Hiilidioksidipäästöt

palamisreaktiossa syntyvä hiilidioksidi

Hiilidioksidipäästöt syntyvät palamisreaktioissa, joista lopputuotteena on muun muassa hiilidioksidikaasua. Hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntymisen mukana. Myös esimerkiksi liha, maito, maatalous ja sementin tuotanto synnyttää hiilidioksidipäästöjä.[1] Päästöt ovat osallisena ilmastonmuutokseen, jota kutsutaan kasvihuoneilmiöksi.

Hiilidioksidipäästöjä yritetään vähentää muun muassa Kioton ilmastosopimuksella ja suosittelemalla käyttämään joukkoliikennettä.

Monet kaupungit ovat sitoutuneet CO2-päästöjen vähentämiseen: Lontoo -20 % (1990–2010) ja -60 % (2050), New York -20 % (1995–2010).[2]

Organisaatiot kompensoivat aiheuttamiaan hiilidioksidipäästöjä tukemalla hiilidioksidipäästöjä rajoittavia toimia organisaationsa ulkopuolella. Päästöjen kompensoinnissa organisaatio ostaa päästövähennyksiä, jotka ovat tulleet esimerkiksi energiatehokkuudesta. [3]

Liikenteen päästövähennykset SuomessaMuokkaa

Eri toimenpiteiden vaikutukset vuoden 2030 päästöihin miljoonina tonneina hiilidioksidiekvivalenttia ovat seuraavat:

  • Liikenteen päästökiintiöjärjestelmä: jopa 1,55.
  • Polttoaineveron korotus 200 euroon hiilidioksiditonnilta (150 euroa 2025): 0,9-1.
  • Biopolttoaineiden jakeluvelvoite 34,4 prosenttiin (biokaasut mukaan): 0,211.
  • Autonvalmistajien päästöraja 40 prosenttiin: 0,106.
  • Kevyen ja joukkoliikenteen ja liikennepalveluiden edistäminen kaupunkiseuduilla: 0,065-0,1.
  • Ruuhkamaksut Helsingin seudulle, Tampereelle ja Turkuun: 0,062-0,095.
  • Taloyhtiöiden latausinfran tuki 5,5 Meur: 0,015-0,08.
  • Täyssähköauton hankintatuen korotus 6 000 euroon 2021-2025: 0,0003-0,002.
  • Autoveron poisto täyssähkö-, hybridi- ja kaasuautoilta: 0,0001-0,0063.
  • Autoveron poisto: päästöt kasvavat.hieman.[4]

Useissa tutkituissa toimissa vähennysten kustannukset olivat hyvin korkeita. Siksi olisi tärkeää vertailla eri toimien kustannustehokkuutta. Biokaasulla saisi 0,211 miljoonan CO2-tonnin vähennyksen, miljoonan henkilöautomatkan muuttamisella rataliikenteeksi 0,0096 miljoonan CO2-tonnin. Liikenteen hiilitonnin vähentäminen maksoi 100-300 euroa vuonna 2020. Polttoaineveron laskentaperusteena on 77 euroa/tCO2.[5]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. CO2 emissions (metric tons per capita) Maailmanpankki, worldbank.org. Viitattu 7.9.2015. (englanniksi)
  2. 2005: Record year for investments in renewable energy, REN21"Renewables Global Status Report 2006 Update", REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 18.7.2006
  3. toim. Virtanen, Anne & Rohweder, Liisa: ”Sanasto”, Ilmastonmuutos käytännössä, s. 410. Helsinki: Gaudeamus (Oy Yliopistokustannus University Press Finland Ltd), 2011. ISBN 978-952-495-178-4.
  4. Polttoainevero tappiin vai sähköauton hankintatukeen roima korotus? Tällainen vaikutus hallituksen punnitsemilla toimilla olisi liikenteen päästöihin – Kalliita ja epämiellyttäviä keinoja ei voi enää välttää (38/2020, sivu 20) Talouselämä. 30.10.2020.
  5. Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän loppuraportti (2020:17) Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja. 27.10.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa