Sammunjoki
Sammunjoki [3] eli Sammaljoki [4] on 54 kilometriä (myös 47 km [2][5]) pitkä joki Satakunnassa ja Pirkanmaalla Huittisissa, Punkalaitumella ja Sastamalassa. Se on pinta-alaltaan 295 km² (myös 303 km² [2][5]) suuruisen Sammunjoen valuma-alueen laskujoki, joka yhtyy Kokemäenjokeen Huittisissa vastapäätä Karhiniemeä 88 kilometriä sen suistosta. Sammunjoki on siten osa Kokemäenjoen vesistöä, joka laskee Kokemäenjoen mukana Selkämereen Porin edustalla Pihlavanlahdella.[1][3]
| Sammunjoki, Sammaljoki | |
|---|---|
 Sammaljoki Nanhiankoskessa Huittisissa |
|
| Alkulähde | Sammaljoki, Sastamala |
| Laskupaikka | Kokemäenjoki, Huittinen |
| Maat |
 Suomi |
| Pituus | 53,6 [1] km |
| Virtaama | 3,41 [2] m³/s |
| Valuma-alue | 294,50 [1] km² |
Useita nimiä muokkaa
Sammunjoki saa alkunsa Sastamalan Sammaljoelta ja Sammunjoen yläosaa kutsutaankin Sammaljoeksi aina Huittisiin asti. Vain viimeiset 6–7 kilometriä tunnetaan Sammunjoen nimellä. Muitakin nimiä on ollut käytössä kuten esimerkiksi Nanhianjoki ja Illonjoki.[2][4]
Joen kulun ja valuma-alueen kuvailu muokkaa
Sammun- ja Sammaljoki sekä niiden sivuhaarat virtaavat pääsääntöisesti savipohjaisen maaston läpi. Valuma-alueesta 28% on peltoa ja 68% metsämaata. Savikoilla korkeuserot ovat pienet ja siksi joki meanderoi paikoin voimakkaasti. Oja saavat toisinaan alkunsa kallioisella metsävyöhykkeellä, jolloin uomat ovat korkeuserojen vuoksi syvät ja kiviset. Metsävyöhykkeet erottavat peltoalueita toisistaan, jolloin koskia syntyy myös sinne. Joessa onkin toistakymmentä koskea. Savikoilla ilmenee viljelyn haittapuolina ravinteiden valuminen virtaavaan vesistöön. Sammunjoesta purkautuukin Kokemäenjokeen runsaasti ravinteita ja kiintoainesta, kun savipellot imevät sadevettä heikosti ja valuttavat sitä pintaa myöten ojiin.[2][4][5]
Vuodenaikojen erot joen virtaamissa ovat suuria. Keskivirtaama joen alajuoksulla on 3,4 m³/s, mutta se vaihtelee tulvahuipun keskiarvosta 45,8 m³/s kuivan kauden keskiarvoon 0,11 m³/s. Tulvat ovat yleensä lyhytkestoisia.[2]
Joen pääuomaa seuraa suurimman osaa matkaa jokin seudun kyläteistä. Joki virtaa esimerkiksi Sammaljoen, Illon, Räikänmaan ja Sammun kylien läpi. Sampu on Huittisten Lauttakylän lähitaajama. Sammussa joki alittaa valtatien 12.[4][5]
Sammunjoen kulku kuvaillaan tässä aloittaen sen suistosta ja edeten kohti joen latvavesiä. Kunkin kohteen ja sivuhaaran yhtymäkohdan etäisyys suistosta ja valuma-alueen suuruus ilmoitetaan sen yhteydessä suluissa.[1]
- Savioja (10,5 km ja 11,4 km²) virtaa lähinnä Saviojanmaan peltoaukealla.
- Rekioja (18,9 km ja 19,5 km²) juoksee Haarakorvelta Suontaustankulmaan, jossa oja painuu Salkinkoskenmaalla syventyneeseen uomaan ja yhtyy Rekikosken jälkeen Sammaljokeen.
- Mustisojan (20,1 km ja 12,1 km²) latvavedet lähtevät aivan Ylistenjärven länsipuolelta ja virtaavat Kämmäkän läpi Mustissuon läheltä Sammaljokeen.
- Pahaoja (27,8 km ja 9,3 km²) yhtyy Sammaljokeen Pärnänmaalla ja saa alkunsa Riuttaissuolta. Eräs sen haaroista tunnetaan Kalavirranojana.
- Klupukoskella (28,9 km) on joessa suvanto ja kosken niskalla yläpuolella lampi.
- Yltäissuonoja (32,1 km ja 15,6 km²) halkaisee pelloksi raivatun Yltäissuon aukean poikki. Pitkä oja saa alkunsa Roukanmaalta asti.
- Pikkujoki (35,7 km ja 44,3 km²) hakee vedet Houhajärven kylän alueelta. Siellä siihen liittyy laskuojat Hanhijärveltä ja Houhajärveltä.
- Ruokostenoja laskee Ruokojärven vedet hieman Pikkujokea ylemmäksi.
- Sammaljoen kylän alapuolelle Koivulan kohdalla laskee sekä Sammakkajärven että suuren tekoaltaan läpi virtaavan ojan vedet.
- Vahterinkulmalta saa alkunsa Lailujärvenoja ja virtaa Lailujärven läpi ja yhtyy Kraviojana Sammaljokeen Sammaljoen kylän yläpuolella.
- Rautaoja (48,3 km ja 11,8 km²) yhtyy Sammaljokeen Rautaniemen kohdalla.
- Murtoonmaanoja yhtyy Sammaljokeen hieman Rautaojaa ylempänä. Sen valuma-alueella ovat Iso-Kuovanen ja sen alapuolella laaja tekoallas. Näiden alapuolella yhtyvät vielä Pikku Murtojärven ja Murtojärven laskuoja.
- Yläjuoksulla (25,6 km²) joki haarautuu eri suuntiin. Joen pituus on enää 5,9 kilometriä. Useimmat seudun järvet kuuluvat eri valuma-alueille, mutta Vihdanlammi laskee Sammaljokeen.
Luonnontila muokkaa
Vuonna 2000 Illon kylässä toimineesta pesulasta pääsi jokeen kemikaaleja, joka tappoi kaloja noin 13 kilometrin matkalta alavirtaan päin. Muutaman ensimmäisen kilometrin matkalla kalakanta tuhoutui lähes täydellisesti.
Kala- ja rapukanta muokkaa
Vuonna 2011 Sammunjoen yhdessätoista koskessa tutkittiin sähkökalastuksella mitä kalalajeja joessa esiintyi. Kaikissa kohteissa esiintyvät lajit olivat hauki, törö, kivisimppu ja kivennuoliainen. Muita yleisiä lajeja olivat turpa, särki, made, ahven ja salakka. Nahkiainen ja kiiski esiintyivät. Koskissa yleisimmät lajit yksilömäärien mukaan olivat kivennuoliainen ja kivisimppu.[6]
Sammunjokea hyödyntävät seudun asukkaat, joiden kalastusonnesta on kyselty tietoja vuonna 2011. Yleisimmät kalastusvälineet ovat olleet onki, virveli, rysä ja katiska. Saalista on tullut noin 450 kilogrammaa vuodessa. Saaliskaloja ovat olleet särki, hauki, lahna, ahven, säyne ja sulkava. Harvinaisia saaliita ovat olleet karppi, kuha, toutain, kirjolohi ja taimen.[7]
Rapukanta oli hyvä 1980−90-luvuilla, mutta ilmeisesti rapurutto ja joen perkaukset hävittivät ravun lähes kokonaan.[5]
Historia muokkaa
Vaikka seutukunnalla käytettiin 1800-luvulla tuulimyllyjä viljan jauhantaan, rakennettiin Sammunjokeen myös vesirattailla pyöriviä myllyjä. Näistä on edelleen jäänteitä joen uomassa esimerkiksi Nanhiankoskessa ja Rekikoskessa.[2]
Tulvat vaivasivat myös Huittislaisten viljelyä. 1880-luvulla saatiin päätökseen kauan suunnitellut koskien perkaukset, joilla tulvahuippuja laskettiin alemmaksi. Vuosina 1925−26 perattiin Sammunjokea viiden kilometrin matkalta avaten neljä suurehkoa koskea ja nostamalla pääuomasta 20 000 m³ maata. Töihin osallistui parisenkymmentä Nahian ja Rekikosken maanviljelijää ja työt rahoitettiin lainalla ja valtionavulla.[8]
Joen virtauksille tuli käyttöä, kun puunjalostusteollisuus tarvitsi raaka-ainetta. Silloin Sammunjokea käytettiin tukinuittoon, kun takametsistä kuljetettiin puita Kokemäenjoen sahoille. Kosket perattiin kivistä vapaiksi, jotta tukit uisivat paremmin myös pienemmällä virtaamalla. Tämän vuoksi eräät kosket lakkasivat kohisemasta kokonaan ja esimerkiksi Pitkäkoski, Vääräkoski ja Iiverinkoski ovat kuin rännejä. Myöhemmät perkaukset liittyvät maatalouden peltojen kuvatukseen ja tulva-aikojen lyhentämiseen.[2][5]
-
Sammaljoki Sammaljoen kylässä -
Nanhiankoski alaosa Huittisissa -
Nanhiankosken yläosa -
Sammun sillalta kuvattuna Kylä-Juuselan siltaa kohti, Huittinen -
Sammun sillalta kuvattuna länteenpäin alajuoksulle
Katso myös muokkaa
- Sammunjoen valuma-alueen muita vesistöjä: Ruokojärvi, Sammakkajärvi, Lailujärvi, Pikku Murtojärvi, Murtojärvi, Iso-Kuovanen, Vihdanlammi, Hanhijärvi ja Houhajärvi
Lähteet muokkaa
- Leena Rannikko: Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet s.85–104[vanhentunut linkki]
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 14.12.2014.
- ↑ a b c d e f g h Kokemäenjoki.fi (arkistoitu)
- ↑ a b Sammunjoki, Huittinen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d Sammaljoki, Huittinen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e f Meisalmi, T.: Sammunjoen alaosan neljän sahin kalataloudellinen kunnostussuunnitelma, 2011, Huittinen
- ↑ Erkinaro, Heikki & Pautamo, Jarmo: Sammun-Sammaljoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010, Apajax Oy, 2011
- ↑ Hautala, Arto: Sammunjoen-Sammaljoen kalataloudellinen kunnostus, EcoRiver Oy, 2011
- ↑ Viikki, Raimo: Suur-Huittisten historia IV, s. 55-61. Pieksämäki: Huittinen, 2000. ISBN 952-91-2873-8.
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |