemättömällä tavalla – loppumaton koronakuri sai mitan täyteen Yle Uutiset. 26.11.2022. Viitattu 10.12.2022.
  66. ↑ Asuinrakennuksen palo herättänyt närää koronatoimia vastaan Kiinassa Keski-Uusimaa. 26.11.2022. Viitattu 15.12.2022.
  67. ↑ Financial Times | Kiinalaiset turhautuvat maan tempoilevaan koronapolitiikkaan, kun kaupungit sulkevat taas oviaan:"Kustannukset ovat käymässä sietämättömiksi" ts.fi. 25.11.2022. Viitattu 15.12.2022.
  68. ↑ Omikron syö Kiinan kasvua Nordea. Viitattu 10.12.2022.
  69. ↑ Analyysi: Koronatartunnat leviävät nyt rajusti Kiinassa – nollatoleranssi kaatui omaan mahdottomuuteensa Yle Uutiset. 9.12.2022. Viitattu 10.12.2022.
  70. ↑ Koronavirus | Mediat: Kiinassa lähes 250 miljoonaa koronatartuntaa kolmessa viikossa Helsingin Sanomat. 24.12.2022. Viitattu 27.12.2022.
  71. ↑ “Valtava määrä kiinalaisia kuolee muutaman kuukauden sisällä” – Kiinan koronaepidemia räjähti, asiantuntijalta karu ennuste Yle Uutiset. 21.12.2022. Viitattu 27.12.2022.
  72. ↑ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009291484.html
  73. ↑ Akseli Lehtonen: Tungosta, paniikkia, kuolemaa - tällaista on Kiinan koronasairaaloissa Verkkouutiset. 8.1.2023. Viitattu 8.1.2023.
  74. ↑ Inside China’s covid-ravaged hospitals The Economist. Viitattu 8.1.2023.
  75. ↑ View Author Archive, Get author RSS feed: Bodies burned in streets of China with funeral homes inundated by COVID deaths nypost.com. 4.1.2023. Viitattu 8.1.2023. (englanniksi)
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:COVID-19-Pandemie in der Volksrepublik China
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koronaviruspandemia_Kiinassa&oldid=21344263”