Vuollejokisimpukka

nilviäislaji

Vuollejokisimpukka (Unio crassus) on virtaavissa vesissä elävä, luonnonsuojelulailla suojeltu suursimpukkalaji. Se on myös mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IV (a), joka tarkoittaa, että lajin yksilöt ovat EU:ssa tiukasti suojeltuja myös muualla kuin suojelualueilla.[3] Laji on paikoin runsaslukuinen useissa Etelä-Suomen joissa.

Vuollejokisimpukka
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Suomessa:

Vaarantunut [2]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Simpukat Bivalvia
Lahko: Unionoida
Heimo: Jokisimpukat Unionidae
Suku: Unio
Laji: crassus
Kaksiosainen nimi

Unio crassus
Philipsson, 1788

Katso myös

  Vuollejokisimpukka Commonsissa

Ulkonäkö ja koko

muokkaa

Vuollejokisimpukka on muodoltaan soikea ja kasvaa 5–10 cm pitkäksi. Sen kuori on vihertävän tummanruskea.[4]

Levinneisyys

muokkaa

Vuollejokisimpukka esiintyy luonnonvaraisena Keski-, Itä- ja Pohjois-Euroopassa, mutta on käynyt harvinaiseksi tai hävinnyt useilta alueilta ja on siksi Euroopan-laajuisesti suojeltu. Laji luokiteltiin vuonna 2011 erittäin uhanalaiseksi, sillä laji on taantunut selvästi 1980-luvun jälkeen, ja aiemmat arviot lajin tilasta perustuivat vanhempiin tietoihin. Lajin tilanne on edelleen kohtalaisen hyvä Baltiassa ja Venäjän Euroopan-puoleisessa osassa.[1] Suomessa se on uhanalainen.[4]

Etelä-Suomen joista tunnetaan paikoin tiheitä kantoja. Vantaanjoesta Kehä III:n sisäpuolelta on laskettu tiettävästi maailman runsain esiintymä, arviolta kolme miljoonaa yksilöä.[5] Myös Karjaan Mustionjoessa on arveltu elävän jopa miljoonan yksilön kanta.[6] Heinäkuussa 2014 sattuneen Harjavallan nikkelipäästön johdosta Kokemäenjoessa kuoli suuri määrä vuollejokisimpukoita useiden muiden simpukkalajien ohella.[7] Kaikkiaan vuollejokisimpukkaesiintymiä tunnetaan 26 etelä- ja länsisuomalaisesta joesta,[4] joista monetkaan eivät ole luonnontilaisia vaan entuudestaan ruopattuja[8] tai muuten ihmistoiminnan aikanaan hallitsemia, kuten Vantaa.[5]

Portugalissa elävä lähes samannäköinen simpukka on määritetty eri lajiksi, Unio tumidiformis.[9]

Elintavat

muokkaa

Aikuiset vuollejokisimpukat elävät joenpohjaan kaivautuneena ja liikkuvat vain vähän. Ne ovat hidaskasvuisia ja Suomessa elävät 30–50-vuotiaiksi.[4][5]

Vuollejokisimpukan sukupuolet ovat erilliset. Koiraat kutevat touko-kesäkuun vaihteessa. Siittiöt kulkeutuvat virran mukana ja hedelmöittävät naaraassa sen munat, joista syntyvät toukat aluksi kehittyvät naaraan kiduspussissa. Keskikesällä toukat siirtyvät kasvamaan kalojen kiduksiin.[5] Toisin kuin harvinaisen raakun toukat, vuollejokisimpukan toukat eivät käytä jalokaloja isäntinä, vaan kehittyvät tavallisissa onki- ja pikkukaloissa, kuten ahvenessa, särkikaloissa, kolmipiikissä ja kivisimpussa.[4][5] Toukat käyvät läpi muodonmuutoksen, ja lopulta irrottautuvat kaloista ja vajoavat pohjaan, johon asettuvat pysyvästi.[5] Ne tulevat sukukypsiksi noin nelivuotiaina.[4]

Suojeluhankkeita

muokkaa

Koskenkylänjokea kunnostettaessa vuonna 2006 suojellut vuollejokisimpukat siirrettiin kunnostettavilta koskialueilta erikoisluvalla toisaalle jokeen ympäristömuutosten tieltä.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Lopes-Lima , M., Kebapçı, U. & Van Damme, D.: Unio crassus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.8.2014. (englanniksi)
  2. Risto Väinölä: Vuollejokisimpukka – Unio crassus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. a b Vuollejokisimpukka Koskenkylänjoessa Ympäristö.fi
  4. a b c d e f Vuollejokisimpukka Tjockskalig målarmussla Unio crassus Luontodirektiivin laji (liitteet II ja IV) ympäristö.fi 11.6.2010.
  5. a b c d e f Kuukauden laji: vuollejokisimpukka 4.5.2009. Helsingin kaupungin ympäristökeskus.[vanhentunut linkki]
  6. Vuollejokisimpukka viihtyy Mustionjoessa 3.9.2004. Turun Sanomat.[vanhentunut linkki]
  7. Kokemäenjoen kuolleista simpukoista osa uhanalaisia 16.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 17.7.2014.[vanhentunut linkki]
  8. Uudellamaalla pohditaan, onko vuollejokisimpukka harvinainen[vanhentunut linkki] Yle uutiset 24.7.2007.
  9. Tentacle: newsletter of the IUCN/CSSC Mollusc Specialist Group