Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee vesimuodostumaa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Claude Monet, 1916–1919.
Puolangan Kalliolampea syksyllä 2008. Lammen pinta-ala on runsaat 10 ha.
Kotalampi Jyväskylän Keltinmäessä. Lammen pinta-ala on runsaat 2 ha.
Lampi Puolassa.
Lampi West Yellowstonessa Montanassa.

Lampi on järveä pienempi makean veden allas.

Lampi vesistönäMuokkaa

Lammen kokorajaa on vaikea tarkasti määritellä, erityisesti suhteessa pikkujärveen. Lampea pienempiä ovat kuitenkin lammikko ja lätäkkö, joille on tyypillistä, että niissä on vettä vain osan vuotta. Lammet ovat niin matalia, että niissä ei esiinny lämpötilan kerrostuneisuutta toisin kuin järvissä, vaan koko vesimassa sekoittuu tuulen takia. Pohjoisessa ne saattavat jäätyä pohjaa myöten, josta seuraa talvinen happikato.

Erään määritelmän mukaan vesialue on lampi jos läpimitta on alle 200 m.[1]

Lampi paikannimissäMuokkaa

Paikannimien perusosina lampi ja järvi esiintyvät vaihtelevasti. Joskus samoillakin paikkakunnilla voi olla pinta-alaltaan suurempia nimessään perusosan lampi sisältäviä vesimuodostumia kuin pienimmät nimessään perusosan järvi sisältävät vesimuodostumat. Kunnan nimen loppuosana lampi on paljon harvinaisempi kuin järvi

Lammen ekologiaaMuokkaa

Kalattomissa lammissa perustuotanto keskittyy pohjan lähellä elävään levämattoon ja sen mikrobimassoihin. Ajoittain sekoittuminen riuhtaisee levämassaa pintaan. Eläinplankton syö tätä, ja hyönteiset, muun muassa sääskentoukat ja kovakuoriaiset, toimivat petoina. Lammessa voi elää myös kaloja, esimerkiksi ruutanoita.

LähteetMuokkaa

  1. Facta 2001 osa 7 s. 327

Aiheesta muuallaMuokkaa