Avaa päävalikko
n · k · m


Lääketiedettä koskevia artikkeleita muokattaessa olisi hyvä noudattaa tätä tyyliohjetta yhdenmukaisen esitystyylin saavuttamiseksi. Sivulle on koottu ohjeita ja vinkkejä lääketiedeaiheisia artikkeleita kirjoittaville. Yleinen tyyliohje koskee luonnollisesti myös lääketiedettä koskettavia artikkeleita.

Sisällysluettelo

NimeäminenMuokkaa

Katso myös: Wikipedia:Nimeämiskäytäntö

Lääketiedettä koskevat artikkelit nimetään lähtökohtaisesti Duodecim-seuran suomenkielisen lääketieteen sanaston mukaisesti [1]. Lääkeartikkelit nimetään INN-nimien mukaisesti (suomenkielinen INN-nimistö Fimean sivuilla: [2]). Vaihtoehtoiset nimet voidaan mainita artikkelin johdannossa. Ohjaus auttaa vaihtoehtoisella nimellä etsivää löytämään hakemansa artikkelin. Esimerkiksi Sydänkohtaus-haku ohjautuu Sydäninfarkti-artikkeliin.

Muita hyviä nimilähteitä ovat esimerkiksi tautien kohdalla tautiluokitus ICD-10 [3] ja lääkkeiden kohdalla Fimean farmakopea-aineisto [4]. Anatomian latinankielinen nimistö löytyy Terminologia Anatomican verkkoversiosta [5].

Täsmennystä vaativat artikkelitMuokkaa

Katso myös: Wikipedia:Täsmennyssivu

Mikäli jokin merkitys ei ole kiistatta yleisin, lisätään varsinaisten artikkelien nimiin aihetta kuvaava määre. Määre lisätään varsinaisen nimen perään sulkuihin välilyönnillä erotettuna. Esimerkiksi ”polyyppi” voi tarkoittaa polttiaiseläimen toista yksilötyyppiä tai limakalvolta nousevaa epänormaalia muodostumaa. Artikkeli polyyppi on tällöin täsmennyssivu, josta on linkki artikkeleihin polyyppi (eläintiede) ja polyyppi (lääketiede).

Kun termiä käytetään yleisimmin lääketieteellisessä kontekstissa, määrettä ei tarvita. Esimerkiksi nimellä ”Hippokrates” viitataan useimmiten antiikin kreikkalaiseen lääkäriin. Hänestä kertovan artikkelin nimeksi käy tällöin määreetön Hippokrates. Vähemmän tunnetusta Sisilian tyrannista kertovaan artikkeliin Hippokrates (Gela) puolestaan lisätään määre. Täsmennyssivulle annetaan tällaisessa tapauksessa määre täsmennyssivu, esimerkiksi Hippokrates (täsmennyssivu).

Jos samalle termille on lääketieteen sisällä kaksi toisistaan poikkeavaa merkitystä, tarvitaan esimerkiksi lääketieteen erikoisalan tai ruumiinosan mukainen määre. Esimerkiksi termi ”sterilointi” voi viitata mikrobien hävittämiseen esineestä tai kirurgiseen raskaudenehkäisykeinoon. Sopivat artikkelinnimet ovat tällöin sterilointi (mikrobiologia) ja sterilointi (kirurginen toimenpide).

Artikkelien kohdeyleisöMuokkaa

Wikipedia on tietosanakirja, jonka artikkelien tulisi olla kieleltään suurelle yleisölle ymmärrettävää. Ammattisanaston käyttöä tulisi tämän vuoksi välttää. Joskus yksittäisiä maallikolle tuntemattomia sanoja tarvitaan ja tällöin niiden merkitys tulee selvitä esimerkiksi linkittämällä sana artikkeliin, jossa sen merkitys on selitetty.

Wikipedia ei ole hoitosuositus- tai potilasohjekokoelma: näille aineistoille on omat paikkansa internetissä. Monet kirjoittajat ja lukijat ovat terveydenhuoltoalan ammattilaisia, potilaita tai heidän omaisiaan ja artikkeleissa voi olla heille hyödyllistä tietoa, mutta he eivät sinällään ole Wikipedian kohdeyleisöä. Artikkeleita kirjoittaessa tulisikin välttää ohjemaista tyyliä ja pitää mielessä, että tietosanakirja-artikkeli kirjoitetaan suurelle yleisölle potilaiden tai ammattilaisten sijaan.

Artikkelin rakenne ja sisältöMuokkaa

Seuraavat ohjemaiset esimerkkirakenteet on tarkoitettu avuksi uutta artikkelia luotaessa tai suurempaa uudistusta kaipaavaa artikkelia uudelleen kirjoitettaessa. Ohjeet ovat vain suuntaa antavia, eikä olemassa olevaa hyvää artikkelia useimmiten kannata orjallisesti sovittaa niiden muotoon. Myös osioiden järjestys voi hyvin vaihdella, erityisesti jos tämä on tarpeen selkeämmän, johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden muodostamiseksi ja toiston välttämiseksi. Artikkelin alkupuolella on lukijan rohkaisemiseksi erityisesti syytä välttää ammattisanastoa ja vaativaa kieltä. Eri aiheita voi myös yhdistää saman väliotsikon alle ja usein myös muita kuin alla lueteltuja väliotsikoita on tarpeen käyttää.

Sairaudet, vammat ja oireyhtymätMuokkaa

Samanlaisia väliotsikoita käyttämällä voidaan samantyyppisten artikkelien välillä saavuttaa jonkinlaista yhtenäisyyttä. Tautien kirjo on kuitenkin laaja, eikä kaikissa artikkeleissa tarvita kaikkia alla lueteltuja väliotsikoita.

  • Luokittelu: jos olennaista. Voidaan yhdistää esimerkiksi diagnosointi-väliotsikon alle.
  • Oireet
  • Syyt: muun muassa riskitekijät, sairauden laukaisevat tekijät, perintötekijöiden merkitys.
  • Patofysiologia tai Mekanismi
  • Diagnosointi: esimerkiksi löydökset ja erotusdiagnosointi.
  • Ennaltaehkäisy tai Seulonta
  • Hoito: voi sisältää mitä tahansa nykyisin käytössä olevia hoitomuotoja, kuten esimerkiksi ruokavalio, liikunta, lääkitys, palliatiivinen hoito, fysioterapia, psykoterapia, itsehoito, leikkaushoito, seuranta ja niin edespäin.
  • Ennuste
  • Epidemiologia: yleisyys, ikäjakauma, sukupuolijakauma ynnä muuta.
  • Historia: esimerkiksi tärkeät henkilöt ja vanhentuneet hoitomuodot.
  • Yhteiskunta ja kulttuuri: esimerkiksi taloudelliset ja uskonnolliset näkökulmat.
  • Muut eläimet

Lääkkeet ja lääketieteelliset laitteetMuokkaa

Pääsivu: Wikipedia:Wikiprojekti Lääkkeet

Johdannossa voi mainita myös muut yleisimmin käytetyt nimet, lääkeaineryhmän ja tärkeimmät käyttöaiheet.

  • Käyttö lääketieteessä
  • Vasta-aiheet
  • Sivuvaikutukset
  • Yliannostus
  • Yhteisvaikutukset
  • Toimintamekanismi
  • Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet
  • Farmakokinetiikka: imeytyminen, jakaantuminen elimistössä, aineenvaihdunta ja eritys.
  • Historia
  • Yhteiskunta ja kulttuuri: esimerkiksi lainsäädäntö, viihdekäyttö ja taloudelliset näkökulmat
  • Tutkimus
  • Eläinlääketieteellinen käyttö

Kirurgia ja toimenpiteetMuokkaa

  • Käyttö lääketieteessä
  • Vasta-aiheet
  • Tekniikka: vältä kohta kohdalta -tyyppisiä ohjeita.
  • Riskit ja komplikaatiot
  • Toipuminen ja kuntoutus
  • Historia
  • Yhteiskunta ja kulttuuri
  • Muut eläimet

OireetMuokkaa

  • Määritelmä
  • Sairaudet
  • Patofysiologia tai mekanismi
  • Diagnostinen lähestyminen
  • Hoito: oireen itsensä hoito, esim. kipulääke.
  • Epidemiologia: esimerkiksi yleisyys ja riskitekijät.
  • Historia
  • Yhteiskunta ja kulttuuri
  • Tutkimus

Lääketieteelliset kokeetMuokkaa

  • Tyypit (jos kokeesta on erilaisia muotoja)
  • Käyttö lääketieteessä
  • Toimintaperiaate
  • Valmistautuminen
  • Kokeen kulku
  • Tulosten tulkinta
  • Sivuvaikutukset
  • Historia

AnatomiaMuokkaa

  • Rakenne: sijainti, koko, kulku, liittyvät rakenteet. Lisää tarvittaessa omat alaotsikot verenkierrolle, imusuonitukselle sekä hermotukselle.
    • Vaihtelu
    • Kehitys
    • Histologia
  • Toiminta tai Fysiologia
  • Kliininen merkitys
  • Yhteiskunta ja kulttuuri
  • Historia
  • Muut eläimet
  • Kuvagalleria

Lääketieteen erikoisalatMuokkaa

  • Toiminta-alue: tyypilliset sairaudet, jako suppeampiin erikoisaloihin.
  • Historia: alan kehitys ja merkkihenkilöt.
  • Menetelmät: esimerkiksi tyypilliset diagnostiset menetelmät.
  • Hoidot
  • Koulutus

Aiheesta muuallaMuokkaa

Katso myös: Wikipedia:Aiheesta_muualla ja Ohje:Linkit#Ulkoiset_linkit

Artikkelin lähteinä käytetyt verkkosivut lisätään Lähteet-osioon, eikä niitä näin ollen ole syytä lisätä Aiheesta muualla -osioon ilman erityisen painavaa syytä. Esimerkiksi henkilökohtaisista kokemuksista kertoville sivustoille, yleisille keskustelupalstoille sekä rekisteröinnin vaativille ja maksullisille sivustoille johtavien linkkien lisäys ei ole suotavaa.

LääketiedemallineetMuokkaa

Katso myös: Wikipedia:Malline ja Ohje:Malline

Mallineet ovat sivuja, joiden avulla saman sisällön voi esittää useilla sivuilla ilman sen kerta kerralta uudelleen kirjoittamista. Mallineet selkeyttävät ja yhtenäistävät samantyyppisiä sivuja. Lääketietolaatikko on hyvä esimerkki lääketiedemallineesta.

Lääketiedenavigaatiomallineiden avulla artikkeleihin voidaan lisätä navigointia helpottavia saman aihepiirin linkkilistoja.

Lääketieteelliset lähteetMuokkaa

Katso myös: Wikipedia:Merkitse lähteet ja Wikipedia:Tarkistettavuus

Vaikka Wikipedian tarkoitus ei ole antaa lääketieteellistä neuvontaa, on se yleisesti käytetty lääketieteellisen tiedon lähde. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että Wikipedian lääketieteellinen sisältö perustuu luotettaviin lähteisiin ja vastaa mahdollisimman tarkasti tämänhetkistä lääketieteellistä tietämystä.

Suomenkielisen Wikipedian lähteiden tulisi olla suomenkielisiä aina kun se on luotettavuudesta tinkimättä mahdollista.

Luotettavat lähteetMuokkaa

Katso myös: Wikipedia:Wikiprojekti_Lähteet/Lääketieteen_tiedonlähteet

Wikipedian artikkelien tulee perustua hyvämaineisten tai luotettavien tahojen julkaisemiin tosiasioihin, oletuksiin, teorioihin, ideoihin, väittämiin, mielipiteisiin ja todisteisiin. Ihanteellisia lähteitä ovat esimerkiksi hyvämaineisissa lääketieteellisissä julkaisuissa ilmestyneet järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset, alan ammattilaisten kirjoittamat ja laadukkaiden kustantajien julkaisemat oppikirjat sekä kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijaorganisaatioiden julkaisut. Esimerkiksi uutisartikkelit voivat olla liiallisen yksinkertaistavia, olennaista informaatiota sivuuttavia, otsikoltaan harhaanjohtavia ja yksittäisten havaintojen merkitystä liiottelevia.[1]

ViitemallineetMuokkaa

Viittaamisessa on hyödyllistä käyttää valmiita viitemallineita, kuten {{Kirjaviite}}, {{Lehtiviite}} ja {{Verkkoviite}}.

Esimerkiksi lehtiviite:

{{Lehtiviite | Tekijä = Suutarinen, Pirjo | Otsikko = Lääketieteelliset tietokannat, hakuteokset ja kirjastopalvelut | Julkaisu = Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim | Ajankohta = 1995 | Vuosikerta = 111 | Numero = 19 | Sivut = 1838 | www = http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo50421 | Viitattu = 12.06.2014 }}

tuottaa tällaisen viitteen:

  • Suutarinen, Pirjo: Lääketieteelliset tietokannat, hakuteokset ja kirjastopalvelut. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 1995, 111. vsk, nro 19, s. 1838. Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.06.2014.

LuokitteluMuokkaa

Katso myös: Wikipedia:Luokittelu

Luokittelun tarkoituksena on jaotella Wikipedian sisältö järkeviin kokonaisuuksiin ja helpottaa lukijaa löytämään muita samaan aihepiiriin kuuluvia artikkeleita.

Sairaudet, vammat ja oireyhtymät

Sairaudet, vammat ja oireyhtymät tulee luokitella ICD-10-tautiluokituksen mukaisesti luokan Luokka:Sairaudet alaluokkiin. Muita relevantteja luokitusrakenteita ovat esimerkiksi sairastava/altis ryhmä (Luokka:Lastentaudit, Luokka:Eläinten sairaudet) aiheuttaja tai syntymekanismi (Luokka:Perinnölliset sairaudet, Luokka:Loistaudit) tai tyyppi (Luokka:Tulehdukset, Luokka:Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet‎, Luokka:Zoonoosit).

Lääkkeet

Lääkkeet tulee luokitella ATC-luokituksen mukaisesti luokkaan Luokka:Lääkkeet.

Oireet

Oireet tulee luokitella ICD-10-luokituksen mukaisesti luokkaan Luokka:Oireet.

Lääketieteelliset tutkimukset

Lääketieteellisiä tutkimuksia koskevat artikkelit tulee luokitella luokan Luokka:Diagnostiset tutkimukset alaluokkiin testattavan näytteen mukaisesti, esimerkiksi Luokka:Verikokeet. Diagnostista kuvantamista koskevat artikkelit luokitellaan luokkaan Luokka:Radiologia.

Anatomia

Anatomiaa käsittelevät artikkelit tulee luokitella luokkien Luokka:Ruumiinosat ja Luokka:Elinjärjestelmät alaluokkiin.

Muokkaa sivuja rohkeastiMuokkaa

Katso myös: Wikipedia:Muokkaa sivuja rohkeasti

Jos näet parannettavaa, älä epäröi. Korjaa kielioppivirheitä sekä virheellisiä tietoja, lisää uutta ja täsmennä ilmaisuja. Wikipedian sisältö, myös lääketieteellinen, voi parantua vain näppäimistöön tarttumalla. Muistathan kuitenkin perustella laajat sisältömuutokset ja merkitä lähteet.

LähteetMuokkaa

  1. Kauhanen, Erkki A.: The River of Ink. Media epistemology, ontology and imagology in the light of science, pseudoscience and technology material in six major Finnish newspapers in 1990. Helsingin yliopisto, 1997.