Kivisimppu

kalalaji

Kivisimppu (Cottus gobio) on pieni, Euroopassa esiintyvä sisävesien rantojen pohjakala. Lajia tavataan myös pohjoisen Itämeren vähäsuolaisessa murtovedessä.[3]

Kivisimppu
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Simppukalat Scorpaeniformes
Heimo: Simput Cottidae
Suku: Cottus
Laji: gobio
Kaksiosainen nimi

Cottus gobio
Linnaeus, 1758

Kivisimpun levinneisyys
Kivisimpun levinneisyys
Katso myös

  Kivisimppu Wikispeciesissä
  Kivisimppu Commonsissa

Kivisimppua on kutsuttu myös kivikalaksi. Yleensä kivikalalla tarkoitetaan kuitenkin velhokalaksikin sanottua lajia.

Ulkonäkö ja koko muokkaa

Täysikasvuiset kivisimput ovat 2–3 vuoden ikäisinä yleensä 6–8 senttimetriä pitkiä, harvemmin tavataan yli kymmensenttisiä.[4] Suurimmillaan kivisimppu kasvaa Euroopassa 10–18 cm pitkäksi.[3] Koiraat ovat samanikäisiä naaraita suurempia.

Kivisimppu on leveä- ja litteäpäinen pohjakala. Kylkiviiva ulottuu pyrstöevän tyveen. Vatsaevät ovat melkein valkoiset, ja niiden sisin ruoto on pidempi kuin puolet pisimmästä eväruodosta.[3]

Laji muistuttaa suuresti lähilajia kirjoeväsimppua (Cottus poecilopus).[3]

Levinneisyys muokkaa

Kivisimppu on Euroopassa laajalti esiintyvä sisävesikala. Sitä tavataan Manner-Euroopassa Pyreneiltä itään aina Kaspianmerelle ja Uralin vuoristoon saakka. Pohjoisessa levinneisyysalue ulottuu Ruotsiin, Suomeen ja Venäjän pohjoisosien havumetsävyöhykkeelle. Etelässä levinneisyysalue ulottuu Keski-Italiaan, Pohjois-Balkanille, Etelä-Ukrainaan ja Kaukasuksen alueelle. Lisäksi kivisimppua tavataan Englannissa.[3]

Suomessa kivisimpun luontainen levinneisyys kattaa lähes koko maan Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.[4] Ihmisen tuomana se on kuitenkin levinnyt myös Tenojoen vesistöön.[5]

Elinympäristö ja elintavat muokkaa

Kivisimppu viihtyy virtaavien vesien kivikkopohjilla sekä kirkkaiden järvien ja Itämeren matalilla kivikkorannoilla. Elinympäristön happipitoisuus pitää olla lajille riittävän korkea.[3] Näiltä vesiltä se löytää niin kutu-, saalistus- kuin suojapaikkansa.

Kivisimppu on paikallinen pohjakala, joka liikkuu öisin ja piileskelee päivisin paikoillaan kivien koloissa. Laji liikkuu vähän ja se on huono uimari. Se tekee vain pieniä pyrähdyksiä, koska sillä ei ole uimarakkoa.[3] Kesällä se voi vaihtaa piilopaikkaansa mutta vain muutamia metrejä, talveksi se hakeutuu syvempiin vesiin.

Kivisimppu kutee Keski-Euroopassa helmi-maaliskuussa ja Pohjois-Euroopassa maalis-toukokuussa.[3] Koiras valmistaa kiven alle pesäkolon, jonka kattoon naaras asettaa mätimöykyn.[4] Mätimöykky sisältää noin sata, 2–2,5 millimetrin kokoista mätimunaa, joita koiras jää vartioimaan. Poikaset kuoriutuvat 3–5 viikon kuluttua. Vastakuoriutuneet poikaset pysyttelevät liikumatta 10–12 päivää, jonka aikana ne käyttävät ravinnokseen suurta ruskuaispussiaan. Sukukypsiksi kivisimput tulevat toisena elinvuotenaan. Lajin elinikä on todennäköisesti 3–5 vuotta.[3]

Kivisimppu syö erilaisten vesihyönteisten toukkia ja pohjaeläimiä, kuten vesisiiroja, sekä jonkin verran muiden kalojen mätiä.[3] Jokiympäristössä kivisimppu on lohikalojen tärkeä ruokakala, mutta toisaalta se voi aiheuttaa vahinkoa arvokalojen kasvatukselle syömällä niiden mätiä ja poikasia.[3][5]

Kivisimppu on myös yksi uhanalaisen vuollejokisimpukan väli-isännistä.[6]

Lähteet muokkaa

  • Muus, Bent J.: Suomen ja Euroopan sisävesikalat. Suomen oloihin toimittanut Markku Varjo. 3. painos. Gummerus 2012 (2005).

Viitteet muokkaa

  1. J. Freyhof: Cottus gobio IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.8.2013. (englanniksi)
  2. Risto Väinölä: Kivisimppu – Cottus gobio Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. a b c d e f g h i j k Muus 2012, s. 172.
  4. a b c LuontoPortti: Kivisimppu Viitattu 21.4.2015.
  5. a b Yle Lappi 7.10.2010: Kivisimppu uhkaa Tenon lohenpoikastuotantoa[vanhentunut linkki] Viitattu 21.4.2015.
  6. Unio crassus: Habitat and ecology IUCN Red list. Viitattu 1.6.2018.

Aiheesta muualla muokkaa