Sammaljoki
Sammaljoki on kylä ja entinen rukoushuonekunta Sastamalan kaupungin eteläosassa Lounais-Pirkanmaalla. Kylä sijaitsee kaupungin etelärajalla rajoittuen Punkalaitumen ja Urjalan kuntiin. Sammaljoen naapurikylät ovat Vammalan alueella idässä Rautaniemi, pohjoisessa Kaltsila, Ekojärvi ja Kivijärvi, lännessä Houhajärvi ja Illo, etelässä Punkalaitumen puolella Liitsola ja kaakossa Punkalaitumen ja Urjalan puolella Halkivaha. Sammaljoki muodostaa yhdessä Rautaniemen ja Houhajärven kanssa Sammaan seudun, jota on myös Etelä-Tyrvääksi kutsuttu. Koko Sammaan seudun asukasluku oli vuonna 2003 noin 550.[1]
Sammaljoki | |
---|---|
Sammaljoen keskustaa |
|
Sammaljoki |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Suomi |
Maakunta | Pirkanmaa |
Kunta | Sastamala |
Entinen kunta | Tyrvää, Vammala (1973–2008) |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | kylä, entinen rukoushuonekunta |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Historia
muokkaaPysyvää asutusta Sammaljoella on ollut 1500-luvulta lähtien.[2] Tieyhteyksistä vanhin on Kangastie, jota nykyinen maantie 2521 seurailee. Kangastietä alettiin kunnostaa 1852 ja vuonna 1911 siitä tehtiin yleinen tie.[2] Suomen sisällissodassa vuonna 1918 suuri osa Sammaljoen rakennuskannasta paloi.
Koska Sammaljoelta oli pitkä matka Tyrvään kirkolle, anoivat sammaljokelaiset vuonna 1828 Turun tuomiokapitulilta lupaa oman saarnahuoneen ja hautausmaan rakentamiseen. Seuraavana vuonna saatiin senaatilta myönteinen vastaus ja saarnahuone vihittiin käyttöön vuonna 1834. 1900-luvun alkupuolella Sammaljoesta kaavailtiin itsenäistä seurakuntaa, mutta hanke kaatui Tyrvään seurakunnan vastustukseen ja Turun tuomiokapitulin kielteiseen päätökseen. Sisällissodassa saarnahuone paloi muun Sammaljoen rakennuskannan tavoin. Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1924. Kylän pappila valmistui vuonna 1931, jolloin Tyrvään seurakunta perusti Sammaljoelle kappalaisen viran. Sammaljoen kirkko siirtyi Tyrvään seurakunnan (vuosina 2004–2008 Vammalan seurakunta, vuodesta 2009 Sastamalan seurakunta) omistukseen vuonna 1946.[3]
Vammalasta Sammaljoen kautta Halkivahaan kulkeva tie muutettiin kokonaan valtion ylläpitämäksi maantieksi vuonna 1953.[4]
Maantiede
muokkaaSammaljoen kautta kulkee maantie 2521 Vammalasta Halkivahaan. Sammaljoelta länteen Houhajärven kautta Vammalan keskustaan kulkee maantie 12845. Sammaljoelta etelään Liitsolaan johtaa maantie 12849. Sammaljoelta Rautaniemeen pääsee maantien 2521 lisäksi maantietä 12848 myöten.[5] Molemmat Sammaljoelta Vammalan keskustaan johtavat maantiet 2521 ja 12845 on rakennettu harjuille, mutta maantien 2521 harjut on käytetty nykyisin pääasiassa rakennusaineeksi.[6]
Kylän länsirajalle ulottuu Houhajärven itäosa ja Punkalaitumen vastaisella rajalla sijaitsevat pienemmät Sammakkajärvi ja Latvajärvi. Kylän halki virtaa Sammaljoki. Joki saa alkunsa kylän itäpuolelta pienistä puroista ja ojista, osittain Vesilahden puolelta. Sammajoelta joki virtaa edelleen kohti Huittista ja Kokemäenjokea. Korkeimpia paikkoja ovat Houhajärven eteläpäässä oleva jyrkkäseinäinen Halkivuori ja Sammaljoen ja Rautaniemen välimaastossa oleva Joutsivuori.[6][7]
Höylyn talon maalla, noin kilometrin päässä Sammaljoen kirkosta kaakkoon, sijaitsee vuonna 1963 perustettu pieni luonnonsuojelualue, jolla kasvaa Suomessa erittäin harvinainen mäkiorvokki.lähde?[8]
Palvelut
muokkaaKirjastoauto ajaa seudulla kerran viikossa ja myös parturi löytyy. Neuvola ja kirjasto lakkautettiin, kauppaa ei kylässä myöskään tällä hetkellä ole. Kesällä 2008 aloitti uusi kauppias, joka joutui kuitenkin syksyllä lopettamaan, koska asiakkaita ei lomalaisten lähdettyä riittänyt.
Sammaljoella oli peruskoulun luokat 1–6 käsittävä koulu.[6] Koulu on perustettu 1893. Vuonna 1923 perustettu Rautaniemen koulu lakkautettiin 1968 ja koulupiiri yhdistettiin Sammaljokeen. Houhajärven koulu, joka oli perustettu 1910, koki saman kohtalon 10 vuotta myöhemmin vuonna 1978. Sammaljoen koulun lakkatus astui voimaan 2012.[9] Nuoremmille lapsille seurakunta järjestää päivä- ja perhekerhoja kylän rukoushuoneella sekä pyhäkoulua kirkolla.
Kylässä on myös luterilainen kirkko ja hautausmaa.[6] Kirkko on valmistunut vuonna 1924 ja sen on suunnitellut arkkitehti Ilmari Launis.[3] Valtioneuvosto luovutti kirkolle korvauksetta kirkonkellon, joka on peräisin Hämeenlinnan venäläisestä varuskuntakirkosta. Kirkon 9-äänikertaiset urut on rakentanut Kangasalan Urkutehdas vuonna 1966. Vanhempi hautausmaa valmistui samanaikaisesti saarnahuoneen kanssa vuonna 1834 ja uudempi, jolla ovat sankarihaudat, nykyisen kirkon länsipuolelle 1930-luvulla. Kumpaakin on myöhemmin laajennettu.
Harrastusmahdollisuuksia tarjoavat urheilukenttä ja pururata sekä seurantalo Sampola, jossa kokoontuvat monet yhdistykset.
Sammaljoella toimii Sammaljoen Nuorisoseura ry (per. 1904), urheiluseura Sammaljoen Sampo (per. 1952), Sammaljoen VPK, metsästysyhdistys Etelä-Tyrvään Erämiehet ry (per. 1951), Sammaljoen Maamiesseura (per. 1954) ja Sammaan Seudun Kylätoimikunta.[10]
Lähteet
muokkaa- Sammaan Seudun Kyläsuunnitelma 2003. Sammaan Seudun Kylätoimikunta, 2003. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.9.2008). [vanhentunut linkki]
- Heikkilä, Antti: Sammaljoen kirkko 1834−1964. Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja XLI, 1965, Vammala.
Viitteet
muokkaa- ↑ Sammaan Seudun Kyläsuunnitelma, s. 4
- ↑ a b Sammaan Seudun Kyläsuunnitelma, s. 6
- ↑ a b Sammaan Seudun kyläsuunnitelma, s. 10
- ↑ Juhani Piilonen: Kunnallishallintoa kuttupitäjässä – Tyrvään kunta 1869–1968, s. 159. Tyrvään kunta 1969.
- ↑ Sammaljoki Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 22.9.2008.
- ↑ a b c d Sammaan Seudun Kyläsuunnitelma, s. 5
- ↑ Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 23.9.2020.
- ↑ Marita Saksa (toim.): Vammalan luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit ja lintutornit, s. 8. Vammalan ja Äetsän kansanterveystyön kuntayhtymä, 2000, Vammala.
- ↑ Sammaan Seudun Kyläsuunnitelma, s. 7
- ↑ Sammaan Seudun Kyläsuunnitelma, s. 30–31
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sammaljoki Wikimedia Commonsissa
- Sammaljoen kylän kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)